Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia eläinmääriltään ja hyviä nuorenkarjantilaratkaisuja oli toteutettu. 1. Rantalan tila, Karhu Sirpa ja Tiilikka Lari ja Miika, Haukivuori Tilan hoidosta vastaa emäntä Sirpa ja toinen pojista kokoaikaisesti. Toinen pojista on ajoittain apuna. Vieras työntekijä oli aikaisemmin, kun lapset olivat pienempiä. Tilalla on laajennettu parsinavetta 52 lehmäpaikkaan ja hiehotilat. Peltoa on 72 ha ja kasvatusmetsää 40 ha. Pellot sijaitsevat tilan ympärillä, pisimmälle lohkolle 1,5 km.(tuloja ei metsästä tule.) Navetassa on eläinten hyvinvointia huomioitu. Lehmillä on avoin niskapuomiparsi, parren pituus 170 cm, joka lehmällä oma juomakuppi ja parsimatot. Lehmät ovat hännät vastakkain ja tällä käytävällä on myös matto. Emännän selkävaivat ovat hävinneet käytävämaton ansiosta. Lehmillä nyt parempi sorkkaterveys, makaavat suoremmassa ja patit etupolvista sekä lavoista hävinneet. Lehmiä ja hiehoja laidunnetaan kesällä yötä päivää. Säilörehu korjataan tarkkuussilppurivaunulla torniin. Yhteiskoneina niittomurskain ja karhotin. Tornista rehu puretaan täyttöpöydälle ja siitä kiskolla kulkevalle jakovaunulle, joka jakaa säilörehun sekä väkirehut 6 kertaa päivässä. Väkirehuna on vilja ja puolitiiviste. Tilan keskituotos on n. 11 200 kg, keskipoikimakerta 3, 0 ja elinikäistuotos vajaat 30 000 kg maitoa. Lähtötilanteessa tuotos vanhassa navetassa n. 7000 kg ja tuotos nousi tilalla koko rakentamisen ajan. Lypsy tehdään 8 yksiköllä. Vasikoiden ja hiehojen olosuhteissa on edelleen parannettavaa. Hiehoille on tavoitteena kiinteäpohjainen makuualue. Käytävällä sama parsimatto kuin parsissa.
2. Paasonmäen tila, Viljakainen Seija ja Juha, Rantasalmi Pari vuotta sitten tilan yli 100 lehmän navetta paloi ja tilalla lähdettiin rakentamaan uudet tilat eläimille. Vakuutusyhtiö ei korvannut uutta navettaa nykymitoituksilla, vaikka täysarvovakuutus onkin, ehkä n. 60 %. Helmikuussa 2009 otettiin käyttöön uusi navetta, joka on toteutettu Conexx halliin (puolalais hollantilainen), parsipaikkoja kaikkiaan 180, nyt lypsyssä n. 140 lehmää. Lypsy tapahtuu 2x10 kalanruotoasemalla ja kokoomatilaan mahtuu 60 lehmää. Tilan työvoima viljelijäparin lisäksi on 3 palkattua työntekijää. Lehmille ape jaetaan vaunulla suoraan hallin keskellä olevalle leveälle pöydälle. Hiehoille ja lihanaudoille apetta joudutaan siirtämään pienkuormaimella eteen. Tilan eläimet ovat kolmessa hallissa, joista yksi on erillään oleva hieho ja lihanautahalli. Lehmähallissa on vapaa ilmanvaihto alaslaskettavilla visiiri ikkunoilla ja poisto ylähormien kautta. Poikivat ovat pehkupohjaisessa ryhmäpoikimakarsinassa, joka tyhjennetään 4 kertaa vuodessa. Vasikat ovat 5 6 ryhmissä ja juotto tehdään maidolla ryhmäjuottoasiasta. Vasikkaosastossa on itkupinta, mutta lämmin ja huono ilma. Pelkkä eläinhalli 2000 m2 valmistui 2008 ja hinta 300 000 (ei ALV:tä) silloin, nyt 25 % halvemmalla. Perusteet ja kalusteet mukaan lukien hinta n. 800 000, eli (joko180 lehmää tai 140 le+ 40 hiehoa). Säilörehut ovat siiloissa, murskevilja myös, jossa katteena perunarehu (Kokemäeltä). Vuodenaikapihaton alaslaskettava ikkuna.
Juottoastia, jossa juomalle lokerot ja 5 tuttia. 3. Vihtarlahden tila, Johansson Raili ja Pauli, Heinävesi Tilalla on v. 2000 rakennettu pihattonavetta, joka on muutettu pelkästään lypsäville hiehonavetan valmistuttua. Nuorelle karjalle on rakennettu uusi kevytrakenteinen viileä pihatto, jossa myös poikimaosasto. Tilalla muutettiin myös 9 vuotta vanha lypsylehmien pihatto verhoseinäiseksi ja parsirakenteet väljemmiksi sekä parsipedit ((Deiry Teck Virosta). Hiehonavettassa on verhoseinät ja 30 asteen pakkasella lämpötila sisällä n. 1 aste, eivätkä lattiat ole vielä jäätyneet. Lanta poistetaan käytäviltä raapalla ja hiehojen parsissa on myös parsipedit, joita ei kuiviteta. Vasikat ovat ryhmäkarsinoissa parsipedeillä, joissa on kuivitus lisäksi oljella. Juotto tapahtuu tuttiämpäreillä, 3 l maitoa ja päälle 1 l lämmintä vettä. Vasikat olivat retkemme parhaan kunnoltaan!!! Hiehohalli viettää pituussuunnassa ja parsissa myös kallistus. Hiehohalliin mahtuu n. 80 eläintä ja hallin hinta oli 180 000 (veroton, ei ALV:tä, 5 vuoden takuu). Nuorenkarjan verhoseinäpihatto, jossa parsipedit.
Viilleä pihatto, jossa vasikoilla parsipeti ja olkikuivitus. 4. Rantalan tila, Konnu Taina ja Jani, Punkaharju Rantalan tilan vuodenaikapihatto 75 lehmälle ja 70 vasikalle on otettu käyttöön marraskuussa 2008. Navetassa on alaslaskettavat visiiri ikkunat, jolloin on mahdollista lämpimällä ilmalla saada raitista ilmaa läpi navetan. Kovalla pakkasella nostoikkunat ovat kiinni, jolloin lämpötila pysyy navetassa kuitenkin asteen pari lämpimän puolella ja ilmanvaihto toimii poistohormien kautta. Ulkosinissä on n. 15 cm esitys ja katossa Thermisol elementit. Navettatyöt hoitaa viljelijäpari kahdestaan ja rehut tehdään yhdessä kahden muun tilan kanssa, jossa on mukana urakoimassa myös isännän veli. Lelymerkkinen robotti valittiin mm. siksi, että siinä on eläinten punnitus (vaaka) ja 4 Lely tilan kanssa on yhteinen työntekijä, jolle robotti on tuttu. Navetassa on erotettu verhoseinällä poikivien ja vasikoiden tila, missä oli hyvä ilma, muttei vedon tunnetta. Tilalla oli robottilypsyn käynnistysvaiheeseen varattu työvoimaa kahden viikon ajaksi, mutta viesti oli, että hyvä on varata apuvoimaa tilalle pitemmälle ajalle. Navetan kustannusarvio oli 780 000, rahoitukseen hyväksyttiin 650 000 kustannusarvioksi ja toteutuneet kustannukset olivat yli 1 000 000. Navetassa on varaus toiselle robotille ja mahdollisuus jatkaa päädystä. Väljät parsirakenteet ja oikein asennettu niskapuomi.
Verholla ja fleksi seinällä erotettu poikima ja vasikkaosasto. 5. Eerolan tila, Klementti Jonna Riitta ja Viljo, Punkaharju Vuonna 2008 parsinavetta, jossa paikat 58 lypsävälle ja nuorella karjalla 9 ryhmäkarsinaa. Ruokinta ja lypsy on koneellistettu niin pitkälle, kuin parsinavetassa on mahdollista. Lehmät ovat hännät vastakkain ja lypsy tapahtuu 8 yksiköllä. Lypsykoneessa on DelProtuotannonohjausjärjestelmä, mikä ei kuitenkaan ollut tilalla yhteensopiva kiskoruokkijan kanssa, joka oli Mullerup M 2000. Kiskoruokkija jakaa sekä säilörehun että väkirehut. Kiskovaunuun säilörehu tulee täyttöpöydältä, johon on mahdollista lastata 3 vrk:n rehut.. Pyöröpaalirehu ei kuitenkaan toiminut tässä. Säilörehu jaettiin 9 kertaa päivässä ja väkirehut 6 kertaa/pv. Kiskovaunussa olevalle vaakakuljettimille on maksimiannos 5 kg säilörehua, joten sen takia jakokertoja oli näin paljon. Ruokintapöytä oli osittain tyhjä ja lehmät olisivat kerralla syöneet suuremman satsin rehua, jos sitä olisi ollut ulottuvilla. Tämän kokoinen karja olisi ilmeisesti vaatinut isomman kiskoruokkijan. Säilörehun teko on ulkoistettu urakoitsijalle ja niiton tekee viljatilan isäntä. Peltoja on myös vaihdettu viljatilan kanssa. Lietteen levityksen tekee myös urakoitsija. Navetta on melko matala ja koneellinen ilmanvaihto ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla.
6. Pulkkinen Satu ja Timo, Punkaharja Tässä kohteessa oli mielenkiintoisinta kuulla, mitä oli tehty ennen navetan rakentamispäätöstä. Isäntä kertoi värikkäästi, kuinka tilalla 1976 aloitettu karjanpito oli päätetty jo lopettaa ja eläimet myytiin, mutta viikon mietinnän jälkeen saatiin kiintiön myyntikaupat vielä purettua. Tätä ennen oli ollut pari erilaista puualan yritystoimintaa. Tilalle on rakennettu myös 3 lomahuvilakiinteistöä. Uusi parsinavetta 28 lehmälle ja nuorelle karjalle valmistui 2008 ja sen veroton kustannusarvio oli 270 000. Lehmillä on niskapuomiparsi ja säilörehu jaettiin pienkuormaimella. Lypsy tehtiin SAC:n koneella, viidellä lypsy yksiköllä,jossa on irroittimet ja lypsinkiskot. 7. Kalliomäen tila, Anttonen Juho, Parikkala Marraskuussa 2009 on valmistumassa tilalle vuodenaikapihatto 76 lehmälle, jossa on myös poikivien karsinat ja juotto osasto 3 kk:n ikään asti. Hiehot siirretään tien yli vanhaan navettaan, mikä kunnostetaan niille. Pihatossa on makuuparret kahdessa rivissä, joten navetta on pitkän tuntuinen, mutta ruokintapöytätilaa on hyvin lehmää kohti. Lantakäytävillä on ritilät ja Lelyn puuhapete poistamassa lantaa. Poikivien osastossa on kiinteällä alueella matto ja ritiläosalla myös matto, joka on mittatilaustyönä tehty sopivaksi ritiläkasetteihin (Kreiburg), tilattu Pellonpajan kautta. Vasikka osastolla on makuualue n. 90 cm syvä, joka täytetään kuivikkeella ja ruokintapöydän edessä on kiinteä käytäväalue. Lypsyjärjestelmäksi on valittu DeLavalin VMS robotti. Ruokinta toteutetaan appeella vaunusta suoraan mattopöydälle. Kustannusarvio on 780 000 (veroton), sisältäen vanhan navetan muutostyöt nuorelle karjalle.
Tuleva poikimakarsina, jossa matto kokokarsinan alalla. 8. Tuomelan tila, Marja liisa ja Juha Matti Kälviäinen Lappeenranta Tilalle on vuonna 2003 valmistunut 150 lehmäpaikkainen viileä pihatto, jossa 2x10 paikkainen lypsyasema pikapoistumisella ja kokoomatilalla ajolaitteineen. Ruokinta on appeella suoraan levälle pöydälle. Makuuparsirivejä on kaksi ruokintapöydän kummallakin puolen, joten ruokintapöytätilaa on hyvin lehmillä. Luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto on säädettävillä kennolevyillä ja avoimella harjatuuletuksella. Poikivilla oli pehkupohjainen poikimaosasto, jossa vasikat olivat emänsä kanssa 3 5 päivää. Talvella karsinat tyhjennettiin harvemmin, mutta kesällä kahden viikon välein kärpästen takia. Varsinainen tutustumiskohde tilalla oli 2008 valmistunut hiehopihatto, jossa alaslaskettavat visiiri ikkunat ja poisto ylähormien kautta. Ikkunat säädettiin vuodenaikojen mukaan mekaanisesti. Lannanpoisto on raapalla ja makuuparsissa on matto sekä kuivikkeita, jotka ajetaan parteen. Hiehot ovat kahdessa isossa ryhmässä ja toisessa päässä navettaa on mahdollista ottaa väliportein siemennettävät lukittavaan pöytään kiinni. Vasikat siirretään tilan vanhaan navettaan, joka on n. 0,5 km:n päässä pihatosta ja hiehonavetasta asuinrakennuksen läheisyydessä. Perinteinen parsinavetta oli pienillä muutostöillä muutettu vasikoiden ja nuorten hiehojen ryhmäkarsinoihin. Lypsylehmien pihatosta vasikat tulivat ensin yksilökarsinoihin. Ternijuoton jälkeen vasikat siirtyivät kahden vasikan ryhmäkarsinoihin. Tämän jälkeen vasikat siirtyivät isompaan ryhmäkarsinaan, jossa oli vapaa juotto ja vasikkapiika. Ryhmä oli iso n. 15 vasikkaa. Lisäksi oli kaksi muuta ryhmää. Hiehoista isommat pääsivät myös ulos. Vasikoilla oli kutterikuivitus. Tilan emäntä vastasi tästä vasikkanavetasta ja lasten hoidosta. Isännän lisäksi oli kaksi palkattua ja 1 kesäaikainen työntekijä hoitamassa lehmä ja hiehonavettaa. Hyvin johdetun oloinen tila ja kaikilla eläimillä hyvät tilat, myös nuorella karjalla.
Nuorenkarjan viileä pihatto. Poikimaosasto, jossa vasikka emän kanssa 3 5 päivää. Kahden vasikan ryhmäkarsinoita vanhassa parsinavetassa.