Raahe-Pyhäjoki alueen kiviainesselvitys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 103/2013 6.3.2013 Raahe-Pyhäjoki alueen kiviainesselvitys Heidi Laxström Juha Davidila Dno. L/187/42/2012 Hakemusnumero 818548 Projektikoodi A32184

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 1.1 Organisaatio ja aikataulu 1 1.2 Rahoitus 1 2 TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3 2.1 Kalliokiviaines 3 2.1.1 Maastokartoitus 3 2.1.2 Näytteenotto ja kiviainestestit 3 2.2 Hiekka-soraesiintymät 4 2.2.1 Maastokartoitus 4 2.2.2 Hiekka- ja soramuodostumien uudelleen rajaaminen ja massojen laskenta 4 2.2.3 Maatutkaluotaus 5 3 KALLIOKIVIAINESTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 7 3.1.1 Massat 9 4 KALLIOKIVIAINESKOHTEIDEN ESITTELY 10 5 HIEKKA- SORAESIINTYMIEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 21 5.1 Hiekka-soraesiintymät 21 5.1.1 Maatutkaluodatut muodostumat 23 5.1.2 Hyödyntämiskelpoiset moreenimuodostumat 24 6 YHTEENVETO 26 7 AINEISTON ARKISTOINTI JA SÄILYTYS 28 8 LÄHDELUETTELO 29 9 LIITTEET 30

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Hanhikiven voimalapäätöksen tultua julki virisi keskustelu Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) ja myöhemmin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa siitä, ovatko tiedot alueen kiviainesvaroista ajan tasalla. Keski-Pohjanmaalla ja osassa Pohjois-Pohjanmaata (mm. Ylivieska, Nivala-Haapajärvi ja Siikalatvan seutukunnat) on tehty kalliokiviainesselvitys. Raahen seutukunta on tähän mennessä jäänyt näiden projektien ulkopuolelle. Ainoastaan 1990-luvun alussa tehtiin alueella hieman kalliokiviaineskartoitusta sekä myöhemmin (2000-luvun alussa) luonnonkivikartoitusta. Sora- ja hiekka-alueiden tutkimuksessa tärkein pohja-aineisto on GTK:n ja Tielaitoksen yhteistyönä tekemät maa-ainestutkimukset, jotka ovat peräisin 1970-luvulta ja joita on osittain päivitetty 80 90- luvuilla. Projektissa on arvioitu uudelleen kaikki tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soramuodostumat. Hiekka- ja soramuodostumarajojen ja ainesmäärien uudelleen arviointi perustuu maaperäkarttoihin, maastokartoitukseen sekä laser- ja maatutkaluotausaineiston tulkintaan. Useimmat tutkimusalueen hiekka- ja soramuodostumat sijaitsevat I tai II luokan pohjavesialueilla. Raahe-Pyhäjoki alueen kiviainesselvityksessä (RP-kivi) tavoite oli löytää alueelle potentiaalisia kiviaineskohteita yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Projektin tuloksia tullaan myöhemmässä vaiheessa käyttämään osana Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2:sta. Kuvassa 1 on esitetty tutkimusalue. 1.1 Organisaatio ja aikataulu RP-kivi projektia ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluu jäseniä Pohjois-Pohjanmaan liitosta (Rauno Malinen, varalla Tuomas Kallio), Raahen seutukunnasta (Lauri Laajala, varalla Risto Pietilä) sekä GTK:sta (Olavi Kontoniemi). Projektin ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. RP-kivi projektin toteuttajana on Geologian tutkimuskeskuksen Länsi-Suomen yksikkö (LSY). Hankepäällikkönä toimi 1.6 31.12.2012 välisenä aikana toimialapäällikkö Miikka Paalijärvi ja 1.1 31.3.2013 hankepäällikkönä toimi geologi Heidi Laxström. RP-kivi projekti toteutettiin 1.6.2012 31.3.2013 välisenä aikana. Työaikaa kertyi näin vain 9 kk. 1.2 Rahoitus /Projektin vahvistetun rahoitussuunnitelman mukaan projektin kokonaiskustannukset ovat 50 000 (taulukko 1). Taulukko 1. Projektin vahvistettu rahoitussuunnitelma 2012-2013 Prosenttia yhteensä EAKR ja valtio 35000 70 % Kuntarahoitus 5000 10 % Muu julkinen rahoitus 10000 20 % Yksityinen 0 0 % Yhteensä 50000 100 %

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Kartta 1. Raahe-Pyhäjoki kiviainesselvityksen tutkimusalue.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 2 TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Koska projekti sai alkunsa Hanhikiven alueen mahdollisesta kiviainestarpeesta tulevina vuosina, rajattiin tutkimusalue koskemaan 20 km aluetta Hanhikiven ympäriltä (kartta 1). Rajattu alue tuli siten kattamaan melkein kokonaisuudessaan Pyhäjoen ja Raahen kunnat sekä pienen osan Merijärven ja Vihannin kuntia. 2.1 Kalliokiviaines 2.1.1 Maastokartoitus Raahe-Pyhäjoen alueella on tehty kalliokiviaineskartoitusta vuonna 1990, silloinen kartoitus rajautui valtatien ja isompien teiden välittömään läheisyyteen. Näiden kartoitustietojen perusteella tehtiin alueelle uusi kartoitussuunnitelma kesälle 2012. Valmisteleva työ tehtiin karttatarkastelujen perusteella. Työn aikana käytiin kaikki olemassa oleva tieto alueen kallioperästä läpi ja arvioitiin olivatko edellisten kartoitusten kalliokiviaineskohteet edelleen potentiaalisia kohteita. Muutama kohde rajattiin näistä tuloksista pois uuden asutuksen, kaivosalueen sekä uusien suojelualueiden vuoksi. Alueelle valittiin myös kartoitusta varten uusia potentiaalisia kallioalueita. Kohteita valittaessa on otettu huomioon aluetta koskeva geologien, geofysikaalinen ja ympäristöllinen tieto mukaan lukien kiviainesten käyttöä rajoittavat tekijät (suojelualueet, asutus, pohjavesialueet). Kohteita valittaessa on huomioitu silloinen (kevään 2012) suojelualueiden, asutuksen jne. tilanne. Kallioalueet jotka sijaitsevat hyvin kaukana teistä ei tarkasteta pitkien kuljetusmatkojen ja suurien kustannusten takia. Karttatyönä tehdyt kohdevalinnat teki geologi Henrik Wik. Maastotyöt suoritettiin kesällä 2012 muutaman viikon ajan ja kartoittamassa olivat teknikko Kalevi Karttunen ja geologiharjoittelija Lauri Tuovinen GTK:n Länsi-Suomen yksiköstä. Maastokartoituksen aikana havainnoidaan kallioalueen kivilaji tai kivilajit, kiven kestävyyden kannalta tärkeät mineraalit sekä raekoko. Kalliosta otetaan kartoituksen yhteydessä kivivasaralla näyte tarkastelua varten. Näiden tietojen perusteella voi geologi tehdä arvion kallion laatuluokasta. Vasaranäytettä ei arkistoida. Aleen koko ja korkeusvaihtelut arvioidaan myös tilavuuslaskentaa varten. Maastossa huomioidaan myös onko alueella kallion hyödyntämistä rajoittavia tekijöitä joita karttatarkastelun perusteella ei ole huomioitu (mökkejä, luontopolkuja ym.). 2.1.2 Näytteenotto ja kiviainestestit Hyvien kohteiden laatuluokan varmistamiseksi tehtiin neljä kiviainestestiä. Testejä varten pyydettiin maanomistajilta lupa näytteenottoa varten. Kaikkein parhaimmalle kallioalueelle Hanhikiven läheisyydestä ei saatu maanomistajalta lupaa näytteenottoon. Kiviainestestejä varten irrotettiin kalliosta noin 100kg kiveä, näytteet irrotettiin poraamalla ja kiilaamalla. Kiviainesnäytteet pienittiin lekalla nyrkin kokoisiksi kappaleiksi ja toimitettiin testauslaboratorioon. Testit tehtiin kilpailutuksen perusteella Oulun Geolaboratoriossa (kirjallinen tarjouspyyntö lähetettiin kolmeen laboratorioon: Oulun Geolaboratorio Oy, Destia Oy sekä Savonia-ammattikorkeakoulu). Testeissä mitataan Kuulamylly arvo, Los Angeles-luku, kiintotiheys, vedenimeytyminen sekä litteysluku. Testatuista kohteista säilytetään näyte GTK:n Länsi-Suomen yksikössä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 2.2 Hiekka-soraesiintymät 2.2.1 Maastokartoitus Tutkimuskohteiksi valittiin tutkimusalueen kaikki GTK:n maa-ainestietokannassa olevat pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soramuodostumiksi merkityt alueet. Myös voimassa oleville maa-aineslupaalueille tehtiin maastokäynti mahdollisten hiekka- ja soramuodostumien löytämiseksi. Tutkimusalueelta ei ole tehty 1:20 000 maaperäkarttaa kuin Raahen kaupungin alueelta, mutta alueelta on kuitenkin käytettävissä 1:200 000 maaperän yleiskartta. Maastotarkastelut suoritettiin marraskuussa 2012. Tutkimuskohteissa selvitettiin alueen pintamaalaji, maanpinnan kivisyys, kalliopaljastumat ja moreenialueiden sijainti. Lisäksi käytiin mahdollisimman monella ottoalueella, joiden hiekka- ja soraleikkauksista havainnoitiin aineksen laatua. Leikkauksista arvioitiin muodostumien hiekan, soran ja murskattavan aineksen määriä. Tutkimuskohteissa suoritettiin myös muodostumien uudelleenrajauksia. Myös ainesten ottoa haittaavista ja rajoittavista tekijöistä tehtiin havainnot maastokäynneillä. Ottoalueilla arvioitiin keskimääräinen ottotaso sekä päivitettiin ottoalueiden koko vastaamaan nykytilaa. Ottoalueiden pohjatasoja mitattiin VRS-GPS laitteistolla, minkä avulla pystytään arvioimaan keskimääräinen paksuus ja ainesmäärät muodostumalle. Lisäksi tehtiin havaintoja pohjavesiolosuhteista. Pohjavesialueilla tulee nykyohjeistuksen mukaan ottoalueiden maakerroksen suojakerrospaksuus olla vähintään 4 m pohjaveden pinnan yläpuolella. Useimmat tutkimusalueen hiekka- ja soramuodostumat sijaitsevat I tai II luokan pohjavesialueilla. Maastokäyntien yhteydessä suunniteltiin alustavasti myös maatutkalinjojen paikat. Maatutkalinjat pyritään sijoittamaan siten, että saataisiin mahdollisimman paljon lisätietoa muodostumien maa-aineksen laadusta ja määrästä. Maatutkalinjoja suunniteltaessa otetaan myös huomioon maaston soveltuvuus maastoajoneuvolla liikkumiseen siten, ettei siitä aiheudu ympäristölle haittaa. 2.2.2 Hiekka- ja soramuodostumien uudelleen rajaaminen ja massojen laskenta Tutkimusalueen kaikki GTK:n maa-ainesrekisterissä olevat hiekka ja soramuodostumat maastotarkastettiin. Muodostumien maa-ainesottoalueilla havainnoitiin ottoalueen koko, lajitteet ja arvioitiin niiden prosentuaaliset osuudet koko muodostuman pohjavedenpinnan yläpuolisista massoista. Muodostumien alustavat uudelleenrajaukset suoritettiin maastokäyntien yhteydessä, joita myöhemmässä vaiheessa vielä tarkennettiin. Ottoalueiden pohjataso mitattiin VRS-GPS laitteella, jolloin voidaan laskea tarkemmat maa-ainesmäärät hiekka-soramuodostumille. Muodostumien pohjatasona käytettiin selvästi yleisimmin pohjavedenpintaa, mutta myös kallionpintaa käytettiin pohjatasona muutamissa tutkimuskohteissa. Muodostumarajojen ulkopuolelle on jätetty ne alueet, missä pohjatason (pohjavesi-/kallionpinta) yläpuolisen hiekka- ja sorakerroksen paksuus on alle 1 metri. Massojen uudelleen laskennassa hyödynnettiin myös MML:n laserkeilausaineistoa, joka kattaa koko tutkimusalueen. Tällä menetelmällä saadaan riittävällä tarkkuudella selville muodostumien maanpinnan korkeudet ja sen avulla pystytään arvioimaan hyvin muodostuman keskipaksuus ja siten myös maa-ainesmäärät. Maa-ainesesiintymien massat on ilmoitettu kolmeen lajiteluokkaan seuraavasti: Luokka A Luokka B Luokka C Murskattava aines (Ø 60 600 mm) Sora (Ø 2-60 mm) Hiekka (Ø 0,2-2 mm)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 2.2.3 Maatutkaluotaus Maatutkaluotaus on sähkömagneettinen tutkimusmenetelmä. Menetelmä perustuu maahan lähetettyjen radiotaajuisten (20-1 000 MHz) aaltojen takaisin heijastuvan osan rekisteröintiin, jotka tallennetaan digitaalisesti. Radiotaajuisten aaltojen lähetys-vastaanottosykli toistuu useita kertoja sekunnissa, minkä tuloksena saadaan jatkuvaa profiilikuvaa maankamaran sähköisistä rajapinnoista. Maatutkalaitteistoon kuuluu lähetin ja vastaanotinantennin lisäksi keskusyksikkö, kaapelit, paikannusjärjestelmä sekä vetolaitteistot (maastoauto, mönkijä tai moottorikelkka) ja telineet (kuva 2). Kuva 1. Geologian tutkimuskeskuksen Länsi-Suomen yksikön maatutkalaitteisto (Kuva: Jari Väätäinen/GTK). Maatutkaluotauksen syvyysulottuvuus on optimaalisissa olosuhteissa ja antennista riippuen jopa 30 35 m. Menetelmä toimii parhaiten harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa yleisesti 15 20 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperäkerrosten rakenteesta. Nämä tiedot ovat oleellisia erityisesti vähän kairaustietoa tai maaperäleikkauksia sisältävillä alueilla. Maatutkaprofiilien tulkinta perustuu sähköisten rajapintojen ja yksittäisten heijasteiden tarkasteluun sekä niiden geologiseen selittämiseen. Tulkintavaiheessa maatutkauksen aikamittakaava muutetaan syvyysmittakaavaksi. Maatutkaprofiileissa näkyvä syvyysskaalaa voidaan pitää kuitenkin vain ainoastaan suuntaa antavana. Esim pohjaveden ylä- ja alapuolisten maapeitteitten paksuuksia ei voida esittää yhtä aikaa samassa profiilissa. Mittausaika 450 nanosekuntia pohjaveden yläpuolisessa kuivassa hiekassa (Er~6) vastaa noin 25 metriä kun taas saman mittausajan ja täysin vedellä kyllästyneen hiekan (Er 16 20) syvyysulottuvuus on noin puolet edellisestä. Tutkauksessa havaitut heijasteet pyritään lisäksi mahdollisuuksien mukaan korreloimaan muun saatavilla olevan aineiston kanssa (mm. kairaustulokset, maaperäleikkaukset ja muu geofysikaalinen aineisto).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Tutkimusalueen olosuhteista sekä tutkattavien linjojen pituudesta ja lukumäärästä riippuen työpäivän aikana voidaan suorittaa maatutkausta keskimäärin 5-15 kilometriä. Yhden mittauspäivän tulosten tulkintaan kuluu yleensä 1-2 työpäivää. Maatutkaluotaukselle on tyypillistä, että keskimäärin noin 70 80 % mittauslinjoista on hyviä ja tulkintakelpoisia. Valituilla kohteilla tehtiin maatutkaluotausta helmikuussa 2013 yhteensä 7,8 km. Kohteiden valintaan vaikutti hiekka- ja soramuodostumien maaperäkerrosten paksuuksien ja laadun vähäinen tieto. Maatutkauskohteiksi valittiin kolme hiekka-soramuodostumaa (Sarvankangas, Miilukangas ja Mustametsä), joista yksi (Mustametsä) sijaitsee III luokan pohjavesialueella. Luotauksissa käytettiin GTK:n SIR-3000 maatutkalaitteistoa ja 100 MHz:n antennia, jota vedettiin moottorikelkalla. Luotauksissa käytetty mittausaika oli 450 nanosekuntia. Linjojen paikannus maastossa suoritettiin tavallisella GPS paikantimella, jonka XY- tarkkuus on noin 2-3 metriä. Linjojen prosessoinnissa ja tulkinnassa käytettiin Geo Doctor 2 -ohjelmistoa. Linjoja voidaan prosessoida korostamalla näkyviä piirteitä ja poistamalla häiriöitä (taustanpoisto, signaalin vahvistus ja vertikaalisuodatus). Digitaaliset maatutkalinjat tallennetaan GTK:n tietokantaan, mistä niitä on tarvittaessa saatavana sekä tiedostoina että paperitulosteina. Luotausprofiileista tulkitaan maaperän aineksen pääpiirteet sekä mahdollisuuksien mukaan myös pohjaveden-, moreenin- ja kallionpinta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 3 KALLIOKIVIAINESTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU RP-kivi projektin alueella on 118 potentiaalista kalliokiviaineskohdetta (Kartta 2). Vuoden 1990 aikana kartoitetuista kohteista tähän raporttiin sisällytettiin 37 kallioaluetta ja näistä tehtiin silloin kuudet kiviainestestit. Kesän 2012 aikana kartoitettiin lisäksi 81 kallioaluetta. Näistä kohteista neljästä tehtiin asianmukaiset kiviainestestit. Kartta 2. RP-kivi alueen kaikki kalliokiviaineskohteet sekä Laivakankaan kaivosalue.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Taulukko 2. Kalliokiviaineskohteiden arvioitu lujuusluokka. Kunta Lujuusluokka TIEL 1995 Yhteensä I II III IV >IV Merijärvi 0 0 1 0 1 2 Pyhäjoki 1 9 38 8 31 87 Raahe 0 0 7 3 19 29 Yhteensä 1 9 46 11 51 118 Kalliokiviainesten virallisia laatuluokkajärjestelmiä on ollut käytössä kaksi: TVH1988 (Tie- ja vesirakennushallitus 1988) sekä TIEL1995 (Tielaitos 1995). Vuoden 1995 jälkeen käytössä on ollut TIEL1995 ja kaikki uudet havainnot on tehty tämän luokituksen mukaan. Tässä raportissa on kuitenkin huomioitu myös vuonna 1990 tehtyjä havaintoja ja silloin käytössä oli TVH1988. Tulosten vertailukelpoisuuden vuoksi on vuoden 1990 havainnot muutettu uuteen luokitukseen. GTK:n ylläpitämän Kiviainestilinpitoohjelma (Kitti-palvelu, http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/kitti.html) luokittelee kivet kolmeen kategoriaan: Luja, keskiluja ja massakivi. Alla olevassa kuvassa (kuva 2) on havainnoitu luokkien muuttuminen ja niiden vertailu sekä mitkä lujuusluokat kuuluvat Kitti-palvelun eri luokituksiin. Kuva 2. Laatuluokkien vertailu (lähde, http://geomaps2.gtk.fi/kiviainestilinpito). Taulukko 3. Kitti-palvelun mukainen kiviainesten lujuusluokitus. Kunta Luja Kiviaines Keskiluja kiviaines Massakivi Yhteensä Merijärvi 0 1 1 2 Pyhäjoki 9 47 31 87 Raahe 0 10 19 29 Yhteensä 9 58 51 118 Kaikista 118 kartoitetuista kohteesta 9 kalliota on Kitti-luokituksen mukaan arvioitu olevan lujaa kiviainesta, 58 keskilujaa ja 51 massakiveä (taulukko 2 ja 3). Testatuista 10 kohteesta kolme on lujaa kiviainesta, neljä keskilujaa ja kolme massakiveä (liite 1).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 3.1.1 Massat Kalliokiviainesten massaksi lasketaan se kiviainesmäärä joka on maksimin ja -10 metrin välillä. Yleensä määrä lasketaan maksimin ja maanpinnan väliltä mutta Länsi Suomen matalien kallioiden vuoksi mukaan lasketaan myös 10 metriä maanpinnan alapuolella oleva kallio. Vaihtelevan kalliopinnan korkeuden vuoksi on nämä tulokset usein jaettu kahdella jotta saataisiin enemmän totuudenmukainen arvio. Mutta kaikki arviot ovat maastossa liikkuneen geologin arvioita ja ilmoitettuja kiintokuutiomääriä on pidettävä ainoastaan suuntaa-antavana tietona. Kuva 3. Tilavuuslaskentamalli. Taulukko 4. Kalliokiviaineskohteiden arvioidut massamäärät kunnittain ja lujuusluokittain (massat perustuvat kartoittajan arvioon kallioalueen suuruudesta). Kunta Kiviaineskohteiden Massamäärä lujuusluokittain TIEL 1995 (milj. m³) Yhteensä lukumäärä I II III IV >IV milj. m³ Merijärvi 2 0 0 0,44 0 0,33 0,77 Pyhäjoki 87 0,4 2,3 12,78 2 11,4 28,9 Raahe 29 0 0 2,82 0,6 8,7 12,1 Yhteensä 118 0,4 2,3 16,04 2,6 20,43 41,77

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 4 KALLIOKIVIAINESKOHTEIDEN ESITTELY Seuraavaksi esitellään kaikki parhaat kalliokiviaineskohteet joista on tehty asianmukaiset kiviainestestit. Jokaisesta kohteesta on kuvaus sekä kohdekartta. RP-kivi projektin aikana kartoitetuista kohteista on useammista myös valokuvat ja testatuista kohteista tulokset. Kaikkien muiden kalliokiviaineskohteiden tärkeimmät tiedot listataan liitteessä 1. Korkiakallio Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus: LETU-2012-20 Koordinaatit: X:7148428; Y:3362604 Laatuluokka testattu: II-IV Pinta-ala: 270 x 200 m Kivilaji: Tonaliitti Tilavuus arvio: 400 000m³ Tieyhteydet: Valtatielle 8 noin 550m. Kuva 4. Korkiakallion näyte Kuvaus: Pieniä huonosti paljastuneita kallioita jotka levittäytyvät laajemmalle alueelle. Kivi on laadultaan hyvin vaihtelevaa. Testitulosten perusteella keskilujaa kiviainesta josta saadaan hyvä yleismurske joka soveltuu mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useampien liikennemääräluokitusten mukaisille teille. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna 2012. Kartta 3. Korkiakallion kalliokiviaineskohde. Taulukko 5. Korkiakallion testitulokset (Oulun Geolaboratorio). Tulos Luokka Koestandardi Kiintotiheys 2,67 Mg/m³ SFS-EN 1097-6 Kuulamyllyarvo 9,3 An 10 PANK 2207 raaka-ainetesti Los Angeles-luku 29 LA 30 SFS-EN 1097-2 Litteysluku, FI 30 FI 30 SFS-EN 933-3 Vedenimeytyminen (8-16mm) 0,3 % WA 24 1 SFS-EN 1097-6

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 Palokangas P Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus: KRK2-2012-7 Koordinaatit: X:7144910; Y:3388653 Laatuluokka testattu: III-IV Pinta-ala: 300 x 300m Kivilaji: Pieni-keskirakeinen, vihertävä gabro. Tilavuus arvio: 300 000m³ Tieyhteydet: Alue sijaitsee maantien vieressä josta Pyhäjoki- Vihanti tielle noin 2,5km ja Pyhäjoen keskustaan noin 20km. Kuva 5. Palokankaan näyte Kuvaus: Kohde on pyöreähkö kallioinen kangas joka kohoaa pari metriä ympäristöstä. Kivi vaihtelee diabaasimaisesta gabrosta porfyyrimaiseen granodioriittiin. Testitulosten perusteella keskilujaa kiviainesta josta saadaan hyvä yleismurske joka soveltuu mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useampien liikennemääräluokitusten mukaisille teille. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna 2012. Kuva 6. Palokankaan kallioalue sekä näyte. Kartta 4. Palokankaan kohdekartta. Taulukko 6. Palokankaan testitulokset (Oulun Geolaboratorio). Tulos Luokka Koestandardi Kiintotiheys 2,83 Mg/m³ SFS-EN 1097-6 Kuulamyllyarvo 15,4 An 19 PANK 2207 raaka-ainetesti Los Angeles-luku 21 LA 25 SFS-EN 1097-2 Litteysluku, FI 30 FI 30 SFS-EN 933-3 Vedenimeytyminen (8-16mm) 0,5 % WA 24 1 SFS-EN 1097-6

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Laukansalmi Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus: KRK2-2012-30 Koordinaatit: X:7157755; Y:3377925 Laatuluokka testattu: II Pinta-ala: 150 x 50 m Kivilaji: Keskirakeista vaaleanharmaata graniittia. Tilavuus arvio: 150 000m³ Tieyhteydet: Metsätie vieressä, 6km valtatielle 8. Kuva 7. Laukansalmen näyte Kuvaus: Matalassa hiekkamaastossa oleva melko yhtenäinen, pienistä paljastumista koostuva, kohde. Testitulosten perusteella lujaa kiviainesta josta saadaan erittäin hyvä yleismurske joka sopii yleiseen rakentamiseen ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin lähes kaikkien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna 2012. Kartta 5. Laukansalmen kohdekartta. Taulukko 7. Laukansalmen kohteen testitulokset (Oulun Geolaboratorio). Tulos Luokka Koestandardi Kiintotiheys 2,66 Mg/m³ SFS-EN 1097-6 Kuulamyllyarvo 8,0 An 10 PANK 2207 raaka-ainetesti Los Angeles-luku 19 LA 20 SFS-EN 1097-2 Litteysluku, FI 28 FI 30 SFS-EN 933-3 Vedenimeytyminen (8-16mm) 0,5 % WA 24 1 SFS-EN 1097-6

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 Kettukaarat Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus: KRK2-2012-32 Koordinaatit: X:7156220; Y:3382492 Laatuluokka testattu: II-III Pinta-ala: 200 x 200m Kivilaji: Pieni-keskirakeinen emäksinen vulkaniitti Tilavuus arvio: 240 000m³ Tieyhteydet: Metsätien vieressä josta Parhalahteen valtatie 8:lle noin 11km. Kuva 8. Kettukaarat näyte. Kuvaus: Hiekkamaastossa erillisinä kumpareina sijaitsevat paljastumat. Testitulosten perusteella vulkaniitti on keskilujaa kiviainesta josta saadaan hyvä yleismurske joka soveltuu mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useampien liikennemääräluokitusten mukaisille teille. Kohteen hyödyntämistä saattaa rajoittaa kohteen sijainti arvokkaalla kallioalueella. Testikohteita valittaessa suojelualuetta ei vielä ollut GTK:n käytössä olevassa kartta-aineistossa. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna 2012. Kartta 6. Kettukaaran kohdekartta. Taulukko 8. Kettukaarat testitulokset (Oulun Geolaboratorio). Tulos Luokka Koestandardi Kiintotiheys 2,97 Mg/m³ SFS-EN 1097-6 Kuulamyllyarvo 12,4 An 14 PANK 2207 raaka-ainetesti Los Angeles-luku 16 LA 20 SFS-EN 1097-2 Litteysluku, FI 28 FI 30 SFS-EN 933-3 Vedenimeytyminen (8-16mm) 0,50 % WA 24 1 SFS-EN 1097-6

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Liisalanlampi S Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus:HMM$-1990-157 Koordinaatit: X:7160010; Y:3371380 Laatuluokka testattu: III Pinta-ala: 200 x 100m Kivilaji: Tuffiitti Tilavuus arvio: 120 000m³ Tieyhteydet: Valtatielle 8 matkaa 1,8 km. Kuvaus: Liisanlammen kallioalue sijaitsee Hanhikiven välittömässä läheisyydessä. Soveltuu päällystekerroksiin vähäisempien liikennemääräluokitusten mukaisilla tieosuuksilla, tierakenteiden kantava kerros, sorateiden pintaukset ja rakennekerrokset, rautateiden rakennekerrokset, yleinen rakentamiskäyttö (väylät ja alueet). Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna 1990. Kartta 7. Liisalanlammen S kohdekartta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 Pohjankylä Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus: SSG$-1990-89 Koordinaatit: X:7154650; Y:3370890 Laatuluokka testattu: IV Pinta-ala: 400 x 600m Kivilaji: Granodioriitti Tilavuus arvio: 590 000m³ Tieyhteydet: Vihannintielle noin 1,5 km ja tästä edelleen valtatielle 8 noin 1,6km. Kuvaus: Soveltuu päällystekerroksiin vähäisempien liikennemääräluokitusten mukaisilla tieosuuksilla, tierakenteiden kantava kerros, sorateiden pintaukset ja rakennekerrokset, rautateiden rakennekerrokset, yleinen rakentamiskäyttö (väylät ja alueet). Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna 1990. Kartta 8. Pohjankylän kohdekartta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Uudetniityt SW Kunta: Raahe Havaintotunnus:HKN$-1990-126 Koordinaatit: X:7162400; Y:3378840 Laatuluokka testattu: >IV Pinta-ala: 200 x 200m Kivilaji: Amfiboliitti Tilavuus arvio: 260 000m³ Tieyhteydet: Valtatielle 8 matkaa metsätietä pitkin noin 6 km. Kuvaus: Soveltuu massatäytöksi ja yleiseen rakentamiskäyttö ilman tarkkoja laatuvaatimuksia, tierakenteiden jakavaan kerrokseen, suodatinkerrokseen ja alusrakenteisiin (pengertäyttö), sorateiden pintaukseen. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna 1990. Kartta 9. Uudetniityt SW alueen kohdekartta

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 Eskolankoski Kunta: Raahe Havaintotunnus: SSG$-1990-86 Koordinaatit: X:7163290; Y:3392280 Laatuluokka testattu: >IV Pinta-ala: 700 x 110 m Kivilaji: Kvartsidioriitti Tilavuus arvio: 510 000m³ Tieyhteydet: Kantatie 88 (Raahentie) sijaitsee 400m kohteesta, kohteen läpi kulkee metsäautitie. Kuvaus: Soveltuu massatäytöksi ja yleiseen rakentamiskäyttöön ilman tarkkoja laatuvaatimuksia, tierakenteiden jakavaan kerrokseen, suodatinkerrokseen ja alusrakenteisiin (pengertäyttö), sorateiden pintaukseen. Kohde kartoitettu ja testattu vuonna 1990. Kartta 10. Eskolankosken kohdekartta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Vaivankallio Kunta: Raahe Havaintotunnus: SSG$-1990-94 Koordinaatit: X:7172660; Y:3392130 Laatuluokka testattu: IV Pinta-ala: 200 x 100m Kivilaji: Tonaliitti Tilavuus arvio: 90 000m³ Tieyhteydet: Noin 200m metsäautotieltä, josta noin 3 km tielle 8121, josta edelleen 12 km valtatielle 8 ja Raahen kaupunkiin. Kuvaus: Soveltuu päällystekerroksiin vähäisempien liikennemääräluokitusten mukaisilla tieosuuksilla, tierakenteiden kantava kerros, sorateiden pintaukset ja rakennekerrokset, rautateiden rakennekerrokset, yleinen rakentamiskäyttö (väylät ja alueet). Kohde kartoitettu ja testattu vuonna 1990. Kartta 11. Vaivankallion kohdekartta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 Nahkakallio Kunta: Raahe Havaintotunnus:HKN$-1990-108 Koordinaatit: X:7162720; Y:3389530 Laatuluokka testattu: >IV Pinta-ala: 1300 x 200m Kivilaji: Kvartsidioriitti Tilavuus arvio: 2 280 000m³ Tieyhteydet: Metsäautotietä pitkin on kantatielle 88 matkaa 4,5 km. Kuvaus: Soveltuu massatäytöksi ja yleiseen rakentamiskäyttö ilman tarkkoja laatuvaatimuksia, tierakenteiden jakavaan kerrokseen, suodatinkerrokseen ja alusrakenteisiin (pengertäyttö), sorateiden pintaukseen. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna 1990. Kartta 12. Nahkakallion kohdekartta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 Laivakankaan kultakaivos Raahen Laivakankaan kultakaivoksesta tulee vuosittain huomattava määrä sivukiveä jota voisi ajatella kiviaineskäyttöön. Tällä hetkellä (syyskuu 2012) sivukivelle ei ole jatkojalostussuunnitelmaa. Laivakankaan kaivokselta tuleva sivukivi on kivilajeiltaan kvartsidioriittia, vulkaniittia sekä graniittisia kivilajeja. Kaivosyhtiö on testannut sivukivensä Oulun Geolaboratoriossa keväällä 2012 ja niiden tulosten (taulukko 9) perusteella kivi soveltuisi hyvin moneen kiviainesten käyttö kohteeseen. Kuva 9. Laivakankaan sivukivi. Kivilaji: Hieno-keskirakeinen, suuntautunut, harmaa graniitti Laatuluokka testattu: I-II Tieyhteydet: Kaivokseen johtava tie. Kuvaus: Päämineraalit ovat kvartsi (noin 40 %), maasälvät (noin 40 %) ja amfibolit (noin 10 %). Muita mineraaleja ovat biotiitti, sussuriitti/serisiitti, epidootti, apatiitti, malmimineraalit (alle 1 %), muskoviitti, kloriitti ja zirkoni (tehdyt määritykset: petrografinen kuvaus (SFS-EN 932-3), tehnyt Pekka Kantola Oulun Geolaboratorio). Taulukko 9. Laivakankaan sivukiven testitulokset (Oulun Geolaboratorio, 13-14.3.2012) Kokeen nimi Tulos Luokka Menetelmä Kiintotiheys 2,7 Mg/m³ PANK 2107 Kuulamyllyarvo 8 PANK 2207 Raaka-ainetesti Los Angeles-luku 15 LA 20 SFS-EN 1097-2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 21 5 HIEKKA- SORAESIINTYMIEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1 Hiekka-soraesiintymät Pohjanmaan rannikkoalueilla harjut ovat tyypillisesti voimakkaasti tasoittuneita ja lisäksi pohjavedenpinta sijaitsee hyvin lähellä maanpintaa, jolloin karkein aines jää tavallisesti pohjavedenpinnan alapuolelle. Harjuihin liittyy yleisesti myös karkeampaa ainesta sisältäviä rantakerrostumia, jotka voivat olla useita metrejä paksuja (Valpola et al. 2009). Tyypillisesti Pohjanmaan harjujen rantakerrostumat ovat kuitenkin hiekkaa tai hietaa. Suuri osa (n. 76 %) Raahen seutukunnan hiekka- ja soravaroista sijaitsee tutkimusalueen pohjoisosassa olevassa luode-kaakko suuntaisessa Vihannin harjujaksossa. Vihannin harju on syntynyt kahden jäätikkökielekkeen välisessä saumassa sijaitsevaan tunneliin tai railoon, eli kyseessä on ns. saumamuodostuma. Syntymekanismi selittää harjun materiaalin voimakkaan vaihtelun, sekä moreenimäkien ja moreeniaineksen esiintymisen jopa harjun sisäosissa. Myöhemmässä vaiheessa harjunrakenteeseen on vaikuttanut jäätikön perääntymisen jälkeinen maankohoaminen ja pitkäkestoiset rantavaiheet. Rantavoimien seurauksena Vihannin harjun alkuperäinen harjumuoto on hävinnyt lähes kokonaan ja nykyisin suurin osa maanpinnalla nähtävästä harjusta on rantavoimien muokkaamaa ja uudelleen kerrostamaa harjuainesta (Paalijärvi 2008). Harjujakson ydinosa sisältää karkeaa hiekkaa ja soraa ja on hyvin vettä johtava. Sen lievealueet ovat pääosin hiekkaisia rantakerrostumia (Ekholm-Peltonen et al. 2005). Harjujakso kuuluu suurimmaksi osaksi I luokan pohjavesialueeseen, joten alueen maa-ainesotto edellyttäisi sitä, että pystytään jättämään vähintään 4 m paksu suojaava maakerros pohjavedenpinnan yläpuolelle. Tutkimusalueen pohjavesialueilla pohjavedenpinnan yläpuolisten hiekka- ja sorakerrostumien paksuus vaihtelee yleensä noin 2-4 m välillä, joten maa-ainesottoon tarkoitetun uuden luvan saaminen I ja II luokan pohjavesialueilla on siten useimmiten käytännössä mahdotonta. Tutkimusalueella on yhteensä 42 kpl pohjavedenpinnan yläpuolisia hiekka-soramuodostumia, joista 22 kpl sijaitsee I ja II luokan pohjavesialueilla. III luokan pohjavesialueilla esiintyy kolme hiekkasoramuodostumaa (Tähjänjoki, Mustametsä ja Kaivosoja), jotka ovat ainekseltaan pääosin hiekkaa (liite 5 ja kuva 10).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22 Kuva 10. Mustametsän muodostuma, jonka aines on pohjavedenpinnan yläpuolella hiekkavaltaista. Muodostuma kuuluu III luokan pohjavesialueeseen. Kaikissa tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisissa hiekka- ja soramuodostumissa on arvioitu olevan maa-ainesta yhteensä 21,5 milj. m³, josta 18,1 milj. m³ on hiekkaa ja 2,8 milj. m³ soraa. Esiintymissä murskattavaksi soveltuvaa ainesta on 0,5 milj. m³ (kuva 11 ja taulukko 10). Muodostumat, jotka sisältävät soraa ovat lähes poikkeuksetta I ja II luokan pohjavesialueilla. Ainoastaan alle 6,0 % tutkimusalueen sora-ainesmääristä esiintyy I ja II luokan pohjavesialueiden ulkopuolella. Niin ikään I ja II luokan pohjavesialueiden ulkopuolelle jää vain n. 19 % kaikista hiekka- ja soramuodostumien kokonaisainesmääristä. Pohjavesialueiden ulkopuoliset muodostumat ovat hyvin usein melko pieniä ja matalia rantakerrostumia, ja lähes poikkeuksetta raekoostumukseltaan joko hienohiekkaa tai hiekkaa. Tutkimusalueella esiintyy suhteellisen vähän hiekka- ja soramuodostumia. Tämä johtuu siitä, että alueella on vallinnut viimeisen jäätiköitymisvaiheen aikana passiivisen jään alue. Näiltä alueilta puuttuu tyypillisesti harjut ja muut karkearakeiset maaperämuodostumat (Punkari 1997). Tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisten hiekka- ja soramuodostumien maa-ainesmäärät ovat osalla muodostumista hieman pienemmät kuin tällä hetkellä maa-ainesrekisterissä ilmoitetaan, sillä muodostumien maa-ainesten ottomäärät ovat osittain päivittämättä tai vanhentuneet. Myös osalle muodostumista maa-ainesmäärät on laskettu aikaisempaan verrattuna pienemmällä keskimääräisellä kerrospaksuudella. Tutkimusalueen hiekka-soramuodostumien maa-ainesmäärät ovat vähentyneet yhteensä n. 2.3 milj.m³.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 23 Raahen seudun hiekka-soramuodostumien maa-ainesmäärät 20000 16000 12000 8000 Ainesmäärät ( tm³) 4000 0 Hiekka Sora Murskattava Kuva 11. Tutkimusalueen hiekka- ja soramuodostumien kokonaismaa-ainesmäärät. Taulukko10. Raahen seutukunnan maa-ainesesiintymien yhteenvetotiedot Esiintymät (kpl) 42 Pinta-ala (km²) 12 Hiekka (tm³) 18135 Sora (tm³) 2800 Murskattava (tm³) 546. 5.1.1 Maatutkaluodatut muodostumat Maatutkaluotauksella tutkittujen muodostumien (Sarvakangas, Miilukangas ja Mustametsä) maaperän koostumuksesta ja rakenteesta saatiin hyvä yleiskuva. Miilukankaan ja Sarvankankaan pohjavedenpinnan syvyyden tarkka määrittäminen luodatuilta linjoilta on vaikeaa referenssitietojen puutteen ja pohjavedenpinnan läheisyyden vuoksi. Sarvakankaan pohjaveden yläpuolisen hiekka-soramuodostuman kerrospaksuus on keskimäärin arviolta noin 2 metriä ja enimmillään noin 4 metriä. Muodostuma on hienohiekka/ hiekkavaltainen rantakerrostuma. Miilukankaan muodostuman keskiosassa moreeni nousee hyvin lähelle maan pintaa. Moreeni on koostumukseltaan todennäköisesti hiekkamoreenia, mutta ko. aineksen laatua ei voida varmistaa pelkällä maatutkauksella. Muodostuman reuna-alueilla on jonkin verran hienohiekka/hiekkaista - ainesta. Näiden pohjaveden yläpuolisten reunaosien kerrospaksuus on maatutkaluotauksen perusteella keskimäärin 2 metriä. Mustametsän muodostuma sijaitsee III luokan pohjavesialueella ja alueelle on suoritettu ELY:n toimesta havaintoputkiasennuksia. Pohjavedenpinta alueella on hyvin lähellä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 24 maanpintaa, sillä havaintoputkitietojen mukaan pohjaveden pinnan korkeus vaihtelee havaintoputken yläpäästä mitattuna 1,9-3,4 metrin välillä. Maatutkaustulosten perusteella moreenin päällä oleva aines on hienohiekka/hiekkaa lukuun ottamatta ohuita ja katkonaisia silttikerroksia. Esiintymän hienohiekka/hiekkakerrostumat ovat paksuimmillaan noin 14 metriä, mutta paikoitellen lajittuneita kerrostumia esiintyy vain ohuelti moreenin päällä (Kuva 12). Kuva 12. Maatutkakuvaa Mustametsän muodostumalta. Kuvassa on käytetty veden kyllästämälle hiekkaiselle materiaalille soveltuvaa dielektrisyysarvoa 16. 5.1.2 Hyödyntämiskelpoiset moreenimuodostumat Raahen-Pyhäjoen alueelta ei tunneta merkittäviä hyödyntämiskelpoisia moreenimuodostumia. Tutkimusalueen pohjoisosan Rogenmoreeni- tyyppiset moreenimuodostumat ovat ainekseltaan pääosin hiekkamoreenia, joiden pinnalla on usein kiviä ja lohkareita. Näiden jäätikön liikkeensuuntaan nähden poikittaisten muodostumien lajittuneen aineksen löytyminen on todennäköisintä moreenimuodostumien kaakkoisreunoilla (Iisalo 1974) (Kuva 13). Pyhäjoelta noin 6 km kaakkoon esiintyy myös crag and tail eli kalliosydän tyyppisiä drumliineja. Muodostumat koostuvat kalliomäestä ja jään liikesuuntaan nähden kalliomäen suojasivulla olevasta suhteellisesti matalammasta ja kapeammasta ns. hännästä (Kuva 13). Esim. Kötinkankaan hiekka-soramuodostumaksi merkitty alue sijaitsee juuri tämän tyylisessä moreenimuodostumassa. Drumliinien aineksesta yleensä suurin osa on sekalajitteista moreeniainesta, mutta muodostumien itä/kaakkoispäädyssä saattaa olla suuriakin määriä lajittunutta ainesta kuten soraa ja hiekkaa (Eriksson et

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 25 al. 2005). Kötinkankaan hiekka-soramuodostuman häntäosa koostuu suurimmaksi osaksi hiekasta, jossa on mukana arviolta noin 10 % soraa ja 10 % murskattavaksi kelpaavaa ainesta. Muodostuma kuuluu I luokan pohjavesialueeseen, mutta alueelta ei ole otettu vettä enää vuosiin. Drumliinien ja muiden kumpumoreenityyppisten muodostumien hyödyntämistä maa-ainesottoon rajoittaa ensisijaisesti niiden aineksen heterogeenisuus. Moreenitutkimukset perustuvat yleensä yksityiskohtaiseen maastokartoitukseen ja koekuopitukseen, jonka yhteydessä mm. lasketaan moreenin kivisyys ja otetaan maalajinäytteitä, jolloin pystytään määrittämään aineksen soveltuvuus eri käyttötarkoitukseen. Ko. toimia ei tähän tutkimukseen sisältynyt, joten esim. tutkimusalueen pohjoisosan n. 350 km² Rogenmoreeni alueella on tarvittaessa suoritettava jatkotutkimuksia ennen moreenimuodostumien ottamista maa-aineskäyttöön. Ko. Rogen moreenialueen tutkiminen vaatisi arviolta noin 50 60 koekuopan tutkimusohjelman. Kuva 13. Vasemman puoleisessa kuvassa on crag and tail tyyppisiä moreenimuodostumia. Vihreä väri esittää Kötinkankaan hiekka-soramuodostumaksi merkittyä aluetta. Oikean puoleisessa kuvassa on Rogenmoreeneja. Kuvien nuolet osoittavat viimeisen jäätiköitymisvaiheen virtaussuuntaa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 26 6 YHTEENVETO Projekti toteutui ja tavoitteet saavutettiin suunnitelman mukaisesti. Tuotantolaatuisia kiviaineksia löydettiin hyvin Hanhikiven alueen lähettyviltä. Uusia kallioalueita kartoitettiin 81 kappaletta. Näistä useammat soveltuvat kiviaineskäyttöön. Uusista kalliokiviainesvarannoista testattiin neljä esiintymää. Tarkemmat tutkimukset on tehtävä ennen tuotantosuunnitelmaa. Etsintäkartoituskohteet valittiin riittävillä suojeluetäisyyksillä asutuksesta, vesistöistä ja muista häiriintyvistä kohteista olemassa olevan kartta-aineiston perusteella. Ympäristöarviointi tehtiin myös maastossa. Näytteenottokohteille tehtiin tarkentava ympäristötarkastelu Oiva-palvelun avulla (OIVA- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille: wwwp2.ymparisto.fi). Kohteissa ei tarkasteluhetkellä ollut ympäristö eikä muita rajoitteita. GTK on tehnyt Raahe-Pyhäjoen alueen hiekka- ja soramuodostumatietojen päivityksen. Tutkimusalueella on yhteensä 42 kpl pohjavedenpinnan yläpuolisia hiekka-soramuodostumia, joista 51 % esiintyy I ja II luokan pohjavesialueilla. III luokan pohjavesialueilla esiintyy kolme hiekka-soramuodostumaa (Tähjänjoki, Mustametsä ja Kaivosoja). Tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisissa hiekka- ja soramuodostumissa on arvioitu olevan maaainesta yhteensä 21,5 milj. m³, josta 18,1 milj. m³ on hiekkaa, 2,8 milj. m³ soraa ja murskattavaksi soveltuvaa ainesta 0,5 milj. m³. Esiintymät, jotka sisältävä soraa ovat lähes poikkeuksetta I ja II luokan pohjavesialueilla. Alle 6,0 % tutkimusalueen sora-ainesmääristä esiintyy I ja II luokan pohjavesialueiden ulkopuolella. Tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisista hiekka- ja soravaroista noin 81 % sijoittuu 1. ja 2. luokan pohjavesialueille. Noin 76 % tutkimusalueen hiekka- ja soravaroista sijaitsee tutkimusalueen pohjoisosassa olevassa luode- kaakko suuntaisessa Vihannin harjujaksossa. Maatutkaluotausta suoritettiin Sarvakankaan, Miilukankaan ja Mustametsän muodostumilla. Maatutkauksen perusteella Sarvakankaan pohjaveden yläpuolisen hiekka-soramuodostuman kerrospaksuus on keskimäärin arviolta noin 2 metriä ja enimmillään noin 4 metriä. Muodostuma on hienohiekka/ hiekkavaltainen rantakerrostuma. Miilukankaan muodostuman keskiosa on pääosin moreenia. Moreeni on tulkittu hiekkamoreeniksi, mutta täyttä varmuutta aineksen laadusta ei saada pelkällä maatutkauksella. Muodostuman reuna-alueilla on jonkin verran hienohiekka/hiekka-ainesta. Näiden pohjaveden yläpuolisten reunaosien kerrospaksuus on keskimäärin 2 metriä. Mustametsän muodostuma sijaitsee III luokan pohjavesialueella. Tällä alueella pohjavedenpinta on hyvin lähellä maanpintaa, sillä havaintoputkien yläpäästä mitattuna pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee alueesta riippuen 1,9-3,4 metrin välillä. Maatutkaustulosten perusteella moreenin päällä oleva aines on hienohiekka/hiekkaa lukuun ottamatta ohuita ja katkonaisia silttikerroksia. Esiintymän hienohiekka/hiekka kerrostuma on paksuimmillaan noin 14 metriä, mutta paikoitellen lajittunutta ainesta esiintyy vain ohuelti moreenin päällä. Tutkimusalueen pohjoisosan Rogenmoreeni- tyyppiset moreenimuodostumat ovat ainekseltaan pääosin hiekkamoreenia, joiden pinnalla on usein kiviä ja lohkareita. Näiden muodostumien lajittuneen aineksen löytyminen on todennäköisintä moreenimuodostumien kaakkoisreunoilla. Pyhäjoen läheisyydessä esiintyy myös crag and tail eli kalliosydän tyyppisiä drumliineja. Muodostumat koostuvat kalliomäestä ja jään liikesuuntaan nähden kalliomäen suojasivulla olevasta ns. hännästä. Kötinkankaan hiekkasoramuodostumaksi merkitty alue sijaitsee juuri tämän tyylisessä moreenimuodostumassa. Drumliinien aineksesta yleensä suurin osa on sekalajitteista moreeniainesta, mutta muodostumien itä/kaakkoispäädyssä voi olla suuriakin määriä soraa ja hiekkaa. Drumliinien ja muiden kumpumo-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 27 reenityyppisten muodostumien hyödyntämistä maa-ainesottoon haittaa ensisijaisesti niiden aineksen heterogeenisuus. Tämän tutkimuksen yhteydessä ei ole tehty tarkempia moreenitutkimuksia, jotka perustuvat yleensä yksityiskohtaiseen maastokartoitukseen ja koekuopitukseen. Tutkimusalueen pohjoisosan n. 350 km² Rogenmoreeni alueella on tarvittaessa tehtävä jatkotutkimuksia ennen moreenimuodostumien ottamista maa-aineskäyttöön. Rogenmoreenialueen tutkiminen vaatisi arviolta noin 50 60 koekuopan tutkimusohjelman.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 28 7 AINEISTON ARKISTOINTI JA SÄILYTYS Projektin toteutukseen liittyvät asiakirjat ja tutkimusmateriaali säilytetään Geologian tutkimuskeskuksessa, Länsi-Suomen yksikössä, Kokkolassa. Säilytyspaikan osoite- ja yhteystiedot: Geologian tutkimuskeskus PL 97, Vaasantie 6 67101 Kokkola Puhelinvaihde: 029 503 0000 Tiedustelut: info@gtk.fi Kaikki kalliokiviaineshavainnot on tallennettu GTK:n Geotietoytimeen sekä GTK:n ylläpitämään Kittipalveluun (Kiviainestilinpito, http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/kitti.html). Hiekka- soramuodostumien uudet tiedot on tallennettu GTK:n Maa-ainestietokantaan sekä yllä mainittuun Kitti-palveluun. Maatutkaluotauksen aineistot on tallennettu GTK:n tietokantoihin.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 29 8 LÄHDELUETTELO Ekholm-Peltonen, M.,Jaako, M., Miettunen, A., Pesälä, P. & Viitasaari, T. 2005. Selvitys pohjavesivarojen tutkimustarpeista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Multiprint Oy Oulu. 139 s. Eriksson, B., Grönlund, T., Johansson, P., Kejonen, A., Kujansuu, R., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä. Maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Julkaisussa: Johansson, P. & Kujansuu, R.(toim). Moreenimuodostumat. Vammalan Kirjapaino Oy. 34-50 s Iisalo, E. 1973. Soravarantojen arviointi TVL:n Keski-Pohjanmaan piirissä. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoraportti. 116 s. Iisalo, E. 1974. Soravarantojen arviointi TVL:n Oulun piirin länsiosassa osa 1. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoraportti. 132 s. Laxström, H. 2006. Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoraportti. 156s. Paalijärvi, M. 2008. Vihanninharjun pohjaveden tarkkailuohjelma 2008. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti. 19 s. Punkari, M. 1997. Glacial and glaciofluvial deposits in the interbolate areas of the scadinavian ice sheet. Quartenary science reviews. Vol 16. 741-753 pp. Valpola, S., Rankonen, E., Lyytikäinen, A., Laxtröm, H., Auri, J.,Koivisto, A-M., Antikainen, M., Hyry, I., Breilin, O. & Rämet.,J. 2009. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Keski-Pohjanmaan loppuraportti. Länsi- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2009. Painopaikka Oy Vaasa. 48s.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30 9 LIITTEET Liite 1. Kalliokiviaineskohteet Liite 2. Raahen kalliokiviaineskohteet kartta Liite 3. Pyhäjoen kalliokiviaineskohteet kartta Liite 4. Raahe-Pyhäjoen alueen hiekka ja soramuodostumat Liite 5. Raahen seudun hiekka- ja soraesiintymät kartta

Raahe -Pyhäjoki alueen Kalliokiviaineakohteet Liite 1 NR Kunta Tunnus X Y Kohde Laatuarvio TIEL1995 Testattu Kitti-luokitus Massa-arvio Kivilaji 1 Raahe LETU-2012-43 3390361 7159753 Kuussaarenneva III Keskiluja 720000 Granodioriitti 2 Raahe LETU-2012-44 3391526 7158250 Lankkuneva III Keskiluja 100000 Granodioriitti 3 Raahe LETU-2012-45 3391982 7159479 Löylyneva III Keskiluja 750000 Granodioriitti 4 Raahe LETU-2012-46 3392477 7156238 Tiuhulaisenlinna III Keskiluja 600000 Kvartsidioriitti 5 Raahe LETU-2012-47 3394640 7155150 Rönnö III Keskiluja 100000 Kvartsidioriitti 6 Raahe LETU-2012-48 3395212 7156900 Keilankalliot III Keskiluja 480000 Granodioriitti 7 Raahe LETU-2012-49 3394570 7157384 Annankangas III Keskiluja 50000 Granodioriitti 8 Raahe HKN$-1990-121 3378060 7162720 Vanhasuo S >IV Massakivi 20000 Kvartsidioriitti 9 Raahe HKN$-1990-107 3389440 7162060 Santerinkangas >IV Massakivi 2880000 Kvartsidioriitti 10 Raahe SSG$-1990-98 3391360 7169430 Yhteinen kangas S >IV Massakivi 168000 Gabro 11 Raahe SSG$-1990-96 3392420 7178380 Paalinkangas >IV Massakivi 50000 Graniitti 12 Raahe HKN$-1990-112 3387220 7163710 Leinostenvaara E >IV Massakivi 110000 Graniitti 13 Raahe SSG$-1990-97 3390430 7167910 Lähdekorpi >IV Massakivi 70000 Gabro 14 Raahe RMAA-1990-39 3392210 7169410 Luolakangas >IV Massakivi 55000 Gabro 15 Raahe HKN$-1990-120 3376540 7162570 Pöytäkivenkangas W >IV Massakivi 22000 Kiilleliuske 16 Raahe HKN$-1990-126 3378840 7162400 Uudetniityt SW >IV Massakivi 260000 Amfiboliitti 17 Raahe HKN$-1990-127 3379580 7162570 Uudetniityt S >IV Massakivi 100000 Kvartsidioriitti 18 Raahe RMAA-1990-38 3393300 7172750 Rajakangas >IV Massakivi 130000 Graniitti 19 Raahe HKN$-1990-109 3388730 7163060 Ispinäneva E >IV Massakivi 1170000 Kvartsidioriitti 20 Raahe HKN$-1990-85 3384130 7174890 Tupakangas S >IV Massakivi 220000 Hornblendiitti 21 Raahe HKN$-1990-114 3385840 7165980 Kumisevankangas IV Keskiluja 100000 Graniitti 22 Raahe SSG$-1990-86 3392280 7163290 Eskolankoski >IV Massakivi 510000 Kvartsidioriitti 23 Raahe SSG$-1990-94 3392130 7172660 Vaivankallio IV Keskiluja 90000 Tonaliitti 24 Raahe HKN$-1990-123 3377470 7162810 Pöytäkivenkangas NE >IV Massakivi 40000 Dioriitti 25 Raahe HKN$-1990-122 3377730 7163000 Vanhasuo SW >IV Massakivi 80000 Dioriitti 26 Raahe HKN$-1990-130 3378420 7166350 Jokijärvi NE IV Keskiluja 440000 Vulkaniitti 27 Raahe HKN$-1990-113 3387480 7168210 Jylhänkallio >IV Massakivi 480000 Kvartsidioriitti 28 Raahe HKN$-1990-108 3389530 7162720 Nahkakallio >IV Massakivi 2280000 Kvartsidioriitti 29 Raahe SSG$-1990-95 3392070 7177660 Haavisto W >IV Massakivi 55000 Graniitti 30 Pyhäjoki LETU-2012-1 3362270 7141741 Juustonkallio III Keskiluja 360000 Gabro 31 Pyhäjoki LETU-2012-2 3361275 7142665 Haara Virpi >IV Massakivi 350000 Graniitti 32 Pyhäjoki LETU-2012-3 3363330 7145444 Kuusikairanräme III Keskiluja 400000 Graniitti 33 Pyhäjoki LETU-2012-5 3358334 7143831 Mäkikangas >IV Massakivi 900000 Graniitti 34 Pyhäjoki LETU-2012-6 3360152 7143544 Mäkikangas >IV Massakivi 400000 Porfyyrinen graniitti 35 Pyhäjoki LETU-2012-7 3361548 7143115 Latoräme III Keskiluja 360000 Porfyyrinen graniitti 36 Pyhäjoki LETU-2012-8 3368768 7142297 Pirttikangas >IV Massakivi 1200000 Porfyyrinen graniitti 37 Pyhäjoki LETU-2012-9 3364473 7143308 Kehäkorpi >IV Massakivi 400000 Porfyyrinen graniitti 38 Pyhäjoki LETU-2012-10 3366876 7144319 Varenkangas >IV Massakivi 1350000 Kiilleliuske 39 Pyhäjoki LETU-2012-11 3366008 7140217 Sydännevansaaret >IV Massakivi 960000 Porfyyrinen graniitti 40 Pyhäjoki LETU-2012-12 3364467 7141036 Lähdekangas P III Keskiluja 450000 Kiillegneissi 41 Pyhäjoki LETU-2012-13 3364321 7140790 Lähdekangas E III Keskiluja 720000 Gabro 42 Pyhäjoki LETU-2012-14 3363927 7141958 Kahlotin >IV Massakivi 400000 Porfyyrinen graniitti 43 Pyhäjoki LETU-2012-15 3365332 7142231 Lapinpäänkalliot III Keskiluja 100000 Granodioriitti 44 Pyhäjoki LETU-2012-16 3365754 7141443 Sydänneva >IV Massakivi 900000 Porfyyrinen graniitti 45 Pyhäjoki LETU-2012-17 3368448 7141628 Lahdennevanketo >IV Massakivi 100000 Porfyyrinen graniitti 46 Pyhäjoki LETU-2012-18 3366293 7142929 Juukkalankangas/toukkala III Keskiluja 240000 Granodioriitti 47 Pyhäjoki LETU-2012-19 3362379 7147542 Kivimäet III Keskiluja 600000 Graniitti 48 Pyhäjoki LETU-2012-20 3362604 7148428 Korkiakallio II-IV Luja-Keskiluja 400000 Tonaliitti 49 Pyhäjoki LETU-2012-21 3364215 7149384 Aittakangas III Keskiluja 120000 Tonaliitti 50 Pyhäjoki LETU-2012-22 3363579 7148241 Jylhäkangas III Keskiluja 400000 Graniitti 51 Pyhäjoki LETU-2012-23 3365472 7146646 Kiimakangas III Keskiluja 480000 Graniitti 52 Pyhäjoki LETU-2012-24 3358302 7146457 Ahma III Keskiluja 250000 Granodioriitti 53 Pyhäjoki LETU-2012-25 3357490 7146433 Isokankaankalliot III Keskiluja 390000 Gabro 54 Pyhäjoki LETU-2012-26 3356383 7146596 Viskarinkalliot III Keskiluja 240000 Granodioriitti 55 Pyhäjoki LETU-2012-27 3356484 7147031 Härkäkallio III Keskiluja 100000 Granodioriitti 56 Pyhäjoki LETU-2012-28 3356074 7146252 Joonankallio III Keskiluja 150000 Granodioriitti 57 Pyhäjoki LETU-2012-29 3367528 7149381 Kalliokangas III Keskiluja 200000 Granodioriitti 58 Pyhäjoki LETU-2012-30 3366988 7150305 Marjatanperkkiö III Keskiluja 1200000 Granodioriitti 59 Pyhäjoki LETU-2012-31 3366188 7151856 Kaalinginkalliot III Keskiluja 500000 Graniitti 60 Pyhäjoki LETU-2012-32 3371161 7142299 Leppäkivenräme >IV Massakivi 100000 Kiilleliuske 61 Pyhäjoki LETU-2012-33 3370795 7141323 Kiukaanperkkiö >IV Massakivi 200000 Kiilleliuske 62 Pyhäjoki LETU-2012-34 3379777 7154374 Mustasaari >IV Massakivi 450000 Kiilleliuske 63 Pyhäjoki LETU-2012-35 3378508 7155651 Ylineva >IV Massakivi 360000 Granodioriitti 64 Pyhäjoki LETU-2012-36 3377743 7152037 Kittilänkangas III Keskiluja 300000 Graniitti 65 Pyhäjoki LETU-2012-37 3370513 7155640 Järvisuo III Keskiluja 100000 Graniitti 66 Pyhäjoki LETU-2012-38 3373890 7151995 Miilukallio III Keskiluja 190485 Graniitti 67 Pyhäjoki LETU-2012-39 3375112 7146614 Hirsikangas III Keskiluja 240000 Kiilleliuske 68 Pyhäjoki LETU-2012-40 3371781 7149263 Kirkkokallio III Keskiluja 750000 Kiillegneissi 69 Pyhäjoki LETU-2012-41 3378764 7149388 Vaaralankangas >IV Massakivi 100000 Graniitti 70 Pyhäjoki LETU-2012-42 3383758 7155608 Ryssänkangas II Luja 200000 Emäksinen vulkaniitti 71 Pyhäjoki KRK2-2012-1 3375730 7144026 Rahkaräme 1 III Keskiluja 330000 Kiillegneissi 72 Pyhäjoki KRK2-2012-2 3375850 7143860 Rahkaräme 2 III Keskiluja 380000 Kiillegneissi 73 Pyhäjoki KRK2-2012-3 3368996 7151802 Saarijärvenkalliot N III Keskiluja 200000 Graniitti 74 Pyhäjoki KRK2-2012-4 3368516 7148398 Tarkinkallio >IV Massakivi 300000 Graniitti 75 Merijärvi KRK2-2012-5 3376195 7142636 Seimikangas III Keskiluja 64608 Kiillegneissi 76 Pyhäjoki KRK2-2012-6 3388920 7144656 Palokangas E II Luja 330000 Gabro 77 Pyhäjoki KRK2-2012-7 3388653 7144910 Palokangas P III-IV Keskiluja 300000 Gabro 78 Pyhäjoki KRK2-2012-8 3389878 7146997 Nokelankangas II Luja 100000 Vulkaniitti

79 Pyhäjoki KRK2-2012-9 3391483 7145606 Poikkeuskangas >IV Massakivi 260000 Graniitti 80 Merijärvi KRK2-2012-10 3389136 7141974 Tuulasperä E >IV Massakivi 108732 Graniitti 81 Pyhäjoki KRK2-2012-11 3390738 7150347 Hautaräme II Keskiluja 480000 Dioriitti 82 Pyhäjoki KRK2-2012-12 3387861 7149472 Sorakkokangas III Keskiluja 300000 Kvartsidioriitti 83 Pyhäjoki KRK2-2012-13 3385385 7145038 Jauhomäki III Keskiluja 275000 Graniitti 84 Pyhäjoki KRK2-2012-14 3385073 7145880 Silovuori E III Keskiluja 220000 Graniitti 85 Pyhäjoki KRK2-2012-15 3392666 7147702 Tuoresaari III Keskiluja 110000 Graniitti 86 Pyhäjoki KRK2-2012-16 3393774 7150202 Pitkossaari IV Keskiluja 200000 Graniitti 87 Pyhäjoki KRK2-2012-17 3379052 7141659 Rytikorvenkallio IV Keskiluja 240000 Granodioriitti 88 Pyhäjoki KRK2-2012-18 3379420 7140520 Laitasaari E >IV Massakivi 110000 Kiillegneissi 89 Pyhäjoki KRK2-2012-19 3379415 7140835 Laitasaari III Keskiluja 440000 Granodioriitti 90 Pyhäjoki KRK2-2012-20 3377640 7142048 Nikula P III Keskiluja 100000 Kiillegneissi 91 Pyhäjoki KRK2-2012-21 3380709 7144557 Takanevankangas IV Keskiluja 200000 Graniitti 92 Pyhäjoki KRK2-2012-22 3379225 7144991 Metsäla E >IV Massakivi 100000 Graniitti 93 Pyhäjoki KRK2-2012-23 3377238 7145459 Ukura itä IV Keskiluja 100000 Graniitti 94 Pyhäjoki KRK2-2012-24 3375264 7144918 Riistankallio III Keskiluja 600000 Kiilleliuske 95 Pyhäjoki KRK2-2012-25 3370021 7160403 Hanhikivi 1 I Luja 400000 Vulkaniitti 96 Pyhäjoki KRK2-2012-26 3369000 7161720 Hanhikivi 2 II Luja 250000 Vulkaniitti 97 Pyhäjoki KRK2-2012-27 3368617 7140008 Korkiakangas III Massakivi 400000 Tonaliitti 98 Pyhäjoki KRK2-2012-28 3365735 7147298 Rytykänräme L IV Keskiluja 720000 Granodioriitti 99 Pyhäjoki KRK2-2012-29 3369200 7152361 Uusihaka IV Keskiluja 220000 Granodioriitti 100 Pyhäjoki KRK2-2012-30 3377925 7157755 Laukansalmi II Luja 150000 Graniitti 101 Pyhäjoki KRK2-2012-31 3380666 7156331 Rekkakangas III Keskiluja 110000 Emäksinen vulkaniitti 102 Pyhäjoki KRK2-2012-32 3382492 7156220 Kettukaarat II-III Luja-Keskiluja 240000 Emäksinen vulkaniitti 103 Pyhäjoki KRK2-2012-33 3383083 7155347 Källöstenneva E II Luja 120000 Emäksinen vulkaniitti 104 Pyhäjoki HKN$-1990-132 3370560 7153570 Tolpankangas E >IV Massakivi 180000 Granodioriitti 105 Pyhäjoki SSG$-1990-93 3370870 7153760 Kalliokangas >IV Massakivi 326000 Granodioriittigneissi 106 Pyhäjoki HMM$-1990-156 3371700 7159150 Ryytimaa W >IV Massakivi 240000 Biotiitti-plagioklaasigneissi 107 Pyhäjoki HMM$-1990-155 3372410 7159830 Markanräme NW >IV Massakivi 240000 Biotiitti-plagioklaasigneissi 108 Pyhäjoki HMM$-1990-154 3373010 7158730 Palokangas >IV Massakivi 180000 Graniitti 109 Pyhäjoki HKN$-1990-131 3371530 7152840 Kalliokangas S >IV Massakivi 240000 Granodioriitti 110 Pyhäjoki HMM$-1990-159 3371640 7159670 Vanhakartano >IV Massakivi 195000 Konglomeraatti 111 Pyhäjoki SSG$-1990-92 3371390 7153790 Kalliokangas SE IV Keskiluja 73000 Granodioriittigneissi 112 Pyhäjoki SSG$-1990-90 3370770 7155900 Liminkaoja >IV Massakivi 221000 Granodioriittigneissi 113 Pyhäjoki HMM$-1990-153 3372080 7160160 Mustakallio SW >IV Massakivi 180000 Biotiitti-kvartsi-maasälpäliuske 114 Pyhäjoki HKN$-1990-133 3373320 7158100 Sortinkangas N >IV Massakivi 220000 Graniitti 115 Pyhäjoki HKN$-1990-134 3373240 7159340 Markanräme E >IV Massakivi 20000 Graniitit 116 Pyhäjoki HMM$-1990-157 3371380 7160010 Liisanlampi S III Keskiluja 120000 Tuffiitti 117 Pyhäjoki SSG$-1990-91 3371250 7154070 Kalliokangas N IV Keskiluja 53000 Granodioriittigneissi 118 Pyhäjoki SSG$-1990-89 3370890 7154650 Pohjankylä IV Keskiluja 590000 Granodioriitti

* * * * * * 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79 78 77 76 75 74 73 72 71 70 69 68 67 66 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 118 117 116 115 114 113 112 111 110 109 108 107 106 105 104 103 102 101 100 Kivilampi Umpilampi Perilahti Polusjärvi Lehtilampi Kauhajärvi Majavajärvi Pelkosjärvi Liminkajärvi Iso Hetelampi Heinikarinlampi Pyhäjoen alueen kalliokiviaineskohteet 1:100 000 * Testikohteet Kalliokiviaineskohteet Liite 2. Pohjakartat: Maanmittauslaitos ja HALTIK 2013

Raahe-Pyhäjoki alueen hiekka ja soramuodostumat TUNNUS NIMI PINTA-ALA (m²) HIEKKAA (tm³) SORAA (tm³) MURSKATTAVAA (tm³) YHTEENSÄ (tm³) OTETTU AINESMÄÄRÄ (tm³) RAJOITE Pohjataso 243202-030-625 Kumpele 62640 31 0 13 44 0 Vähäinen kerrospaksuus ja kalliopaljastumat Pv-pinta/Ka 243202-010-625 Hietakaara 29655 45 0 0 45 0 Pv-pinta n.1,5m ja kalliopaljastumat Pv-pinta/Ka 243204-020-625 Pirttisuvanto 15627 2 0 0 2 15 Tie ja maa-ainesta vähän. Pv-pinta 243204-010-625 Tähjänjoki 42126 16 4 0 20 25 III luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta 243205-010-625 Kötinkangas 104864 150 19 19 188 53 I luokan pohajvesialue Pv-pinta 244104-010-678 Hautausmaa 375340 442 0 23 465 95 Hautausmaa Pv-pinta 244107-020-678 Sarvankangas 191618 320 0 0 320 0 Pv-pinta 244111-010-582 Heposuo 1199013 1941 0 0 1941 459 I luokan pohajvesialue Pv-pinta 244109-010-582 Olkijoki 89436 195 0 0 200 0 Tie Pv-pinta 244111-120-582 Arkkuneva 208936 346 0 0 346 72 Pv-pinta 244111-030-582 Ruumiinhautakangas 404204 883 0 0 883 17 I luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta 244111-020-582 Palokangas 1439542 2990 2 0 2991 309 I luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta 244111-040-582 Rautamullanmäki 73701 34 51 17 102 18 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 244111-050-582 Sorttanen 106622 37 54 16 107 74 I luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta 244111-060-582 Selänmäki 303199 350 0 0 350 0 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 244111-081-748 Nokela(läntinen osa) 50422 70 0 0 70 0 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 244111-082-582 Nokela(itäinen osa) 197765 280 0 0 280 0 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 244111-090-748 Relletti 197118 200 0 0 200 0 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 244111-100-708 Ämmänmäki 33358 72 0 13 85 0 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 244110-010-708 Sileäkangas (eteläinen osa) 129542 181 0 78 259 0 Pv-pinta 244111-110-708 Sileäkangas (pohjoinen osa) 36019 50 0 0 50 0 Vähäinen maa-ainesmäärä Pv-pinta 244110-020-708 Korsunkangas 418779 873 0 0 873 7 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 244301-010-708 Koivulangas 2221801 3752 591 0 4343 57 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 244301-040-708 Ahvenharju 531876 1500 0 0 1500 0 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 244110-030-708 Mustametsä 695814 1491 0 0 1491 9 III luoka pohjavesialue Pv-pinta 244301-080-926 Laitala 711094 540 1200 260 2000 0 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 243403-070-926 Syrjälänmäki 514604 23 73 17 113 887 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 244110-040-926 Kangaspää 208475 139 371 44 554 46 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 243212-040-926 Hanhela 15526 30 0 0 30 0 Tie ja maa-ainesta vähän Pv-pinta 243212-030-926 Välilaminkangas 33593 40 50 0 90 0 II luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta 243212-020-926 Välilampi 29041 35 40 0 75 0 II luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta 243212-010-926 Soukkaräme 46794 45 35 0 80 0 II luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta 243202-020-625 Kaivosoja 247313 391 0 0 391 9 III luokan pohjavesialue Pv-pinta 243205-020-625 Miilukangas 181950 0 0 0 0 0 Ei ole tietoa ainesmääristä 243208-030-625 Kopisto(eteläinen osa) 48374 25 5 0 30 18 Vähäinen kerrospaksuus Pv-pinta 243209-010-625 Kopisto(pohjoinen osa) 421349 389 175 19 583 17 I luokan pohjavesialue Pv-pinta 243208-020-625 Kittilänkangas 40411 40 20 0 60 0 Vähäinen kerrospaksuus Pv-pinta 243208-010-625 Sauraneva 63098 112 0 0 112 8 Pv-pinta 243211-011-582 Palosaari(itäinen osa 1) 12153 0 5 0 5 0 Maa-ainesta vähän Pv-pinta 243211-013-926 Palosaari(itäinen osa 2) 22698 14 9 0 23 0 Maa-ainesta vähän Pv-pinta 243211-012-625 Palosaari(läntinen osa) 116047 33 96 27 156 76 Nikulankankaan sora-alue(lupa) Pv-pinta 244107-010-678 Kärrytienkangas 21592 28 0 0 28 2 Kerrospaksuudet vähäisiä Pv-pinta YHTEENSÄ 11893129 18135 2800 546 21485 2273 Liite 4

RAAHE-PYHÄJOKI ALUEEN HIEKKAJA SORAESIINTYMÄT 1:55 000 Liite 5 Tutkimusalueen raja Maatutkalinja 244111-130-345 Muodostumatunnus Kaivospiirit 244303-041-748 244303-050-748 244303-050-748 244109-020-748 Pohjaveden yläpuoliset maalajit Hiekka 244303-060-748 Sora 244112-030-748 244112-030-748 244112-030-748 Pohjavesialueet 244112-020-748 Pohjavesialue luokka I luokan pohjavesialue 244109-010-582 244112-011-748 II luokan pohjavesialue 244112-012-582 III luokan pohjavesialue 244111-120-582 244111-120-582 244111-120-582 POHJAKARTTA 244111-120-582 244111-010-582 Liikenneväylät 244111-020-582 Vesistöt 0 244111-030-582 244111-030-582 2,5 5 244111-040-582 km 244111-050-582 RAAHE Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2013 Pohjakartta ja laserkeilausaineisto Maanmittauslaitos ja Haltik 2013 Pohjavesialueet Suomen ympäristökeskus 244111-060-582 244111-081-748 244111-082-582 244111-090-748 244111-090-748 244110-060-708 244111-110-708 244111-100-708 244111-110-708 244110-010-708 244111-130-708 244110-020-708 244110-030-708 244301-010-708 244110-030-708 244107-010-678 244301-020-708 244301-030-708 244104-010-678 244301-040-708 244301-051-708 244107-020-678 244110-040-926 244301-080-926 243403-070-926 243212-010-926 243212-030-926 243212-020-926 243212-040-926 PYHÄJOKI 243209-010-625 243208-030-625 243208-020-625 243205-020-625 243205-010-625 243211-012-625 243211-013-926 243211-011-582 243208-010-625 243202-010-625 243202-030-625 243202-020-625 243204-020-625 243204-010-625 243210-040-483 243210-010-563 243401-020-563