Ympäristölautakunta 84 11.06.2009 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS MAIDONTUOTANNON HARJOITTAMINEN RAKENNETTAVASSA JA NYKYISISSÄ ELÄINSUOJISSA, TILALLA RINTAMÄKI, 26:5 PARKANON KAUPUNGIN KUIVASJÄRVEN KYLÄLLÄ 1892/44/441/2009 YLK 84 1892/44/441/2009 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa maidontuotannon harjoittamiseen Rintamäen tilalle RN:o 26:5 Parkanon kaupungin Kuivasjärven kylällä. HAKIJA Ilkka Silomäki Silorannantie 530 39750 Kuivasjärvi KIINTEISTÖ Rintamäki, kiinteistötunnus 581-407-0026-0005, Kuivasjärvi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin ja ympäristönsuojelu asetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsylehmälle, lu pa-asian käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupaviran omaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on saapunut Parkanon kaupungin ympäristölautakunnalle 23.4.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYT- TÖ Eläinsuojan rakennuslupa tullaan hakemaan Parkanon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisilta lopullisten kuvien valmistuttua kesäkuun puolella. Kysymyksessä oleva maatila sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Eläinsuoja sijaitsee Parkanon kaupungin Kuivasjärven kylässä tilalla Rintamäki RN:o 25:6. Lähim pään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 140 metriä. Lähin vesistö on Kuivasjärvi, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 500 metriä, tilalta ei ole suoraa valumayhteyttä järveen. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä. LAITOKSEN TOIMINTA Toimintaa harjoitetaan rakennettavassa ja nykyisissä eläinsuojissa niin, että tilaa on yhteensä enintään 65 lypsylehmälle, 16 hieholle, 16 mullille ja 16:lle nuorkarjaksi katsot tavalle nautaeläimelle. Nuorkarja tullaan kasvattamaan tilan nykyisessä navetassa. Karjaa ei laidunneta. Maitoa tuotetaan noin 526 000 kg vuodessa ja lihaa noin 3000 kg vuodessa. Lannan poisto perustuu nuorkarjaa lukuun ottamatta lietelantajärjestelmään. Lietelanta tullaan varastoimaan rakennettavassa 2500 m³:n lietesäiliössä ja 50 m³:n lietekuilussa. Lie tesäiliöt tullaan täyttämään altapäin. Lietesäiliöt ovat kattamattomia. Nuorkarjan lanta varastoidaan kuivalantana 300 m³ lantalassa ja virtsa me nee 170 m³ virtsasäiliöön. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 76 hehtaaria, josta omaa on 42 hehtaaria ja vuokrapeltoa 34 hehtaaria. Lanta on ilmoitettu levitettävän keväällä viikoilla 18-23 (50 %), kesällä viikoilla 27-29 (20 %) ja loppu osa on ilmoitettu levitettävän viikoilla 35-42 (30 %). Lietteen levityksessä tullaan käyttämään letkulevitintä tai mahdollisesti multaavaa laitetta.kuivikelanta kuljetetaan pelloille tiivislaitaisella perävaunulla. Lantakuormat muotoillaan siten, että sitä ei varise tielle. Tuorerehu (830 t/a) valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin. Puristenestettä ei muodostu. Pyörö paalien purku suoritetaan katetussa tilassa rehuvaraston puolella, mikäli rehusta tulee puristenesteitä, pystytään se siivoamaan varastonlattialta esimerkiksi lantalaan. Maitohuoneen pesuvedet (noin 100 m³) samoin kuin eläinsuojan muut pesuvedet (150 m³) johdetaan virtsa/lietesäiliöön. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä (2 000 l, 2 000 l), jotka ovat varustettu lukituksella ja laponestolait teella. Säiliö, josta tankataan traktorin polttoaineet on betonista valetun laatan päällä, viljan kuivurin polttoainesäiliölle valetaan laatta kuivaamon yhteyteen, kuivaamon rakentamisen yhteydessä vuonna 2009. Konehallissa säi ly te tään li säk si 400 lit raa mui ta öljytuotteita, hallin lattia on pinnoitettua betonia, tilassa ei ole viemäröintiä. Koneiden huollot tehdään korjaamohallissa, hallin lattia on pinnoitettua betonia ja lattiakaivo on varustettu öljynerotuskaivolla.onnettomuustilanteiden varalta tilalta löytyy imeytysturvetta. Tilalla säilytetään ulkona pressuilla suojattuina lannoitelavojen päällä vuosittain noin 25 tn lannoitteita. Biologisia säilöntäaineita (2-8 kg) säilytetään pakastimessa ja pesuaineita (200kg) maito- tai karjakeittiössä. Kasvinsuojeluaineita ostetaan tilalle tar peen mukaan.
Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 500-3000 kg /v. Raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt (150 l/v) toimitetaan ongelmajätekeräykseen (Repe ja Romu). Jätemuovi (2,2 tn/v) toimitetaan kierrätykseen tai sekajätteeksi (Pirkanmaan jätehuolto Oy). Akut (150 kg) toimitetaan ongelmajätekierrätykseen (Repe ja Romu). Metalliromu (500 kg) toimitetaan ongelmajätekeräykseen (Repe ja Romu) Pilaantunut rehu (1-3 tn/v) sekoitetaan lannan joukkoon lantalaan ja antibioottimaito sekoitetaan liete lantaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 5.5.2009-4.6.2009 Parkanon kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Ylä-Satakunta-lehdessä 5.5.2009 ilmestyneessä numerossa. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Tampereen Aluepelastus laitokselta, rajanaapureilta ja Parkanon kaupungin tekniseltä lautakunnal ta. Esa Silomäellä ei ole mitään huomautettavaa Ilkka Silomäen suunnitelmaa vastaan. Esko Pajunen ilmoitti 8.5.2009 puhelimitse, ettei hänellä ole huomauttamista Ilkka Silomäen ympäris tölupaan liittyen. Tampereen aluepelastuslaitos, Riskienhallinta, Pyydettynä lausuntona Ilk ka Si lo mäen eläin suo jan laa jen nuk seen (lyp sy karjanavetta)ympäristölupa hake muksesta Tam pe reen alue pe lastus laitos toteaa seuraavaa: Tampereen aluepelastuslaitos edellyttää huomioitavaksi palo- ja henkilöturvallisuuden suhteen seuraavia toimenpiteitä: Tehtävä kemikaali-ilmoitus kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista kahtena kappaleena Palomestari Matti Heinolle osoitteeseen Hämeenkyrön aluepaloasema, Niementie 5, 39100 Hämeenkyrö, puh. 0400 108 223, sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi Pirkanmaan ympäristökeskus toteaa, että ympäristökeskuksella ei ole huo mauttamista hakemuksesta. Ainakin hakemuksen perusteella ympäristölu pa voidaan myöntää vakiintuneeseen käytäntöön perustuvin lupamääräyksin. Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakijalta on saatu lisäselvityksiä 25.5.2009. VIRANOMAISEN RATKAISU Parkanon kaupungin ympäristölautakunta on tutkinut lupahakemuksen sekä ottanut huomioon anne tut lausunnot päätöksestä ilmenevällä tavalla ja myöntää Ilkka Silomäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantoti lalle Parkanon kaupungin Kuivasjärven kylässä tilalle Rintamäki RN:o 26:5. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset Toiminnassa tulee noudattaa lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitettyä, ellei lu pamääräyksissä toisin määrätä. 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisai kaa vastaavissa hakijan ilmoituksen mukaisissa tiiviissä varastoimistilois sa. Varastoimistilojen on rakentamistekniikaltaan vastattava maa- ja met sätalousministeriön asetuksessa Nro100/01 (7.1.2002) mainittuja rakenta mismääräyksiä ja ohjeita. Rakennettavien lietesäiliöiden salaojitus on pe rustuttava suunnitelmaan, joka on tarvittaessa esitettävä ympäristölauta kunnalle. Salaoja on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesäl lisellä tarkastuskaivolla. Varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. 3. Pyöröpaalien purku on suoritettava tiivispohjaisella katetulla alueella, josta mahdolliset puristenes teet on kerättävä talteen. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kui vikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa. Rehu on hyödyn nettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan lai tokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet on johdettava lietesäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisessa puhdistamossa. 5. Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, on hanke toteutettava siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Tarhan raken tamista koskeva suunnitelma on esitettävä ympäristölautakunnan hyväk syttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle on oltava jatkuvasti käytettä vissä eläinmäärää vastaava peltoala (vähimmäisvaatimus noin 54 hehtaa ria). Ympäristölautakunnalle on ilmoitettava muutoksista lannan levityk seen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naa-
pureille on otettava huomioon. Kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei le vitetä. 8. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittely paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, van hentuneet torjunta-aineet) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopis teeseen. Muovijäte on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsit telypaikkaan tai asianmukaisesti järjestettyyn jätteenkeräykseen.. 9. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja luvan haltijan on tarkastettava niiden kunto vähin tään kerran vuodessa. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymi sestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 11. Luvan haltijan on tarkkailtava lannan varastoimistilojen kuntoa vähintään kerran vuodessa tyhjen nyksen yhteydessä. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitet tava välittömästi Parkanon ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydet täessä esitettävä Parkanon ympäristölautakunnalle. Kirjanpitoon on sisälly tettävä ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä, - tiedot lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen, - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpitei siin ryhtymistä Parkanon ympäristölautakunnalle. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä an karampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassa olosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). RATKAISUN PERUSTELUT Parkanon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntä misen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät.
Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voi daan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. Lupamääräysten perustelut 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ja maaperään ei saa tapah tua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuulli sin kustannuksin estettävissä. 2. Lantavarastojen ja kourujen on oltava vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. Lannan varastoi mistilavuuksien on vastattava 12 kuukauden laskennallista varastoimistila vuutta. Tällä turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Mahdollisessa vuototilanteessa säiliöiden salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tär keätä, että salaojituksesta ollaan selvillä ja salaojavedestä saadaan tarvit taessa myös näyte. Varastoimistilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjen tämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaise na. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitse miseksi. 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmalli sia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta- ja pohjavesiin on tehok kaasti estettävä. Nestettä saattaa muodostua myös pyöröpaaleihin ja sade saattaisi liuottaa purkupaikan rehujäämistä puristenestettä vastaavaa ai netta. Tämän vuoksi pyöröpaalien purkupaikka on oltava tiivispohjainen ja katettu. Lupamääräyksellä on haluttu varmis taa, että pyöröpaalien purku suoritetaan hakemusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lan taa. Tämän vuoksi pilaantu neen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittami seen on kiinnitettävä huomio ta. 4. Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pi laantumisvaaran. Lupaehto on tarpeen siltä varalta, että lietesäiliöön johta misesta haluttaisiin luvan voimassaoloaikana luopua. 5. Jaloittelutarhoihin liittyy riski lantavesien pääsystä vesiin ja maaperään. Tämän vuoksi on tärkeätä, että mahdollinen tarha suunnitellaan ja rakennetaan asianmukaisesti. 6. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yli annostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta le vityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä muuta nautaa kohden, yksi pelto hehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustar peeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuoje lusta 30.9.1998 mukaisesti. Mahdollisista muutok-
sista levitykseen käytettä vistä pelloista on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmista maan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. 7. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraat tien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty sii nä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lietelantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupamääräyksessä on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioon ottamista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. Lannan levityksestä saattaa aiheutua yksittäisen kaivon pilaantumisuhkaa, vaikka kysymyksessä ei olisikaan luokiteltu pohjavesialue. Tämän vuoksi levitysalueella mahdollisesti sijait sevien yksittäisten kaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke kä sittelemättä lannalla. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan olosuhteis ta (maaperä, vietto) riippuvaa noin 30-100 metrin matkaa. 8. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten ter veyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririski sen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjät teen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määri tetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. Muovin poltto hallitsemattomissa ja liian alhaisissa lämpötiloissa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Muo veista saattaa aiheutua myös roskaantumista. Tämän vuoksi muovit on kuljetettava asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 9. Polttonestevarastoihin liittyy huomattavia ympäristöriskejä. Varastojen säännöllisellä seurannalla riskejä ja mahdollisia vahinkoja voidaan pienentää. Kemikaalien, kuten tor junta- sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haitta eläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, ylei seen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentä mismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan ke hittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tek niikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kus tannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lietesäiliöitä ja muita lannan varastoimistiloja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havait tujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on ai heutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.
13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen pe rusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viran omaiselle myös mainituissa tilanteissa. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemises ta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lu pamääräysten tarkistami seksi 31.12.2019 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista lu van haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten li säksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäris töhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muutta minen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lu papäätös on tullut lainvoimaiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa tällä lupapäätöksellä myönnetyssä laajuudessa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 51, 52, 55, 56, 57, 96-97, 105 :t. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t. Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, 100/2001). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 1000,00 euroa. Perittävä maksu on Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan 3 :n 3.1 koh dan maksutaulukon eläinsuojat mukainen. Perittävä maku on Parkanon kaupunginvaltuuston hyväksymä 31.5.2006 33. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Luvan hakijalle Jäljennös päätöksestä
Pirkanmaan ympäristökeskus Tampereen Aluepelastuslaitos Parkanon kaupungin tekninen lautakunta Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Parkanon ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Parkanon kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Valmistelija: terveys- ja ympäristötarkastaja Maiju Koho. Ehdotus: Päätös: Ympäristölautakunta päättää myöntää Ilkka Si lomäelle ympä ristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristöluvan maidontuo tannon harjoit tamiseen raken nettavassa eläinsuojassa tilalla Rintamäki RN:o 26:5, edel lä esitetyin lupamääräyksin. Hyväksyttiin yksimielisesti. -----