VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT ASUMINEN TA LO U S TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TOIMINTA JA TALOUS 214 ORIGOSSA: Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti Akseli 2/214 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta
Tampereen kaupunki Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 2/214 Väestö 1 Työllisyys 4 Työpaikat 7 Asuminen 9 Talous 12 Origossa: Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti 16 Ajankohtaista: Tutkimuslupakäsittelyn uudistus 18 Julkaisusarjan perustaminen 19 Tutkimuksia ja arviointeja Itsensätyöllistäjät Suomessa 213 2 Tampereen korkeakouluopiskelijoiden asuminen 2 Kuusikkoraportit 21 Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristön ilmiöihin eri tietolähteistä. Näillä näkymin tässä muodossa viimeisessä numerossa aihealueina ovat väestö, työllisyys, työpaikat, asuminen ja talous. Origossa esitellään asiakaspalautteen hyödyntämistä. Ajankohtaisina aiheina ovat kaupungin tutkimuslupakäytäntöjen ja julkaisusarjojen uudistus. Lisäksi esitellään lokakuun lopussa Tilastokeskuksen julkaisema tutkimus Itsensätyöllistäjistä 213 sekä valmistuneet Kuusikkotyön vertailuraportit. Kannen kuva: Simo-Pekko Salminen Kuvat: Ari Järvelä, Jari Runsas Tampere 17.11.214
AKSELI 2/214 Väestö 1 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Väestön kasvu Loka-joulu Tammi-syys 21 211 212 213 214 Syntyneet ja kuolleet vuosineljänneksittäin 8 7 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1-1 Syntyne Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 21 211 212 213 214 Muuttoliike vuosineljänneksittäin Tulomuutto Nettomuutto Lähtömuutto 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 21 211 212 213 214 VÄESTÖ Väestön kasvu jatkuu reippaana Ennätysvuoden 213 jälkeen väestömäärän kasvu on tasaantunut säilyen kuitenkin selvästi suurempana kuin vuosina 21 212. Syyskuun lopussa tamperelaisia oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 222 475. Vuoden yhdeksän kuukauden aikana väestön kasvu on ollut 2 29 asukasta, kun vuosi sitten kasvu oli samana aikana yli 2 5 henkilöä. Vuoden lopun tamperelaisten määräksi arvioitu 222 7 näyttäisi toteutuvan. Tammi-syyskuussa on syntynyt 1 854 uutta tamperelaista, mikä on vähemmän kuin edellisinä neljänä vuonna, joina määrä on pysynyt yli 1 9 vauvan. Kun samanaikaisesti kuolleita on ollut kuluvana vuonna enemmän kuin aiempina viitenä vuonna tammi-syyskuussa, on syntyneiden enemmyys pienentynyt hieman yli 4 henkilöön, kun toissa vuonna vastaavana aikana se oli yli 6 henkilöä. Muuttovoitto vahvemmin kasvun taustalla Vielä tämän vuoden tammi helmikuussa tulomuuttajia oli kotimaasta lähestulkoon edellisten vuosien tapaan, mutta maaliskuussa heidän määränsä väheni selvästi ja lähtömuutto kotimaan sisälle kasvoi tulomuuttoa suuremmaksi. Huhti kesäkuussa kotimainen nettomuutto pysyi edelleen negatiivisena. Heinäkuussa muuttoliike palasi kahden vuoden takaisiin kasvulukuihin. Elokuussa opiskelijoiden tulo kaupunkiin jälleen kasvatti asukasmäärää reippaasti, muuttovoitto oli jopa suurempi kuin vuonna 213. Syyskuussa kotimainen muuttovoitto oli lähes 3 asukasta, mikä on tavanomaista. Maasta on muuttanut yksi henkilö enemmän kuin maahan. Yhdeksän kuukauden aikana muuttovoittoa oli kertynyt 1 6 asukasta eli 79 prosenttia kasvusta, vuonna 213 määrä oli 2 asukasta (8 %). Lähes kaikki ikäluokat kasvavat Kuluneen yhdeksän kuukauden aikana on väestö vähentynyt 15 2 henkilöä vain ikäluokissa: 15 19-, 4 49- ja 6 64-vuotiaat. Yläkoululaisten, 1 14-vuotiaiden, määrä on myös kasvanut toisin kuin kahtena aiempana vuonna, jolloin sekin vähentyi.
2 AKSELI 2/214 Väestö Väestönkasvu kaupunkiseudulla tammi-syyskuu 214* Tampere 2 29 Ylöjärvi 385 Lempäälä 321 Pirkkala 21 Nokia 9 Kangasala 5 Vesilahti 1 Orivesi -35 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto, ennakkotieto (*) Kaupunkiseudun kasvu entisellään Kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli syyskuun lopussa 372 585 asukasta, mikä oli noin 3 asukasta enemmän kuin vuodenvaihteessa. Kasvuprosentti,9 oli pienempi kuin vuonna 213 (1,2 %), koska Tampereen kasvu on ollut vähäisempää kuluvana vuonna. Naapurikunnista Ylöjärven, Lempäälän ja Pirkkalan kasvu on palaamassa vuoden 212 lukuihin vaisun viime vuoden jälkeen. Nokian ja Kangasalan kasvu sen sijaan on huomattavasti pienempää kuin vuonna 213. Orivesi on ainoana kuntana menettänyt asukkaita. -2 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 Väestönkasvu suurissa kaupungeissa tammi-syyskuu 214* Helsinki 7 367 Espoo 3 57 Tampere 2 29 Vantaa 2 7 Oulu 2 1 Turku 1 569 Syntyneiden enemmyys Nettomaassamuutto Nettomaahanmuutto, ennakkotieto (*) Helsingin vetovoima ylitse muiden Helsingin kasvu (+7 367) on vain vahvistunut, se on suurempaa kuin kahtena aiempana vuonna ollen aivan omassa luokassaan. Etenkin kotimaan sisäisessä muuttoliikkeessä sen vetovoima on ylitse muiden. Espoon alkuvuoden kasvu on ollut myös suurta, lähes puolet siitä tulee syntyneiden enemmyydestä. Tampere on saanut toiseksi eniten Helsingin jälkeen maan sisäistä muuttovoittoa. Myös Vantaan ja Oulun kasvu perustuu suureen syntyvyyteen. Vantaa jopa menettää asukkaita kotimaan sisäisessä muuttoliikkeessä. Turun kasvu puolestaan perustuu enemmän muuttovoittoon. 4 8 1 2 1 6 2 2 4 2 8 3 2 3 6 4 4 4 4 8 5 2 5 6 6 6 4 6 8 7 2 Väestönkasvu suurissa seutukunnissa tammi-syyskuu 214* Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Kuopion sk Jyväskylän sk Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto 25 5 75 1 125 15, ennakkotieto (*) Väestön keskittyminen jatkuu Suomen 7 seutukunnasta Helsingin seutukunnan kasvu kuluvan vuoden yhdeksän kuukauden aikana on ollut lähes 14 5 asukasta. Seutukunnista selvänä kakkosena kasvaa Tampereen seutukunta lähes 3 asukkaalla. Näiden kahden seutukunnan kasvu onkin yhteensä enemmän kuin koko Suomen kasvu yhteensä. Kolmanneksi eniten on kasvanut Oulun seutukunta, noin 2 4 asukasta. Yli tuhannen asukkaan kasvuun ovat edellä mainittujen lisäksi yltäneet Turun, Kuopion ja Jyväskylän seutukunnat. Kaikkiaan vain 23 seutukuntaa ovat lisänneet asukkaita. Suurimmat menetykset, yli 4 asukasta, kokivat Kehys- Kainuun ja Kemi-Tornion seutukunnat. Myös kaikki muut Pirkanmaan seutukunnat ovat menettäneet asukkaita, eniten Ylä-Pirkanmaa, jonka asukasmäärä väheni lähes 3:lla.
AKSELI 2/214 Väestö 3 Nuoret naiset koulutettuja Vuoden 213 lopussa kaikista tamperelaisista oli 75,3 prosenttia suorittanut perusasteen jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Naisissa osuus oli 74,7 prosenttia, miehissä 75,9 prosenttia. Vuonna 23 tutkinnon suorittaneiden osuus oli 68,7 prosenttia. Nuoremmat ikäluokat ovat koulutetumpia kuin vanhemmat. Kaikissa ikäluokissa aina 6 ikävuoteen asti naisissa on tutkinnon suorittamattomien osuus pienempi kuin miehissä. Ero pienenee kuitenkin vanhempiin ikäluokkiin mentäessä. Myös vähintään alimman korkea-asteen suorittaneita on naisissa miehiä enemmän. 3 54-vuotiaista tamperelaisnaisista korkeaasteen tutkinto oli kaikissa ikäryhmissä vähintään puolella, 35 39-vuotiailla naisilla lähes 61 prosentilla. Vastaavasti 35 39-vuotiaita korkea-asteen koulutuksen omaavia miehiä oli 46 prosenttia. Sen sijaan 6 64-vuotiaiden koulutusaste on samankaltainen sukupuolesta riippumatta. Tästä vanhemmissa ikäluokissa selvästi tutkinto puuttuu entistä useammin, naisilta yli puolelta ja miehistäkin lähes puolelta. Myös korkea-asteen koulutus on entistä harvemmalla naisella, vain alle 2 prosentilla, kun miehillä tämä koulutustaso on lähes 3 prosentilla. Tamperelaisten koulutustaso ikäryhmittäin 213 95+ 9-95 85-89 8-84 75-79 7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 Miehet Ei tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Naiset -12-9 -6-3 3 6 9 12
4 AKSELI 2/214 Työllisyys Työttömyysaste, vuosineljänneksittäin % 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 18 17 16 15 14 13 11 1 18 17 16 15 14 13 12 11 1 12 9 8 7 6 % 9 8 7 6 5 % Tampere Koko maa 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, syyskuu 4 3 2 Tampere Nokia Orivesi Ylöjärvi Kangasala Pirkkala 1 Lempäälä Vesilahti 27 28 29 21 211 212 213 214 Suurten kaupunkien työttömyysaste, syyskuu 5 Tampere 4 Oulu 3 Turku Vantaa 2 Helsinki 1 Espoo 27 28 29 21 211 212 213 214 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työttömyys kasvaa yhä, mutta muuta maata hitaammin Syyskuun lopussa Tampereen työttömyysaste oli 16,2 prosenttia. Kesän huippulukemien jälkeen työttömyys on palannut lähemmäs vuosikeskiarvoa, ja positiivisen suuntauksen voidaan odottaa yhä jatkuvan. Vuositasolla työttömyys kasvaa yhä, mutta hiukan aiempaa hitaammin. Edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna työttömyysaste on noussut,6 prosenttiyksikköä. Työttömiä työnhakijoita Tampereella oli 18 159 henkilöä. Joulukuusta työttömien määrä on vähentynyt 689 henkilöllä, mutta työttömänä oli 897 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Työttömien määrän vuotuinen kasvu on hieman taittunut, ollen nyt 5,2 prosenttia. Miesten osuus työttömien kokonaismäärästä oli 55,5 prosenttia ja ulkomaalaisia työnhakijoita oli 8,4 prosenttia kaikista työnhakijoista. Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuussa 33 535 työtöntä työnhakijaa, eli 13,9 prosenttia työvoimasta. Työttömien määrä maakunnassa kasvaa Tamperetta nopeammin. Vuoden aikana työttömyysaste on noussut tasan prosenttiyksikön. Koko maan työttömyysaste syyskuussa oli 12, prosenttia, vuodessa työttömyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä. Ero muihin kaupunkeihin kapenee Vaikka työttömyys kasvaa Tampereella hitaammin kuin muissa suurissa kaupungeissa, on Tampereen työttömyystilanne edelleen Kuusikko-kuntien synkin. Toiseksi korkeimmalle työttömyys on noussut Oulussa, jossa syyskuussa mitattiin 15,6 prosentin työttömyysaste. Turun työttömyys on vuoden aikana kasvanut nopeimmin, 1,6 prosenttia, ja syyskuussa Turun työttömyysaste jäi enää kymmenyksen päähän Oulusta. Helsingin ja Espoon tilanne heikkenee lähes Turun vauhtia, mutta pääkaupunkiseudun luvut erottuvat yhä selvästi muita matalimpana. Paras tilanne on Espoossa, jossa työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa 9,2 prosenttia. Maamme 2 suurimman kaupungin vertailussa Tampere on edelleen kärkisijoilla. Syyskuussa Tampereen edellä olivat vain Lahti ja Kotka. Seutukunnan työttömyysaste syyskuussa oli 14,3 prosenttia, edelle kipusivat Jyväskylän ja Lahden seutukunnat.
AKSELI 2/214 Työllisyys 5 Pitkäaikaistyöttömien aktivointi onnistunut Pitkäaikaistyöttömien määrä on painunut alle 6 henkilön ensimmäistä kertaa sitten huhtikuun 213. Syyskuun lopussa 5 921 tamperelaisen työttömyys oli kestänyt yli vuoden. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt 55 henkilöllä, eli 8,5 prosenttia, kun vielä edellisvuonna yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi yli 46 prosentilla. Suuntaus on päinvastainen verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, joissa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Espoossa ja Helsingissä yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vuodessa kasvanut yli 5 prosentilla. Positiivisesta kehityksestä huolimatta työttömyyden pitkittyminen on Tampereella ja koko maakunnassa edelleen erityisen suuri ongelma. Tamperelaisten pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työnhakijoista oli syyskuussa 32,6 prosenttia ja suurten kaupunkien korkein. Eräs tapa pitkäaikaistyöttömyyden kuvaamiseen on seurata Kelan tilastoa työmarkkinatukea yhtäjaksoisesti yli 5 päivää saaneista henkilöistä. Syyskuussa näitä henkilöitä oli Tampereella 4 723. Vuodessa määrä on kasvanut 432 henkilöllä, eli yli 1 prosenttia. Kunnat rahoittavat puolet työttömyysajalta maksettavasta työmarkkinatuesta; syyskuussa Tampereen osuus oli 1 641 45 euroa, mikä kasvoi niin ikään reilulla kymmenyksellä. Vuoden 213 vuosikertymän mukaan Tampereen maksama osuus työnhakijaa kohden oli suurten kaupunkien korkein, ja koko maan kuudenneksi suurin. Tilastollisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisee esimerkiksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuminen. Näin siitä huolimatta, että aktiivijakson jälkeen henkilö palaisi takaisin työmarkkinatuelle. Rakenteellisesti työttömiä henkilöitä (pitkäaikaistyöttömät ja rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sekä palveluista työttömiksi tai palveluille siirtyneet) oli syyskuussa 11 822, määrä kasvoi vuoden aikana 1 588 henkilöllä eli 15,5 prosenttia. Tampereen kaupunki on kuluvana vuonna panostanut merkittävästi työllisyydenhoitoon ja myös Pirkanmaan TE-toimiston työvoimapoliittisten palveluiden piirissä on edellisvuotta suurempi osuus työvoimasta. Näyttää siltä, että työttömyyden vähentämiseksi suunnattujen toimien tuloksena yhä useampi pitkään työttömänä ollut on aktivoitunut kehittämään työelämävalmiuksiaan. Kuitenkin varsinainen työllistyminen pitkäkestoisen työttömyyden jälkeen on edelleen vaikeaa muutoinkin haastavassa työmarkkinatilanteessa.
6 AKSELI 2/214 Työllisyys Alle 25-vuotiaat, yli 5-vuotiaat, pitkäaikaistyöttömät ja ulkomaalaiset työttömät, syyskuu 7 6 5 4 3 2 1 yli vuoden työttömänä yli 5 -vuotiaat alle 25-vuotiaat ulkomaalaiset 27 28 29 21 211 212 213 214 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Rakenteelliset tekijät näkyvät nuorten ja ikääntyvien tilanteessa Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli syyskuussa 2 763 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi 172 henkilöllä, eli 6,6 prosenttia. Nuorisotyöttömyyden kasvu on kuitenkin hidastunut. Tampereella nuorten työttömien osuus kaikista TE-toimiston työnhakija-asiakkaista on 15,2 prosenttia. Tätä korkeammaksi nuorisotyöttömyys on kasvanut vain Oulussa, jossa nuoria on 18,6 prosenttia kaikista työttömistä. Erot suurten kaupunkien välillä ovat selkeät, sillä pääkaupunkiseudulla nuorten osuus jää kymmenyksen tietämiin. Myös ikääntyvien työttömyys kasvaa aiempaa maltillisemmin. Syyskuussa yli 5-vuotiaita työttömiä oli 5 596 henkilöä. Vuodessa määrä on kasvanut 42 henkilöllä, eli 7,7 prosenttia. Ikäryhmään kuuluvien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä on säilynyt ennallaan, 3,8 prosentissa. Yli 5 -vuotiaiden osuus pirkanmaalaisista pitkäaikaistyöttömistä kasvaa yhä, ollen jo yli 57 prosenttia. Paluu työmarkkinoille hankaloituu iän myötä, ja lisäksi työnhakua saattavat vaikeuttaa puutteet työnhakutaidoissa, taantuva toimiala sekä osaamisen heikko soveltuvuus muuttuneille työmarkkinoille. Toisaalta myös nuorten työttömyys pitkittyy, sillä yli vuoden työttömänä olleiden suhteellinen osuus ikäluokasta kasvaa eniten 2 24 vuotiaiden ikäryhmässä, jossa kasvu on vuositasolla selvästi kiihtynyt. Työmarkkinoilla kovin kilpailu on tyypillisistä perusasteen töistä, joihin juuri nuoret työnhakijat usein sijoittuvat, vieläpä vähäisen työkokemuksen turvin. Lähteet: Kela Pirkanmaan ELY keskus Pirkanmaan TE toimisto Tilastokeskus Työttömyyslukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että heikon työmarkkinatilanteen myötävaikutuksesta myös tilastoissa näkymätön piilotyöttömyys kasvaa. Kun työllistymisnäkymät synkkenevät, moni töihin kaipaava opiskelija tai kotona lasta hoitava vanhempi jättää työttömäksi ilmoittautumisen sikseen. Heikko työmarkkinatilanne ei kannusta aktiiviseen työnhakuun ja lisää alan vaihtajien, opiskelemaan siirtyvien ja itsensätyöllistäjien määrää. Työvoiman ulkopuolelle siirrytään sitä herkemmin, mitä enemmän taustalla vaikuttavat työllistymistä heikentävät rakenteelliset tekijät.
AKSELI 2/214 Työpaikat 7 Terveys- ja sosiaalipalvelut 16,4 % Koulutus 8,1 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus 4,4 % Työpaikat ja niiden muutos Työpaikat, lkm, vasen asteikko Muutos, lkm, oikea asteikko Työpaikat toimialoittain 212 Muut palvelut 4,7 % Ammatillinen, tiet. ja tekn. toiminta; hallintoja tukipalvelut 14,6 % Tuntematon 1, % Kiinteistöalan toiminta 1, % Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous,3 % Kaivostoiminta sähkö- ja lämpöhuolto, vesi- ja jätehuolto,8 % Teollisuus 14,5 % Rakentaminen 5,8 % Kauppa, kuljetus ja varastointi 15,8 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,9 % Informaatio ja viestintä 7,1 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,7 % TYÖPAIKAT Kaksoistaantuma vie työpaikkoja Tampereella oli työpaikkoja vuoden 212 lopussa 118 797, mikä oli 69 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 29 menetetyistä 5 7 työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua 4 8. Tämän jälkeen myönteinen vire katosi kaksoistaantumaan. Vuoden 28 työpaikkamäärää (lähes 12 ) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irtisanomisten vuosina 213 ja 214 uusia työpaikkoja ei ole syntynyt tarpeeksi menetettyjen tilalle. Työpaikkojen määrän vähentyminen lasketaan sadoissa jopa jälleen tuhansissa. Työpaikkaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia, joka oli suurista kaupungeista kolmanneksi paras Helsingin ja Vaasan jälkeen. Kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa sillä saavutettiin edelleen sija 8. Uudet työpaikat sote-palveluihin Elinkeinorakenteessa tapahtunut merkittävä muutos. Kautta historian on teollisuuden toimialalle sijoittunut eniten työpaikkoja, kunnes vuonna 21 oli ensimmäisen kerran terveys- ja sosiaalipalveluissa muutama kymmenen työpaikkaa enemmän. Sen jälkeen ero vain on kasvanut, koska kahtena seuraavana vuonna sote-palveluihin on tullut yli 1 työpaikkaa lisää ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet yli 1 2:lla. Terveys- ja sosiaalipalveluissa oli vuonna 212 noin 19 5 työpaikkaa (16,4 %), teollisuudessa puolestaan enää 17 2 työpaikkaa. Muutosta nopeutti teollisuuden synkkä vuosi 29, jolloin alalta katosi yhtenä vuonna yli 3 työpaikkaa taantuman myötä. Viiden vuoden saldo on lähes -5 2 työpaikkaa, joista lähes puolet (-2 165) oli tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa (Nokia). Myös metallituotteiden valmistuksessa on vähentynyt lähes 1 työpaikkaa. Teollisuustyöpaikkojen osuus oli enää 14,5 prosenttia, kun se vielä 28 oli 18 prosenttia. Vaikka osuus onkin pudonnut, on se edelleen Tampereella selvästi suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, vain Lahdessa teollisuuden osuus vielä yli 14 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskauppaan sijoittui 13 445 työpaikkaa (11,3 %). Eniten työpaikkoja syntyi vuonna 212 julkiseen hallintoon ml. maanpuolustus (638) ja terveys- ja sosiaalipalveluihin (577). Teollisuuden (- 984) jälkeen eniten työpaikat vähenivät hallinto- ja tukipalvelutoiminnoista (-245) sekä koulutuksesta (-218).
8 AKSELI 2/214 Työpaikat Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Vesilahti Orivesi Kangasala Tampere Nokia Espoo Vantaa Oulu Helsinki Tampere Turku -1 Työpaikkojen määrän muutos, Tampereen kaupunkiseutu -56-357 -468 64 578 468 32-66 212 28-212 -75-5 -25 25 5 75 Työpaikkojen määrän muutos suuret kaupungit 28-212 -5 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 Tampereen nettopendelöinti 212 suurimman nettovoiton ja -tappion kunnat Kangasala 4426 Ylöjärvi 4148 Nokia 3216 Lempäälä 31 Pirkkala 35 Akaa 1276 Valkeakoski 786 Hämeenkyrö 768 Vesilahti 682 Orivesi 585 Sastamala 58 Pälkäne 333 Jyväskylä 132 Kankaanpää -19 Hämeenlinna -31 Maarianhamina -38 Turku -52 Espoo -22 Vantaa -289 Helsinki-121-15-1-5 5 1 15 2 25 3 35 4 45 Kunnat voittajia ja häviäjiä Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä 164 9 työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittui Tampereelle. Kaupunkiseudun työpaikkojen määrä väheni reilulla 7:lla, eniten Kangasalalla, Pirkkalassa ja Orivedellä. Vain Ylöjärvellä, Vesilahdella ja Lempäälässä työpaikat lisääntyivät vuonna 212. Viimeisen viiden vuoden kehitys kaupunkiseudulla jää positiiviseksi, mutta sen sisällä kunnat jakautuvat voittajiin ja häviäjiin, Ylöjärvi, Pirkkala ja Lempäälä ovat voittajia, kun Nokia, Tampere ja Kangasala häviäjiä. Suurista kaupungeista Oulu, Jyväskylä ja Kouvola ovat menettäneet eniten työpaikkoja vuonna 212, mutta jos lasketaan työpaikkojen menetykset yhteensä viiden vuoden aikana, nousee Kouvola aivan omaan luokkaansa 2 7 työpaikkaa. Suhteellisesti samansuuruinen vähennys, 7,4 prosenttia, tarkoittaisi Tampereella 8 825 työpaikan menetystä. Turussa menetettyjen työpaikkojen määrä nousee lähelle 6:a, Jyväskylässä ja Tampereella sata vähemmän. Työpaikkoja on syntynyt runsaasti Espooseen ja Vantaalle, mutta myös Kuopio, Oulu ja Jyväskylä ovat saaneet niitä reippaasti lisää. Työmatkaliikenne lisääntyy Tampereella kävi vuonna 212 töissä 41 5 henkilöä, joista lähes 29 tuli kehyskunnista. Vastaavasti tamperelaisia kävi muualla töissä 18 9 henkilöä, joista noin 9 9 kehyskunnissa. Määrällisesti eniten työmatkaliikennettä tulee Tampereelle Kangasalta, jossa työllisistä 47,7 prosentin työpaikka sijaitsee läntisessä naapurikaupungissa. Lempäälän luku on 47,9 prosenttia ja Ylöjärven 45,2 prosenttia. Pirkkalassa asuvista työllisistä yli puolet eli 56,7 prosenttia ajaa rajan toiselle puolelle ansaitsemaan. Muita kuntia, joista tullaan myös paljon Tampereelle työhön ovat: Akaa, Valkeakoski, Hämeenkyrö, Sastamala, Orivesi, Helsinki ja Vesilahti. Tamperelaisia käy töissä eniten kehyskunnissa lukuun ottamatta Orivettä ja Vesilahtea. Helsingissä puolestaan työskentelee yli 1 8 henkilöä. Nettopendelöijien määrä 22 268 jatkoi kasvuaan, koska Tampereelle tullaan edelleen entistä useammin töihin, sen sijaan tamperelaisten muualla työssäkäynti väheni 5 henkilöllä. Tampere saa suurimmat pendelöintivoitot kaupunkiseudun kehyskunnista, Akaasta, Valkeakoskelta ja Hämeenkyröstä. Pendelöintitappiota kärsitään pääkaupunkiseudun kaupungeille, erityisesti Helsinkiin. Työmatkaliikenne on kaksinkertaistunut 27 vuodessa. Lisätietoja: Työpaikat 212.pdf.
AKSELI 2/214 Asuminen 9 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 25 26 27 Lähde: Asuntotoimi, * arvio Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan 28 aso-as. vuokra-as. omistusas. 29 21 211 212 213 214* 215* ASUMINEN Asuntotuotanto alavireistä Vuonna 213 asuntorakentaminen oli vilkasta Tampereella. Uusia asuntoja valmistui 1 826, joista omistusasuntoja oli 1 29 (56 %) ja vuokra-asuntoja 797 (44 %). Syyskuun 214 loppuun mennessä on valmistunut 1 56 asuntoa. Asuntotoimen arvion mukaan tänä vuonna asuntoja valmistuu vain 1 4, joista kolme neljästä sijaitsee kerrostalossa. Vuokraasuntoja on valmistumassa 623. Eniten asuntoja valmistuu Raholaan, Härmälään, Vuorekseen ja Niemenrantaan. Väestön kasvu, myönnetyt rakennusluvat, 3 2 3 2 8 2 6 2 4 2 2 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 2 21 22 23 asuntotuotanto kaaviot julkaisuun 24 1) Syyskuun 214 mennessä 25 26 Väestön kasvu Asuntotuotanto Rakennusluvat 1) 27 28 29 21 211 212, Rakennusvalvonta, Asuntotoimi, * arvio milj. m 3 2,5 2,3 2,1 1,9 1,7 213 Rakentamisen jatkuva vuosiarvio myönnetyt aloitetut valmistuneet 214* 215* Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 23 asetettu tavoite 1 865 asuntoa vuodessa saavutettiin vuosina 211 213, kun keskimääräinen tuotanto oli 1 867 asuntoa. Laskennallista tuotantovajetta on kuitenkin ehtinyt kertyä 2 asuntoa erityisen heikoilta asuntorakentamisvuosilta 29 ja 21 sekä ennakoitua suuremmasta väestönkasvusta vuonna 212 ja varsinkin vuonna 213. Vaje kasva edelleen, koska kuluvan vuoden eikä tulevien vuosienkaan asuntotuotanto näytä yltävän tavoitteeseen. Taloustilanteen piristymistä odotellessa Vaikka tänä vuonna on rakennuslupia asuntorakentamiseen myönnetty jo lokakuuhun mennessä enemmän kuin kolmena aiempana vuonna koko vuonna yhteensä ja lähes 1 25 asunnon rakentaminenkin on aloitettu, ei tuotanto piristy mainittavasti. Vuonna 215 asuntotuotannon arvioidaan nousevan 1 5 asuntoon, joista 75 prosenttia sijoittuu kerrostaloihin. Tämän lisäksi valmistuu TOAS:lle toimistohotelli, johon tulee 175 asuntoa, jotka eivät ole virallisesti asuntoja rakennuksen käyttötarkoitusluokituksen mukaisesti. Omistusasuntojen osuus pysyy niukasti yli puolena. Vuokra-asuntoja valmistunee 531. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto vähenee ensi vuonna selvästi: tänä vuonna valmistuu 18 ja ensi vuonna vain 52 asuntoa. Asumisoikeusasuntoja olisi ensi vuonna valmistumassa 129, mikä enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 22. 1,5 1,3 1,1,9,7,5 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Myönnettyjä rakennuslupia asuntotuotantoon on jatkuvasti varastossa paljon. Esimerkiksi tällä hetkellä on kaikkiaan noin 3 asunnon lupa joko myönnetty tai lupahakemus on sisässä. Vielä alkuvuodesta myös rakentajat ovat odottaneet talouden alkavan piristyä viimeistään nyt syksyllä. Toisin on kuitenkin käynyt ja odotus jatkuu ja rakentamisen aloittaminen lykkääntyy. Lähde: Rakennusvalvonta
1 AKSELI 2/214 Asuminen 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25 Valmistuneet vuokra-asunnot rahoitusmuodon mukaan vapaarahoitteinen valtion lainoittama 26 27 Lähde: Asuntotoimi, * arvio 28 29 21 211 212 213 214* 215* Valtionlainoituskin alamaissa Myös valtion lainoittaman tuotannon vaikeudet näkyvät ensi vuonna. Kun vuosina 28 213 on valmistunut keskimäärin 59 aravalainoitettua vuokra-asuntoa, niin ensi vuonna valmistuu vain 8 asuntoa, mikä on 2-luvun pohjanoteeraus. Syynä on aravalainojen huonot lainaehdot ja niihin liittyvät käyttö- ja luovutusrajoitukset. Myöskään kaupungin tonttitarjonta ei ole riittävää ARA-tuotantoon. Uusien aravavuokra-asuntojen rakentamisen vähentymistä korvaa osin vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon piristyminen. Viime vuonna niiden osuus nousi kolmannekseen kokonaistuotannosta. Tänä ja ensi vuonna osuus säilyy edelleen noin 3 prosentissa. Aiemmin 2-luvulla osuus on ollut vain 11 prosenttia. Asuntokaupassa ankeaa Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh. 5 571 294 etunimi.sukunimi@tampere.fi Viime vuonna meillä tehtiin vanhojen asuntojen kauppoja toiseksi vähiten koko 2-luvulla. Tänä vuonna kauppoja on tehty noin 1 prosenttia viime vuotta vähemmän eli on palattu 199-luvun ankeisiin vuosiin. Kotitaloudet ovat hyvin varovaisia asunnonostoaikeissaan. Uusia omistusasuntoja valmistuu kuitenkin ensi vuonna tätä vuotta enemmän, koska asuntosijoitusrahastot ostavat osan omistusasunnoista vuokrakäyttöön, kuten ovat tehneet tänäkin vuonna. Kun rahastot ostavat vain osuuden asunto-osakekohteista rakennusliikkeet voivat helpommin käynnistää näitä kohteita verrattuna tilanteeseen, jossa vain yksityishenkilöt ostaisivat omistusasuntoja (kysyntä vähäistä).
AKSELI 2/214 Asuminen 11 /m 2 4 2 3 9 3 6 3 3 3 2 7 2 4 2 1 1 8 1 5 1 2 9 6 3 Asuntojen hinnat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Koko maa 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Asuntojen hinnat, 3. neljännes 214 /m 2 Koko kaupunki Keskusta 1) Kerrostalo 2 348 2 924 Yksiöt 2 856 3 385 Kaksiot 2 375 2 918 Kolmiot+ 2 269 2 867 Rivitalo 2 26. 1) Keskusta, Tammela, Järvensivu, Amuri, Pyynikki, Pispala Hinnat laskeneet Taloudellisen epävarmuuden pitkittyessä on asuntojen kysyntä hiipunut, kauppojen määrä vähentynyt ja hinnat laskeneet edelleen vuoden aikana. Tampereella vanhat osakeasunnot maksoivat vuoden kolmannella neljänneksellä 214 keskimäärin 2 32 euroa/m 2. Reaalisesti rivitaloasuntojen hinnat ovat vuoden 25 tasolla, sen sijaan kerrostaloasuntojen hinnat ovat alkuvuoden 21 hintatasossa. Asuntomarkkinat ovat hyvin erilaiset kaupunginosasta, taloja huoneistotyypistä riippuen. Rivitaloasuntojen hinnat ovat laskeneet kerrostaloasuntoja enemmän. Ydinkeskustan, Amurin, Tammelan ja Kalevan kerrostaloyksiöiden ja -kaksioiden hinnat nousivat edelliseen neljännekseen verrattuna, mutta reaalisesti niidenkin hinnat ovat laskeneet vuoden takaiseen verrattuna. Alkusyksyllä hintoja nostaa aina opiskelijoiden pienten keskusta-asuntojen kysyntä. Asuntojen keskineliöhintojen erot postinumeroalueillla ovat kasvaneet. Halvimmat asunnot (1 21 /m 2 ) sijaitsivat Multisillassa ja kalleimmat (yli 3 2 /m 2 ) keskustassa. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla hinnat jatkoivat tovin nousuaan viime vuonna, mutta nyt muun maan kehitystä seuraten ovat sielläkin hinnat nyt kääntyneet reaalisesti laskuun. Kaikkien asuntojen keskineliöhinta oli Helsingissä kuitenkin lähes 4 euroa, keskustassa hinta nousee jopa 6 2 euroon. 12 115 11 15 Asuntojen keskivuokrat Tampereella ja kuluttajahinnat, indeksi 21=1 Vuokrat nousevat kuluttajahintoja nopeammin Asuntojen neliövuokra oli vuoden kolmannella neljänneksellä 214 keskimäärin 12,74 euroa. Vuodessa vuokrat nousivat 4, prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudulla (3,7 %) ja muualla Suomessa (3,5 %). Vantaalla nousu oli edelleen omaa luokkaansa, 5,6 prosenttia. 1 Keskivuokra Kuluttajahintaindeksi 95 9 21 211 212 213 214 Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra oli 15,72 euroa/ m 2 ja aravalainoitettujen 13,83 euroa. Kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen keskivuokra oli sekä vapaarahoitteisissa että aravalainoitetuissa lähestulkoon sama, noin 11 euroa/m 2. Suomen kalleimmat vuokra-asunnot olivat Helsingissä, jossa keskimääräinen neliövuokra nousi yli 15 euron. Espoossa ja Vantaalla keskimääräiset neliövuokrat lähestyivät 13,5 euroa. Vapaarahoitteisesta yksiöstä joutui maksamaan Helsingissä keskimäärin 21 euroa/m² eli lähes 5,5 euroa/ m 2 enemmän kuin Tampereella.
12 AKSELI 2/214 Talous Bruttokansantuotteen kasvuprosentit TALOUS Maailmantalouden kasvu epäsymmetristä Paikoittain maailmantalouden kasvu on vakaata, mutta toisaalla laahataan jäljessä. Erityisen selvästi ilmiö näkyy verrattaessa Yhdysvaltoja euroalueeseen, mutta vahvaa jakautumista on havaittavissa myös kehittyvien talouksien välillä. Kiina on onnistunut toistaiseksi pitämään kasvun vakaana, mutta Brasilia ja Venäjä näyttävät olevan umpikujassa. Venäjä alisuoriutuu vielä pitkään. Maailmantalouden kasvu pysyy kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Vasta vuonna 216 sen arvioidaan vauhdittuvan. Yhdysvallat on keskeinen maailmantalouden kasvun moottori. Sen kasvu nopeutuu tänä vuonna 2,5 prosenttiin, mikä jatkuu myös tulevina vuosina. Myös EU-maissa talouden kehitys on kääntynyt parempaan suuntaan, vaikka toisella neljänneksellä elpyminen hidastuikin. Euroalue on päässyt irti kriisistä, mutta kasvu on aiempia arviota hitaampaa. Euroopan keskuspankki on varautunut heikkoon talouskehitykseen. Syyskuun alussa se reagoi euroalueen heikentyneeseen talouskehitykseen ja inflaation tuntuvaan hidastumiseen ja jatkoi kesäkuussa alkanutta rahapoliittista elvytystä yllättävän voimakkaasti sekä laskemalla korkoja historiallisen alas että lisäämällä rahan määrää joukkovelkakirjaostoin. Historiallisen alas pudonneet euriborit pysyttelevät matalina vielä pitkään. Bruttokansantuotteen volyymin muutos, % 8, 6, 4, 2,, -2, -4, -6, -8, -1, 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212* 214* 216* Lähde:Tilastokeskus, ennuste VM Ukrainan kriisi taittoi talouskasvun Suomen kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kansantaloudessa on viimeksi nähty todellista kasvua kesällä 211. Suhdannetilanne on heikentynyt keväästä, jolloin kokonaistuotannon vielä arvioitiin kasvavan. Tämä aiheutuu siitä, että vienti ei ole käynnistynyt odotusten mukaisesti. Euromaiden talous ei ole kohentunut odotetutusti, ja erityisesti vienti Venäjälle on supistunut tuntuvasti. Ukrainan kriisi on lisännyt epävarmuutta ja Venäjän talouskasvu on taittunut. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat voimistua loppuvuodesta. Niiden arvioidaan supistavan Suomen kokonaistuotantoa vähintään puolitoista prosenttia, josta puoli prosenttia realisoituu jo tänä vuonna ja loput ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 2 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
AKSELI 2/214 Talous 13 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 Kuluttajien luottamus Pirkanmaalla neljännesvuosittain 2 Saldoluku 21 22 Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua 23 24 25 26 27 28 29 21 Työttömyys Suomessa 12kk kuluttua 211 212 213 214 Käännettä parempaan ei vieläkään näkyvissä Talouden piristyminen menee pitkälle ensi vuoden puolelle. Vuonna 215 Suomen bruttokansantuotteen kasvu jää alle prosentin. Tämä edellyttää sitä, että euroalueen elpyminen jatkuu ja että Suomen vienti piristyy sekä säilyttää markkinaosuutensa. Vientimenestyksen tiellä on kuitenkin kaksi estettä: Suomelle tärkeiden vientimarkkinoiden heikkous ja suomalaisten yritysten kilpailukyky. Vasta vuonna 216 kokonaistuotannon kasvun voidaan odottaa nousevan yli yhden prosentin. Ennusteissa on oletettu, että kasvua nopeuttavat uudet ydinvoimalainvestoinnit. Jarruttavana tekijänä ovat puolestaan julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtävät menojen leikkaukset ja verojen korotukset. Viime vuosina koetut kokonaistuotannon menetykset ovat kuitenkin valtavat. Vuoden 27 kokonaistuotannon tasoa ei saavuteta ennen vuotta 217. Kotimainen kysyntä vaatimatonta Kuluttajien ostovoiman kehitys on kuluvana vuonna vaatimatonta. Reaalista kulutuskysynnän kasvua rajoittaa jatkossakin hyvin maltillinen palkkakehitys. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja työllisyyskehityksen laimeus syövät niin ikään luottamusta. Heikko ostovoima hidastaa kaupan ja palveluiden myyntivolyymin kasvua, mikä on omiaan lisäämään työttömyyttä vähittäiskaupassa ja palveluissa. Kotitalouksien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima alenee tänä vuonna,4 prosenttia mutta nousee yhtä paljon vuonna 215. Vuokrien nousu jatkuu voimakkaana yli kolmessa prosentissa, mutta omistusasujia suosii asuntolainojen korkojen aleneminen, joka tosin jää vähäisemmäksi kuin viime vuosina. Kotitalouksien säästämisaste laski alkuvuonna kun kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät kasvaneet yhtä paljon kuin kulutusmenot Kuluttajien luottamusindikaattori on ollut pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella kesäkuusta 212 lähtien. Kuluttajien odotukset oman talouden kehityksestä säilyvät varovaisina myös jatkossa. Odotukset ovat erityisen herkkiä työmarkkinoiden kehitykselle ja työttömyyden kasvu voi näkyä nopeasti luottamuksen lisärapautumisena. Työttömyyden uhka ja heikko palkkakehitys varjostavat kulutusta.
14 AKSELI 2/214 Talous Työttömyys ei hellitä Työ- ja elinkeinoministeriö on jo pitkään raportoinut kortistossa olevien työttömien määrän selvästä kasvusta. Tilastokeskuksen luvut kertovat piilotyöttömyyden eli työtä haluavien, mutta työnhaun syystä tai toisesta luovuttaneiden määrän kasvusta. Myös alityöllisten eli tahtomattaan osaaikatyötä tekevien määrä on noussut vastustamattomasti. Nämä valumat pitävät virallista työttömyysastetta näennäisesti kurissa. Työmarkkinoilta pudonneiden vaikeuksia lisää avoimien työpaikkojen vähäisyys. Tämä osaltaan kielii talouden heikkouden johtuvan etenkin riittämättömästä kysynnästä, eikä niinkään osaamattomasta työvoimasta. Pinnan alla työmarkkinoiden heikkous kärjistyy piilotyöttömyyden ja alityöllisyyden jatkaessa kasvuaan. Vasta vuoden 215 jälkeen piristyvä talouskasvu yhdessä palkkamaltin ja eläköitymisen kanssa kääntävät työttömyyden lopulta hitaaseen laskuun. Suhdanteiden kohentuessa osa nyt työmarkkinoiden ulkopuolelle jättäytyneistä henkilöistä palannee takaisin työvoimaan. Inflaatio on hidastunut edelleen Vaimea talouskasvu on pitänyt kustannusten ja hintojen nousun vähäisenä tänä vuonna. Inflaation odotetaan pysyvän prosentissa. Elintarvikkeiden sekä ravintola- ja hotellipalveluiden hintojen nousuvauhdin hidastuminen ja liikenteen polttoaineiden hintojen lasku vaikuttivat selvimmin inflaation hidastumiseen. Myös välilliset veronkorotukset ovat olleet tänä vuonna viimevuotisia pienempiä. Inflaatiota pitivät yllä asumisen, alkoholin ja terveydenhoitopalveluiden kallistuminen. Vaimenemisestaan huolimatta Suomen inflaatio on pysynyt yhtenä euroalueen nopeimmista. Vuonna 215 inflaation ei odoteta merkittävästi nopeutuvan. Suomen talousennusteet vuodelle 214 ja 215 Ennusteen Julkaistu BKT, muutos, % Inflaatio,% laatija 214 215 214 215 EU komissio 4.11.214 -,4,6.... ETLA 25.9.214 -,4,8 1,1 1,3 Pellervo 23.9.214 -,2,5 1, 1,2 PT 17.9.214 -,3 1,,9 1,3 Danske Bank 17.9.214 -,4,8 1, 1, Valtionvarainministeriö 15.9.214, 1,2 1,1 1,5 Handelsbanken 1.9.214 -,3,8 1, 1,6 Nordea 3.9.214 -,5,3 1,,5 OP 25.8.214 -,1,6 1,,8 Aktia 18.8.214 -,5,5 1, 1,3
AKSELI 2/214 Talous 15 Elinkeinoelämän odotukset keväälle 215 Alueiden näkymät alavireisiä Heikko kehitys alueiden taloudessa ja työllisyydessä on jatkunut, ja käännettä parempaan odotetaan edelleen. Viime kevääseen verrattuna alueiden näkymät ovat selvästi synkemmät, ja alavireisyys jatkuu useimmilla alueilla vielä lähiajat. Ukrainan konflikti, siihen liittyvät pakotteet ja Venäjän heikentynyt talous ovat entisestään heikentäneet kasvunäkymiä monilla alueilla. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne on tällä hetkellä vain 11 seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Vuoden takaiseen nähden tilanne on pysynyt ennallaan 32:ssa ja heikentynyt 24 seutukunnassa Tampereen seutukunta mukaan lukien. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan 11 seutukunnassa. Myönteisimpänä lähitulevaisuus nähdään Pohjanmaalla, myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa on nähty myönteisiä signaaleja. Tampereen seutukunnassa yhdessä 4 muuna seutukunnan kanssa tilanteen odotetaan pysyvän nykytasolla vielä ensi keväänä ja sen odotetaan paranevan vasta vuoden kuluttua. Lisätietoja: Alueelliset kehitysnäkymät 2 214.pdf Liikevaihdon vuosimuutos Pirkanmaalla 1.vuosineljännes 213 214 Kaikki toimialat Tukkukauppa Kemikaalit ja kumi Vähittäiskauppa Liike-elämän palvelut TeVaNaKe Majoitus-ja ravitsemisala Metsäteollisuus Rakentaminen Liikenne Informaatio ja viestintä Elämystalousklusteri Elintarviketeollisuus Teollisuus Teknologiateollisuus Pirkanmaan Talous 214 Pirkanmaan talous 214 julkaistiin lokakuussa, Tampereen kauppakamarin, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean ja Pirkanmaan liiton yhteinen julkaisu luo katsauksen toimialojen nykytilaan ja näkymiin Pirkanmaalla. Synkistä luvuistaan ja harmaista sävyistään huolimatta julkaisussa luodaan uskoa maakunnan orastavaan nousuun, koska Suomesta ei löydy etenkään tuotannolliselle toiminnalle keskeisempää paikkaa eikä paremmin tuotantoa tukevaan osaamiseen kytkeytyvää aluetta. Pirkanmaa on näiden ominaisuuksiemme kannalta Suomen ykkösaluetta ja kansainvälisesti hyvin kiinnostava kumppani hyvin monille kansainvälisesti aktiivisille alueille. Lisätietoja: http://pirkanmaantalous.fi -8, % -4, %, % 4, % 8, %
16 AKSELI 2/214 Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti ORIGOSSA ASIAKASPALAUTTEISTA KAIKKI HYÖTY IRTI Julkisissa organisaatioissa on jo pitkä perinne asiakaspalautteen keräämisessä. Eri muodoissa saatavilla olevat palautelomakkeet, kyselyt ja mielipidekanavat kertovat meille, mitä mieltä asiakkaat palveluistamme ovat. Asiakkaalla on palvelujamme koskevaa arvokasta tietoa. Tätä hyödynnetään entistä enemmän. Asiakas keskiössä Asiakkaan nostamista palveluntuotannon kehittämisen keskiöön tavoitellaan Tampereen nykyisessä kaupunkistrategiassa monin tavoin. Yhdessä tekeminen on strategian kantava periaate. Asiakaspalautetiedon hallinta vastaa strategian asettamiin tavoitteisiin tiedon tuottamisen näkökulmasta. Kuntalaisilla on vaihtelevia mieltymyksiä kertoa omia näkemyksiään Tampereen kaupungin palveluista. Toiset haluavat tulla paikalle kaupungin järjestämiin palvelujen suunnittelua ja kehittämistä koskeviin tilaisuuksiin, toiset taas vastaavat mielellään kyselyihin. Toiset hakevat aktiivisesti palautteenantokanavia, toiset taas kertovat näkemyksiään huomaamattomammin asiakastyöntekijöille. Sosiaalinen media on kasvava keskustelukanava palautetiedonkin kannalta. Mahdollisuutemme kerätä asiakkaiden näkökulmia ovat monipuoliset, kun vaan pidämme ne avoimina. Asiakaspalautteenhallintaa keskitetään ja tehostetaan Tampereen kaupungin asiakaspalautetiedon hyödyntäminen on siirtymässä keskitetympään toimintamalliin. Tämä tarkoittaa, että kun aikaisemmin asiakaspalautteita on käsitelty kussakin toimintayksikössä erikseen, jatkossa asiakaspalautteita vastaanotetaan ja seurataan yhdessä paikassa. Erityisesti sähköisessä muodossa kuten tampere.fi -verkkosivuilta, sähköpostilla tai sosiaalisesta mediasta tullut palauteviesti on helppo ohjata tietojärjestelmään tallennettavaksi ja luokiteltavaksi. Keskitetyn asiakaspalautteenhallinnan hyödyt ovat monet. Palautteenantajan ei tarvitse murehtia, antaako hän palautteen juuri oikean yksikön lomakkeella, sillä palautteen vastaanottaja välittää tiedon oikeaan paikkaan. Säästöä puolestaan syntyy siitä, että palautekanavia ohjataan ja palautteita hallinnoidaan yhdessä paikassa eikä jokaisessa yksikössä erikseen. Työprosessit ovat hioutuneet nopeiksi ja tehokkaiksi, ja toiminta perustuu palvelulupaukseen palautteen käsittelyajoista.
AKSELI 2/214 Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti 17 Yhdenmukainen palautetiedon luokittelu ja raportointi sekä tiedon avoin jakaminen organisaation sisällä on yksi asiakaslähtöisen palvelujen kehittämisen edellytyksistä. Tällä hetkellä Tampereen kaupungissa keskitetyssä toimintamallissa ja näin ollen tiedon hyödyntämisen kannalta tehokäytössä ovat erityisesti kaupunkiympäristön kehittämisen, joukkoliikenteen ja hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteet. Myös kaupungin liikelaitokset hyödyntävät palautetietoa ahkerasti. Luotettava asiakaspalautteenhallinta Lisätietoja: Outi Vasara, projektipäällikkö Puh. 4 86 3548 etunimi.sukunimi@tampere.fi Asiakaspalautetta on turvallista antaa. Vaikka palautteenantaja jättää yhteystietonsa yhteydenottoa varten, palautteiden käsittelyssä huolehditaan, etteivät ne näy enää raportoidussa tiedossa. Kaikki asiakaspalautteet käsitellään parhaan tietosuojaosaamisen mukaan siten, että anonymiteetti säilyy, mutta viesti tulee palvelujen järjestäjille välitetyksi. Oikein järjestetty ja hyödynnetty asiakaspalautteenhallinta on asiakkaalle huoleton, mutta palveluorganisaatiolle tärkeä tietokanava. Asiakaspalautehallinnan -projektin loppuraportti julkaistaan Tampereen kaupugin julkaisusarjassa joulukuussa 214.
18 AKSELI 2/214 Ajankohtaista AJANKOHTAISTA Tutkimuslupien myöntäminen uudistuu Vuoden 214 aikana Tampereen kaupungin tutkimuslupaprosessi on uudistettu. Joulukuun alusta lähtien tutkimuslupa haetaan, valmistellaan, myönnetään ja arkistoidaan sähköisesti. Useat eri hakemusasiakirjat on korvattu yhdellä lomakkeella ja hakumenettelyä on yksinkertaistettu hakijaystävällisemmäksi. Samassa yhteydessä on luotu hakutoiminnat mahdollistava sähköinen tutkimuspankki kaupungin sisäiseen käyttöön. Tutkimuslupaprosessin uudistamisella on pyritty prosessin jäsentämiseen, sujuvuuteen ja tehtävien selkeyttämiseen. Tietosuojaan ja toimijoiden oikeusturvaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Asiakastietojärjestelmien käyttöoikeuksia myönnetään entistä rajoitetummin ja valvotummin ja yhteyshenkilön roolia tietoturvasta huolehtimisessa on terävöitetty. Uusi ohjeistus linjaa myös kielteisen päätöksen tekemisestä sekä aiempaa täsmällisemmin tutkimussopimusmenettelystä. Sopimustutkimusten hyväksymiseen on luotu uusi toimintatapa niiden käsittelystä projektikokonaisuuden hallintamallin mukaisten projektisalkkujen ohjausryhmissä. Kaikkiin Tampereen kaupungin organisaatiosta tehtäviin tutkimuksiin, selvityksiin ja opinnäytteisiin tarvitaan tutkimuslupa. Tutkimuslupa tulee olla hyväksytty ennen kuin aineiston kerääminen kaupungin yksiköissä tai kaupungin tietojärjestelmistä voidaan aloittaa. Tutkimuslupamenettelyn avulla halutaan varmistaa luotettava ja lainmukainen tiedonkeruu ja aineiston käsittely, välttää päällekkäistä tutkimustoimintaa, suunnata tutkimusta strategisesti keskeisiin teemoihin sekä hyödyntää tuloksia tehokkaammin koko kaupunkiorganisaatiossa. Lisätietoja: Jenni Kallio, suunnittelija Puh. 4 81 6159 tutkimus@tampere.fi Tutkimuslupien myöntämistä linjaavat uusi Konsernimääräys ja luvan hakijalle sekä valmistelijoille ja yhteyshenkilöille laaditut ohjeet. Tietoa tutkimustoiminnasta Tampereen kaupungissa, ohjeet ja lomakkeet sekä ajankohtaisten tutkimusaiheiden luettelo löytyvät Tampereen kaupungin ulkoisilta internetsivuilta sekä Loorasta, Tietoyksikön välilehdeltä. Marraskuun aikana tutkimuslupia käsitteleville henkilöille järjestetään kaksi koulutustilaisuutta, joista lisätietoja voi kysyä Tietoyksiköstä.