1 (5) Kouvolan hallinto-oikeus PL 401 45100 Kouvola Viite Kouvolan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö 00260/12/2205 ASIA LAUSUNNON ANTAMINEN KOUVOLAN HALLINTO- OIKEUDELLE LAPPEENRANNAN KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ 31.1.2012 49 JAAKKO KOKON YM. TEKEMÄN VALITUKSEN JOHDOSTA Valituksenalainen päätös Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätös 31.1.2011 49 Lausunnon antaja Lappeenrannan kaupunki (y tunnus 0162193-3) PL 11, 53101 Lappeenranta p. (05) 6161 Jaakko Kokon ym. valittajien vaatimus ja perusteet Muutoksenhakijat ovat vaatineet, että valituksenalainen päätös tulee kumota. Muutoksenhakijat ovat perustelleet vaatimustaan valituskirjelmästä ilmenevin tavoin seuraavasti: 1. Korotukset ovat valittajien mielestä kohtuuttomia, kustannuksia vastaamattomia ja veronluontoisia 2. Päätös asettaa kuntalaisryhmät eriarvoiseen asemaan 3. Kaupunki käyttää väärin alueellista määräävää markkinaasemaansa 4. Varustautuminen yhtiöittämiseen ei ole hyväksyttävä peruste Satamalaitos Kipparinkatu 1, 53100 Lappeenranta puh. (05) 616 6070 faksi (05) 616 6075 satamalaitos@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi
2 (5) Lausunto Kuntalain 90 :n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä 2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa 3. päätös on muuten lainvastainen Lausunto kohdittain: 1. Korotusten väitetty kohtuuttomuus ja kustannuksia vastaamattomuus Satamalaitoksen hallinnassa on 18 venesatamassa yhteensä 2 800 venepaikkaa. Satamalaitos on nyt nettobudjetoitu taseyksikkö kaupungin organisaatiossa ja investoinnit ovat tulleet kaupungin investointibudjetista. Satamalaitoksen talousarviossa on pystytty kattamaan käyttötalouskulut, mutta ei käytännössä lainkaan investointien poistoja. Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätökset perustuvat syksyn 2011 aikana toteutettuun taseanalyysin, jonka pohjana on ollut KPMG:ltä tilattu yhtiöittämisselvitys ja talousennuste ja analyysi. Lisäksi yhtiöittämisselvitystyön yhteydessä on tehty Lappeenrannan kaupungin satamalaitoksen kirjanpitoon perustuva, venepaikkojen kustannuksia ja tulosta analysoiva, erillinen omaisuus ja tase-erien selvitys. Selvityksen perusteella on vuoden 2011 lopulla määritelty ns. venesatamien tasearvo vuodelta 2010 ja arvio vuoden 2011 tasearvosta (Liite 2.), jonka perusteella taksojen korottamistarve on esitetty ja toteutettu. Yhtiöittämisselvityksen ja taseanalyysin sekä kirjanpidon mukaan venepaikkojen ja talvisäilytyksen tappiot ovat olleet merkittävät, minkä vuoksi taksojen korotus esitettiin tehtäväksi viipymättä. Kaupungin kirjanpidossa jokaisella toiminnalla (Mustolan satama, matkustajasatama, venesatamat) on omat kustannus- ja tulospaikkansa, joiden mukaan toimintoja ja taseyksikön tulosta seurataan. Poistot on toteutettu ja tarkastettu vuosittain kaupungin tilinpäätöksessä tulospaikoittain eriteltynä vallitsevan kirjanpitolain ja tilintarkastuskäytännön mukaan. Satamalaitoksen todellinen tulos on ollut vuositasolla n. 0,65 milj. euroa tappiollinen poistot huomioituna. Satamalaitoksen hallinnassa olevan omaisuuden kirjanpitoarvo v. 2010 tilinpäätöksessä on n. 6,3 milj. euroa. Tästä omaisuusmassasta venepaikkojen osuus on 1,93 milj. euroa ja matkustajasataman, rahtisataman, kenttien ja raiteistojen osuus yhteensä 4,3 milj. euroa.
3 (5) Venepaikkojen (kesäpaikat sekä talvisäilytys) tuotto v. 2011 on ollut yhteensä 235 000 euroa. Nyt päätetyllä ko. paikkoihin tulevalla korotuksella lisätuloja saadaan n. 120 000 euroa. Pelkästään venepaikkoja koskevan omaisuuden jäljellä oleva tasearvo on siis kaupungin virallisessa kirjanpidossa n. 1,9 miljoonaa euroa. Satamalaitoksen arvion mukaan käypä tasearvo venepaikkoja koskevilta osin on 1,5 milj. euroa, josta tulee 15 v. poistoajalla poistettavaa 100 000 euroa/v. Venepaikkojen hallintakustannuksiin tulee poistojen lisäksi laskea yhden toimistohenkilön vuosityöaikaa vastaava kustannus (30 000 euroa), 50 % yhden satamatyöntekijän vuosityöaikaa vastaavasta kustannuksesta (15 000 euroa), venepaikkojen ylläpitopitokustannukset (korjauskulut, vartiointi, sähkö, vesi) keskimäärin 180 000 euroa/v., sekä osuus yleiskustannuksista (10 000 euroa), yhteensä noin 335 000 euroa/vuosi. Kaupunginhallitus on lähtenyt korotuspäätöksessään siitä, että kaikki venepaikkoihin liittyvät kustannukset tulee jatkossa kattaa venepaikkamaksuilla, ei verotuloilla. Näin ollen venepaikoista ja talvisäilytyksestä tulee saada vuositasolla tuottoa vähintään 335 000 euroa. Venepaikkoihin liittyvät tuotot ja kustannukset: Venepaikkojen kesä ja talvisäilytys tuotot 2011 235000 palkkakustannukset ja osuus yleiskustannuksista -55000 ylläpitokustannukset -180000 poistot, venepaikat 1,5 milj euroa/15 v -100000 kustannukset yhteensä -335 000 Erotus, voitto / tappio ennen korotusta -100 000 2012 korotuksen vaikutus 120 000 investointivaraus tuleviin hankkeisiin 20 000 Liitteenä (Liite 1.) on kirjanpidon mukainen eritelty yhteenveto venesatamien vuotuisista kustannuksista, jonka mukaan ylläpitokustannukset ovat vuosina 2009 2011 vaihdelleet 197 100 euron ja 242 041 euron välillä, laskelmassa ylläpitokustannukset on arvioitu 180 000 euroksi. Korotukset eivät ole kustannuksia vastaamattomia eivätkä veronluonteisia. Veneilijöiltä ei ole aiempina vuosina peritty kaikkia venepaikkojen ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia eli veneilijät ovat saaneet aiempina vuosina venepaikkansa kustannusvastaavuutta edullisemmin. Kaupunginhallitus on voinut päättää venepaikkamaksujen korotuksesta edellä olevan
4 (5) perusteella tarkoituksenmukaisuusharkintansa perusteella. Maksut eivät ole kohtuuttomia. Kaupunginhallituksen päätöksen perusteena on kustannus- ja palvelutasovastaavuus. Kustannusvastaavuus tarkoittaa sitä, että myös poistot on katettava tuloilla. Korotusperuste on laillinen. 2. Päätös asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan Kunta voi päättää tarkoituksenmukaisuusharkintavaltansa rajoissa mitä kuntalaisille tarjotuista muista kuin lakisääteisistä palveluista peritään käyttäjältä. Venepaikkamaksujen korotus ei ole kohtuuton, koska se perustuu kustannusvastaavuuteen. Tässä päätöksessä ei ole päätetty muusta harrastustoiminnasta perittävistä maksuista. Päätös ei loukkaa yhdenvertaisuutta. 3. Määräävä markkina-asema Määräävä markkina-asema ei ole laitonta. Kustannukset tulee kattaa käyttäjiltä perittävillä maksuilla, eikä siihen perustuva päätös hinnoittelusta ole miltään osin väärin, kuten edellä oleva kustannusselvitys ja alla oleva vertailu muihin lappeenrantalaisiin venepaikkamaksuihin osoittaa. Hintavertailu Lappeenrannan venepaikoista: Hintavertailu, venepaikat LPR EUR/kausi paikan leveys 2,5m 3m 3,5m Halkosaari/kaupunginlahti, 2012/ kaupunki 220 euroa 250 euroa 280 euroa Linnoitusniemi, 2012/ kaupunki 270 euroa 310 euroa 350 euroa Likosenlahti, 2011/veneseura 340 euroa 410 euroa 492 euroa New Port Of Saimaa Gardens/yksityinen 475 euroa 675 euroa 995 euroa Lappeenrannan kaupunki ei käytä väärin määräävää markkinaasemaa venepaikkojen vuokraajana. 4. Varautuminen yhtiöittämiseen Vireillä oleva kuntalain muutosehdotus johtaa siihen, että mm. kunnalliset satamalaitokset on yhtiöitettävä. Lappeenrannan kaupungin osalta tarkoituksenmukaisin tapa on liittää satamatoiminnat Lappeenranta Free Zone Oy:öön, josta asiasta kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen 20.6.2011 ja jonka päätöksen perusteella yhtiöittämistä on valmisteltu.
5 (5) Yhtiöittämisselvityksessä on analysoitu satamalaitoksen tuleva tase ja sille siirtyvät omaisuuserät sekä niiden käypä arvo. Yhtiömuotoisena venesatamien kaikki kustannukset tulee kattaa tuloilla eli käyttäjät maksavat jatkossa kaikki venepaikkojen ylläpitokustannukset ja korvaus- ja uusinvestoinnit. Tätä harrastustoimintaa ei ole tarkoitus avustaa verovaroilla. Todellinen korotustarve ei ole ollut tarkkaan tiedossa ennen viime syksynä tehtyä kattavaa käyttöomaisuuden arviointia. Veneilijöiltä ei peritä nyt eikä jatkossa muuhun satamalaitoksen toimintaan liittyviä kustannuksia, mutta veneilyyn liittyvät kustannukset tulee kattaa venepaikkamaksuilla. Yhtiöittämisellä itsessään ei ole merkitystä kustannusvastaavuuteen, koska se periaate tulee toteuttaa muutoinkin. Päätöksessä ei ole otettu kantaa siihen miten venepaikkamaksuista päätetään tulevaisuudessa, vaan se asia ratkaistaan yhtiöittämisen yhteydessä. Yhteenveto: Kaupunginvaltuusto on oikeuttanut kaupunginhallituksen päättämään venepaikkamaksuista. Kaupunginhallitus on käyttänyt sille kaupungin itsehallintoon perustuvaa harkintavaltaa maksukorotuksesta päättäessään. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginhallitus ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Valitus tulee hylätä perusteettomana. Lappeenrannassa. päivänä maaliskuuta 2012 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI