Investointi ilmasto Venäjällä vuonna 2009 Pekka Sutela 26.5.2009 Ei vain energiasta Venäjän kilpailukyky Talouskriisi ja Venäjä Talouden tila vuonna 2009 Mitä kansalaiset haluavat hallitukselta?
Kasvu ei voi perustua energiaan ja raaka aineisiin Energiasektori: 2/3 vientituloista, 40% julkisen sektorin tuloista, 20 30% kansantulosta, mutta (suppeasti määritellen) vain 1,5% työpaikoista Kaasun tuotanto kasvaa ~2% vuodessa, öljyn tuotannon kasvu hiipuu ~0% tasolle ensi vuosikymmenellä Uusien suurten kenttien aikataulu ja kannattavuus epävarma Kaasun vientitason riippuvuus tuonnista Keski Aasiasta Vientimäärät riippuvat kotimaisesta energiatehokkuudesta Neljä i sanaa Medvedev & Putin (2008): Innovaatiot, infrastruktuuri, instituutiot ja investoinnit Puuttuva i kirjain: imitointi! Hyvin toimivat taloudet teknologisella rintamalla kasvavat hitaasti, innovaatioiden varassa: uudet tuotteet, teknologiat, organisointitavat Huonosti toimivat taloudet teknologisen rintaman sisällä voivat kasvaa nopeasti, imitaation eli kiinniottamisen varassa: olemassa olevien (parempien) tuotteiden, teknologioiden ja organisointitapojen omaksuminen Japanin, Etelä Korean ja Kiinan esimerkit
Ja se uusin kilpailukykyarvio (IMD) 2009 2008 USA 1 1 Tanska 5 6 Ruotsi 6 9 Suomi 9 15 Kiina 20 17 Viro 35 23 Venäjä 49 47 Italia 50 46 Ukraina 56 54 PIENYRITYSTEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ Maailmanpankki/Cefir kyselyt koskien vuosia 2001 2006 Asteikoilla 1(ei ongelma) 5(uhkaa yrityksen toimintaa) 2001 2004 2006 Lakien epävakaus 2.99 2.79 Rehti kilpailu 2.62 2.86 2.73 Verojen taso 3.52 2.78 2.65 Talouden epävakaus 3.28 2.89 2.54 Kilpailun esteet 2.26 2.30 2.39 Regulaatio 2.90 2.45 2.35 Verohallinto 3.10 2.59 2.34 Korruptio 2.10 2.03 2.26 Pääoman saanti 2.63 2.42 2.25 Järjestäytynyt rikollisuus 1.34 1.21 1.19
стр-во Toimialojen kilpailukyky MERTin tutkimuksen mukaan 217% коэффициент специализации лидеры "второго эшелона" лидеры "первого эшелона" цветмет нефтяная ОПК эксп 167% середняки нефтехимия чермет газовая 117% отстающие лесзагобр рез/асб тр-рт рыб полигр химия связь угольная цел/бум аутсайдеры мкк сб ж/б комбик стен/мат подш мясмол цем др.с/м конд спирт и л/в плод/ов др.пищев винод тяж.,энер.,трспрт стек э/э мет/кон таб/м 67% швей текст сах трак. и с/хз трик стройдор кожмехобув медтех э/тех прибор автопром фарм м/лег,пищ парф/к станк химнефтмаш 17% объем добавленной стоимости на 1 занятого (логарифмическая шк ала) 3.7 4.2 4.7 5.2 5.7 6.2 6.7 7.2 7.7 8.2 Alueiden kilpailukyky MERTin tutkimuksen mukaan
Keskiarvot johtavat siis harhaan Mutta McKinseyn viiden sektorin tutkimuksen mukaan keskimääräinen työn tuottavuus oli 1999 19% USA:n tasosta, 26% vuonna 2008 Tämä vastaa suunnilleen Kiinan ja Intian tasoa, mutta kustannustaso on selvästi korkeampi Olemassa oleva kilpailukyky perustuu liian usein ohimeneviin tekijöihin: (a) alhaiset energian ja raakaaineiden hinnat; (b) alhaiset työkustannukset, (c) pääomakannan periminen ilmaiseksi yksityistämisessä ja (d) mahdollisuus kasvaa kapasiteetin käyttöastetta kohottamalla, ilman suuria investointeja Maailman talouskriisi ja Venäjä Viime vuosien maailmantalouden kasvu oli ehkä ihmiskunnan historian nopeinta. Sen taustalla oli (a) jopa kahden miljardin ihmisen tulo mukaan kansainväliseen työnjakoon ja vaihdantaan; (b) siitä seurannut työnjaon sekä kauppa ja investointivirtojen muutos; (c) logistiikan ja ICT teknologian kehitys; (d) sekä rahoitusjärjestelmien kansainvälistyminen Nopea kasvu kasvatti energian ja raaka aineiden kysyntää, mistä Venäjän kaltaiset maat hyötyivät Samalla kehittyivät rahoitusepätasapainot, jotka yhdessä alhaisten korkojen kanssa johtivat mm uusien rahoitusinstrumenttien luomiseen 10
Paradoksaalisesti, seurannut kriisi kohtelee erityisen kovasti niitä maita, joiden osallistuminen globalisaatioon, erityisesti ositettuihin tuotantoketjuihin ja rahoitusjärjestelmien kansainvälistymiseen on ollut innokkainta Venäjän kaltaiset luonnonvaraperusteiset maat saivat kriisin kolmea kautta: (1) rahoitus; (2) vientituotteiden hinnat; (3) eräiden vientituotteiden määrät 11 Eräiden maiden BKT:n muutos 2009Q1 (%, verrattuna 2008Q1) Bulgaria 3,5 Tshekki 3,4 Viro 15,6 Unkari 6,4 Latvia 18,0 Liettua 12,6 Romania 6,5 Slovakia 5,4 Venäjä 9,5
RTS indeksi ja Urals öljyn hinta 3000 RTS-indeksi Urals, USD/barreli RTS 150 2500 Urals 130 2000 110 1500 90 1000 70 500 50 0 1.6.08 1.9.08 1.12.08 1.3.09 1.6.09 30 Lähde: RTS ja Bloomberg 13 Venäjän ulkomaankaupan kehitys, 3 kk liukuva keskiarvo 80 60 Vienti Tuonti %-muutos edellisen vuoden vastaavasta ajasta 40 20 0-20 -40-60 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Rosstat 14
Raaka aineita vievien maiden eurokursseja 2.1.2008=100 140 120 100 Norjan kruunu Kanadan dollari Australian dollari Venäjän rupla Kazakstanin tenge 80 2.1.08 2.4.08 2.7.08 2.10.08 2.1.09 2.4.09 Lähde: EKP 15 Venäjä keskipalkka euroina ja US dollareina 800 700 USD Euro 600 500 400 300 200 100 0 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Rosstat, Bloomberg 16
Venäjän valuuttavaranto 2008 alkaen, mrd.usd 600 550 mrd. USD 500 450 400 350 31.12.07 31.3.08 1.7.08 1.10.08 1.1.09 1.4.09 1.7.09 Lähde: CBR 17 Päätuotantoalojen vuosimuutos kuukausittain, % (3 kk:n liukuva keskiarvo) 30 20 10 % 0-10 -20 Teollisuus Rakentaminen Vähittäiskauppa 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Rosstat 18
Talouskehitysministeriön ennuste vuodelle 2009 Helmikuu 2009 Huhtikuu 2009 BKT 2,2 6,0 Teollisuustuotanto 7,4 9,1 Investoinnit 13,8 21,1 Vähittäiskauppa +0,3 4,9 Urals öljyn hinta 41 45 Ruplan USD kurssi 35,1 34,1 19 Kansalaismielipide: Mitä hallituksen pitäisi tehdä? (Levada keskus) Vastustaa inflaatiota Vastustaa korruptiota 1999 2004 2008 37% 36% 45% 22% 40% 34% Vahvistaa ruplaa 40% 30% 31% Tukea pankkeja 7% 8% 11% Vahvistaa 9% 15% 11% puolustusta
Kansalaismielipide: Kuinka 1991 2006 vaikutti sinun elämääsi? (Denisova et al, Cefir 2008) % Paransi paljon 0,5 Paransi 18,4 Ei vaikuttanut 32,4 Heikensi 37,7 Heikensi paljon 11,0 Kansalaismielipide: Kuinka 1991 2006 vaikutti ihmisten elämään yleisesti? (ikäluokittain, Denisova et al, Cefir 2008) Paransi Ei vaikuttanut Heikensi 13 24 19 34 47 25 35 32 40 28 36 47 22 38 42 48 60 16 31 53 61 100 12 27 61
Kansalaismielipide: Kyllä, valtion pitäisi säädellä seuraavia hintoja (Denisova et al, Cefir 2008) % Kunnallispalvelut 95 Kiinteistöt 92 Kaasu ja polttoaine 90 Ruoka 80 Kansalaismielipide: Mitä yksityistetyille yrityksille pitäisi tehdä? (Denisova et al, Cefir 2009)