2.2.3 T-asento T-asento samoin kuin koontiasento (kädet lä hel lä vartalon painopistettä heiton alussa) ovat hyviä suorituksen tarkistuskohtia. Käsien ja käsivarsien tu lee olla ojennettuina ja olkapäiden muo dos ta man pin nan tasolla, niin että ylävartalo muis tut taa T-kir jain ta. T-asento on viimeinen asento jonka vartalo ottaa ennen kuin heittokäsi aloittaa liik keen eteen päin. * Kun tukijalka lähestyy laskeutumista maahan, heittokäsi on asettumassa ylös ja val mii na aloit ta maan eteenpäin kiihdytyksen. * Samanaikaisesti räpyläkäsi valmistautuu tu le maan takaisin vartalon painopisteeseen. * Kun tukijalka laskeutuu, räpyläkäsi tulee ta kai sin painopistettä kohti ja heittokäsi aloit taa kiih dy tyk sen eteenpäin. Ajoitus on avain hyvään suoritukseen. Jos tämä sarja ontuu jostain syystä, heitto ei ole tek ni ses ti tehokas, mikä aiheuttaa epävarmuutta, vähemmän nopeutta ja suuren vaaran louk kaan tua. 2.2.4 Hartioiden toiminta Hartioiden pitäisi pysyä horisontaalisesti vaakatasossa maan suun tai ses ti koko suorituksen ajan sii hen saakka kunnes heittokäsi on ase tet tu ylös ja se lähtee eteenpäin. Poikkeuksena tähän on suoraan olan yli heittäjä (yleensä kopparit), joka pu dot taa takimmaista olkapäätään mahdollistaakseen yliolan tapahtuvan irroituksen heitossa. Kun heittokäsi kulkee takaa eteen hei ton aikana, hartiat kallistuvat riip pu en siitä kuinka pal jon vetoa räpyläkäsi kykenee tuot ta maan. Yleinen ongelma heittäjien kes kuu des sa on etummaisen hartian tähtääminen liian ylös il maan kun etummaisen olkapään pitäisi osoittaa suoraan heiton mää rän pää hän. Heitettäessä pitkää matkaa, takimmaista ol ka pää tä täytyy pudottaa alas ja etummaista ol ka pää tä nostaa toivotun heittomatkan saavuttamiseksi (yleen sä kopparit), mutta heitettäessä laakana, räpyläkäden olkapään täytyy osoittaa suoraan määränpäätä kohti. Kun takimmainen hartia on liian alhaalla ja etummainen hartia liian ylhäällä, heittäjän on vaikea kontrolloida heittoaan. 11
Hartioiden ja olkapäiden oikea toimintajärjestys Räpyläkäden olkapään täytyy alkaa kääntyä alas ennen kuin takimmainen olkapää aloittaa heiton läpiviemisen. Nämä kaksi erillistä liikettä, kun ne tehdään oikeaoppisesti peräkkäin, ai kaan saa vat ja ke hit tä vät heittokäteen enemmän piiskamaista nopeutta. Monet heittäjät ojentavat räpyläkätensä ja kääntävät etummaisen hartiansa kaikki samassa liikkeessä. Etummaista olkapäätä kiertämällä saadaan aikaan esijännitys takimmaiseen olkapäähän -> tuloksena tästä takimmainen olkapää tulee nopeammin läpi ja näin ollen kasvattaa nopeutta heitossa. 2.2.5 Heiton loppuvaihe - saatto Hyvä saatto heitossa on erittäin tärkeä turvallisessa heitossa. Hyvän saaton etu on se, että se pehmeästi hidastaa suunnatonta käden nopeutta, joka on kehitetty heiton aikana, ja se myös vah vis taa hyvää heittotekniikkaa. Hyvän heittosuorituksen olennainen tunnusmerkki on kaunis saatto, aivan kuten tehoton suo ri tus estää hyvän saaton. * saadaksesi heittäjän saattamaan kunnolla, pistä hänet heittämään alemmaksi. * Se reitti jota saatto kulkee on yksilöllistä joka heittäjällä, saaton täytyy kulkea samaa rataa jonka heittokäsi kulkee pallon irroitukseen. 12 - Yliolan heittäjä lopettaa heiton kyynärpää aivan tukijalan polven lähellä. - 3 vartin heittäjä aikaansaa enemmän horisontaalista liikettä saaton aikana ja siksi päättää heittonsa poispäin tukijalan polven yläpuolella. - Sivukädellä heittäjä lopettaa heittonsa lähelle tukijalan puolen vyötäröä. * Saatto ei saa olla väkinäinen tai pakotettu; käden pitää antaa mennä pitkin sen luon nol lis ta reittiä. Yleinen virhe heittäjillä on eräänlainen takapotku, eli heit to kä den vetäiseminen takaisin päin sen jälkeen kun pallo on irronnut heittokädestä. Sen sijaan että käden sallittaisiin kulkea sen nor maa lia reittiä saattovaiheessa pallon irrottamisen jälkeen, heittäjä nykäisee käden takaisin yl hääl lä ja aiheuttaa suunnattoman paineen ja jän ni tyk sen olkapäähän ja kyynärpäähän. Tällöin heittäjän selkä myös suoristautuu ylöspäin, kun oikeaoppisesti selän tulee taipua eteen saaton aikana, mikä sallii koko vartalon asteittain hidastaa käden vauhtia estäen loukkaantumista. * Pysäyttäminen, takaisinveto on heittäjälle vaarallista, tapahtuipa se kädellä, selällä tai mo lem mil la ja valmentajan tulee eliminoida se pois jo aikaisessa vaiheessa.
2.3 Ala- ja ylävartalon tekniikan yhdistäminen Täydellinen heittotekniikka vaatii ala ja ylävartalon toiminnan täydellistä synkronisointia ja yhdistämistä. Jos nämä vartalon osat eivät toimi kunnolla yhteen, heittäjä menettää kontrollin (ei hallitse palloa) ja nopeutta sekä on vaarassa loukkaantua. Heittäjän tulee olla tasapainossa ennen suoritusta (kädet lähellä vartalon painopistettä), sekä suorituksen jälkeen, oikeaoppinen saatto -> tasapaino heiton jälkeen. Ideaalisessa suorituksessa heittäjä on tasapainossa ennen ja jälkeen pallon irrotuksen jos tasapaino menetetään tekniikassa on jotain vikaa. 2.4 Linjakas suoritus Kuvittele ideaalinen viiva pallosta heiton määränpäähän. Ideaalisessa heittosuorituksessa kaikki heittäjän tekemät liikkeet; painonsiirrot ja vauhti/no pe us pitäisi pysyä lähellä tätä kuviteltua linjaa. Mikä tahansa liike, painonsiirto tai vauhti joka vie heittäjän pois tältä linjalta ei vain ole turhaa, vaan myös pakottaa heittäjän jatkuvasti yrittää korjata tätä linjattomuutta ja tuottaa aina yli mää räis tä liikettä, painonsiirtoa ja vauhdinhakua. Lopputulos on liikaa puolelta toiselle toimintaa ja ei tuota riittävästi toimintaa heiton suun taan niin kuin pitäisi. Pallo tulee ottaa kiinni läheltä vartalon painopistettä. Pää on yksi tärkeimmistä osatekijöistä heittosuorituksessa heiton suunnan kannalta. * minne pää meneekin vartalo seuraa perässä. * Pään täytyy aina mennä suoraan heittosuuntaa kohti. 2.5 90 asteen säännöt Heittosuorituksessa on 4 erityistä kohtaa, missä vartalon kahden osan välinen kulma on oltava noin 90 astetta. Valmentajan pitäisi opetella näkemään nämä kulmat paljaalla silmällä, ja näin te ke mäl lä hän voi määritellä onko heittäjän tekniikka kunnossa. 2.5.1 Tukijalan laskeutuminen Kun tukijalka pysäyttää eteenpäin menevän vauhdin, polven kulma täytyy olla yli 90 astetta pienempi kulma ro mah dut taa tuen. Kulma ylöspäin aina 105 asteeseen on hy väk syt tä vää 2.5.2 Heittokäden kyynärpään korkeus / heittokäden olkapää Heittokäden kyynärpään pitäisi olla yhtä korkealla kuin heit to kä den olkapään; - kun kyynärpää aloittaa liikkeen eteenpäin kiihdytysvaiheessa, sen tu li si olla yhtä korkealla kuin olkapään. Tämä kulma voi olla suu rem pi mut tei koskaan pienempi kuin 90 astetta. 13
2.5.3 Räpyläkäden olkapää /r äpyläkäden kyynärpää Räpyläkäden kyynärpään pitäisi olla yhtä korkealla kuin räpyläkäden ol ka pään. - Kun heittokäsi menee taaksepäin, räpyläkäden kyynärpään pi täi si olla arviolta yhtä korkealla kuin räpyläkäden olkapää. Tämä kul ma voi olla vä hem män kuin 90 astetta mut tei suurempi 2.5.4 Heittokäden kiihdytysvaihe Kun heittokäden kyynärpää johtaa kättä pallon irrotusalueelle, kyy när pään kulman tulee olla 90 astetta. Tämä kulma voi olla suu rem pi kuin 90 as tet ta, muttei koskaan pienempi. 2.6 Heittotyylit 2.6.1 Yleistä Pesäpallon teknisesti hyväksyttäviä heittotyylejä eriteltäessä on havaittavissa kolme erilaista tyyliä: 1. 3 4 - osaa tyyli 2. sivukäsi 3. yliolan heitto Heittotyyliä määriteltäessä huomioidaan kyynärvarren ja olkapään kulmia e. missä kul mas sa heittokäsi tulee takaa eteen kiihdytysvaiheessa. Heittotyyli ja käden kulmat myös määräävät käden liikkeen saaton aikana. Alavartalon toiminta täytyisi pysyä vakiona heittotyylistä riippumatta. Jokaisella oikeaoppisesti heittävällä pelaajalla on oma perustyylinsä joka pohjautuu näihin kolmeen tyyliin. Eri pe li pai kat asettavat heittämiselle erilaisia vaa ti muk sia ja valmentajan tulee muo ka ta heittämistä suuntaan joka on nopein ja tehokkain. 2.6.2 3 4 - osaa tyyli * Heittokäden taakse vienti tapahtuu suoraan taakse ja päät tyy T asentoon. * Veto (kiihdytys) vaiheessa kyynärkulma on edestä n. 90 astetta. * Saattovaiheessa käden liike on pallon perään ja pitäisi pää tyä tukijalan polven ylä puo lel le. 14
2.6.3 Sivukäsi * Heittokäden taakse vienti tapahtuu suoraan taakse ja päättyy T asen toon. * Vetovaiheessa kyynärkulma on 0 45 astetta (yleensä vaakatasossa) * Saattovaiheessa käden liike jatkuu samassa suunnassa ja loppuu lä hel le tu ki ja lan lantiota. 2.6.4 Yliolan heitto * Heittokäden taakse vienti tapahtuu suoraan taakse ja päät tyy T asentoon * Vetovaiheessa olkakulma on n. 45 astetta ja pallo irtoaa ylempää kuin 3/4 ja si vu kä des sä. * Saattovaiheessa käden liike päättyy lähelle tukejalan pol vea. * Yleensä koppareitten heittotyyli. 2.7 Tyypillisimmät virheet heittämisessä Pelaajan heittäessä väärällä tekniikalla on helppo havaita että heitossa on jotain pielessä, mutta vaikeampi tehtävä on löytää heitosta ne avainkohdat jotka tekevät heitosta tehottoman ja epätarkan. Paljaalla silmällä on mahdoton havaita kaikkia heiton epäkohtia koska heitossa on niin monta ele ment tiä ja suoritus on nopea, joten apuna tulee käyttää videokameraa varsinaisten vir hei den ha vait se mi sek si. Valmentajalla täytyy myös olla valmiudet korjata heitossa mahdollisesti esiintyviä virheitä. Jokainen näkee että huonossa suorituksessa on jotain vikaa, mutta tärkeämpää on löytää lääkkeet virheiden korjaamiseksi. Heittosuorituksesta voidaan löytää seu raa via tekniikan tarkistuspisteitä, jot ka kertovat siitä, onko heitto tek nii kal taan kunnossa ja pelaako sii nä ylä- ja alavartalon yh teis toi min ta, tasapaino ja pai non siir to sekä oi kea heittosuunta ja asen to. 2.7.1 Oikean heittotekniikan tarkistuspisteet: Oikea ote pallosta * Pidä peukalo pallon alla, etu- ja keskisormi pallon ta ka na Oikean heittosuunnan ja asennon hakeminen *Kahden käden kiinniotto; vie kädet pai no pis te alu eel le. * T asento; Pidä hartiat samalla tasolla ennen heit to - lii ket tä. 15
* T asento; Ojenna heittokäsi taakse kokonaan ja katso heit to suun taan. * T asento; Käännä räpyläkäsi heittosuuntaan peukalo alaspäin. Heittosuoritus * Etummainen lanne johtaa, kun ajat takajalalla. (Kylki edellä heittoon) * Sulje tukijalka kello 1:een * Vedä räpyläkäsi kylkeen kiinni ennen heittoliikettä. * Paina etuolkapää alas ja pidä pää heittosuunnassa. * Vetovaihe; Nopea käden liike ja ranteella räppäys: peukalo alas Saatto * Anna käden mennä pallon perään sen luonnollista reittiä. Tyypillisimmät heittovirheet: 1. Virheellinen ote pallosta pallo on kämmenessä, peukalo ei ole pallon alla eivätkä etu- ja keskisormi pallon takana. 2. Lyhyt vipu käsi ei suoristu takana (=koukkukädellä heitto). 3. T asento puuttuu räpyläkäsi ei ojennu suoraksi eteen. 4. Rintamasuunta otetaan heittoon liian aikaisin kylkiasento puuttuu tai puolittainen. 5. Heittokäden kyynärpää laskee hartiatason alapuolelle kun käsi tuodan takaa eteen. 6. Väärä jalka tukijalkana (lapset). 7. Tukijalka pettää, siirtyy tai ei toimi tukevana pönkkänä kierrolle heiton aikana (=heittäjä menee tuen läpi) 8. Heittokäsi lähtee eteenpäin (+ lantion kierto tapahtuu ennen kuin tukijalka on maas sa. 9. Räpyläkäsi ei sulje heittoa vartalon etuosaan vaan aukeaa vartalon sivulle. 10. Tehoton ranne ranteen ja sormien räppäys puuttuu. 11. Jalkoja ja lantiota ei käytetä aktiivisesti heittovoiman tuotossa heitetään vain kädellä (=takajalalla ei ajeta). 12. Kaikki liikkeet eivät tapahdu suorassa linjassa heittosuuntaan nähden (=vartalo ja kädet liikkuvat voimakkaasti vaakatasossa). 13. Katse karkaa pois heiton määränpäästä (= pää ei pysy tukijalan päällä koko heit to suo ri tuk sen ajan). 14. Painon siirto tukijalalle tapahtuu liian aikaisin käsi ei ehdi mukaan -> hätäinen ja tehoton heitto. 16