SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS Kuluttajaparlamentin 2012
SISÄLLYS PÄÄSIHTEERIN TERVEHDYS KULUTTAJAPARLAMENTTI ESITTÄYTYY 4 5 KULUTTAJAPARLAMENTTI 2011 TÄYSISTUNNON ÄÄNIVALTAISET JÄRJESTÖT JA KANNANOTOT 8 KULUTTAJAPARLAMENTTI 2012 TÄYSISTUNNON ÄÄNIVALTAISET JÄRJESTÖT JA KANNANOTOT 9 VUODEN 2012 TÄYSISTUNNOSSA 10 KULUTTAJAPARLAMENTIN TOIMINTAA KOORDINOIVA KULUTTAJALIITTO 12 MITÄ TARKOITTAA SOSIAALINEN TILINPITO? 13 KULUTTAJAPARLAMENTIN SOSIAALINEN TILINPITO 14 KULUTTAJAPARLAMENTIN TAVOITTEET, NIIDEN TOTEUTUMISTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT SEKÄ TULOKSET 16 TAVOITE 100: Järjestöt ovat Kuluttajaparlamentin avulla alkaneet paremmin tunnistamaan kuluttajapoliittisen roolinsa 17 TAVOITE 200: Kuluttajaparlamentissa saatiin muodostettua keskeisten ja valtakunnallisten sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen yhteinen näkemys yhteisesti sovituista ja kuluttajille merkittävistä asioista 18 TAVOITE 300: Kuluttajaparlamenttiin osallistuvat ovat kokeneet toiminnassa mukanaolon hyödylliseksii 20 TAVOITE 400: Kuluttajaparlamentti on vaikuttanut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon 22 TILINTARKASTAJAN LAUSUNTO 26 PÄÄTÖSSANAT 27 LIITTEET 29 Julkaisun toimitus: Jenni Vainioranta Julkaisun taitto: Päivi Pätsi ja Antti Harkio Valokuvat: Antero Aaltonen ja Heli Kesti Julkaisija: Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry TIIVISTELMÄ 37
KULUTTAJAPARLAMENTTI ESITTÄYTYY PÄÄSIHTEERIN TERVEHDYS Sosiaalisen tilinpidon menetelmä on kiinnostanut Kuluttajaliiton henkilökuntaa jo useamman vuoden ajan, ja lopulta menetelmään tutustuminen sekä sen toteutus päätettiin aloittaa Kuluttajaparlamenttia koskien. Sosiaalisen tilinpidon avulla Kuluttajaliitto haluaa tarkastella Kuluttajaparlamentin tuloksia ja vaikuttavuutta. Sosiaalista tilinpitoa halutaan käyttää myös toiminnan kehittämisen työkaluna. Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n koordinoimaa kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa, johon osallistuu kymmeniä valtakunnallisesti merkittäviä kansalaisjärjestöjä. Kuluttajaparlamentissa kansalaisjärjestöt valitsevat vuosittain muutaman oman alansa sekä kuluttajien kannalta ajankohtaisen ja merkittävän aiheen, joihin halutaan yhdessä ottaa kantaa ja muuttaa kuluttajien kannalta parempaan suuntaan. Kuluttajaparlamentti pyrkii toiminnallaan saamaan poliittiset päättäjät tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin kuluttajapoliittisiin kysymyksiin. Kuluttajaparlamentti toimii järjestöjen vaikuttamisfoorumina sekä järjestöjen äänenvahvistimena yhteiskunnallisiin päättäjiin päin. Lisäksi Kuluttajaparlamentin tavoitteena on saada kansalaisjärjestöt pohtimaan toimintaansa kuluttajanäkökulmasta, sillä monen kansalaisjärjestön toimintaan kuuluu kuluttajien kannalta merkittävien asioiden kuten esimerkiksi palveluiden toimivuuden, saatavuuden ja turvallisuuden edistäminen. Kuluttajaparlamentin kautta järjestöillä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhdessä vahvempana kuluttajille merkittäviin asioihin. Kuluttajaparlamentin toimintaan osallistuminen toimii myös verkostoitumisen paikkana järjestöille. Kuluttajaparlamentin toiminta aloitettiin vuonna 2011. Ensimmäisenä vuonna toimintaan osallistui 27 valtakunnallisesti merkittävää terveysalan järjestöä. Vuoden 2012 alussa toimintaa laajennettiin kutsumalla mukaan myös sosiaalialan kansalaisjärjestöjä. Kuluttajaparlamentti 2012 tiedotuslistalla halusi olla mukana 74 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joista suunnittelukokouksiin ja täysistuntoon osallistui yhteensä 28 järjestöä. Kuluttajaparlamentin tämän vuoden aiheet olivat ajankohtaisia ja saimme jo toimintavuoden aikana kokemuksia siitä, että Kuluttajaparlamentin toiminnalla on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Ministeri Risikko lähetti hallitusneuvos Erik Strömbergin kuuntelemaan oikeusturvaa käsittelevää aihettamme täysistuntoon. Lisäksi Kuluttajaparlamentin asiaa koskevaa taustamuistiota käsiteltiin ministeri Risikon vetämässä kokouksessa, jossa tehtiin kehittämissuunnitelmaa vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseksi. Sosiaalisen tilinpidon kyselyitä ja haastatteluita tehdessä selvisi, että Kuluttajaparlamentin toimintaa pidetään hyödyllisenä ja sen vaikuttamisen mahdollisuuksiin uskotaan niin järjestö- kuin kansanedustajatahoilla. Sosiaalinen tilinpito aloitettiin vuoden 2012 alussa. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin vaikuttamisen tulokset eivät ole välttämättä nähtävissä yhden toimintavuoden aikana, ja siksi sosiaalisessa tilinpidossa haluttiin tarkastella vuoden 2012 lisäksi myös Kuluttajaparlamentti 2011 toimintavuoden vaikuttavuutta. Tästä syystä esittelemme julkaisussa pääosin Kuluttajaparlamentin toimintaa ja tuloksia vuodelta 2012, mutta myös vuodelta 2011. Kuluttajaparlamentin vuosien 2011 ja 2012 kannanottoja koskevat tiedotteet ovat nähtävissä tämän julkaisun sivuilla 29 37. Juha Beurling Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n pääsihteeri 4 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 5 Kuluttajaparlamentin täysistunnon äänivaltaisten järjestöjen virallisia edustajia eduskunnan lisärakennuksessa 1.10.2012
Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen ja Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen Täysistuntojen puhemiehenä toimi tohtori Pentti Arajärvi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa Kuluttajaparlamentin sihteeristö Toimintavuoden aikana kokoonnutaan useampaan Kuluttajaparlamentin täysistunto Kuluttajaparlamentin sihteeristönä toimii Kuluttajaliit- on tarvittaessa yhteydessä edellä mainittujen tahojen suunnittelukokoukseen Kuluttajaparlamentin toimintavuodet huipentuvat täys- to. Kuluttajaparlamentin päävastuullisina henkilöinä virkamiehiin. Lisäksi kyseisten tahojen asiantuntijoita Kuluttajaparlamentti kokoontuu useampaan suunnitte- istuntoon, eduskunnan lisärakennuksessa pidettävään toimivat vuonna 2011 Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha kutsutaan myös Kuluttajaparlamentin täysistuntoon. lukokoukseen ennen täysistuntoa. Vuoden 2012 aikana kutsuvierastilaisuuteen. Tilaisuudessa kansalaisjärjes- Beurling sekä järjestösihteeri Kaisa Pannimaa-Pätsi. kokoonnuttiin neljään suunnittelukokoukseen, joissa töjen edustajat keskustelevat, väittelevät ja tarvittaessa Vuoden 2012 alusta päävastuullisena henkilönä on Kuluttajaparlamentin kannanotot muodostetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajat suunnitte- äänestävät valituista kysymyksistä. Täysistuntoon kut- toiminut Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni äänestämällä livat täysistuntoa yhdessä Kuluttajaparlamentin sihtee- sutaan järjestöjen edustajien lisäksi kansanedustajia Vainioranta. Sihteeristön tehtäviin kuuluu järjestöjen Kuluttajaparlamentin kannanotot muodostetaan vuosit- ristön kanssa. Suunnittelukokouksiin osallistui edusta- ja ministereitä. Lisäksi täysistuntoon osallistuu alan toimintaan kutsuminen, Kuluttajaparlamentin suun- tain pidettävässä täysistunnossa äänestysten tuloksena. jia vajaasta kahdestakymmenestä järjestöstä. asiantuntijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, nittelukokousten sekä täysistunnon järjestelyt sekä toi- Äänestysoikeus ei ole kaikilla täysistuntoon osallistuvil- sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kansaneläkelaitokses- minnan kustantaminen. Lisäksi sihteeristölle kuuluu la. Sen sijaan äänestysoikeus on toimintaan kutsutuilla Suunnittelukokouksissa valittiin toimintavuoden kolme ta, Suomen Kuntaliitosta ja Suomen Lääkäriliitosta. yhteydenpito sidosryhmiin, tiedotusmateriaalien tuotta- järjestöillä, jotka ajavat kulutushyödykkeiden eli palve- aihetta, joista haluttiin täysistunnossa äänestää ja muo- Täysistuntojen puhemiehenä on toiminut tohtori Pentti minen, toiminnassa mukana olevien järjestöjen avusta- luiden ja tavaroiden käyttäjien etua omalla toimintasek- dostaa kannanottoja. Loppukeväästä Kuluttajaparla- Arajärvi. minen tiedottamisessa sekä selvitystyö toimintavuoden torillaan. Äänivaltaisilla järjestöillä tulee olla myös hen- mentin työskentely tiivistyi muutamaan pienryhmään, aiheita koskien. Lisäksi sihteeristö seuraa toiminnan kilöjäseniä esimerkiksi omissa paikallisyhdistyksissään. joissa tutkittiin ja keskusteltiin valituista kysymyksiä Täysistunnossa jokaisen kysymyksen käsittely aloite- vaikuttavuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kriteerit täyttävillä järjestöillä on siten läsnäolo-, puhe- sekä niiden taustoista. Lisäksi sihteeristö teki aiheita taan kahden asiantuntijan - asian puolustajan ja vastus- ja äänioikeus suunnittelukokouksissa ja täysistunnois- koskien selvityksiä eri viranomaistahoille ja ministeri- tajan - välisellä väittelyllä. Tämän jälkeen paikallaolijat Kuluttajaparlamentin sidosryhmät sa. Järjestöt valitsevat täysistuntoon yhden virallisen öihin. Pienryhmätyöskentelyn sekä selvitysten pohjalta saavat esittää puheenvuoroja, jonka jälkeen järjestö- Kuluttajaparlamentin sidosryhmiä ovat Kuluttajaliiton edustajan, jonka tehtävänä on äänestää järjestönsä kan- muodostuivat täysistunnon äänestettäviä kysymyksiä jen edustajat äänestävät käsiteltävästä kysymyksestä. hallitus, Kuluttajaliiton paikallisyhdistykset, Kulutta- nan mukaisesti. Muut järjestöjen edustajat sekä tahot käsittelevät taustamuistiot eli pohjaesitykset. Selvitys- Väittelijöiden puheenvuoroja kuuntelemalla järjestöjen jaliiton jäsenjärjestöt, toimintaan kutsutut sosiaali- ja kuten alueelliset yhdistykset ja virastojen asiantuntijat työhön osallistuessaan Kuluttajaparlamentissa mukana edustajat sekä muu yleisö saavat kuulla monipuolises- terveysalan kansalaisjärjestöt sekä kansanedustaja- voivat osallistua Kuluttajaparlamentin täysistuntoon ja olevat järjestöt pääsivät tekemään uudella tavalla yh- ti argumentteja asian puolesta ja vastaan ennen ääni- ryhmät. Sidosryhmiä ovat lisäksi sosiaali- ja terveys- vaikuttaa siellä käyttämällä puheenvuoroja. teistyötä keskenään sekä parhaimmillaan myös oppivat valtaisten järjestöjen äänestämistä. Äänestystulosten ministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusminis- uutta yhdessä ja toisiltaan. Kyseisiä taustamuistioita perusteella muodostuneista Kuluttajaparlamentin kan- teriö, Kansaneläkelaitos, Suomen Kuntaliitto, Suomen käytettiin oppuvuodesta Kuluttajaparlamentin kannan- nanotoista tiedotetaan medialle ja eduskuntaryhmille. Lääkäriliitto ry sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. otoista tiedottamiseen. Toimintavuoden lopuksi Kuluttajaparlamentin kannan- Kuluttajaparlamentin sihteeristö tekee toimintavuoden otot käydään luovuttamassa erillisessä tilaisuudessa aikana selvitystyötä toimintavuoden aiheita koskien ja eduskuntaryhmien edustajille. 6 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 7
KULUTTAJAPARLAMENTTI 2011 TÄYSISTUNNON ÄÄNIVALTAISET JÄRJESTÖT JA KANNANOTOT KULUTTAJAPARLAMENTTI 2012 TÄYSISTUNNON ÄÄNIVALTAISET JÄRJESTÖT JA KANNANOTOT TÄYSISTUNNON KANNANOTOT: KULUTTAJAPARLAMENTIN ENSIMMÄINEN 1. Suomeen tulee luoda valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä, jonka avulla seurataan sairaaloiden toimenpiteiden laatueroavaisuuksia ja tarvittaessa puututaan niihin TÄYSISTUNTO PIDETTIIN 3.11.2011 EDUSKUNNAN LISÄRAKENNUKSESSA Kuluttajaparlamentin täysistunnon kannanottoja oli muodostamassa 27 terveysalan järjestöä. Lisäksi tilaisuuteen osallistui edustajia Kansaneläkelaitokselta, Sosiaali- 2. 2. Valtion on määrättävä kunnalle tuntuvat taloudelliset sanktiot, mikäli kunta ei tarjoa kuluttajalle lain takaamaa terveyspalvelua ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:stä, Kuluttajaliitto-Konsumentforbundet ry:n paikallisyhdistyksistä, Suomen Kuntaliitto ry:stä, Suomen Lääkäriliitto ry:stä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 3. 3. Terveydenhuollon hoitotarvikejakelu tulee toteuttaa yhdenvertaisesti ja maksutta sairaudesta tai vammasta aiheutuvan yksilöllisen tarpeen perusteella Kannanottoja käsittelevät tiedotteet löytyvät sivuilta 29-31 TÄYSISTUNNON KANNANOTOT: 1. Alkoholimainonta tulee kieltää kokonaan 2. Kansalaisten oikeusturvaa tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa 3. Terveyskeskusten käyntimaksu tulee poistaa valtakunnallisesti Kannanottoja koskevat tiedotteet sekä järjestökohtaiset äänestystulokset löytyvät sivuilta 32-36. KULUTTAJAPARLAMENTIN TOINEN TÄYSISTUNTO PIDETTIIN 1.10.2012 EDUSKUNNAN LISÄRAKENNUKSESSA Kuluttajaparlamentin täysistunnon kannanottoja oli muodostamassa 28 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Lisäksi tilaisuuteen osallistui edustajia A-klinikkasäätiöstä, Kansaneläkelaitokselta, Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry:n paikallisyhdistyksistä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä, Suomen Kuntaliitosta, Suomen Lääkäriliitosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Lisäksi Eläkeliitto ry osallistui toimintavuonna täysistunnon valmisteluihin. Vuodesta 2011 poiketen kunkin järjestön äänestystapa julkistettiin yhdessä kannanottoja käsittelevien tiedotteiden kanssa. ÄÄNIVALTAISET TERVEYSALAN JÄRJESTÖT ÄÄNIVALTAISET SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖT 1. ADHD-liitto ry 15. Näkövammaisten Keskusliitto ry 1. Aivoliitto ry 15. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. A-klinikkasäätiö 3. Allergia- ja Astmaliitto ry 4. Asba Asbestialtistuneiden liitto ry 5. Crohn ja Colitis ry 16. Omaishoitajat ja läheiset -Liitto ry 17. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry 18. Suomen Diabetesliitto ry 19. Suomen Mielenterveysseura ry 2. Aivovammaliitto ry 3. Allergia- ja Astmaliitto ry 4. ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry 5. Crohn ja Colitis ry 6. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 16. Mielenterveyden keskusliitto ry 17. Näkövammaisten Keskusliitto ry 18. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry 19. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 20. Suomen Diabetesliitto ry 6. Hengitysliitto ry 20. Suomen Parkinson-liitto ry 7. Eläkeläiset ry 21. Suomen Kilpirauhasliitto ry 7. Iholiitto ry 8. Invalidiliitto ry 9. Keliakialiitto ry 10. Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry 21. Suomen Potilasliitto ry 22. Suomen Reumaliitto ry 23. Suomen Selkäliitto ry 24. Suomen Sydänliitto ry 8. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry 9. Hengitysliitto ry 10. Iholiitto ry 11. Invalidiliitto ry 12. Irti Huumeista ry 22. Suomen Mielenterveysseura ry 23. Suomen Monikkoperheet ry 24. Suomen Parkinson-liitto ry 25. Suomen Potilasliitto ry 26. Suomen Sydänliitto ry 11. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry (KLVL) 25. Suomen Syöpäpotilaat - Cancerpatienterna i Finland ry 13. Kansallinen senioriliitto ry 27. Svenska pensionärsförbundet rf 12. Mielenterveyden keskusliitto ry 26. Suomen Syöpäyhdistys ry 14. Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry 28. Vailla vakinaista asuntoa ry 13. Miina Sillanpään Säätiö 27. Suomen Terveydenhoitajaliitto 14. Munuais- ja Maksaliitto ry 8 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 9
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki VUODEN 2012 TÄYSISTUNNOSSA Kansanedustaja Sari Sarkomaa halusi tuoda tervehdyksen eduskunnan sosiaali- ja terveysverkoston puolesta käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä, jotka koskivat alkoholimainontaa, kansalaisten oikeusturvaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa sekä terveyskeskusten käyntimaksua. Lisäksi tilaisuudessa oli järjestettynä paneelikeskustelu, jonka aiheena oli terveys- ja sosiaalipalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi väittelivät kysymyksestä: Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan? Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen toimi puolustajana ja Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen vastustajana väittelyssä, jossa keskusteltiin kysymyksestä: Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki oli kutsuttu puolustajaksi ja Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen vastustajaksi väittelemään kysymyksestä: Tuleeko terveyskeskusten käyntimaksu poistaa valtakunnallisesti? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Täysistunnossa vieraili ministeri Ihalainen, joka toi valtiovallan tervehdyksen sekä kansanedustaja Arja Juvonen joka esitti tervehdyksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puolesta. Lisäksi kansanedustaja Sari Sarkomaa halusi tuoda terveiset eduskunnan sosiaali- ja terveysverkostolta. Tilaisuudessa vieraili myös ministeri Risikon lähettämänä hallitusneuvos Erik Strömberg, joka tuli kuuntelemaan oikeusturvaa koskevan aiheen käsittelyä. Kuluttaja-asioista vastaava ministeri Lauri Ihalainen esitti tilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen 10 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 Suomen Kuntaliiton sosiaali- SOSIAALINEN ja terveysasioiden TILINPÄÄTÖS 2012 11 johtaja Tarja Myllärinen
KULUTTAJAPARLAMENTIN TOIMINTAA KOORDINOIVA KULUTTAJALIITTO - KONSUMENTFÖRBUNDET RY ESITTÄYTYY MITÄ TARKOITTAA SOSIAALINEN TILINPITO? Kuluttajaliitto on itsenäinen ja riippumaton kuluttajan etuja ja oikeuksia ajava kansalaisjärjestö. Kuluttajaliitto edustaa kuluttajia valtionhallinnon ja yhteistyökumppaneidemme neuvottelukunnissa, työryhmissä ja hankkeissa. Kuluttajaliitto tekee aloitteita, antaa lausuntoja sekä osallistuu kuluttajien etuja ja oikeuksia koskevaan päätöksentekoon. Liitto vaikuttaa moneen kuluttajia suoraan tai välillisesti koskevaan päätökseen. Kuluttajaliitto antaa neuvontaa ja tarjoaa asiantuntijapalveluita, jotka ovat jäsenille maksuttomia ja muille maksullisia. Lisäksi Kuluttajaliitto tukee kuluttajien omatoimisuutta vapaan kansalaistoiminnan keinoin. Paikallinen toiminta saa sisältönsä edunvalvonnan ja neuvonnan alueille liittyvästä kuluttaja-asioiden osaamisesta. Kuluttajaliitto julkaisee neljä kertaa vuodessa jäsenlehteään, Nappoa. Kuluttajaliiton pääsihteerinä toimii Juha Beurling. Kuluttajaliiton toimipiste sijaitsee Helsingin keskustassa ja se työllisti vuoden 2012 lopussa 12 työntekijää. Kuluttajaliiton toiminnasta vastaa hallituksen lisäksi liittokokous ja toimintaryhmät. Hallitus koostuu pääosin alueellisten kuluttajayhdistysten sekä liiton jäsenjärjestöjen edustajista. Kuluttajaliitolla oli vuoden 2012 loppuun mennessä noin 20 aktiivista paikallisyhdistystä eri puolilla Suomea. LIITON TARKOITUKSENA ON koota kuluttaja-asemastaan kiinnostuneet ihmiset toimimaan etujensa puolesta valvoa vapaan kansalaistoiminnan keinoin kuluttajien etuja yhteiskunnassa ja markkinoilla edistää oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden periaatteita kulutuksessa edistää kuluttajatietoisuutta ja toimia ympäristön suojelemiseksi kuluttajapolitiikassa Sosiaalinen tilinpito (SoT) on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Sosiaalisen tilinpidon kautta organisaatio saa tietoa työnsä vaikutuksesta ja vaikuttavuudesta ympäröivään yhteisöön. Sosiaalinen tilinpito muodostaa pohjan toiminnan kehittämiselle. Sosiaalinen tilinpito sisältää tietyn ajanjakson etukäteen määriteltyjen tavoitteiden säännöllistä seurantaa. siaalisen tilinpäätöksen tilintarkastajan lausunto löytyy don ja tulosten oikeellisuuden. Kuluttajaparlamentin so- Tilikauden tavoitteista laaditaan sosiaalinen kirjanpito, sivulta 26. johon kirjataan tavoitteiden toteutumisen todisteet. Tilikauden tavoitteista saadut tulokset kootaan yhteen Sosiaalinen tilinpito rakentuu vastaavalla tavalla kuin raportiksi, jota kutsutaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi. taloudellinen kirjanpito ja se koostuu budjetista, kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja Ulkopuolinen sosiaalinen tilintarkastaja arvioi kirjanpi- tilintarkastuksesta. Sosiaalisen tilinpidon keskeisiä käsitteitä: LIITON YDINTEHTÄVÄT OVAT kuluttajien edunvalvonta BUDJETTI INDIKAATTORI (MITTARI) neuvonta- ja asiantuntijapalvelut vapaan kansalaistoiminnan eri muotojen tukeminen ja edistäminen Sosiaalinen budjetti sisältää sosiaaliset tavoitteet ja näiden indikaattorit. KIRJANPITO Indikaattori mittaa tavoitteen toteutumista ja osoittaa tavoitteen saavuttamista niin vahvasti, että siihen voi luottaa. TOSITE Vuoden varrella säännöllisesti ja suunnitelmallisesti kerättävä Kirjanpitoon viety todiste sosiaalisesta tapahtumasta. TARKOITUKSENSA TOTEUTTAMISEKSI LIITTO vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, lainsäädännön kehittämiseen, hyödyketuotantoon ja -jakeluun sekä tavaroiden ja palveluiden hyvään laatuun ja hintaan tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja tieto, joka muodostaa tositeaineiston eli ns. todisteet. SIDOSRYHMÄT Organisaation sidosryhmiä ovat kaikki ne organisaatiot, viranomaiset, yksityiset ihmiset ja ryhmät, joita sen toiminta eri tavoin koskee. Sidosryhmä voi olla myös sisäinen. Sosiaalinen tilinpito SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös on kuluneen vuoden sosiaalisen kirjanpidon analyysi ja yhteenveto. Tilinpäätös viestitetään sidosryhmille. TILINTARKASTUS harjoittaa kuluttajien edunvalvontaa tukevaa kohdistetaan organisaation avainsidosryhmiin, jotka ovat tilikau- Ulkoinen ja riippumaton tilintarkastaja tarkastaa kirjanpidon ja valistustoimintaa den sosiaalisen tilinpidon kannalta tärkeimmät. tilinpäätöksen. tuottaa tietoa sekä seuraa alansa kehitystä Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry:n pääsihteeri Juha Beurling ja kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kotimaassa ja ulkomailla harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa TAVOITE Tavoitteella tarkoitetaan tavoiteltavaa olotilaa. Tavoite ilmaisee, mihin tilanteeseen pyritään ja halutaan päästä. Lähde: SoT-käsikirja, Sosiaalinen tilinpito. Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi. Håkan Björk ja Tytti Siltanen 12 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 13
KULUTTAJAPARLAMENTIN SOSIAALINEN TILINPITO SOSIAALINEN KIRJANPITO: Sosiaalisen kirjanpidon toteutti Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta. Kirjanpitoa oli ohjaamassa sosiaalisen tilinpidon asiantuntija, Develooppi Oy:n Sosiaalista tilinpitoa varten toteutettiin kaksi kyselyä; yksi kansanedustajille ja toinen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajille. Lisäksi haastateltiin viittä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajaa. Lisäksi käytettiin toimitusjohtaja Tytti Laine. hyväksi vuoden 2012 täysistunnon äänestystuloksia. Tiedonkeruun toteutti Kuluttajaparlamentin pääsihtee- TIEDONKERUU: ri Jenni Vainioranta. Kuluttajaparlamentin vuoden 2012 sosiaalinen tilinpito kohdistui Kuluttajaparlamentin avainsidosryhmiin, joi- ULKOINEN TILINTARKASTUS: ta ovat toimintaan kutsutut 74 sosiaali- ja terveysalan Ulkoisen tilintarkastuksen suoritti Develooppi Oy:n so- kansalaisjärjestöä sekä yhdeksän kansanedustajaa, jot- siaalisen tilinpidon (SoT ) kirjanpitäjä ja tilintarkastaja ka osallistuivat joko Kuluttajaparlamentin täysistuntoon Sami Wirkkula. TILIKAUSI: 1.1.2012 31.12.2012 Tavoitteiden toteutumista arvioidaan indikaattoreiden 3.11.2011 tai Kuluttajaparlamentti 2011 kannanottojen Tilikaudelle asettamamme tavoitteet kuvastavat pitkälti eli mittareiden avulla. Jokaista tavoitetta kohden on luovutustilaisuuteen 15.2.2012. niitä ydinasioita, joiden takia Kuluttajaparlamentti on asetettu useampi indikaattori, joille on asetettu myös luotu. Kuluttajaparlamentti pyrkii saamaan järjestöt tietty tavoitetaso. Tavoitetasona voi olla esimerkiksi tunnistamaan toimintaansa liittyviä kuluttajapoliittisia näkökulmia, sekä muodostamaan valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen kesken kannanottoja kulut- tietty prosentuaalinen tulos, joka kyselyn tuloksissa halutaan saavuttaa. Esimerkiksi ensimmäinen tavoite numero 100 on, että järjestöt ovat Kuluttajaparlamentin Kyselyt Haastattelut tajille merkittävistä asioista. Perimmäinen tavoite on avulla alkaneet paremmin tunnistamaan kuluttajapo- kuitenkin vaikuttaa yhdessä yhteiskunnalliseen pää- liittisen roolinsa. Tämän tavoitteen toteutumista arvi- KANSANEDUSTAJILLE KOHDISTETTU KYSELY Toimintaan kutsutuista 74 sosiaali- ja terveysalan jär- töksentekoon. Olennaista toiminnan jatkuvuuden kan- oimaan on valittu kaksi indikaattoria. Ensimmäiseksi Kysely toteutettiin kesäkuussa 2012 sähköisenä kysely- jestöstä valittiin viisi, joiden edustajia pyydettiin haas- nalta on se, että mukana olevat toimijat, niin järjestöt indikaattoriksi on asetettu, että 40 prosenttia (tavoiteta- nä Surveypal-kyselyohjelmalla. Kyselyllä selvitettiin Ku- tateltavaksi. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatte- kuin yhteiskunnalliset päättäjätkin kokevat toimintaan so) kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, luttajaparlamentti 2011 kannanottojen vaikuttavuutta. luina syksyllä 2012. Haastattelukysymykset lähetettiin osallistumisen hyödylliseksi. Siksi myös toiminnan hyö- että heidän järjestössään on Kuluttajaparlamentin avul- Kysely lähetettiin kansanedustajille, jotka osallistuivat sähköpostitse ennakkoon haastateltaville. Lisäksi lopul- dylliseksi kokeminen haluttiin ottaa yhdeksi sosiaalisen la alettu paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajapo- Kuluttajaparlamentin täysistuntoon 3.11.2011 sekä kan- liset poiminnot haastatteluista tarkistutettiin haastatel- tilinpidon arvioinnin kohteeksi. liittiset asiat voivat liittyä järjestön toimintaan. Toiseksi sanedustajille, jotka osallistuivat Kuluttajaparlamentti tavilla. indikaattoriksi on asetettu, että löydämme mukana ole- 2011 päätösten luovutustilaisuuteen 15.2.2012. Kysely vista järjestöjen edustajista kaksi (tavoitetaso) järjestöä lähetettiin yhteensä yhdeksälle kansanedustajalle, jois- TILIKAUDEN NELJÄ TAVOITETTA: kuvaamaan kuinka heidän järjestössään on Kuluttaja- ta viisi vastasi. Kyselyn vastausprosentti oli 55 prosent- 100 1. Järjestöt ovat Kuluttajaparlamentin avulla alkaneet paremmin tunnistamaan kuluttajapoliittisen roolinsa parlamentin avulla alettu paremmin tunnistamaan järjestön kuluttajapoliittista roolia. tia. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN EDUSTAJILLE 200 2. Kuluttajaparlamentissa saatiin muodostettua keskeisten ja valtakunnallisten sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen yhteinen näkemys yhteisesti sovituista ja kuluttajille merkittävistä asioista VÄRIKOODIT KUVAAVAT TAVOITETASOJEN SAAVUTTAMISTA Saavutetut tavoitetasot on merkitty julkaisussa värikoodien avulla siten, että saavutetut tavoitetasot on merkitty tulososiossa vihreisiin ja saavuttamatta jää- KOHDISTETTU KYSELY Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajille toteutettiin kysely marraskuussa 2012. Kysely toteutettiin Surveypal-kyselyohjelmalla. Kohderyhmälle lähetettiin sähköinen anonyymi vastauslinkki, ja lisäksi kyselyn 300 3. Kuluttajaparlamenttiin osallistuvat ovat kokeneet toiminnassa mukana olon hyödylliseksi neet punaisiin tuloslaatikoihin. Tavoitteet sekä niiden toteutumista kuvaavat indikaattorit (eli tavoitteen tunnusmerkit tavoitetasoineen) löytyvät myös yhteenveto- kysymykset lähetettiin järjestöjen edustajille myös Pdfmuodossa, jotta järjestöjen edustajat saivat halutessaan pohtia kysymyksiin vastauksia työyhteisönsä kesken 400 4. Kuluttajaparlamentti on vaikuttanut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon taulukosta sivulta 16. ennen varsinaiseen kyselyyn vastaamista. Kysely lähetettiin 101 henkilölle, joista 46 vastasi. Kyselyn vastausprosentti oli 45 prosenttia. Hengitysliiton sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Tarja Pajunen 14 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 15
KULUTTAJAPARLAMENTIN TAVOITTEET, NIIDEN TOTEUTUMISTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT (tavoitteen tunnusmerkit tavoitetasoineen) SEKÄ TULOKSET TAVOITE INDIKAATTORI TULOS* 100 JÄRJESTÖT OVAT KULUTTAJAPARLAMENTIN AVULLA ALKANEET PAREMMIN TUNNISTAMAAN KULUTTAJAPOLIITTISEN ROOLINSA 40% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että heidän järjestössään on Kuluttajaparlamentin avulla alettu paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajapoliittiset 101 asiat voivat liittyä järjestön toimintaan. Kyselyn kysymys: Oletteko Kuluttajaparlamentin 50% vastasi kyllä avulla alkaneet paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajapoliittiset asiat voivat liittyä järjestönne toimintaan? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei, En osaa sanoa 102 Kaksi kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentissa mukana oleva järjestö on alkanut paremmin tunnistamaan kuluttajapoliittisen roolinsa kaksi kuvausta 200 KULUTTAJAPARLAMENTISSA SAATIIN MUODOSTETTUA KESKEISTEN JA VALTAKUNNALLISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KANSALAISJÄRJESTÖJEN YHTEINEN NÄKEMYS YHTEISESTI SOVITUISTA JA KULUTTAJILLE MERKITTÄVISTÄ ASIOISTA 201 202 203 Yli 50,1% järjestöjen edustajista äänestää JAA Kuluttajaparlamentin täysistunnon äänestyksessä. Äänestettävät kysymykset: 1. Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan? 2. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa? 3. Tuleeko terveyskeskusten käyntimaksu poistaa valtakunnallisesti? Äänestysvaihtoehdot: JAA, EI, TYHJÄÄ 60% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa vuonna 2012 muodostuneet kannanotot ovat kuluttajille merkittäviä asioita. Kyselyn kysymys: Kuluttajaparlamentissa vuonna 2012 muodostuneet kannanotot ovat kuluttajille merkittäviä asioita. Vastausvaihtoehdot: 1 = täysin samaa mieltä, 2= jokseenkin samaa mieltä, 3 = jokseenkin eri mieltä, 4 = täysin eri mieltä, en osaa sanoa 70% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa olivat mukana kaikki merkittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Kyselyn kysymys: Olivatko toiminnassa mielestänne mukana kaikki merkittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei, En osaa sanoa Alkoholimainontaa koskeva äänestys: 70% äänesti JAA, terveyskeskusten käyntimaksu: 96% äänesti JAA, oikeusturvaa koskeva kannanotto 100% äänesti JAA 37% täysin samaa mieltä Vastausten keskiarvo = 1.8 35% vastasi kyllä (46 % vastasi En osaa sanoa ) 300 KULUTTAJAPARLAMENTTIIN OSALLISTUVAT OVAT KOKENEET TOIMINNASSA MUKANAOLON HYÖDYLLISEKSI 50% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee Kuluttajaparlamentin olevan 301 hyödyllinen yhteistyömuoto. Kyselyn kysymys: Oletteko kokeneet Kuluttajaparlamentin 91% vastasi kyllä olevan hyödyllinen yhteistyömuoto? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei 302 Kaksi kuvausta siitä miten Kuluttajaparlamentissa mukana oleva järjestö on kokenut Kuluttajaparlamentin toimineen hyödyllisenä yhteistyömuotona kaksi kuvausta 303 40% kyselyyn vastanneista kansanedustajista kokee saaneensa tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin päätösten kautta. Kyselyn kysymys: Koetteko saaneenne tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin päätösten kautta? 80 % vastasi kyllä Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei 400 KULUTTAJAPARLAMENTTI ON VAIKUTTANUT YHTEISKUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON 50% kyselyyn vastanneista järjestön edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa 401 mukana olo on tuonut järjestölle yhden vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyselyn kysymys: Onko Kuluttajaparlamentissa mukana olo tuonut järjestöllenne yhden 52% vastasi kyllä vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei, EOS 402 Kaksi kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentti on lisännyt järjestöjen vaikuttavuutta yhteiskunnallisiin päättäjiin päin kaksi kuvausta 403 Kolme kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentti 2011 toiminta on vaikuttanut yhteiskunnallisten päättäjien/viranomaisten toimintaan kolme kuvausta 404 405 40% kyselyyn vastanneista yhteiskunnallisista päättäjistä kokee, että Kuluttajaparlamentilla on ollut jonkin verran vaikutusta asioiden etenemiseen tai muutokseen. Kyselyn kysymys: Onko Kuluttajaparlamentilla ollut mielestänne vaikutusta asioiden etenemiseen tai muutokseen? Vastausvaihtoehdot: en osaa sanoa, ei ole ollut lainkaan vaikutusta, on ollut vähäistä vaikutusta, on ollut jonkin verran vaikutusta, on ollut selvää vaikutusta 40% kyselyyn vastanneista yhteiskunnallisista päättäjistä kokee, että Kuluttajaparlamentilla on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyselyn kysymys: Koetteko Kuluttajaparlamentilla olevan mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei 75% vastaajista vastasi, että jonkin verran vaikutusta 80% vastasi kyllä *TULOS VIHREÄLLÄ POHJALLA JOS TAVOITETASO SAAVUTETTU, PUNAISELLA POHJALLA JOS JÄÄTY TAVOITTEESTA TAVOITE 100: JÄRJESTÖT OVAT KULUTTAJAPARLAMENTIN AVULLA ALKANEET PAREMMIN TUNNISTAMAAN KULUTTAJAPOLIITTISEN ROOLINSA Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme indikaattoreilla 101 102: INDIKAATTORI 101 40% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että heidän järjestössään on Kuluttajaparlamentin avulla alettu paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajapoliittiset asiat voivat liittyä järjestön toimintaan kysely kansalaisjärjestöille VASTAUSVAIHTOEHDOT: Kyllä, Ei, En osaa sanoa INDIKAATTORI 102 Kaksi kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentissa mukana oleva järjestö on alkanut paremmin tunnistamaan kuluttajapoliittisen roolinsa kysely kansalaisjärjestöille sekä puhelinhaastattelu yhdelle järjestön edustajalle TULOS: KYSELYN KYSYMYS: Oletteko Kuluttajaparlamentin avulla alkaneet paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajapoliittiset asiat voivat liittyä järjestönne toimintaan? 50% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että heidän järjestössään on Kuluttajaparlamentin avulla alettu paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajapoliittiset asiat voivat liittyä järjestön toimintaan. (n= 46/101) 90 70 50 40% 30 On ollut vaikea mieltää, että potilas ja hänen läheisensä olisivat kuluttajia silloin kun he tarvitsevat heille kuuluvaa terveyden- ja sairaanhoitoa ja emotionaalista ja sosiaalista tukea. Kuluttaja sana mieltyy taloustermiksi, jossa kuluttaja käyttää hyödykettä, josta on hänelle hyötyä. Vakavan sairastumisen yhteydessä saatu terveys- ja sairaalahoito on perusoikeus, jota on vaikea mieltää hyödynnettäväksi tuotteeksi. Kuluttajaparlamentin teemat ovat kuitenkin hieman laajentaneet tätä ajattelua. anonyymisti kyselyyn vastannut järjestöjen edustaja Toiminnassa mukana olo lähti aluksi henkilökohtaisesta kiinnostumisesta, mutta täysistunnon jälkeen koin, että Kuluttajaparlamentissa mukana olo olisi tärkeä mahdollisuus vaikuttamisen kannalta. Järjestömme vaikuttamistyö koskee lähinnä sosiaalietuuksia ja -palveluja, mutta Kuluttajaparlamentissa mukana ollessa havahduttiin, että järjestömme toimintaa koskeviin asioihin liittyy myös kuluttajanäkökulma. Myös Kaksosten päivän 2012 2013 teema, esteetön liikkuminen, on selkeästi kuluttajapoliittinen. Mietimme kuinka voisimme hyödyntää tätä agendaa jatkossa järjestössämme. Resurssien rajallisuuden vuoksi mietimme, voisiko se olla esimerkiksi järjestöverkostojen kautta. Ulla Kumpula, Suomen Monikkoperheet ry 10 50% 16 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 17
TAVOITE 200: KULUTTAJAPARLAMENTISSA SAATIIN MUODOSTETTUA KESKEISTEN JA VALTAKUNNALLISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KANSALAISJÄRJESTÖJEN YHTEINEN NÄKEMYS YHTEISESTI SOVITUISTA JA KULUTTAJILLE MERKITTÄVISTÄ ASIOISTA tämän tavoitteen toteutumista osoitamme indikaattoreilla 201 203: INDIKAATTORI 201 Yli 50,1% järjestöjen edustajista äänestää JAA Kuluttajaparlamentin täysistunnon äänestyksessä 90 70 TULOS: Kuluttajaparlamentin täysistunnossa järjestöjen edustajien enemmistö äänesti kannanottojen puolesta: 70% äänesti JAA, äänestettäessä 50%50 30 70% 96% 100% kysymyksestä: Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan? 100% äänesti JAA, äänestettäessä kysymyksestä: 2. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa 10 parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa? 96 % äänesti JAA, äänestettäessä kysymyksestä: Tuleeko terveyskeskusten käyntimaksu poistaa valtakunnallisesti? ÄÄNESTETTÄVÄT KYSYMYKSET: 1. Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan? 2. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa? 3. Tuleeko terveyskeskusten käyntimaksu poistaa valtakunnallisesti? ÄÄNESTYSVAIHTOEHDOT: Jaa, Ei, Tyhjää Äänestystilanne kysymyksestä: Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan? INDIKAATTORI 202 INDIKAATTORI 203 60% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, TULOS: 90 70% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että TULOS: 90 että Kuluttajaparlamentissa vuonna 2012 muodostuneet kannanotot ovat kuluttajille merkittäviä asioita 37% kyselyyn vastanneista kokee, (täysin samaa mieltä väittämän kanssa) että Kuluttajaparlamentissa vuonna 2012 muodostuneet kannanotot ovat kuluttajille merkittäviä asioita. (n= 46/101) 70 60% 50 Kuluttajaparlamentissa olivat mukana kaikki merkittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt 35% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa olivat mukana kaikki merkittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt (n= 46/101) 70%70 50 kysely kansalaisjärjestöille KYSELYN KYSYMYS: Kuluttajaparlamentissa vuonna 2012 muodostuneet kannanotot ovat kuluttajille merkittäviä asioita VASTAUSVAIHTOEHDOT ASTEIKOLLA: 1 = täysin samaa mieltä 2 = jokseenkin samaa mieltä 3 = jokseenkin eri mieltä 4 = täysin eri mieltä en osaa sanoa 30 10 37% Kysely kansalaisjärjestöille 35% KYSELYN KYSYMYS: Olivatko toiminnassa mielestänne mukana kaikki merkittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt? VASTAUSVAIHTOEHDOT: Kyllä, Ei, En osaa sanoa 30 10 18 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 19
TAVOITE 300: KULUTTAJAPARLAMENTTIIN OSALLISTUVAT OVAT KOKENEET TOIMINNASSA MUKANAOLON HYÖDYLLISEKSI Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme indikaattoreilla 301 303: INDIKAATTORI 301 50% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee Kuluttajaparlamentin olevan hyödyllinen yhteistyömuoto kysely kansalaisjärjestöille TULOS: 91% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee Kuluttajaparlamentin olevan hyödyllinen yhteistyömuoto (n= 46/101) KYSELYN KYSYMYS: Oletteko kokeneet Kuluttajaparlamentin olevan hyödyllinen yhteistyömuoto? VASTAUSVAIHTOEHDOT: Kyllä, Ei 90 70 50%50 30 10 91% INDIKAATTORI 302 Kaksi kuvausta siitä miten Kuluttajaparlamentissa mukana oleva järjestö on kokenut Kuluttajaparlamentin toimineen hyödyllisenä yhteistyömuotona kahden järjestön edustajan puhelinhaastattelu Hengitysliitossa olemme alusta asti olleet kiinnostuneita toiminnasta, koska Kuluttajaparlamentissa on tuotu kuluttajapoliittinen näkökulma mukaan sosiaali- ja terveysalalle. Kuluttajaparlamentin merkitys nähdään tärkeänä myös järjestön johdossa ja viestinnän puolella. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kannalta kuluttajanäkökulman mukaan ottaminen pitkäaikaissairaan vaikuttamistyöhön on mielenkiintoista. Tärkeäksi on koettu se, että Kuluttajaparlamentissa asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä, ja se että asioita yhdessä mietitään ja tuodaan esille täysistunnossa ja viedään kansanedustajille nähtäväksi ja tehtäväksi. Toiminnassa mukana olo on tärkeää, koska järjestökentässä yhdessä vaikuttaminen on tätä päivää. Meissä on enemmän voimaa yhdessä kuin yksin. Tarja Pajunen, Hengitysliitto ry Olemalla aktiivisesti mukana Kuluttajaparlamentissa, haluamme sekä kiinnittää huomiota näkövammaisen kuluttajan kannalta oleellisiin asioihin että edistää kuluttajien asemaa laajemminkin. Kuluttajaparlamentissa haluamme vaikuttaa yhteisesti tärkeiksi havaittuihin, kuluttajia koskettaviin asioihin. Näkövammaisten Keskusliitto haluaa olla mukana asioissa, jotka edistävät esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Sujuvan arjen, itsenäisten valintojen ja asioinnin mahdollistaminen on yksi tavoitteistamme. Erityisen tärkeää on kehittää tiedonsaannin ja palveluiden esteettömyyttä, mikä toteutuessaan palvelee kaikkia kuluttajia, ei vain näkövammaisia. Monissa asioissa ongelmat ovat yhteisiä ikääntyneiden kanssa. Kuluttajaparlamentti on erinomainen foorumi verkostoitua ja vaikuttaa yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Samalla uskon lisäävämme ymmärrystä näkövammaisten kuluttajana toimimisen haasteista myös yhteistyöjärjestöissämme. Kirsi Ilmarinen, Näkövammaisten Keskusliitto ry INDIKAATTORI 303 40% kyselyyn vastanneista kansanedustajista kokee saaneensa TULOS: 90 tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin päätösten kautta 80% kyselyyn vastanneista kansanedustajista kokee saaneensa tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin päätösten kautta (n= 5/9) 70 50 40% 30 80% kysely kansanedustajille 10 KYSELYN KYSYMYS: Koetteko saaneenne tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin päätösten kautta? VASTAUSVAIHTOEHDOT: Kyllä, Ei 20 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 21 Suomen Sydänliitto ry halusi viedä terveyskeskusten käyntimaksun poistoa koskevan kysymyksen äänestykseen.
TAVOITE 400: KULUTTAJAPARLAMENTTI ON VAIKUTTANUT YHTEISKUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme indikaattoreilla 401 405: INDIKAATTORI 402 Kaksi kuvausta Keksitty formaatti on aivan loistava, mutta sen todellista vaikuttavuut- siitä, miten Kuluttajaparlamentti ta on vielä vaikea arvioida näin aikaisessa vaiheessa. Järjestöt ajavat on lisännyt järjestöjen vaikuttavuutta tärkeitä asioita ja tällä formaatilla myös järjestöt jotka ovat jäsenmää- yhteiskunnallisiin päättäjiin päin riltään pieniä saavat näkyvyyttä ja toisaalta isot järjestöt saavat enem- INDIKAATTORI 401 män vaikuttavuutta ollessaan yhdessä muiden isojen järjestöjen kanssa. Kuluttajaparlamentista saa joukkovoimaa. Eduskunnassa on ennestään 50% kyselyyn vastanneista järjestön edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa mukana olo on tuonut järjestölle yhden vaikutuskanavan TULOS: 52% kyselyyn vastanneista järjestön edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa mukana olo on tuonut järjestölle yhden 90 70 50%50 kahden järjestön edustajan puhelinhaastattelu diabetesryhmä, mutta Kuluttajaparlamentissa mukana olo lisää järjestömme vaikuttavuutta sillä, että diabeetikot nähdään laajemmin kansalaisina eikä vain diabeetikkoina. Toiminnassa mukana ollessaan Diabetesliitto saa myös lisää painoarvoa, sillä Kuluttajaparlamentin myötä Diabetesliitolla on monia eri kanavia lähestyä kansanedustajia. yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (n=46/101) 30 52% Riitta Vuorisalo, Suomen Diabetesliitto ry 10 kysely kansalaisjärjestöille KYSELYN KYSYMYS: Onko Kuluttajaparlamentissa mukana olo tuonut järjestöllenne yhden vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? VASTAUSVAIHTOEHDOT: Kyllä, Ei, En osaa sanoa Kuluttajaparlamentti on todella hyvä foorumi nostamaan ajankohtaisia, kansalaisia koskettavia asioita esille. Kuluttajaparlamentissa mukana olo on selvästi lisännyt järjestömme painoarvoa. Olemme esimerkiksi tehneet jo useamman vuoden ajan töitä sen eteen, että sairaaloille luotaisiin laadunseurantajärjestelmät. Kuluttajaparlamentin vuoden 2011 kannanotoista yhdessä vaadittiin Suomeen luotavaksi valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä sairaaloiden toimenpiteille. Tämä Kuluttajaparlamentin kannanotto selvästi tuki ja vahvisti järjestömme omia tavoitteita. Tärkeintä oli, se että Kuluttajaparlamentin kautta asiaa tuotiin esille laajemmassa järjestölinjassa ja se on luonut lisää paineita laadunseurantajärjestelmän kehittämiselle. Toisaalta tänä vuonna Kuluttajaparlamentin näkemyksiä otettiin esille ministeri Risikon johtamassa kokouksessa, jossa tehtiin suunnitelmaa vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseksi. Koemme, että toiminnassa mukana olo on lisännyt järjestömme vaikuttavuutta. anonyymisti kyselyyn vastannut järjestöjen edustaja Suomen Potilasliiton hallituksen puheenjohtaja Paavo Koistinen Suomen Diabetesliitto ry:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Vuorisalo 22 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 23
INDIKAATTORI 403 Kolme kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentti 2011 toiminta on vaikuttanut yhteiskunnallisten päättäjien tai viranomaisten toimintaan Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen aiheesta KK 347/2011 Oikeus hoitosuunnitelman mukaisiin hoitotarvikkeisiin. Olen myös ollut asian tiimoilta Inko Uutiset lehdessä. Lehdessä keskityttiin terveydenhuoltolakiin ja sen vaikutuksia kotona asuvien, hoitotarvikejakelussa olevien ihmisten elämään. Olen myös ollut tilaisuuksissa, jossa asiasta on puhuttu ja tuonut esille asiaan liittyviä ongelmia kansanedustaja Vein ryhmäni tietoon Kuluttajaparlamentin päätökset. Olen pitänyt useita kysely kansanedustajille KYSELYN KYSYMYS: Jos, niin millä tavoin edellä mainittuja (Kuluttajaparlamentti 2011 kannanotot) asioita on viety eteenpäin? puheita asiaa sivuten. kansanedustaja Edistäneet ko. asioita hallitusneuvotteluissa, hallituksessa ja eduskunnassa. kansanedustaja Kuluttajaparlamentin vuoden 2011 kannanottojen luovutustilaisuus 15.2.2012 INDIKAATTORI 404 INDIKAATTORI 405 40% kyselyyn vastanneista yhteiskunnallisista päättäjistä TULOS: 90 70 40% kyselyyn vastanneista yhteiskunnallisista päättäjistä kokee, TULOS: 90 70 kokee, että Kuluttajaparlamentilla on ollut jonkin verran vaikutusta asioiden etenemiseen tai muutokseen 75% kyselyyn vastanneista yhteiskunnallisista päättäjistä kokee, että Kuluttajaparlamentilla on ollut jonkin verran vaikutusta asioiden etenemiseen tai 50 40% 30 75% että Kuluttajaparlamentilla on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon 80% kyselyyn vastanneista yhteiskunnallisista päättäjistä kokee, että Kuluttajaparlamentilla on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (n= 5/9) 50 40% 30 80% muutokseen (n= 4/9) 10 10 kysely kansanedustajille kysely kansanedustajille KYSELYN KYSYMYS: Onko Kuluttajaparlamentilla ollut mielestänne vaikutusta edellä mainittujen asioiden etenemiseen tai muutokseen? VASTAUSVAIHTOEHDOT ASTEIKOLLA: en osaa sanoa ei ole ollut lainkaan vaikutusta on ollut vähäistä vaikutusta on ollut jonkin verran vaikutusta on ollut selvää vaikutusta KYSELYN KYSYMYS: Koetteko Kuluttajaparlamentilla olevan mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? VASTAUSVAIHTOEHDOT: Kyllä, Ei 24 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 25
TILINTARKASTAJAN LAUSUNTO sestä tarkastetut tulokset vastasivat yhdenmukaisesti tositemateriaalia. Tilintarkastuksessa olen havainnut eräitä seikkoja, joita olisi mielestäni hyvä kehittää seuraavalla tilikaudella. Näitä huomioitani olen kirjannut erilliseen Kuluttajaparlamentille toimittamaani liitteeseen. Vaikka tilikausi on rajattu vuoteen 2012, Kuluttajaparlamentti on tuonut sosiaalisessa tilinpäätöksessään esille toiminnan tuloksia myös vuodelta 2011. Kyselyyn vastanneille henkilöille on tästä johtuen saattanut tuottaa KULUTTAJAPARLAMENTIN SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS AJALTA 1.1. 31.12.2012. Olen tarkastanut Kuluttajaparlamentin sosiaalisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. 31.12.2012. Suorittamani tarkastuksen perusteella annan lausunnon sosiaalisesta tilinpäätöksestä. hankaluuksia eritellä sitä, minkä toimintakauden tuloksiin he itse asiassa ovat olleet vastaamassa. Lisäksi olen kiinnittänyt huomioni eräisiin indikaattoreihin, joiden kohdalla vastausvaihtoehtojen sisällölliset erot ovat jossain määrin tulkinnanvaraisia. Tulevien tilikausien aikana ehdotan vastausvaihtoehtoja tarkennettavaksi niin, että niiden sisällöt ovat vastaajan näkökulmasta PÄÄTÖSSANAT Tilintarkastus on suoritettu hyvän sosiaalisen tilintarkastuksen (SoT ) tilintarkastustavan mukaisesti. Olen tarkastanut aineiston yksityiskohtaisesti ja voin näin ollen todeta, ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Kirjallisen materiaalin ja tarkentavien keskustelujen pohjalta olen perehtynyt sosiaalisen tilinpidon prosessiin, budjettiin, kirjanpitoon sekä tilinpäätöksen sisältöön ja esittämistapaan. Kuluttajaparlamentin sosiaalinen tilinpito on toteutettu järjestelmällisesti ja huolellisesti, ja se noudattaa hyvin sosiaalisen tilinpidon (SoT ) menetelmää. Jokaiselle indikaattorille löytyy tosite ja sosiaalisesta tilinpäätök- katsottuna yksiselitteisiä. Sosiaalinen tilintarkastus antaa riittävän perustan sanoa, että tehty sosiaalinen tilinpäätös antaa oikeat tiedot Kuluttajaparlamentin sosiaalisesta tuloksesta. Sosiaalinen tilinpäätös voidaan vahvistaa kyseiseltä tilikaudelta. Pirkkalassa 30.12.2012 Sami Wirkkula sosiaalinen tilintarkastaja sami.wirkkula@pp.inet.fi Sosiaalinen tilinpito osoittautui mielenkiintoiseksi ja antoisaksi tavaksi arvioida Kuluttajaparlamentin toimintaa ja tuoda esille sen vaikutuksia. Sosiaalisen tilinpidon avulla jouduimme pureutumaan toimintamme ydinasioihin ja siihen mitkä ovat tärkeimmät tavoitteemme. Kyselyiden ja haastatteluiden tulosten perusteella suurin osa asetetuista tavoitteista saavutettiin, ja se kertoo, että olemme oikealla tiellä. Puolet kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista koki, että heidän järjestössään on Kuluttajaparlamentin avulla alettu paremmin tunnistamaan järjestön kuluttajapoliittista roolia. Täysistunnossa saatiin myös muodostettua kolme kannanottoa valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen kesken. Kuitenkin vain 37 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että Kuluttajaparlamentissa vuonna 2012 muodostuneet kannanotot ovat kuluttajille merkittäviä asioita. Tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että vain yksi kyselyyn vastaajista koki, etteivät kannanotot ole lainkaan merkittäviä kuluttajille ja 39 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että kannanotot olivat merkittäviä. Eli kuitenkin yhteensä 76 prosenttia oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että kannanotot olivat kuluttajille merkittäviä. Toisaalta vain 35 prosenttia järjestöjen edustajista koki, 26 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 27
LIITE 1 TIEDOTE 3.11.2011 että Kuluttajaparlamentissa olivat mukana kaikki merkittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt. On huomioitava, että vain vajaa 20 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että mukana eivät olleet kaikki merkittävimmät järjestöt, ja näistä osa mainitsi puuttuviksi järjestöjä, jotka kuitenkin olivat täysistunnossa mukana. Lisäksi melkein puolet vastaajista (46 %) vastasi En osaa sanoa tähän kyselyn kysymykseen. Tulevaisuudessa mukana olevia järjestöjä tulisi paremmin tiedottaa toimintaan mukaan kutsutuista järjestöistä, sillä se näytti tulosten perusteella olevan monelle järjestölle epäselvää. Oli kannustavaa huomata, että Kuluttajaparlamentin toimintaan osallistuminen koettiin hyödylliseksi sekä järjestöjen että kansanedustajien tahoilla. Suurin osa (91 %) kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista koki Kuluttajaparlamentin hyödylliseksi yhteistyömuodoksi. Lisäksi kyselyyn vastanneista kansanedustajista 80 prosenttia koki saaneensa tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin kannanottojen kautta. Kyselyiden tulosten mukaan myös Kuluttajaparlamentin yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin uskotaan niin järjestö- kuin kansanedustajatahoilla. Yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista järjestön edustajista koki, että Kuluttajaparlamentissa mukana olo on tuonut järjestölle yhden vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kansanedustajista 75 prosenttia koki, että Kuluttajaparlamentti 2011 kannanotoilla on ollut jonkin verran vaikutusta asioiden etenemiseen tai muutokseen. Lisäksi 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanedustajista koki, että Kuluttajaparlamentilla on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tulemme jatkossakin hyödyntämään sosiaalisen tilinpidon menetelmää toimintamme tulosten arvioinnissa sekä hyödyntämään menetelmää tulosten näkyväksi tekemisessä ja toimintamme kehittämisessä. Osaa päättyneen tilikauden tavoitteista tullaan jatkossa arvioimaan ainakin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta. Kiitokset kaikille sosiaalisen tilinpidon kyselyihin tai haastatteluihin osallistuneille! Suurkiitos myös sosiaalisen tilinpidon konsultille, Develooppi Oy:n toimitusjohtajalle Tytti Laineelle, joka auttoi meitä sukeltamaan sosiaalisen tilinpidon maailmaan ja tuki meitä laadukkaan ja oikeaoppisen sosiaalisen tilinpidon suorittamiseksi. Jenni Vainioranta Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Suomeen luotava valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä sairaaloiden toimenpiteille Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 3.11.2011, että Suomeen tulee luoda valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä, jonka avulla seurataan sairaaloiden toimenpiteiden laatueroavaisuuksia ja tarvittaessa puututaan niihin. Toukokuussa 2011 voimaan astunut uusi terveydenhuoltolaki edellyttää, että sairaanhoitopiirit ja vastaavat hoitoyksiköt ylläpitävät Internet-pohjaista avointa palvelua, jossa on nähtävillä muun muassa sairaalan jonotilanne ja laadunseurantaa kuvaavia tunnuslukuja kuten leikkauskomplikaatiot ja tapaturmat. Eri sairaanhoitopiirien tilastot eivät ole kuitenkaan aina vertailukelpoisia keskenään. Tämän lisäksi muun muassa erikoislääkäriyhdistykset ja yksityiset klinikat seuraavat omien alueidensa hoidon laatua eri tavoin. Suomeen tulee luoda mahdollisimman pian valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä, jonka avulla seurataan sairaaloiden toimenpiteiden laatueroavaisuuksia ja tarvittaessa puututaan niihin. Valtakunnallinen laadunvalvontajärjestelmä on mahdollista rakentaa sopimalla niistä tiedoista, joita kunkin sairaanhoitopiirin, sairaalan ja yksityisklinikan vähintään on seurattava oman laadunvalvontansa yhteydessä, sekä kokoamalla nämä tiedot yhteiseen avoimeen valtakunnalliseen tietokantaan. Mittareista sovittaessa tulisi myös potilaita edustavia järjestöjä kuulla, jotta kuluttajanäkökulma hoidon laadunvalvonnassa toteutuisi. Potilaiden näkökulmasta seurattavien asioiden tulisi kattaa sairaalahoidon kaikki osa-alueet kuten hoitoon pääsy, hoitotoimenpiteiden onnistuminen, hoitoprosessin sujuvuus, perushoito, ravitsemushoito, jatkotoimenpiteiden ohjaus sekä asiakastyytyväisyys. Tällä hetkellä kustannukset hoitovirheistä ovat laskentatavasta riippuen 400 miljoonan ja miljardin euron välillä vuodessa. Ruotsissa on toimiva ja kustannuksia säästävä hoitotoimenpiteiden laadunseurantajärjestelmä, jonka käyttöönottoa tulee harkita myös Suomessa. Lisätietoja: Puheenjohtaja Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry, puh. 0400 68 2337 ja tiedottaja Jaakko Ojanne puh. 041 461 6886 sekä Puolustaja: potilasasiamies Liisa Hämäläinen, Jyväskylän kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, puh. 050 581 8343, liisa.k.hamalainen@jkl.fi Opponentti: hallitusneuvos (emerita), Tuulikki Haikarainen, puh. 050 403 8574, tuulikki.haikarainen@welho.com Lisää tietoa: Järvelin J., Haavisto E., Kaila M.: Potilasturvallisuuden kustannukset. Suomen Lääkärilehti 12/2010 s. 1123 1127. potilasturvallisuudenkustannukset (pdf) (84.4 KB) Bättre kvalitet för varje patient: nationella kvalitetsregister utvecklar och stärker kvaliteten inom vården. Sveriges Kommuner och Landsting. http://www.kvalitetsregister.se/om_kvalitetsregister Kuluttajaparlamentti on keskeisistä valtakunnallisista kuluttajien asioita käsittelevistä kansalaisjärjestöistä koostuva elin. Vuonna 2011 Kuluttajaparlamenttiin osallistuu terveysalan järjestöjä. Kuluttajaparlamentti on poliittisesti riippumaton ja se toimii siihen osallistuvien järjestöjen äänenvahvistimena yhteiskunnallisiin päättäjiin päin. Lisätietoja Kuluttajaparlamentista antaa Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n pääsihteeri Juha Beurling puh. 040 55 66 421, www.kuluttajaliitto.fi/kuluttajaparlamentti 28 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 29
LIITE 2 LIITE 3 TIEDOTE 3.11.2011 TIEDOTE 3.11.2011 Kunnille tuntuvat sanktiot lain takaaman terveyspalvelun hoitamatta jättämisestä Kuluttajaparlamentti vaatii: Terveydenhuollon hoitotarvikejakelu toteutettava yhdenvertaisesti Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 3.11.2011, että valtion on määrättävä kunnille tuntuvat taloudelliset sanktiot, mikäli kunta ei tarjoa kuluttajalle lain takaamaa terveyspalvelua. Kuluttajaparlamentti vaatii täysistunnossaan 3.11.2011, että terveydenhuollon hoitotarvikejakelu toteutetaan yhdenvertaisesti ja maksutta sairaudesta tai vammasta aiheutuvan yksilöllisen tarpeen perusteella. Kunta ei voi jättää lakisääteistä terveyspalvelua järjestämättä taloudellisiin seikkoihin vedoten. Mikäli kunta menettelee näin, on sille myönnettäviä valtionosuuksia perittävä takaisin ja aluehallintovirastolla sekä Valviralla on lisäksi oltava oikeus uhkasakolla velvoittaa kunta täyttämään terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuutensa. THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan kuluttajat eivät saa terveyspalveluita yhdenvertaisesti koko maassa. Nykyisessä laissa vahvistetaan terveydenhuollon asiakkaan oikeuksia saada vamman tai sairauden edellyttämään yksilölliseen tarpeeseen hänelle sopiva hoitotarvike. Kuntien on toimittava siten, että tämä myös toteutuu käytännössä. Kuluttajille on myös tiedotettava nykyistä paremmin välttämättömien hoitotarvikkeiden maksuttomuudesta ja oikeudesta niihin. Eduskunnan oikeusasiamiehen aikaisemmassa ratkaisukäytännössä on katsottu, että perustuslaissa asetettu velvollisuus turvata riittävät terveyspalvelut on otettava huomioon kunnissa talousarviopäätöksiä tehtäessä ja lakeja sovellettaessa. Talousarviosta päättävät luottamusmiehet ja asiaa valmistelevat virkamiehet rikkovat perustuslain säännöksissä julkiselle vallalle asetetut velvoitteet, mikäli talousarvio mitoitetaan tietoisesti tiedossa olevaa tarvetta vähäisemmäksi. Tällä hetkellä on tiedossa tapauksia, joissa kunta on evännyt lakisääteisen palvelun kuluttajalta. Tämä on johtanut eräissä tapauksissa kuluttajan valitustoimiin, joihin kunnalla on kulunut rahaa enemmän kuin itse palvelun tuottamiseen olisi mennyt. Vuonna 2008 korkein hallinto-oikeus, lääninhallitukset ja terveydenhuollon oikeusturvakeskus käsittelivät 4500 valitusta tai kantelua. Joissakin tapauksissa hoitotarvikkeiden julkisten hankintojen myötä kilpailutuksen voittanut palveluntuottaja on tuottanut vain yhdenlaatuisia hoitotarvikkeita, kuten inkontinenssituotteita (esimerkiksi vaippoja, katetreja ja tippasuojia). Tällöin nämä hoitotarvikkeet eivät ole olleet kaikille terveydenhuollon asiakkaalle sopivia ja vaihtoehdoksi henkilölle on ainoastaan jäänyt hankkia itselleen sopiva hoitotarvike omalla kustannuksella. Vammais- ja potilasjärjestöjen tietoon on tullut tapauksia ennen lakiuudistusta ja vielä lakiuudistuksen jälkeenkin, joissa hoitotarvikkeita koskevien ohjeiden nojalla on aiemmin maksuttomasta hoitotarvikkeen jakelusta luovuttu kokonaan tai heikennetty muun muassa ympäristösyihin vedoten. Syynä tällöin on mainittu muun muassa, että vaippojen suuri kulutus aiheuttaa suuria jätevuoria. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, puh. 040 554 3447 sekä Puolustaja: hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, puh. (09) 471 71240, lasse.lehtonen@hus.fi Opponentti: johtava lakimies Kari Prättälä, Suomen Kuntaliitto ry, puh. 0500 606 873, kari.prattala@kuntaliitto.fi Lisää tietoa: Pajukoski, Marja. Heikko laintuntemus tuottaa turhia oikeusriitoja. Päätöksenteon tueksi 2/2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kuluttajaparlamentti on keskeisistä valtakunnallisista kuluttajien asioita käsittelevistä kansalaisjärjestöistä koostuva elin. Vuonna 2011 Kuluttajaparlamenttiin osallistuu terveysalan järjestöjä. Kuluttajaparlamentti on poliittisesti riippumaton ja se toimii siihen osallistuvien järjestöjen äänenvahvistimena yhteiskunnallisiin päättäjiin päin. Lisätietoja Kuluttajaparlamentista antaa Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n pääsihteeri Juha Beurling puh. 040 55 66 421, www.kuluttajaliitto.fi/kuluttajaparlamentti Lisätietoja: lakimies Henrik Gustafsson, Invalidiliitto ry puh. 044 765 0693 sekä Puolustaja: dosentti, ylilääkäri Pentti Kiilholma, Turun Yliopisto, Oiva hoiva työryhmän jäsen, puh. 040 841 3570, pentti.kiilholma@pp.inet.fi Opponentti: ylilääkäri Heikki Sumuvuori, Helsingin kaupungin terveyskeskus, heikki.sumuvuori@hel.fi Kuluttajaparlamentti on keskeisistä valtakunnallisista kuluttajien asioita käsittelevistä kansalaisjärjestöistä koostuva elin. Vuonna 2011 Kuluttajaparlamenttiin osallistuu terveysalan järjestöjä. Kuluttajaparlamentti on poliittisesti riippumaton ja se toimii siihen osallistuvien järjestöjen äänenvahvistimena yhteiskunnallisiin päättäjiin päin. Lisätietoja Kuluttajaparlamentista antaa Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n pääsihteeri Juha Beurling puh. 040 55 66 421, www.kuluttajaliitto.fi/kuluttajaparlamentti 30 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 31
LIITE 4 lista menestystä lisäävistä vaikutuksista. Samalla hallitus haluaa tarkistaa television ja radion sallittuja mainontaaikoja sekä tehostaa alkoholimainontasäännösten valvontaa. Kuluttajaparlamentti katsoo, että alkoholimainonnan kieltäminen kokonaisuudessaan on kuluttajien hyvinvoinnin, lain tulkinnan ja valvonnan kannalta paras ratkaisu. TIEDOTE 1.10.2012 Kuluttajaparlamentti vaatii: Alkoholimainonta tulee kieltää kokonaan Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 1.10.2012, että alkoholimainonta kielletään kokonaan alkoholin kulutuksen vähentämiseksi sekä terveysvalistuksen tukemiseksi Lähteet: Markku Soikkeli 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mitä tutkimusnäyttö kertoo alkoholimainonnan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Katsausartikkeli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alkoholiohjelman aineistot ja julkaisut. Matti. Sosiaali- ja terveysministeriö 2004. Alkoholipolitiikan kuluttajaopas. Sosiaali- ja terveysministeriö 2010. Alkoholimainonnan rajoituksia selvittävän työryhmän muistio. Ronald M. Davis 1998. UICC Globalink. The International Tobacco-Control Network. Selected documents: Report by Ronald M. Davis, M.D. F.AI.R. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 2011. Suomessa väkevien alkoholijuomien mainonta on kielletty, kun taas mietojen alkoholijuomien mainonta on ollut tietyin rajoituksin sallittu vuodesta 1995. Alkoholimainonnan kohdistaminen lapsiin ja nuoriin on jo nyt kiellettyä, mutta käytännössä nuoriin aikuisiin kohdistettu mainonta väistämättä kohdistuu myös alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Alkoholimainonnan täyskiellolla halutaan vaikuttaa nykyiseen alkoholimyönteiseen asenneilmapiiriin sekä tukea terveysvalistuksen vaikuttavuutta. Alkoholimainonnan on todettu useissa tutkimuksissa aikaistavan nuorten alkoholikokeiluja ja lisäävän alkoholia jo käyttävien nuorten alkoholinkäyttöä. Kuluttajaparlamentin alkoholimainontaa koskeva päätös muodostettiin seuraavin äänin: JAA: 19 EI: 5 TYHJÄÄ: 3 Mainonnan tarkoituksena on lähtökohtaisesti lisätä mainostettavan tuotteen kulutusta. Alkoholituotteiden mainonta tulisi kieltää kokonaisuudessaan, sillä alkoholin kulutuksen tiedetään aiheuttavan kansanterveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä näistä johtuvia yhteiskunnallisia kustannuksia. Alkoholin kulutus ja alkoholihaitat ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Noin 70 prosenttia pahoinpitelyrikoksiin syyllisiksi epäillyistä on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholiin liittyviä kuolemia on vuosittain yli 3 000, alkoholin ollessa työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy. Alkoholin käyttö aiheuttaa Suomessa vuosittain vajaasta 4 miljardista yli 6,5 miljardiin nousevat haittakustannukset. Alkoholin mainontapolitiikan tulisikin pohjata niin sanottuun varovaisuusperiaatteeseen, joka tarkoittaa että alkoholimainontaa koskevan päätöksenteon tulisi pikemmin perustua haittojen todennäköisyyteen kuin taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Vuoteen 1995 asti alkoholimainonta oli Suomessa kokonaan kiellettyä. Moni maa rajoittaa alkoholimainontaa huomattavasti voimakkaammin kuin Suomi. Esimerkiksi Norjassa kaikki alkoholimainonta on kiellettyä. Ruotsissa ja Ranskassa sen sijaan on hieman eri tavoin toteutettuna järjestelmä, jossa mainonta ei ole kokonaan kielletty, mutta se hyväksytään vain poikkeuksellisesti. Mainonnan täyskiellon vaikutuksesta kulutuksen vähenemiseen on saatu positiivisia tuloksia muun muassa tupakointia koskien. Kansainvälisen syöpäliiton (UICC) teettämän tutkimuskatsauksen mukaan tupakkamainonnan kieltäminen on johtanut tupakoinnin merkittävään vähenemiseen muun muassa Norjassa ja Suomessa. Maamme istuva hallitus on ohjelmassaan sitoutunut rajoittamaan alkoholimainontaa kieltämällä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan mainonnan keinot ja sellaiset mainonnan keinot, joilla annetaan kuva alkoholin sosiaalista ja seksuaa- Järjestökohtainen äänestystulos: JAA äänestivät: Aivoliitto ry Aivovammaliitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Hengitysliitto ry Iholiitto ry Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Monikkoperheet ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Potilasliitto ry Suomen Sydänliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf EI äänestivät: Crohn ja Colitis ry Invalidiliitto ry Kansallinen senioriliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Vailla vakinaista asuntoa ry TYHJÄÄ äänestivät: ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Suomen Kilpirauhasliitto ry 32 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 33
LIITE 5 LIITE 6 TIEDOTE 1.10.2012 TIEDOTE 1.10.2012 Kuluttajaparlamentti vaatii: Kansalaisten oikeusturvaa tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa Kuluttajaparlamentti vaatii: Terveyskeskusten käyntimaksu tulee poistaa Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 1.10.2012, että kansalaisten oikeusturvaa parannetaan vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa lainsäädäntöä ja toimintatapoja muuttamalla. Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 1.10.2012, että terveyskeskusten käyntimaksu poistetaan valtakunnallisesti vähävaraisten tukemiseksi sekä terveyserojen vähentämiseksi. Joutuessaan esimerkiksi työtapaturmaan henkilö voi useissa tapauksissa hakea korvausta vakuutusyhtiöltä. Korvauksen hakemiseksi hänen tulee tavata lääkäri, joka tarvittavien tutkimusten perusteella tekee diagnoosin ja lähettää lausuntonsa vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan aina tee korvauspäätöstä henkilöä hoitaneen lääkärin diagnoosin mukaisesti. Joskus korvauksen eväävä päätös perustuu vakuutusyhtiön omien lääkäreiden arvioihin, jotka nämä ovat tehneet koskaan kuulematta työtapaturmaan joutunutta tai hänelle diagnoosin tehnyttä lääkäriä. Asianomaisella henkilöllä on toki tällaisessa tapauksessa valitusmahdollisuus tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Samoin voi tarvittaessa valittaa esimerkiksi Kelan tai muiden eläkelaitosten päätöksistä asianmukaisiin muutoksenhakulautakuntiin kuten sosiaaliturvan-, työttömyysturvan-, opintotuen-, tai työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan. Kaikkien näiden muutoksenhakulautakuntien päätöksistä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen. Edelleen korkeimpaan oikeuteen voi valittaa vain silloin, jos korkein oikeus myöntää valitukseen luvan. Valitettavasti muutoksenhakulautakunnissa kuten myös vakuutusoikeudessa päätökset tehdään lähes aina kuulematta myös asianomaista tai hänelle diagnoosin tehnyttä lääkäriä. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on koettu ongelmalliseksi se, että vakuutusoikeudessa tapahtuva lääketieteellinen arviointi on salattu. Asianomainen ei siis saa tietää, mitkä kaikki seikat ovat vaikuttaneet häntä koskevaan päätöksentekoon. Epäluottamusta kansalaisten piirissä on aiheuttanut myös epäilyt muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa olevien lääkäreiden sidonnaisuuksista vakuutusyhtiöihin. Kuluttajaparlamentti ehdottaa seuraavia toimenpiteitä oikeusturvan parantamiseksi: 1) muutoksenhakijoille tulee luoda paremmat mahdollisuudet kirjallista käsittelyä täydentävään suulliseen käsittelyyn sekä muutoksenhakulautakunnissa että vakuutusoikeudessa 2) vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelimien lääketieteellistä osaamista vaativaan päätöksentekoon tulisi osallistua aina myös kyseiseen asiaan erikoistunut asiantuntijalääkäri 3) vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelimien tulee antaa riittävät perustelut päätöksilleen, mikäli ne eroavat hoitavan lääkärin diagnoosista 4) muutoksenhakuelimissä päätöksentekoon osallistuvilla lääkäreillä tulisi olla lakiin kirjattu ilmoittamisvelvollisuus sidonnaisuuksistaan Kuluttajaparlamentin kansalaisten oikeusturvaa koskeva päätös hyväksyttiin istunnossa yksimielisesti. Terveyskeskusten käyntimaksulla tarkoitetaan terveysasemien lääkärin avosairaanhoidon vastaanotolla käynnistä perittävää maksua, joka on enintään 13,80 euroa käyntikerralta. Käyntimaksut tulisi poistaa, koske ne ovat pienituloisille usein suuri ongelma ja joissain tilanteissa ne voivat estää tarvittavaan hoitoon pääsyn. Heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat käyttävät vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, vaikka tarve on jopa suurempi kuin paremmassa asemassa olevilla. Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa kansanterveyden keskeinen ongelma ja perusterveydenhuollon käyntimaksut nähdään merkittävänä tekijänä eriarvoistumisessa. Koska terveyskeskusten asiakkaina on paljon juuri pienituloisia, työttömiä ja eläkeläisiä, voitaisiin käyntimaksun poistamisella vähentää terveyseroja väestöryhmien välillä. Valtioneuvoston päätös mahdollisti vuoden 1993 alusta maksun perimisen käynnistä terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Tällä hetkellä käyntimaksujen poistamista harkitaan Helsingissä. Lisäksi aiheesta tehtyä valtuustoaloitetta käsitellään parhaillaan Joensuussa. Terveyskeskusmaksun osuus on esimerkiksi Helsingissä alle 0,5 prosenttia terveyskeskuksen rahoituksen kokonaisbudjetista. Tästä tuotosta noin 30 prosenttia siirtyy kuluihin. Vuonna 2011 käyntimaksujen perimisestä aiheutui Helsingin kaupungille suoria kuluja noin 0,8 milj. euroa. Lisäksi pieni osa maksuista jää perinnästä huolimatta saamatta. Vuonna 2009 käyntimaksuista valtakunnallisesti saadut tulot olivat 3,9 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien maksutuloista. Käyntimaksulla ei näytä olevan valtakunnallisesti suurta taloudellista merkitystä. On arvokysymys, peritäänkö pienituloisilta, työttömiltä ja eläkeläisiltä maksu palvelusta, jonka monet työssä olevat ja mahdollisesti parempituloiset voivat saada työterveyshuoltonsa kautta maksutta. Terveydenhuoltolaki mahdollistaa vapaan hakeutumisen minkä tahansa kunnan terveyspalveluihin vuodesta 2014 alkaen. Vapaan hakeutumisen myötä kuluttajat saattavat alkaa hakeutua terveyskeskuksiin, jotka eivät peri käyntimaksua. Tilanne, jossa vain osa kunnista lopettaisi käyntimaksun perimisen, olisikin ongelmallinen. Kuluttajia ei tule asettaa epätasa-arvoiseen asemaan julkisen perusterveydenhuollon asiakkaina siten, että osa kuluttajista joutuisi maksamaan käyntimaksua ja osa ei. Kuluttajan on mahdollista saada terveyskeskuksen käyntimaksuun tukea silloin kun hän on toimeentulotukeen oikeutettu. Lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on asiakasmaksulain mukaan mahdollisuus alentaa käyntimak- 34 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 35
sua tai jättää se perimättä yksittäisiltä henkilöiltä. Tätä lakia sovelletaan kuitenkin harvoin. Toimeentulotukeen sidottu oikeus saada vapautus terveyskeskusten käyntimaksusta on ongelmallinen, koska kaikki pienituloiset eivät ole oikeutettua toimeentulotukeen, eivätkä siten ole oikeutettuja saamaan myöskään korvausta käyntimaksusta. Lisäksi osa toimeentulotukeen oikeutetuista ei tiedä tästä tuen mahdollisuudesta. Kuntien välillä on myös vaihtelua siinä, kuinka toimeentulotukea saavia tuetaan terveyskeskusmaksuissa. Joissakin kunnissa terveyskeskus ei laskuta lainkaan toimeentulotuen asiakkaita. Sekava systeemi on johtanut tapauksiin, jossa jopa tukeen oikeutettu henkilö on puutteellisen maksukyvyn takia jättänyt menemättä terveyskeskukseen. Jotkut ovat puolestaan menettäneet luottotietonsa, kun ovat jättäneet käyntimaksun maksamatta. Jos vain kaikkein pienituloisimmat vapautettaisiin käyntimaksuista, johtaisi se helposti hallinnollisiin ongelmiin. Maksuttomuuden selvittäminen aiheuttaisi ylimääräistä hallinnollista työtä ja sen myötä kustannuksia. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että käyntimaksujen poistaminen kaikilta lisäisi hallitsemattomasti terveyskeskuskäyntejä, tai vähentäisi palvelujen arvostusta. Huomioitava on, ettei työterveyshuollonkaan maksuttomuus ole ruuhkauttanut työterveyshuollon vastaanottoja, eikä vähentänyt työterveyshuollon arvostusta. Lähteet: Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Jouko Karjalainen & Susan Kuivalainen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Poimintoja perusterveydenhuollon maksuista -muistiosta keväältä 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalvelujaoston lakimies Milla Lehtonen Helsingin kaupungin terveyslautakunnan selvitys terveyskeskusmaksun vaikutuksista Helsingissä. Esityslista 6.3.2012. Health at a Glance 2011: OECD indicators. OECD publishing 2011 Kuluttajaparlamentin terveyskeskusten käyntimaksua koskeva päätös muodostettiin seuraavin äänin: JAA: 24 EI: 1 TYHJÄÄ: 0 Järjestökohtainen äänestystulos: JAA äänestivät: Aivoliitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Aivovammaliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry Suomen Kilpirauhasliitto ry ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Crohn ja Colitis ry Suomen Monikkoperheet ry Eläkeläiset ry Suomen Parkinson-liitto ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Suomen Potilasliitto ry Hengitysliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Invalidiliitto ry Vailla vakinaista asuntoa ry Irti Huumeista ry Kansallinen senioriliitto ry EI äänestivät: Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry Suomen Sydänliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry TYHJÄÄ äänestivät: Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry - TIIVISTELMÄ Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n koordinoimaa kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa. Kuluttajaparlamentissa kymmenet valtakunnallisesti merkittävät kansalaisjärjestöt muodostavat kannanottoja oman alansa sekä kuluttajien kannalta ajankohtaisista ja merkittävistä aiheista. Kannanotot muodostetaan vuosittain pidettävässä täysistunnossa, jonne kutsutaan järjestöjen edustajien lisäksi kansanedustajia, toimintavuoden teeman mukaisia viranomaistahoja sekä median edustajia. Kuluttajaparlamentti pyrkii toiminnallaan saamaan poliittiset päättäjät tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin kuluttajapoliittisiin kysymyksiin, ja siten vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kuluttajaparlamentin tarkoituksena on toimia järjestöjen vaikuttamisfoorumina - järjestöjen äänenvahvistimena yhteiskunnallisiin päättäjiin päin. Sosiaalinen tilinpito (SoT) on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Sosiaalisen tilinpidon avulla Kuluttajaliitto haluaa tarkastella Kuluttajaparlamentin toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta. Sosiaalista tilinpitoa halutaan käyttää myös toiminnan kehittämisen työkaluna. Sosiaalinen tilinpito sisältää tietyn ajanjakson etukäteen määriteltyjen tavoitteiden säännöllistä seurantaa. Tilikauden tavoitteista laaditaan sosiaalinen kirjanpito, johon kirjataan tavoitteiden toteutumista. Tilikauden tavoitteista saadut tulokset kootaan yhteen raportiksi, jota kutsutaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi. Kuluttajaparlamentin sosiaalisen tilinpidon tavoitteet vuonna 2012: 100 1. 200 2. 300 3. 400 4. Järjestöt ovat Kuluttajaparlamentin avulla alkaneet paremmin tunnistamaan kuluttajapoliittisen roolinsa Kuluttajaparlamentissa saatiin muodostettua keskeisten ja valtakunnallisten sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen yhteinen näkemys yhteisesti sovituista ja kuluttajille merkittävistä asioista Kuluttajaparlamenttiin osallistuvat ovat kokeneet toiminnassa mukana olon hyödylliseksi Kuluttajaparlamentti on vaikuttanut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Sosiaalisen tilinpidon tulokset olivat pääosin positiivisia, ja siten tilinpidossa pääosin saavutettiin tavoitetasot, jotka oli asetettu indikaattoreille. Vain kahden indikaattorin kohdalla tavoitetasoa ei saavutettu; Vain 37 prosenttia kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokivat Kuluttajaparlamentti 2012 kannanotot kuluttajille merkittäviksi asioiksi ja vain 35 prosenttia kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista, koki että Kuluttajaparlamentissa olivat mukana kaikki merkittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt. 36 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 37
Muiden indikaattoreiden kohdalla tavoitetasot saavutettiin, tai jopa ylitettiin. Kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista 50 prosenttia koki alkaneensa Kuluttajaparlamentin avulla paremmin tunnistamaan järjestönsä kuluttajapoliittisen roolin. Enemmistö täysistuntoon osallistuneista järjestöistä äänesti toimintavuonna muodostetun pohjaesityksen mukaisesti, ja siten täysistunnossa saatiin muodostettua kolme yhteistä kannanottoa. 91 prosenttia kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista koki Kuluttajaparlamentin hyödylliseksi yhteistyömuodoksi. Lisäksi kyselyyn vastanneista kansanedustajista 80 prosenttia koki saaneensa tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin kannanottojen kautta. 52 prosenttia kyselyyn vastanneista järjestön edustajista koki Kuluttajaparlamentissa mukana olon tuoneen järjestölle yhden vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyselyyn vastanneista kansanedustajista 75 prosenttia koki Kuluttajaparlamentilla olleen jonkin verran vaikutusta asioiden etenemiseen tai muutokseen koskien Kuluttajaparlamentin vuoden 2011 kannanottoja. Lisäksi 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanedustajista koki Kuluttajaparlamentilla olevan mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 38 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 39