Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto
Tausta ja menetelmä Jatkoa vuonna 2004 tehtyyn Lintu-selvitykseen, joka kartoitti tilannetta ennen lakimuutosta (ei julkaistu). Lääkärin velvollisuus tehdä ilmoitus ajo-oikeusasioissa toimivaltaiselle poliisille tilanteessa, jossa lääkäri toteaa ajo-oikeuden haltijan terveydentilan heikentyneen muuten kuin tilapäisesti niin, että hän ei enää täytä ajokorttiluvan edellytyksenä olevia terveysvaatimuksia (Tieliikennelain 267/1981 lisäys 73 a 113/2004)
Tarkasteltavana: - Lääkärin ilmoitusvelvollisuuden yleinen toimivuus - Järjestelmän käytännöt lääkäreillä, poliiseilla ja tutvoilla - Yhteistyö ja tiedonkulku osapuolten välillä - Millaiset valmiudet eri osapuolilla on toimia Webropol kysely lääkäreille, poliiseille ja tutvoille. - arviot omasta ja toisten toiminnasta ja järjestelmän toimivuudesta Kysymykset koskivat tapauksia, joissa potilas (kuljettaja) on tullut lääkärin vastaanotolle jonkun muun kuin ajo-oikeuteen tai autolla ajamiseen liittyvän syyn takia. - ilmoitusvelvollisuus pelkistetyimmillään
Tuloksia Myönteistä: Ilmoitusten määrät lisääntyneet vuodesta 2004. Ilmoitusvelvollisuuden katsottiin selkeyttäneen menettelyjä sairaiden kuljettajien karsimiseksi liikenteestä (kaikki vastaajat) Ilmoitusvelvollisuuden katsottiin parantaneen liikenneturvallisuutta (poliisit ja tutvot)
Ongelmia: Tiedonkulun ongelmat kaikilla portailla. Ilmoitukset liian myöhäisessä vaiheessa huonokuntoisia kuljettajia ( arvio: 65+ v. 73 % hylätään 1. kerralla ajokokeessa) Lääkäreiden välillä on ilmoituskynnyksessä suuria eroja Lääkärintodistuksia haetaan usealta eri lääkäriltä Ajokokeen käyttö diagnosointiin Nykyistä ajokoetta ei ole suunniteltu ajoterveyden mittaamiseen Päihderiippuvaisista ilmoituksia harvoin.
Niiden lääkäreiden määrä, jotka vuoden aikana olivat tehneet potilaasta ilmoituksen poliisille
Kuinka usein lääkäri kertoi ehdottaneensa ajokoetta tai näytettä lisätoimenpiteenä kun terveysvaatimukset eivät näytä täyttyvän.
Lääkärit Ajamisesta ei kysytä (80 % kysyy harvoin tai ei koskaan) Ristipaineita: laki / salassapito / potilas-lääkärisuhde Lääkärit siirtävät vastuuta ajokyvyn arvioinnista ja päätöksenteosta eteenpäin. Tiedon saannin ongelmat: potilastiedot, ajohistoria, alkoholinkäyttöhistoria.
Lääkäreiden näkemyksiä ilmoitusvelvollisuuden vaikutuksista: - selkeyttänyt menettelyjä 62 % Mutta: - haitannut hoitosuhdetta 61% - kuljettajat hankkivat todistuksia eri lääkäreiltä 77 % - lääkäreillä liian suuri vastuu 68 % - omat valmiudet eivät riitä 52 %
Poliisit Asema ja rooli selkein ja ongelmattomin. = hallinnollinen Poliisi käyttää itsenäistä päätösoikeutta. vrt. lääkärin ehdotus ajokoe / ajonäyte Tiedonkulku lääkärin ja poliisin välillä toimii huonosti (74 %) Poliisien mukaan lääkärit siirtävät kertomisvastuuta ilmoituksesta poliisille (70 %) Ammattitaito koetaan riittäväksi.
Poliisien näkemys siitä, kuinka usein lääkärin lausunnossa on virheellisesti lisätoimenpiteenä ajonäyte.
Tutvot Tehtävät ja ohjeistukset ovat selkeät. Silti kokevat roolinsa epäselväksi. - kokemus, että joutuvat tekemään lääkärin työn Ajokoetta käytetään diagnosointiin, onko ajokykyä vai ei. - lääkäri ei ota kantaa ajokykyyn, ja tällöin lopullinen vastuu ajokyvyn arvioinnista (ajo-oikeudesta) siirtyy tutvolle. - ajokoetta ei ole kuitenkaan suunniteltu tähän tarkoitukseen. - tutvoilla ei riittäviä valmiuksia. Ajokyvyn arviointiin tarkoitetun ajokokeen tulisi olla erilainen kuin kuljettajantutkinnossa (65 %).
Tutvojen arviot: Kuinka usein ajokoetta on ehdotettu kuljettajalle, jolla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä saada ajo-oikeuttaan takaisin?
Tutvojen arviot siitä, mitä osia ajokokeesta tulisi soveltaa silloin, kun se tehdään terveydentilan takia.
Ehdotuksia Lääkäreiden tulisi saada tieto potilaan liikenteessä liikkumisesta aina, esim. yksi kysymys potilaiden taustatietolomakkeella. Lisää koulutusta ajoterveyden arviointiin liittyvistä asioista kaikille osapuolille, erityisesti lääkäreille ja tutvoille. Lääkäriltä systemaattisesti tietoa poliisille ja tutvolle (kun ehdotetaan ajokoetta/näytettä). - mistä lääkäri on huolissaan (ei diagnooseja), esim. mitä ajokokeessa tulisi erityisesti tarkkailla. Lääkäreille myös tarvittaessa tietoa poliisilta potilaan päihde- ja liikennerikkomushistoriasta.
Erotettava kuljettajantutkinnon ajokoe ja terveysperusteinen ajokoe. Kokeen kesto ja sisältö tarkoituksen mukaan. Ajokokeen tuloksen ei tulisi olla lopullinen kriteeri ajooikeudelle. Lääkärin tulisi saada palautetta ajokokeesta (mikä meni hyvin, mikä huonosti), jolloin hän voi suhteuttaa tiedon muihin tutkimustuloksiin. - lääkäri tekee lopullisen ajokykyarvion Teoriakokeen mahdollisuudet erityisesti kognitiivisen suorituskyvyn selvittämiseen liikenteessä!
KIITOS!