TEM 20.1.2015 Case:Seinäjoki Intoa kehittyä Leena Perämäki IntoSeinäjoki Oy
Into Seinäjoki Oy Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiö Omistajat: Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy Tavoite: Asiakkaiden eli alueen yritysten menestyminen
MIKSI? SEINÄJOKI ON Maan kasvukeskuksia Yritysilmastoltaan huippua Hyvässä paikassa Merkittävä kaupan keskittymä Tapahtumien suurkaupunki Ruokajärjestelmien keskittymä
SEINÄJOKI ON KASVUKESKUS 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 Seinäjoki, Tampere ja Kuopio olivat asukaslukuun suhteutettuna muuttovetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013
SEINÄJOKI ON KASVUKESKUS Väkiluvun määrällinen muutos kunnittain 2009-2013 yli 40 000 asukkaan kunnat
SEINÄJOKI ON KASVUKESKUS Seinäjoki on asuntotuotannossa koko maan 1. yli 40 000 asukkaan kunnista Seinäjok i Espoo Kuopio Nurmijärvi Vantaa Joensuu Jyväsk ylä Tampere Vaasa Oulu Helsinki Hyvinkää Rovaniemi H ämeenlinna Pori Mikkeli Lahti Porvoo Kokkola L appeenranta Turku Kotka Lohja Kouvola Salo 1,4 1,9 2,8 2,7 5,6 5,4 5,2 4,9 4,6 4,4 4,3 4,1 6,4 6,3 6,3 7,3 7,1 8,4 8,3 8,3 8,1 9,1 9,7 10,2 11,2 Koko maa 5,6 0 2 4 6 8 10 12 Valmistuneet asunnot/1 000 asuk asta Vuoden 2014 aluerajat L ähde: Tilastok eskus/rak entaminen, SeutuNet 19.08.2014
YRITYSILMASTO MAAN HUIPPUA Seinäjoella on Suomen paras yritysilmasto (EK2012) Yrittäjyys on alueen ykkösbrändi Yrittäjyyttä arvostetaan Seinäjoella Uusien yritysten saamiseksi tehdään aktiivisesti töitä
TAPAHTUMIEN SUUKAUPUNKI Kokous- ja tapahtumapaikkana Seinäjoki on suurkaupunki Tunnetuimmat tapahtumabrändimme: - Provinssirock - Tangomarkkinat - Vauhtiajot Hyvä majoituskapasiteetti (1500 vuodepaikkaa) Tulossa mm. Asuntomessut 2016 Vuonna 2014 Seinäjoella järjestettiin mm. SDP:n puoluekokous, Suomen Yrittäjien kunnallisjohdon seminaari, Suomen Kuntaliiton sairaalapäivät ja Sanomalehtien liiton kevätkokous
Strategiset painotukset Seinäjoen kaupunkistrategia: Menestyvät ja kasvavat yritykset Ruokajärjestelmiin profiloituminen Luovat alat ja tapahtumatuotanto Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Älykkäät ja energiatehokkaat ratkaisut Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto -> Tavoitteena valituilla aloilla kansainvälisyyteen ja kasvuun kannustavan ekosysteemin rakentaminen
Seinäjoki mukana INKA-ohjelman biotalousteemassa Joensuu Vihreän kasvun keskus kestävää kasvua metsistä Jyväskylä Resurssiviisas Biotalous - lisäarvoa biotaloudesta Seinäjoki Green Creative Garden - ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut
Seinäjoki osaa ruokajärjestelmät 1. Mittava ruokajärjestelmien yrityskeskittymä Atria Oyj, Valio Oy, Altia Oyj, MSK Group Oy, Pellon Group Oy, Epec Oy, Lumikko Oy jne. 2. Aktiivinen investointi teolliseen tuotantoon Atria 26 meur, Valio 36 meur, Honkajoki 90 meur, Altia 15 meur, Hahkaway 10 meur jne. 3. Kattavat yhteistyökontaktit kansallisiin yrityksiin Suomen Agroteknologiaverkosto, Food Safety Management Finland jne. 4. Kehitysalustoja ja aitoja käyttäjäverkostoja ET-jalostuksen koetehdas ja kuluttajatutkimusalusta, agroteknologian testausalusta, viljelijäverkosto jne. 5. Monialainen innovaatioympäristö jossa mm. seitsemän korkeakoulua ja yli 10 ruokajärjestelmien eri osa-alueita tutkivaa tutkimusryhmää 6. Laajat kansalliset ja kansainväliset tutkimusverkostot HY, TaY, TY, UEF, VY, TTY, MTT, VTT sekä Ruotsi, Saksa, Hollanti, Tanska, Italia jne.
Kestävät ja tehokkaat ruokajärjestelmien ratkaisut kehitysalustat, pilotointimahdollisuudet Kotieläintuotantoteknologian pilotointi Tuotantoeläintiedon avoin data kehitysalustana Logistiikkaratkaisujen pilotointi Tulevaisuuden ruokamaailma Asemaseutu mahdollisuutena
Ruokajärjestelmien innovaatiokeskittymä tarjoaa ruokajärjestelmiin erikoistuneille yrityksille tutkimuspalvelut tuotekehityspalvelut tutkimustilat ja laitteet kehitys- ja testausalustat käyttäjäverkostot liiketoiminnan tukipalvelut
Esimerkkejä biotalouden kansainvälisestä liiketoimintapotentiaalista Laadunhallinnan/ruokaturvallisuuden varmentaminen jäljitettävyysratkaisut, logistiikkajärjestelmät Uudet food- ja non-food-komponentit terveysvaikutteiset elintarvikkeet, lujite- ja pakkausmateriaalit, lannoitteet Energiankäytön/kasvihuonepäästöjen vähentäminen kylmäteknologia, biodieselmoottorit, lannan jäähdytys- ja käsittelylaitteet Tuotannon tehokkuuden/tuottavuuden lisäys täsmäviljelykoneet, minimal prosessing -laitteet, älykkäät ohjausjärjestelmät
Biotaloudesta Suomen ykkösnyrkki Biotalous on yksi Suomen keskeisistä tulevaisuuden menestyksen tukijaloista Kansallinen biotalousstrategia valmistunut 2014 Yhteistyöllä ja teknologioita yhdistämällä saadaan aikaan kestäviä, hyvinvointia lisääviä, ympäristöä säästäviä vientituotteita ja palveluja Suomessa kehitettyä osaamista voidaan siirtää ja soveltaa globaalisti
Kysymyksiä Miltä kansalliset politiikkalinjaukset näyttävät alueen näkökulmasta? Keskittävää INKA ja Kasvusopimukset hyvä lähtökohta toteutukseen panostaminen Aluelähtöisen kehittämisen puuttuminen näkyy (vrt. AKO, KOKO..) Foorumi kaupunkien väliselle verkostoitumiselle? Miten TEMin kasvualojen tavoitteet ja toimenpideohjelmat näyttäytyvät alueen suuntaan? Edellyttää omaa aktiivisuutta Valtakunnallisten/ alueiden yhteisten toimenpiteiden rahoitus?
Kysymyksiä Miten alueen innovaatiotoimijat ovat verkostoituneet? Pääsääntöisesti hyvin, ihmiset tuntevat toisensa Miten löydetään potentiaalia omaavat yritykset, joille tarjotaan palveluja? Aktiivinen jalkatyö, yrityskäynnit Asiakkuusyhteistyö eri organisaatioiden kesken Miten alueellinen asiakkuusyhteistyö TEMin organisaatioiden ja muiden välillä toimii? Perustuu henkilösuhteisiin, ei systematisoitua Yhteistyötä (esim. asiakastietojen vaihdossa) voidaan ja pitäisi kehittää
Onko erilaista olla Start up yrittäjä Seinäjoella/ pääkaupunkiseudulla? Start up yritykset syntyvät sinne, missä ns. hyvät tyypit haluavat asua = alueen vetovoimalla iso merkitys! + alueen innovaatioympäristö tiivis ja helposti hahmotettavissa + läheisyys ja matalat kynnykset organisaatioiden välillä + yhteydet ja verkostot kaikkialle maailmaan saavutettavissa yhtä lailla Seinäjoelta käsin + yrittäjyyden perinne ja esimerkit - muutosvastarinta ja perinteinen toimintakulttuuri - Start up-kulttuurin puute - tutkimuslähtöisten innovaatioiden vähäisyys - opiskelijamassan puuttuminen
Lopuksi. Alueilla olevaa osaamista ja kasvuyritysten potentiaalia ei ole varaa hukata Ydinkysymys: Miten saadaan kytkettyä alueilla oleva osaaminen ja yritykset kansalliseen kehittämistyöhön ja verkostoihin?
www.intoseinajoki.fi