SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi Capacitas Familia Sanna.makipaa@msoynet.com / 050 348 3397
YDINPERHEIDEAALI (Moderni perhekäsitys, Nätkin 2003) Perhe muodostuu kahden eri sukupuolta olevan vanhemman heteroseksuaaliselle parisuhteelle Lapset ovat tästä suhteesta syntyneitä (biologinen vanhemmuus) Perhe asuu yhdessä Oman äidin antama hoiva on merkittävää Aineellinen vauraus ja hyvinvointi ovat tärkeitä Lapsuus nähdään erillisenä elämänvaiheena Lapsen etu on kaiken tarkastelun lähtökohta Asiantuntijavalta ja oikea tieto ovat keskeisessä roolissa Vahvoja taustavaikuttajia monessa (riskit, paha äitipuoli, oma äiti vs. muu äiti jne.)
www.osteoporoosiliitto.fi
YDINPERHEIDEAALISTA POIKKEAVAT PERHEET Miten perhe määritellään? Riskiperhe? Perheen tarpeiden ymmärtäminen? Asiakaslähtöinen palvelu? Runsaasti kyseenalaistamisen kokemuksia: ei tarvita enää neuvolasta lisää Perheen yksilöllisyys, omat määritelmät ja niistä lähtevät palvelut Keskiössä: Vanhemmuuden tukeminen (kaikissa perhemuodoissa) Lapsen kasvuolosuhteiden vaikutuksen huomioiminen lapsen kokonaiskehitykseen
ADOPTIO- JA SIJAISPERHEET Lasten asuminen: lapset eivät asu (enää) biologisten vanhempiensa kanssa Arjen vanhemmuus on sosiaalista vanhemmuutta Biologisten vanhempien osuus: sijaisperheissä tapaamiset biologisten vanhempien ja mahdollisesti muun suvun kanssa mukana päätöksenteossa adoptioperheissä pääsääntöisesti mielikuvina ja lapsen identiteetin osina mutta myös avoimia adoptiojärjestelyjä, kontakteja (synnyinmaassa asuviin) biologisiin sukulaisiin, some mahdollistajana entistä useammin
ADOPTIO- JA SIJAISPERHEET Perheenjäsenet joutuvat neuvottelemaan asemaansa sekä perheen sisällä, läheisverkostoissa että yhteiskunnassa Vanhemmuus, sisaruus, lapsena oleminen joutuvat neuvottelujen kohteeksi uudelleen määrittelyä Arjen ratkaisujen löytäminen on haasteellisempaa Myös koko lainsäädäntö- ja perhepalvelujärjestelmä rakentuvat ajatukselle ydinperheestä
OHJAUS: SIJAISPERHEET Keskustelu ja käsityksen rakentaminen perheen tilanteesta (monimuotoisia perheitä, eri tavoin perheeseen tulleita lapsia) Perheen oma kieli ja sanavalinnat Sijaisperheen ikä ja sen muodostumisprosessin vaihe Lasten asettuminen perheeseen ja siihen liittyvät vaikeudet Lasten kehitys ja mahdolliset tuen tarpeet (lapsilla yleensä aina traumatausta) Yhtäältä perheen tukiverkostot ja toisaalta voimia vievät kontaktit Vanhempien parisuhde ja traumataustaisen lapsen sille asettamat haasteet Mitkä tilanteet ovat vaikeita?
OHJAUS: SIJAISPERHEET Perheen osaaminen ja ymmärrys lasten tarpeista Perheen sosiaalitoimelta saama tuki ja sen toimivuus Lasten terapia- ja muut tukijärjestelyt ja niiden toimivuus Tiedon vaihtaminen ja salassapito Työntekijän omien asenteiden tunnistaminen ja käsittely Haasteita: Vanhemmuuden kokemukset (aiemmat lapset, järjestelyn väliaikaisuus) Perheen jakautuminen lasten mukaan (omat ja muut) Suhteet biologisiin vanhempiin / sukuun ja tapaamisjärjestelyjen toimivuus Sisaruussuhteet Perhehoitoliitto ry, http://www.perhehoitoliitto.fi/
SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN LASTEN HAASTEITA Lähes kaikilla lapsilla on traumatausta: aiemmat elinolosuhteet joko perheessä tai laitoksessa, lukuisat katkenneet ihmissuhteet, laiminlyönti, kaltoinkohtelu Kiintymyssuhdehäiriö: perustavaa laatua oleva epäluottamus aikuisiin Sitoutumisen tarve ja pelko Usein kehityksellisiä viiveitä ja palapelimäinen kehitysprofiili Yksilöllinen kehityksen tarkastelu Perusturvallisuuden ja kiintymyssuhteiden rakentaminen vanhemmuuden tärkein tehtävä Joskus aikuisilta unohtuu tämä lasten ollessa nyt hyvin hoidettuja ja huolehdittuja sekä toivottuja lapsia
Kuva: Bettina Brantberg, 2005
OHJAUS: ADOPTIOPERHEET Terveydenhoitajan ja perheen tapaaminen ennen lapsen hakumatkaa: Perheen saamat tiedot lapsesta Maahantulotarkastuksen suunnittelu Vanhempien odotukset ja toiveet Lapsen perushoito (tarvittaessa) Kotikäynti 2-3 viikkoa perheen kotiuduttua Matkakokemukset + alkuaika yhdessä Lapsen syöminen ja nukkuminen Kiintymyssuhde Vanhempien jaksaminen
OHJAUS: ADOPTIOPERHEET 6 viikkoa kotiintulon jälkeen: th ja lääkäri Kasvu Motoriikka Syöminen ja päivärytmi Kiintymyssuhde ja vanhempien ajatukset ja kokemukset 3 kk kotiintulon jälkeen Ravitsemus Kasvu Kielen kehitys Liikkuminen Kiintymyssuhde ja vanhempien ajatukset ja kokemukset
OHJAUS: ADOPTIOPERHEET 6 kk kotiintulon jälkeen: th ja lääkäri Kehityksen ikätasoisuus Kasvu: kasvupyrähdys Suun terveys Kiintymyssuhde ja vanhempien ajatukset ja kokemukset 12 kk kotiintulon jälkeen: th ja lääkäri Aggressio ja rajojen asettaminen Adoption vaikutus vs. normaali kehitys Leikki Päivähoito Perheen sosiaaliset verkostot Kiintymyssuhde ja vanhempien ajatukset ja kokemukset 18 ja 24 kk kotiintulon jälkeen kasvun seuranta Jatkossa tavalliseen terveystarkastusohjelmaan siirtyminen
OHJAUS: ADOPTIOPERHEET Lapsen maahantulotarkastus ja rokotukset Tarkastusrunko lähtee ajallisesti liikkeelle lapsen kotiintulosta, ei kronologisesta iästä Vanhempien tukeminen ja kiintymyssuhteen tarkastelu keskiössä Adoption jälkeinen masennus Lapsen palapelimäinen kehitys Terveydenhoitaja 6/2009: Adoptiolapsi ja adoptioperhe neuvolassa Adoptioperheet ry:n opas Adoptiolapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, 2010, www.adoptioperheet.fi
KIITOS! The fact of getting and having children is not primarily about individuals, but about relatedness; about mutuality, responsibility, belonging and affection (Howell 1999).