Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1
Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien tutkimusten tuloksia 2
Sisäympäristön laatuun vaikuttavat: - Fysikaaliset tekijät - Kemialliset ja biologiset tekijät 3
Sisäympäristön laatu kouluissa voi vaikuttaa oppilaiden ja henkilöstön terveyteen sekä oppimiseen tai tuottavuuteen 4
Oppilaiden raportoimat sisäympäristöhaitat Suomalaisissa kouluissa: melu, tunkkaisuus, pöly / likaisuus, epätyydyttävät lämpöolosuhteet, homeen haju 5
Tarvitaan dokumentoitua tietoa sisäympäristön laadun parantamiseksi - Mahdollisten lisäkustannusten hyödyt osoitettava päättäville tahoille 6
Infektiosairauksien leviäminen puhuttaa kouluissa. Miten tartuntoja voidaan ehkäistä: - suojautumalla? 7
- Vai siivoamalla? 8
Siivoukseen liittyvän tutkimuksen lähtökohta: kuinka puhtaus määritellään? - Nykytietämyksen mukaan silmämääräinen arviointi ei ole riittävä puhtauden tai siivouksen laadun indikaattori 9
Julkisten saniteettitilojen tutkimuksessa havaittu: suurimmat mikrobipitoisuudet ovessa, peräisin iholta. Suolistoperäiset bakteerit vallalla wc-istuimessa. 10
Mikroskooppista kuvaa pinnoilla näkyvistä epätasaisuuksista 11
Siisteyden arviointi ATP-menetelmän avulla - Käytetty aikaisemmin sairaaloissa ja ruokateollisuudessa - Mittaa solujen sisältämiä ainesosien (adenosine triphosphate) bioluminanssia (luminanssi kuvaa pinnalta lähtevän valon voimakkuutta [kandelaa per neliömetri]) - Aikaisempien tutkimusten perusteella arvioitu soveltuvaksi myös kouluympäristöjen pintojen puhtauden tutkimiseen - Edullisuus ja nopeus ovat menetelmän hyviä puolia 12
Yhdysvalloissa kehitetty tutkimukseen perustuva standardi koulujen siivouksen arviointiin - Yli 10 000 ATP näytettä kouluista eri puolella Yhdysvaltoja - Pinnoilta, joita oppilaat koskevat usein 13
Perustutkimus 2009-2010 - 27 koulua Teksasin osavaltiossa - Tarkasteltavina pintoina pulpetit, ruokalan pöydät, saniteettitilojen käsienpesualtaat ja wc:n ovet - 10 näytettä per pinta per koulu sekä ennen siivousta että siivouksen jälkeen - Kolmella eri ATP menetelmällä ja lisäksi rinnakkaisista näytteistä analysoitu elinkykyiset bakteerit (Rodac) 14
Esimerkkejä näytteenotosta, pulpetit 15
Ruokalan pöydät 16
Käsienpesualtaat 17
WC:n ovet (sisäpuolelta) 18
ATP:n määritys vs. silmämääräinen arvio 19
Perustutkimuksen tuloksia: - Logaritmiasteikolliset normaalijakaumat kolmelle eri ATP systeemille sekä bakteeripitoisuudelle (Rodac) ennen siivousta ja siivouksen jälkeen 20
ATP vs. elinkykyiset bakteerit - Molemmilla menetelmillä voidaan osoittaa siivouksen vaikutuksia - Keskinäinen korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä mutta ei kovin korkea (vaihtelu suurta) 21
Validointitutkimus 2010-2011: - Neljässä eri osavaltiossa eri puolilla Yhdysvaltoja - Viisi koulua per osavaltio / koulupiiri - 10 näytettä per koulu per pinta ennen siivousta - Aikaisempien tulosten perusteella 5 näytettä / pinta riittävä siivousten jälkeisessä tilanteessa, lukuun ottamatta wc:n ovia (10 näytettä) - Pintojen puhdistaminen suoritettiin tutkijoiden toimesta (aikaisemmin koulun henkilökunnan toimesta) 22
Johtopäätökset validointitutkimuksesta: - Ennen siivousta saadut arvot olivat lähellä perustutkimuksen tuloksia - Siivouksen jälkeiset systemaattisesti matalammat lukemat indikoivat pintojen huolellisempaa puhdistusta (tutkijoiden toimesta) - Prosentuaalinen ero pre-post näytteiden välillä riippuu molemmista lukemista, mutta vähintään 90% pudotus vaikuttaa realistiselta tyypillisissä olosuhteissa 23
Seurantatutkimus - Tavoitteena tarkastella siivouksen laatua ATP:n ja fluoresenssimerkkauksen avulla 24
Esimerkki FM tarkastelusta ennen siivousta ja sen jälkeen 25
Esimerkki FM tarkastelusta ennen siivousta ja sen jälkeen 26
Tutkimusasetelma: - 17 tutkimuskoulua ja 17 verrokkia - Tutkimuskouluissa tehostettu siivous kevätlukukaudella - Rinnakkaiset ATP ja FM lukemat 27
Samat neljä pintaa, esitetään tuloksia keskittyen pulpetteihin 28
- Suurempi osa tutkimuskouluista läpäisi FM testin verrattuna kontrolleihin - Tulokset linjassa APT tulosten kanssa (läpäisy prosentti sitä isompi mitä suurempi prosentuaalinen ero ATP mittauksessa ennen pintojen puhdistusta ja puhdistuksen jälkeen) 29
Yksittäisten näytteiden välillä havaitaan vaihtelua - FM näkyy vaikka ATP lukema pienentynyt (väärä positiivinen) - FM ei näy vaikka ATP lukema kasvanut (väärä negatiivinen) 30
Johtopäätökset seurantatutkimuksesta - Tehostettu siivous näkyi ATP tulosten pienenemisenä erityisesti pulpettien kohdalla, muiden pintojen osalta tulokset eivät yhtä selviä - FM häviäminen ei täysin johdonmukaisesti liittynyt ATP lukeman pienenemiseen pinnoilla; - FM voi indikoida siivouksen tehokkuutta ilman että se indikoi siivouksen vaikuttavuutta 31
ATP tutkimusmenetelmään liittyviä kysymyksiä: - Kuinka ATP tarkkaan ottaen liittyy pintojen mikrobiologiaan? - Karkeiden / yksinkertaisten mittareiden suhde tarkempiin mittareihin - Voidaanko tutkimuksen avulla löytää terveyden kannalta kriittiset pinnat ja niiden suositeltava puhtaustaso 32
Uusia lupaavia tutkimusmenetelmiä: DNA sekvensointi 33
Pitkän tähtäimen tavoitteena määrittää rakennetun ympäristön mikrobiologia terveellisyyden kannalta - Kehittää käytäntöjä, standardeja ja tekniikoita joiden avulla voidaan edesauttaa terveyttä ylläpitävää ja edistävää mikrobiologiaa - Kouluissa keskeisenä osana on tarkastella oppimista osana vaikutusten arviointia 34
Kiitos järjestäjille kutsusta ja kiitos kuulijoille 35