0 LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Helsinki 1.3. Ylläpitäjän Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ylläpitäjänä toimii Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy (SHAK). Yhtiön osakkaina ovat Humakin perustaneiden kansanopistojen omistaja tai taustatahot 1 taustayhteisöt. Tällä hetkellä yhtiöllä on 8 osakasta. Lisäksi yhtiö omistaa itse 22,7 prosenttia osakaskannasta. Osakasluettelo 14.5.2013 mukaiset omistusosuudet: 7,1 % Alkio opiston kannatusyhdistys ry 14,2 % Kuurojen liitto ry 7,1 % Paasikiviopistoyhdistys ry 13,5 % Peräpohjolan Kansanopiston Kannatusyhdistys ry 7,1 % Pohjois Karjalan Koulutuskuntayhtymä 14,2 % Pohjois Savon Kansanopistoseura r.y. 7,1 % SAK:n koulutussäätiö 7,1 % Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö 77,3 % 22,7 % Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy 100 % SHAK on sopinut 9.4.2013 Peräpohjolan Kansanopiston Kannatusyhdistys ry:n kanssa ja Pohjois Karjalan Koulutuskuntayhtymän kanssa ostavansa niiden osakkeet 28.2.2014 mennessä. Samalla nämä osakkaat ovat sitoutuneet vetäytymään SHAK:n toiminnasta keväällä 2013. Näin ollen yhtiöllä on 1.3.2014 alkaen kuusi osakasta. Niiden omistusosuudet ovat seuraavat. Lisäksi yhtiö omistaa itse 43,2 prosenttia osakekannasta. Omistusosuudet 1.3.2014 lukien: 7,1 % Alkio opiston kannatusyhdistys ry 14,2 % Kuurojen liitto ry 7,1 % Paasikiviopistoyhdistys ry 14,2 % Pohjois Savon Kansanopistoseura r.y. 7,1 % SAK:n koulutussäätiö 7,1 % Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö 56,8 % 43,2 % Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Yhtiöön jäljellejäävät osakkaat ovat sopineet 25.9.2013 uuden osakassopimuksen sisällöstä. Sopimuksen virallinen allekirjoittaminen tapahtuu, kun se on käsitelty osakkaiden toimielimissä ja yhtiö on toteuttanut viimeiset osakekaupat poisjäävien osakkaiden kanssa. Uudessa osakassopimuksessa ei ole ylläpitäjän hallituksen strategista päätösvaltaa sitovia pykäliä. 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus ja tutkintokielet 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla am mattikorkea Ylläpitäjä valmistautui ammattikorkeakoulu uudistuksen toiseen vaiheeseen valitsemalla yhtiökokouksessa 18.6.2013 yhtiön uuteen hallitukseen henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Tämä muutos tehtiin myös yhtiöjärjestykseen 25.9.2013. Uuden osakassopimuksen periaatteet sekä yhtiöjärjestys ovat toimilupahakemuksen liitteenä (Liitteet 1 ja 2). Humanistinen Ammattikorkeakoulu Suomi, muu tutkintokieli: englanti, suomalainen viittomakieli Päätoimipiste: Helsinki Muut paikkakunnat joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta: Jyväskylä, Kauniainen, Kuopio, Nurmijärvi ja Turku Muuta vakiintunutta toimintaa: Imatra
1 koulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toiminta ajatus ja visio 2020 3 SHAK Oy:n hallituksen 10.9.2012 hyväksymä Humakin uusi strategia vuoteen 2017 (ks. liite 3: Humakin strategia 2017). Humakin missio (toiminta ajatus): Humak on inhimillisen yhteiskunnan rohkea rakentaja Humakin visio on vuoteen 2017: Työelämäkumppanit ja HUMAK tekevät yhdessä toimialojensa tulevaisuutta. Vuonna 2020 Humak on vahva ja aktiivinen yhteiskunnallinen valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka toimii aktiivisesti toimialojensa kehittäjänä ja palvelun tuottajana uudistaen tehokkaasti toimialojaan ja niiden osaamista. Humakin toiminnan vaikuttavuus perustuu yhteistoiminnalliseen työotteeseen, jonka avulla pystytään yhdessä työelämän kumppaneiden kanssa ennakoimaan toimialojen kehittämistarpeet ja tukemaan niiden osaamista, luovuutta ja kilpailukykyä. Yhteiskunnallisena ammattikorkeakouluna Humak hakee aktiivisesti vastauksia toimialojensa keskeisiin haasteisiin yhteiskunnan eheyden, yhteisöjen ja kansalaisten osallisuuden vahvistamiseksi. 2.2. Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Humak on humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon asiantuntija ja johtava kouluttaja, jonka tehtävänä on järjestö ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja luovan alan yrittäjyyden sekä viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen. Sekä edelleen Humak korostaa tehtävässään kansalaisten tarpeesta lähtevää innovaatiotoimintaa sekä yhteisöjen kehittämistä. (OKM:n, SHAK OY:n ja Humakin sopimus 2013 2016.) Humak profiloituu valtakunnallisena aikuiskouluttajana ja kumppanuudella kehittäjänä. Humakin painoaloja ovat sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Humakin nykyiset painoalat ja profiili eivät muutu 2014 2018.Humakin profiloituminen aikuiskouluttajana on luonnollinen sen valtakunnallisen tehtävän perusteella. Humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon asiantuntijana ja johtavana kouluttajana Humakin tehtävänä on varmistaa näiden alojen ajanmukaisen osaamisen ja työvoiman saatavuus koko maassa. Aikuiskoulutus/monimuotokoulutus on tehokas ja joustava tapa hoitaa tämä osa koulutusvastuuta. Toimilupahakemuksessa Humak hakee tehtävän täsmennystä seuraavasti: viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen täsmennetään muotoon: tulkkaus ja viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen. Perustelut tälle muutokselle tulevat toimialojen kehityksestä (ks. luku 3.4.1: Koulutustarve ja liite 4: Tulkkaus ja viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen). Humakin painoalat kytkeytyvät toimialojen keskeisiin valtakunnallisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin.toimialojen kansalliset strategiat luovat pohjan ja tärkeän toimintaympäristöllisen viitekehyksen Humakin strategisille tavoitteille. Alueyksiköiden toimintaympäristössä ammattikorkeakoulun tavoitteisiin ja strategiaan vaikuttavat myös alueiden omat kehittämis ja innovaatiostrategiat ja ohjelmat. 2.3. Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Humakin ylläpitäjäyhteisöt ja niiden opistot. 1) Alkio opiston kannatusyhdistys ry (Alkioopisto), 2) Kuurojen liitto ry (Kuurojen kansanopisto), 3) Paasikiviopistoyhdistys ry (Paasikiviopisto), 4) Pohjois Savon Kansanopistoseura ry (Pohjois Savon opisto), 5) SAK:n koulutussäätiö (Kiljavan opisto) ja 6) Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö (Työväen akatemia), muodostavat Humakille strategisesti tärkeän yhteistyökumppanuuden. Opistot toimivat Humakin koulutuskampusten vuokranantajina ja tukipalvelujen myyjinä. Tämä mahdollistaa luontevan oppilaitosten välisen yhteistoiminnan ja synergian tilojen käytössä ja palvelujen toteutuksessa. Humak toimii yhdessä vahvojen verkostojen omaavien opistojen kanssa toimialojensa valtakunnallisena kehittäjinä. Opistojen kanssa tehdään koulutusyhteistyötä esimerkiksi väyläopin
2 noissa ammattikorkeakouluun ja maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavassa koulutuksessa. Tulevaisuudessa Humakin tavoitteena on lisätä toimialojen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä ja osaamisen jakamista opistojen kanssa. Humak on määritellyt strategisiksi kotimaisiksi korkeakoulukumppaneiksi sellaiset korkeakoulut, joilla on Humakin toimialojen koulutusta ja koulutusvastuiden toteuttamiseen sekä alojen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä. Kaikkien mainittujen kumppaneiden kanssa on tehty myös sopimukset yhteistyöstä. 1. Diak: Humanistinen ja kasvatusala: Humakilla ja Diakilla on yhteisesti toteutettu viittomakielentulkin ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Muut yhteistyön muodot: koulutusyhteistyö, TKI toiminta ja toimialojen valtakunnallinen kehittäminen 2. Metropolia: Humak ja Metropolia järjestävät yhteistyössä kulttuurituotannon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Tulevaisuudessa selvitetään mahdollisuus yhteisesti toteutettavan englanninkielisen ylemmän tutkinnon käynnistämiseen. 3. Centria: Suunnitteilla on yhteinen yhteisöpedagogin aikuiskoulutus Pohjanmaalle. 4. 4Y ammattikorkeakoulut (Arcada Diak Haaga Helia Humak). Yhteistyötä tehdään TKI toiminnassa ja mm. maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa. Strategisesti tärkeimpien kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden kanssa on sopimuksiin perustuvaa yhteistoimintaa yhteisten koulutusohjelmien toteuttamisessa, laajamittaisessa muussa koulutusyhteistyössä ja opiskelija ja henkilöstövaihdossa. 1. Hochschule Magdeburg Stendal (Saksa) ja Heriot Watt University (Skotlanti). Degree Programme in Sign Language Interpreting (EUMASLI) koulutusohjelma (Master of Humanities) yhteistoteutus. 2. Bedfordshire University (Englanti) ja University of Tartu: Viljandin kulttuuriakatemia (Viro). Degree Programme in Youth Work and Social Equality (EuYouthMA) koulutusohjelma yhteistoteutus vuosina 2010 2012 (Master of Humanities). 3. Encatc (European Network of Cultural Administration Training Centers), kulttuurituotannon kouluttajien eurooppalainen katto organisaatio sekä AAAE (Association of Arts Administration Educators), pohjoisamerikkalainen kulttuurituottajakouluttajien, tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyöverkosto. 4. Eutag Group, nuorisoalan kouluttajien eurooppalainen yhteistoimintajärjestö ja Pohjoismainen nuorisoalan kouluttajien verkosto. 5. European Forum of Sign Language Interpreters (EFSLI). 2.4 Keskeiset muutokset Humakin pääkoulutustehtävä ja vastuut eivät muutu strategiakaudella. Myös Humakin toiminta alue ja verkostomainen toimintatapa säilyvät valtakunnallisena. Ammattikorkeakoulun toimintarakenne sen sijaan muuttuu kokonaan vuosien 2013 2015 aikana. Ammattikorkeakoulun toiminta kootaan vuodesta 2013 alkaen neljään monialaiseen yksikköön: Jyväskylän, Kuopion, Pääkaupunkiseudun ja Turun yksikköihin. Joensuussa ja Torniossa toiminta lakkaa vuoden 2015 lopussa. Äänekosken kampuksen toiminta lakkaa lukuvuoden 2013 2014 päätyttyä, jolloin kampuksen opiskelijat siirtyvät Jyväskylän yksikköön. Uusi rakenne on otettu asteittain käyttöön elokuusta 2013 alkaen. Syksyllä 2013 aloittavat opiskelijat opiskelevat jo uusissa yksiköissä. Kulttuurituotannon yksikkö toteuttaa TKI toimintaa myös Imatran TKIkeskus Voimassa, joka palvelee laajojen verkostojensa avulla itäisen raja alueen ja Etelä Karjalan toimialojen, erityisesti kulttuurimatkailun kehittämistä. Yksikkö mahdollistaa Humakille pääsyn raja alueyhteistyöhön sekä raja alueohjelmiin. Rakenneuudistuksella tuetaan Humakin roolia yhteiskunnallisena ammattikorkeakouluna ja vahvistetaan työelämälähtöisyyttä. Uudet opiskelijat aloittavat opiskelunsa monialaisilla kampuksilla, joissa he opiskelevat kaksi vuotta. Kolmannesta opiskeluvuodesta eteenpäin opinnot toteutetaan pääosin TKI keskuksissa. Aikuiskoulutusta järjestetään valtakunnallisen työelämätarpeen mukaan tarvittaessa eri puolilla maata. Ylempien tutkintojen opetus toteutetaan pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun TKI keskuksessa. Henkilöstö uuteen organisaatioon on rekrytoitu lukuvuoden 2012 2013 aikana. Samalla on otettu käyttöön uusi johtamisjärjestelmä, jonka ytimen muodostavat toimialakohtaisesti (jär
3 2.5 Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle jestötyö, kulttuurituotanto, nuorisotyö, tulkkausala) organisoidut tulosyksiköt ja alueellisesti organisoidut yksiköt (Jyväskylä, Kuopio, Pääkaupunkiseutu, Turku). Kunkin tulosyksikön toiminnasta vastaa johtaja, joka samalla vastaa myös yhden alueyksikön toiminnasta. Ammattikorkeakoulun koulutustehtävää on terävöitetty perustamalla järjestötyön yksikkö Humakin yhteiskunnallisen tehtävän vahvistamiseksi. Koulutusvastuisiin tämä ei aiheuta muutoksia, koska järjestötyön ja nuorisotyön yksiköt vastaavat yhdessä yhteisöpedagogikoulutuksesta. Järjestötyön yksikön perustaminen vastaa ennen kaikkea järjestö ja kansalaistoiminnan sisällöllisiin kehittämistarpeisiin. Humak tulee kehittämään vahvasti myös uutta liiketoimintaa toimialojen täydennyskoulutus ja kehittämistarpeisiin. Tarvittavia toimenpiteitä koskeva selvitystyö tehdään syksyn 2013 aikana. Humakin organisaatio ja rakenneuudistus on tehty, jotta ammattikorkeakoulu pystyy entistä paremmin toteuttamaan valtakunnallista tehtäväänsä. Uudistus vahvistaa ammattikorkeakoulua, koska yksiköt monialaistuvat ja niiden opiskelija ja henkilöstömäärä kasvaa. Samalla tavoitteena on ollut Humakin vetovoiman kasvattaminen. Kevään 2013 yhteishaun 44 prosentin vetovoiman kasvu osoitti, että rakennemuutos tukee tätä tavoitetta. Kaupunkikeskuksiin sijoittuvat TKI keskukset sijaitsevat yhteistyökumppaneiden ja työelämän keskellä mahdollistaen kiinteämmän yhteistyön alueellisten korkeakoulujen kanssa. Tulevina vuosina Humak muodostaa aiempaa kompaktimman kokonaisuuden ja pystyy uuden rakenteensa avulla palvelemaan entistä paremmin kasvavaa koulutuskysyntää ja toimialojen kehittämistä. Kampus TKI keskus rakenne mahdollistaa Humakille myös tehokkaan tilankäytön ja säästöt tilakustannuksissa. Muita muutoksia toimipisterakenteeseen ei ole suunnitteilla vuosina 2014 2018. Humak on valmis laajentamaan ja/tai vastaanottamaan lisää koulutusvastuita tehtävänsä ja profiilinsa painoalojen mukaisilla toimialoilla. 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1 Toimintaympäristöanalyysi 6 esimerkiksi alueen väestökehityksestä, työ ja elinkeinorakenteen muutoksesta, kansainvälistymisestä tai korkeakouluverkon muutoksesta tai muista vastaavista seikoista aiheutuvia mahdollisuuksia tai riskejä ja niiden vaikutusta haetun ammattikorkeakoulun toimintaa. Toimipisteverkko on rakennettu alueille, joilla valtakunnallisen väestönkehityksen mukaan on suurin työvoiman tarve Humakin toimialoilla. Uuden organisaation mukaiset toimipisteet sijaitsevat kaikki väestökehityksen kannalta otollisilla alueilla pääkaupunkiseudulla, Keski Suomessa, Pohjois Savossa ja Varsinais Suomessa (ks. Tilastokeskus 2013a). Työ ja elinkeinorakenne on muuttunut Humakin koulutusvastuun mukaisilla toimialoilla palveluvaltaisemmaksi ja kaupunkimaisissa työympäristöissä tapahtuvaksi. Näille aloille ennakoidaan tulevaisuudessa palvelutyöpaikkojen lisäystä (Myrskylä 2012). Leimallista kaikilla Humakin koulutusvastuun mukaisilla toimialoilla on myös julkisen palveluntuottajien määrän väheneminen ja niiden siirtyminen yksityiselle sektorille. Yhteisöpedagogien työllistymissektorilla mm. sosiaalipalveluihin ennakoidaan työvoiman 2%:n vuosittaista kasvua vuoteen 2025 saakka (ks. Tilastokeskus 2013b). Myös muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden sekä kotitalouspalveluiden kohdalla ennakoidaan maltillista kasvua. Molemmat sektorit ovat sekä yhteisöpedagogien että kulttuurituottajien työllistymissektoreita. Yhteisöpedagogi kouluttajana Humak kantaa osaltaan valtakunnallista vastuuta nuorista ikäluokista, koska suurin osa valmistuneista työskentelee nuorten kanssa tehtävässä työssä. Kulttuurituottajien työllistymissektorilla (ks. Immonen yms. 2012) ennakoidaan luovan osaamisen merkityksen vahvistuvan kasvun tuottajana ja elinkeinorakenteen uudistajana. Kulttuurisen osaamisen tarve on kasvamassa eri toimialoilla ja kulttuurituottajien työmahdollisuuksien ennakoidaan kasvavan entisestään lähivuosina (ks. Hjelt yms. 2010, OKM 2010 ja Nikoskinen 2010). Työllistäjänä kulttuuriala on suurempi kuin yksikään teollisuuden ala rakentamista lukuun ottamatta ja (TEM 40/2012). Tulkkauspalvelu on kehittynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Palvelun kysyntä on kasvanut välitysjärjestelmän tehostuessa. Viittomakielisten ja tulkkausta tarvitsevien oikeudet on turvattu perustuslaissa (1999) ja tulkkauspalvelusta on säädetty lailla (2010/133). Suomi on myös ratifioimassa Vammaistenhenkilöiden ihmisoikeuksia koskevan sopimuksen (2006), joka edellyttää koulutettujen tulkkien käyttöä. Tulkkauspalvelulakia toteuttaa vastuulli
4 sena viranomaistahona Kela. Tulkkauspalvelulaki on tuonut palvelun piiriin myös muita kuin kuulovammaisia henkilöitä, joten työelämätarpeet ovat laadullisesti muuttuneet ja tulkkien asiakaskunta on monipuolistunut. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tuovat uusia mahdollisuuksia Humakin toimintaan. Lisääntyvä maahanmuuttajaväestö, erityisesti venäläiset, luo uusia koulutustarpeita kotouttamistoimintaan, joka on yhteisöpedagogien työkenttää. Koulutusvientiin kohdistuvia odotuksia on mm. viittomakielen tulkkauksessa, nuorisotyössä ja seikkailukasvatuksessa. Jo luodut kansainväliset suhteet ja yhteistutkinnot tarjoavat tarvittaessa mahdollisuuksia myös englanninkielisten tutkintojen laajentamiseen ja ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden laajempaan rekrytoimiseen Humakin opiskelijoiksi. Siirtyminen kaupunkikeskuksiin tarjoaa Humakille hyvät mahdollisuudet laajentaa yhteistyötä alueellisten korkeakoulujen kanssa. Koulutuksen kilpailu ja yhteistyöverkostossa tapahtuneet muutokset vahvistavat Humakin asemaa esim. kulttuurituottajien koulutuksessa. Humakin yhteisöpedagogikoulutus siirtyy kokonaan uusille alueille Varsinais Suomeen ja Pohjois Savoon laajentamalla koulutuksen kysyntäympäristöä ja luomalla uusia mahdollisuuksia valtakunnallisen koulutustehtävän ja toimialojen kehittämistyön toteuttamiseen. Tulkkien koulutuksessa Humak palvelee edelleen koko Suomen koulutustarpeita. 3.2. Keskeiset työelämäkumppanuudet Kaikilla Humakin koulutusaloilla kilpailuympäristö on jäsentynyt Humakin omien ratkaisujen ja muiden ammattikorkeakoulujen päätösten seurauksena tasapainoiseksi. Varsinaista kilpailua muiden korkeakoulujen kanssa ei ole, vaan yhteistyötä tehdään kollegiaalisesti. Valtakunnallisen tehtävän vuoksi Humakin on palveltava myös valtakunnallisia katvealueita, joille Humakin ja muiden kouluttajien toimipisteverkko ei yllä, kuten Hämettä, Pohjanmaata sekä pohjoista ja Itäistä Suomea. Haasteena on vastata työelämän tarpeeseen mm. maahanmuuttajaväestön kohdalla. Erityisesti Uudellamaalla ja itäisessä Suomessa tarvitaan osaavaa työvoimaa mm. maahanmuuttanuorten parissa tehtävään työhön sekä toisaalta opintopolkujen/siltojen rakentamista maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin. Tämä edellyttää joustavien ja monimuotoisten opiskelumuotojen kehittelyä. Humakin keskeiset työelämäkumppanuudet rakentuvat toimialojen valtakunnallisista ja alueellisista verkostoista. Vuosien 2013 2015 aikana kehitetään keskeisten työelämäkumppaneiden kanssa kumppanuusfoorumi toimintamalli (ks. 3.5.3), mikä on osaltaan vastaus Humakin laadunvarmistujärjestelmän audiointoinin yhteydessä 2011 nostettuun kehittämistarpeeseen keskeisten työelämäkumppaneiden täsmentämisestä. Nuorisotyön keskeisiä työelämäkumppaneita ovat suurten kaupunkien nuorisotoimista muodostuva Kanuuna verkosto, nuorisoalan yhteistyöjärjestö Allianssi sekä valtakunnalliset suuret nuorisojärjestöt ja nuorisokysymyksiin keskittyneet organisaatiot. Järjestötyön keskeisiä työelämäkumppaneita ovat sekä perinteiset että uudet valtakunnalliset järjestöt ja niiden alakohtaiset yhteistyöjärjestöt (esim. Soste, SAK STTK Akava, Kepa, Valo) sekä monet alueelliset pedagogiseen ja TKI toimintaan sopivat järjestöt ja kansalaistoiminnan yhteisöt. Kulttuurituotannon keskeiset työelämäkumppanuudet muodostuvat Luovien alojen verkostosta, eri taide ja kulttuurilaitoksista ja järjestöistä, alojen kunnallisista toimijoista sekä luovien alojen yrityksistä. Tulkkaus ja viittomakielialan keskeisiä työelämäkumppaneita ovat tulkkien asiakkaiden etujärjestöt, alan yritykset sekä palvelun tuottamiseen liittyvät viranomaistahot. Työelämäkumppaneiden kanssa tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat harjoittelun ja opinnäytteiden lisäksi erilaiset toimialojen kehittämiseen liittyvät koulutus ja TKI toiminnot. Alueellisesti yhteistyö liittyy erityisesti opetuksen ja TKI toiminnan integrointiin mm. harjoittelussa, hankkeissa ja opinnäytetöissä. Tärkeimpiä kansainvälisiä työelämäkumppaneita ovat ulkomailla työharjoittelua tarjoavat erilaiset työnantajaorganisaatiot ja toimialojen kehittämisverkostot. Esimerkkejä työnantajaorganisaatioista ovat kulttuurituotannossa Engage in the Virtual Arts (Lontoo), viittomakielialalla Bridge Interpreting (Dublin) ja järjestö ja nuorisotyössä Safer Luton Partnership (Lontoo).
5 3.3 Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Vuonna 2014 valtionosuudella palkattua henkilöstöä tulee olemaan arviolta 122 henkilötyövuotta (v. 2012: 126,2 htv ja v. 2011: 129 htv). Vakinaisen henkilöstön määrässä tapahtuu kaudella 2014 2018 muutoksia: vuonna 2018 valtionosuudella palkattua henkilöstöä tulisi olemaan arviolta 115. Vanha organisaatio on toiminnassa arvion mukaan noin vuoden 2015 loppuun saakka. Suurimmat muutokset henkilöstömitoituksessa on arvioitu suunnittelukaudella 2013 2016 tapahtuvan opetushenkilöstön määrissä. Uusien alueyksiköiden henkilöstön määrä kasvaa rakentumisvaiheessa, mutta toisaalta lakkautuvien kampusten henkilöstömäärä pienenee. Jatkossa opetushenkilöstö osallistuu entistä enemmän TKI toiminnan toteutukseen, mikä mahdollistaa määräaikaisen hankehenkilöstön säästön (5 12 htv). Henkilöstöresussien kehitys on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa sopeuttamissuunnitelmassa (Liite 5). 3.4. Koulutus Henkilöstöresurssien yhteiskäyttöä Humakilla on kulttuurituotannon ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa Metropolian kanssa ja tulkkausalan ylemmässä tutkinnossa Diakin kanssa sekä englanninkielisissä ylemmissä tutkinnoissa kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Henkilöstön yhteiskäyttöä on myös omistajaopistojen kanssa erityisesti väyläopintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä keskitytään tulevina vuosina niihin asioihin joilla edistetään uuden strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Koko opetus ja TKI henkilöstöä koskettaa uuden pedagogisen valmentajuusmallin omaksuminen ja siihen liittyvän TKI:n ja pedagogiikan integroinnin kehittäminen. Humakin tasa arvon edistämistä ohjaa tasa arvosuunnitelma. Yhteistoiminta ja työsuojelutoimikunta (YT TS) vastaa tasa arvosuunnitelman laatimisesta, sen ajantasaisuudesta ja yleisestä seurannasta sekä antaa menettelytapaohjeita häirintä ja syrjintätilanteisiin puuttumiseksi. Humakin henkilöstöä varten on työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu sekä esimiehet ja rehtori. Työhyvinvoinnin kehittämisuunnitelma määrittelee työhyvinvoinnin kehittämiskohteet. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan työterveyshuollolla, tukemalla omaehtoista liikunta ja kultuuritoimintaa ja panostamalla ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Terveystalo Oy:stä valtakunnallisen saavutettavuuden vuoksi. Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisäksi Humakin työntekijät saavat maksuttomia sairaanhoitopalveluja. Omaehtoiseen liikuntaan ja kulttuuritoimintaan kannustetaan liikunta ja kulttuuriseteleillä. Työhyvinvointikysely toteutetaan joka toinen vuosi.sen perusteella päivitetään työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. 3.4.1 Koulutustarve 7 Humak palvelee toimialojensa valtakunnallista koulutuskysyntää ja on kaikilla edustamillaan koulutusaloilla Suomen suurin ammattikorkeakoulutason kouluttaja. Läsnäolo runsasväkisimmillä alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, on Humakille tärkeää valtakunnallisen saavutettavuuden kannalta. Verkostomainen toimintatapa puolestaan mahdollistaa koulutusten toteutukset ja painotukset koulutuskysynnän ja työelämän tarpeen mukaan eri alueilla. Uudella rakenneratkaisulla Humak pystyy aikaisempaa paremmin vastaamaan valtakunnalliseen koulutustarpeeseen. Suunnitellun koulutustarjonnan kokonaislaajuus tulee pysymään tarkasteluvuosina (2014 2018) samansuuruisena. Kulttuurituotannon opiskelijoiden määrä vähenee aikaisemman leikkauspäätöksen mukaisesti porrastetusti opiskelijoiden valmistuessa. Ylemmän tutkinnon koulutettavien osuus hieman kasvaa, koska yhteisöpedagogikoulutuksessa siirrytään jokavuotiseen sisäänottoon aikaisemman joka toisen vuoden sijaan. Aikuisten (monimuotoisen) koulutuksen osuus suhteessa nuorten koulutukseen tulee pysymään ennallaan. Yhteisöpedagogien työllistymistilanne on ollut valtakunnallisesti hyvä (Nikoskinen 2008). Toimialalle luvataan myös kasvavaa työvoimantarvetta (ks. Tilastokeskus 2013a). Nuorten kanssa tehtävä työ lisääntyy tulevaisuudessa (ks. Hallitusohjelma 2011, 37: nuoriso) nimenomaan pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Uutta koulutuskysyntää tuottaa myös kasvava maahanmuuttajaväestö. Heidän keskuudessaan tehtävän ehkäisevän ja myös korjaavan työn tarve
kotouttamisen tukemiseksi kasvaa. Nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvät nuorisotyön ammattilaiset, kuten etsivän työn tekijät, nuorten työpajojen ja ammattistarttien työntekijät ovat koulutukseltaan usein yhteisöpedagogeja. Myös uusissa toimintaympäristöissä tehtävän ehkäisevän työn tarve on kasvava muun muassa netissä tehtävässä nuorten neuvonta ja palvelutyössä sekä kouluissa tehtävässä ehkäisevässä työssä (yhteisöllinen työ). Yhteisöpedagogien merkittävä työllistymissektori on myös kasvava lastensuojeluala. Kansalaisjärjestötyö on ammatillistunut, ja sen palvelutehtävä yhteiskunnassa jatkuvasti kasvanut. Järjestöissä tarvitaan työntekijöinä mm. koulutettuja yhteisöjen kehittäjiä ja vapaaehtoistyön suunnittelijoita ja aktivaattoreita. Lisäksi järjestöissä työskentelevät tarvitsevat edetessään asiantuntija tai esimiestehtäviin korkeakoulutusta täydentämään aiempaa substanssialan koulutustaan ja kokemustaan. Järjestöjen työntekijät ja aktiivit tulevat yhä pääsääntöisesti järjestön omalta toimialalta, minkä vuoksi myös erilaiset järjestötyön sisältöihin liittyvät lisä ja täydennyskoulutuspalvelut ovat järjestökentän kehittymiselle tärkeitä. Yhteiskunnallisena ammattikorkeakouluna Humak toimii aktiivisesti kansalaisjärjestökentän kehittämisyhteistyökumppanina. Kulttuurituottajien työllisyystilanne on säilynyt vuosien mittaan hyvänä (Kalhama 2004 ja Nikoskinen 2010). Koulutuspaikkojen vähennykset sekä koulutuksen sisällön muuttaminen (liiketoiminta, verkostotyö ja kansainvälistyminen) vaikuttavat tulevien kulttuurituottajien työllistymiseen positiivisesti. Kulttuurituottajien päätyöllistäjiä ovat kolmas sektori, kunnat ja lisääntyvästi myös yritykset. Kulttuurituotannon koulutukselle arvioidaan lisääntyvää kysyntää tulevaisuudessa moninaistuvan ammattikuvan myötä. Luovien alojen osaamisesta, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä muilla aloilla on tullut merkittävä kilpailutekijä sekä lisäarvon ja kasvun lähde (emt.). Tässä kehityksessä korostuu erityisesti välittäjäportaan merkitys ja tarve sen kehittämiseen, mikä lisää juuri kulttuurituottajien tarvetta työmarkkinoilla (OKM 2011:20). Humakin tulkkikoulutus vastaa lakisääteiseen valtakunnalliseen palveluntarpeeseen. Pääkaupunkiseudun yksiköstä työllistytään pääasiassa Etelä Suomeen, Kuopion alueyksiköstä valmistuvat opiskelijat sijoittuvat laajasti ympäri Suomea, erityisesti Itä ja Pohjois Suomeen (Rissanen & Mikkonen 2007). Työmarkkinat ovat olleet viime vuosina vakaat ja tulkkien työoikeudellinen asema on parantunut. Humakista valmistuneista tulkeista työttömänä oli vuonna 2010 vain 3% (Nikoskinen 2010). Tulevaisuudessa viittomakielentulkkien tarve säilyy edelleen vakaana (ks. edellä 3.1 ) ja tulkkauspalvelulain piirissä olevat muut ryhmät kasvavat huolimatta sisäkorvaistutteiden (SI) lisääntymisestä. Työn luonne tulee kuitenkin muuttumaan monimuotoisemmaksi ja erilaisia kommunikaatiomenetelmiä hyödyntäväksi. 6 3.4.2 Koulutusvastuu Tulevaisuudessa julkisen palvelutuotannon vähentyessä yksityisen ja kolmannen sektorin asema palveluiden tuottajina ja työllistäjänä kasvaa Humakin kaikilla toimialoilla. Humak on valmistautunut yrittäjyyspainotteisempaan työelämään lisäämällä opetussuunnitelmiin yrittäjyysopintoja ja kehittämällä edelleen TKI keskusten yhteydessä toimivia yrittäjyyttä tukevia osaamiskeskittymiä (mm. Creve). Humak hakee seuraavia koulutusvastuita (ks. liitetaulukko 3: Uuden koulutusvastuun mukaiset hakukohteet). Hakukohde ja tutkintonimike: 1. Kulttuurituottaja, Kulttuurituottaja (AMK) 2. Kulttuurituottaja, Kulttuurituottaja (ylempi AMK) 3. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö, Yhteisöpedagogi (AMK) 4. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö, Bachelor of Humanities (AMK) 5. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö, Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) 6. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö, Master of Humanities (ylempi AMK) 7. Viittomakieli ja tulkkaus, Tulkki (AMK)* 8. Viittomakieli ja tulkkaus, Master of Humanities(ylempi AMK) *Tulkki nimikkeen Humak haluaa ottaa käyttöön aiemman viittomakielentulkki nimikkeen sijaan vuoden 2014 alusta. Humak hakee jatkuvuutta nykyisen tehtävänsä mukaiseen toimintaan, jota on tehty johdonmu
kaisesti Humakin perustamisesta saakka. Tavoitteena on saada vuoteen 2018 mennessä kaikille Humakin koulutusvastuun mukaisille aloille perustutkinnon ja suomenkielisen ylemmän tutkinnon lisäksi englanninkielinen ylempi tutkinto. Humak käynnistää englanninkielisen yhteisöpedagin perustutkinon vuonna 2015. Tutkinto tulee palvelemaan erityisesti suomalaisen maahanmuuttajaväestön sekä lähialueen (esimerkiksi Venäjä) ja mahdollisesti myös kolmansista maista tulevien opiskelijoiden koulutuskysyntää. Hyvät työllistymisluvut sekä hakijamäärien nousu (44 %) keväällä 2013 osoittavat, että kaikille Humakin koulutusvastuille on työvoiman tarvetta ja koulutuskysyntää (ks. edellinen luku). Hakijamäärien nousu oli ammattikorkeakoulukentän suurin. Suhteellisesti suurinta kasvu oli yhteisöpedagogien koulutuksessa sen siirtyessä uusille toiminta alueille. Humak tekee tiivistä yhteistyötä muiden humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon kouluttajien kanssa mm. yhteisten tutkintojen kehittämisessä ja toimialakohtaisissa kehittämisryhmissä. Humak on käynyt muiden kouluttajien kanssa työnjakoa koskevat rajapintakeskustelut, joten työnjako koulutustehtävissä on selkeä. Centrian kanssa on tehty sopimus yhteistyöstä yhteisöpedagogikoulutuksen toteuttamisessa. 7 3.4.3 Muu koulutustehtävä Humakin uuden rakenteen mukaan jokaisessa alueyksikössä (Jyväskylä, Kuopio, Pääkaupunkiseutu ja Turku) on koulutuskampus ja kaupunkikeskuksissa sijaitseva TKI keskus. Alueyksiköiden koulutus ja työtilat rakennetaan samoin periaattein tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Paikkakunnat, joilla koulutusta toteutetaan, on valittu tulevaisuuden työvoiman tarpeen ja väestökehityksen mukaisesti. TKI keskukset palvelevat erityisesti opetuksen ja työelämän integrointia ja työelämän kehittämistä. 1. Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Yhteisöpedagogi (YAMK) opinnot antavat valmiuksia toimia vaativissa yhteisöjen johtamis ja kehittämistehtävissä sekä menetelmiä oman työn ja toimialan laajempaan kehittämiseen. Lisäksi tutkinto tarjoaa jatko opintopolun perustutkinnon suorittaneille järjestö ja nuorisotyön ammattilaisille. Toteutus vuosittain. 2. Master of Humanities (ylempi AMK), Degree Programme in Youth Work and Social Equality, yhteistyössä kv kumppaneiden kanssa Koulutus on suunnattu toimialan vaativissa kehittämistehtävissä toimiville ammattilaisille, jotka tekevät kansainvälistä tai monikulttuurista työtä ja myös niille, jotka haluavat kehittää toimialaa erityisesti kansainvälistymisen näkökulmasta Suomessa. Seuraava toteutus 2018. 3. Kulttuurituottaja (ylempi AMK), yhteistyössä Metropolian kanssa Koulutus syventää asiantuntijuutta kulttuurituotannon alalla ja sen rajapinnoilla (matkailuala, uusi teknologia, sosiaali ja terveydenhoitoala, hyvinvointi ja elämysteollisuus) ja tuottaa uusia toimintamalleja kulttuurialalle ja kulttuurivientiin. Toteutus on vuosittain. Parhaillaan kartoitetaan yhteistyössä Metropolian kanssa mahdollisuutta kulttuurituotannon ylempään englanninkieliseen tutkintoon. Uuden tutkinnon tarve nousee toimialan toimintaympäristöjen kansainvälistymisestä. Toteutus tulisi olemaan vuorovuosin suomenkielisen kanssa. 4. Tulkki (ylempi AMK), yhteistyössä DIAKin kanssa Kouluksen tavoitteena on antaa valmiuksia viittomakielialan vaativiin kehittämis, tutkimus ja johtamistehtäviin uudistuvissa palvelurakenteissa. Koulutuksen tavoitteena on myös varmistaa viittomakielentulkkien koulutuksellinen tasa arvo moniammatillisissa työyhteisöissä. Jatkossa koulutusohjelmaa muokataan niin, että se palvelee myös Diakista valmistuvia puhuttujen kielten tulkkeja. Toteutus 2 3 vuoden välein. 5. Master of Humanities (ylempi AMK), Degree Programme in Sign Language Interpreting, yhteistyössä Hochschule Magdeburg Stendalin ja Heriot Watt Universityn kanssa. Kansainvälisesti tarjottava tutkinto, jolla vastataan eurooppalaisen koulutuskysyntään, koska vain harvoissa Euroopan maissa on viittomakielentulkeille MA tutkinto. Myäs alan BA tutkinto on harvinainen. Tutkinto toimii samalla tulkkikoulutuksen tason kohottajana Euroopassa, mikä vaikuttaa myös kuurojen aseman kohentumiseen. Toteutus joka kolmas vuosi. Tarjoamalla mahdollisuuden ylempien tutkintojen suorittamiseen Humak toimii jatkokoulutusreittien mahdollistajana ja tasa arvoisten koulutusmahdollisuuksien luojana edustamillaan