KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 4.9.2013 Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä 11.9.2013 Keski-Suomen maakuntahallitus 27.9.2013

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. MAAKUNNAN TAVOITTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT 3. ARVIO TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN 2013 2014 EDISTYMISESTÄ 4. VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 4.1. Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet ja erityisesti maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpano hyväksytyn aiesopimuksen mukaisesti 4.2. Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen ja erityisesti aikuiskoulutuksen voimavarojen lisääminen rakennemuutoksessa 4.3. Uusia muotoja nuorisotakuun toimeenpanoon ja erityisesti koulutussopimuksen pilottikokeilun käynnistäminen 4.4. Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) käynnistäminen 4.5. Yritystehdas 4.6. Tarvaalan kampuksen kehittäminen 4.7. Laajakaista kaikille hankkeen edistäminen 4.8. Luonnonvarakeskuksen geenivarakeskuksen perustaminen Laukaaseen 5. VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ NEUVOTTELUKYSYMYS 6. YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOARVIOINTI

3 1. JOHDANTO Keski-Suomen maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille 2013 2014 lokakuussa 2012. Nyt käsillä oleva toteuttamissuunnitelma on tarkistus maakuntaohjelmakauden viimeisimmän vuoden eli vuoden 2014 osalta. Toteuttamissuunnitelmassa uudistetaan useat vuosi sitten tehdyt esitykset valtion rahoitusta edellyttävistä kohteista. Toteuttamissuunnitelman laatimisen ajankohta on mielenkiintoinen. Rakennerahastoohjelmakauden 2007 2013 toimeenpano jatkuu edelleen vuonna 2014, kun samaan aikaan on jo valmisteltu yksityiskohtaisesti tulevan ohjelmakauden tavoitteita. Kansallisen aluepolitiikan merkittäväksi ilmentymäksi muodostuneiden osaamiskeskusohjelmien rahoitus päättyy vuoden 2013 lopussa. Samalla ovat valmistelut jo pitkällä ns. Innovatiiviset kaupungit -ohjelman käynnistämisestä vuonna 2014. Maakuntien toimintaympäristössä on luvassa muitakin käänteitä: kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ollaan uudistamassa, julkisen talouden säästöt muokkaavat valtionhallinnon palveluiden saatavuutta maakunnassa ja kuntatalous haastaa tosissaan kuntien mahdollisuudet osallistua omaa rahoitusta edellyttäviin kehittämistoimiin. Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma perustuu nykyisen maakuntaohjelman tavoitteille. Maakunnan kehittämisen alueita ovat: yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, hyvinvoiva kansalainen ja vetovoimainen toimintaympäristö. Parhaillaan valmisteltavana oleva Keski-Suomen strategia kokoaa yhteen pitkän aikavälin tavoitteet aina vuoteen 2040 saakka. Samassa yhteydessä kirkastetaan kehittämistoimet uuteen maakuntaohjelmaan vuosille 2014 2017. Suunnitelman laadinta oli maakunnallista yhteistyötä. Seututilaisuuksiin osallistui runsaat 150 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, seutujen kärkiyrityksistä, valtion alue- ja paikallishallinnosta, koulutusorganisaatioista sekä järjestöistä. Samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskus laati strategisen tulossopimuksen tarkistuksen vuosille 2014-2015. Tiivis yhteistyö mahdollisti yhteiset kehittämisen painopisteet merkittävimmille hankkeille. Suunnitelmaan on sisällytetty erillinen ympäristö- ja tasa-arvoarviointi. Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita. Jyväskylässä 27.9.2013 MIKKO TIIROLA Ulla Perämäki Mikko Tiirola Anita Mikkonen maakuntahallituksen maakunnan yhteistyö- maakuntajohtaja puheenjohtaja ryhmän puheenjohtaja

2. MAAKUNNAN TAVOITTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Keski-Suomen maakuntaohjelman 2011 2014 tavoitteena on - saada Keski-Suomen elinkeinoelämä pikaisesti uudelle tuotantoon ja vientiin perustuvalle kasvu-uralle - kasvattaa aluetaloutta kohdentamalla kehittämisvarat valittuihin klustereihin, palveluja ympäristöliiketoimintojen kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen - tuottaa työvoiman kysynnästä ajantasaista ennakointitietoa ja vaikuttaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamiseen - suunnata kehittämisvaroja infrastruktuurin parantamiseen erityisesti tie- ja rataliikenteessä - tehostaa maakunnallista palvelutuotantoa - hyödyntää luovuutta kaikilla kehittämistyön alueilla - mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuus. Maakunnan menestymisen kannalta kriittisiä tekijöitä ovat - osaamis- ja koulutusrakenteen määrän, laadun ja työelämälähtöisyyden kehittyminen - innovaatioverkostojen hyödyntäminen - metsäteollisuuden markkinatilanteen ja tuotantorakenteen kehittyminen - teknologiateollisuuden uudistumiskyky ja vientimahdollisuuksien rakentaminen - kuntapalveluiden erityisesti hyvinvointipalveluiden järjestäminen - valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman vaikutukset maakunnan palvelurakenteeseen - väylä- ja tietoliikenneinfrastruktuurin toimivuus. Edellä olevat tavoitteet ja tunnistetut menestystekijät ovat ajankohtaisia myös vuonna 2014. Ainostaan elinkeinopolitiikan valittuihin klustereihin perustuva kehittämisvalinta tulee uudelleen arvioitavaksi. 3. ARVIO TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN 2013-2014 EDISTYMISESTÄ Toteuttamissuunnitelman 2013 2014 esitykset olivat: Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet, Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen, Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi, Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa, Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi, Laajakaista kaikille sekä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon. Näiden lisäksi tehtiin esitykset valtakunnallisesti merkittäviksi neuvottelukysymyksiksi, joita olivat Liikunnan ja urheilun osaamiskeskittymä, Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään ja Laguna- yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen.

5 Keski-Suomesta esitetyt kehittämistoimet kohdentuivat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä puolustusministeriön vastuualueille. Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet Keski-Suomesta esitettiin seuraavia valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita kansallisen rahoituksen piiriin: - Valtatien 4:n parantaminen välillä Jyväskylä-Oulu, mihin sisältyy Keski-Suomessa - Kirri-Äänekoski -osuuden moottoritieksi parantaminen, 1. vaihe Kirri - Tikkakoski - Äänekosken pohjoispuolisten ohituskaista- ja keskikaistaosuuksien rakentamisen loppuun saattaminen - Vaajakosken kohta; moottoritien jatkaminen Haapalahdesta Kanavuoreen - Äänekoski-Haapajärvi -rataosan parantaminen Saarijärveltä Haapajärvelle - Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin; rataosuuden Jyväskylä-Orivesi kaksiraiteistamisen yleissuunnittelu - Perustienpidon rahoitustason nostaminen välttämättömien pienten alueellisten investointien toteuttamiseksi sekä liikennepoliittisessa selonteossa mainittuja investointikohteita pienempien keskisuurten hankkeiden rahoituksen järjestäminen siten, että toteutumattomien hankkeiden kertymää voidaan purkaa. Alempiasteisen tieverkon kunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää maa- ja metsätalouden sekä maaseudun muun yritystoiminnan kuljetustarpeiden turvaamiseksi. - Jyväskylän ja Helsingin välisten lentoliikenneyhteyksien turvaaminen on välttämätöntä nopeiden elinkeino-, tutkimus- ja innovaatioyhteyksien rakentumiseksi pääkaupunkiseudulle ja jatkoyhteyksinä ulkomaille. Toteutuma: Valtioneuvoston antamassa Liikennepoliittisessa selonteossa ei osoitettu Keski-Suomen maakunnan liikennekohteille rahoitusta. Lentoliikenteen jatkuvuus Helsinki-Vantaan ja Jyväskylän välillä on jälleen uhattuna keväällä 2014. Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen Ilmavoimien Teknillisen koulun lakkauttaminen Jämsässä vuoden 2013 lopussa ja Keuruun Pioneerirykmentin sulkeminen vuonna 2014 osana puolustusvoimien rakenneuudistusta merkitsevät yhteensä noin 500 työpaikan menetystä. Keuruulla suhteellinen työpaikkojen leikkaus on peräti 7 % kaupungin kaikista työpaikoista. Vajaa vuosi sitten maakunnassa menetettiin n. 170 työpaikkaa kun M-Realin Äänekosken paperintuotanto ajettiin alas. Konepajayhtiö Metson paperikonetuotannon haasteet ovat konkretisoitumassa 750 työpaikkojen vähenemisenä, merkittäviltä osin myös Jyväskylässä. Toteutuma: Maakunnan rakennemuutosseutuina jatkavat Jämsän, Äänekosken ja Keuruun seudut. Rakennemuutosstatuksen perusteella on po. seuduille perustettu rakennemuutosryhmät ja suunnattu ylimääräistä rahoitusta elinkeinopalvelujen koordinointiin

6 sekä osoitettu rahoitusta elinkeinopoliittisesti merkittäviin liikenneinvestointeihin. Lisäksi seuduilta on työllisyyden edistämiseksi esitetty oppilaitosten perustamis- ja kunnostuskohteita valtionavustuksen piiriin. Koulutusorganisaatiot ovat olleet mukana synnyttämässä uutta osaamista alueille. Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Keski-Suomessa nuorten työmarkkinoille pääsyä ja koulutusvaihtoehtojen mahdollistamista on edistetty useilla erillisillä hankkeilla. Maakunnassa on mm. kehitetty nuorten ohjausta, käynnistetty peruskoulun päättäneiden sijoittumisen seuranta, tuettu nuoria omien urapolkujen rakentamisessa, tarjottu kesätyöpaikka kaikille peruskoulun päättäville sekä kehitetty etsivän nuorisotyön toimintaa kunnissa ja vahvistettu työpajojen toimintaa. Toteutuma: Maakunnan koulutus- ja ennakointitoimijoiden yhteistyön tuloksena alueen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen leikkaus jäi merkittävästi valtakunnallisesti suunniteltua pienemmäksi. Tällä voitiin vaikuttaa siihen, että myös jatkossa nuorisoasteen aloituspaikkojen määrä on riittävä. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa INKA -ohjelma liittyy maan hallitusohjelman mukaiseen, kasvua vahvistavaan kaupunkisopimukseen. Toteutuma: Jyväskylän seutu on valittu kansalliseksi Kyberturvallisuuden kehittämiskeskittymäksi. Jyväskylän seudulla, ja Keski-Suomella kokonaisuudessaan, on hyvät valmiudet olla mukana vähintään myös mm. Joensuun seudun vetämässä Biotalouden ja Oulun kaupunkiseudulle vastuutetussa Tulevaisuuden terveys -verkostoissa. INKAohjelman valmistelu eteni maakunnassa Jyväskylän seudun (kehittämisorganisaatiot ja Jyväskylän kaupunki) johdolla siten, että mukana olivat myös Jämsän ja Äänekosken seutujen edustajat, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton edustajat. Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi Tarvaalan kampusalueella Saarijärvellä toimii kaksi oppilaitosta: Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen Luonnonvarayksikkö ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti sekä siihen liittyvä tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö Bioenergiakeskus. Oppilaitosten tarkoituksena on rakentaa avoin oppimis-, tutkimus- ja tuotekehitysympäristö sekä yrityspuisto biotalouden kehittämiseksi. Erityisenä painotuksena ovat maaseutuympäristössä tapahtuva liiketoiminta ja siihen liittyvät innovaatiot.

7 Toteutuma: Tarvaalan kampuksen rakentumista suunnitelluksi keskukseksi on tuettu jo lukuisilla hankkeilla. Kampuksen kehittämiseen on varauduttu myös jatkossa, ja se edellyttää yhteistä sitoutumista hankkeisiin. Laajakaista kaikille Laajakaistaverkon rakentaminen jatkuu maakunnassa vuoteen 2015 saakka. Maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella toteutettaville laajakaistahankkeille tulisi saada jatkoaikaa vuoden 2015 puolelle, koska päätöksenteon hitaus ja rahoitusjärjestelyt ovat viivästyttäneet toteutuksen aloitusta. Toteutuma: Liikenne- ja viestintäministeriö on purkanut laajakaistarahoituksen maakunnalliset kiintiöt ja hyvin liikkeelle lähteneet hankkeet mm. Keski-Suomessa voitaneen toteuttaa suunnitellussa laajuudessa ja tarvittavilla valtion ja EU:n osarahoituksilla. Kuntien omarahoitusosuudet ovat joidenkin kuntien kohdalla osoittautuneet liian suuriksi ja kunnat ovat pidättäytyneet hankkeen mukaisesta investoinnista ja siten myös valtion/eu:n rahoitusosuudesta. Nopeita tietoliikenneyhteyksiä edistetään noissa kunnissa muilla tavoin. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen professuurin oheen esitettiin lisävoimavaroja tutkimuksen ja toiminnan koordinaatioon. Toteutuma: Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus ei ole laajentunut esitetynlaisesti. Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään Jyväskylään perustettavaksi esitetyn Koulutuksen arviointikeskuksen katsottiin tukeutuvan alueen vahvaan ja poikkitieteelliseen arviointiosaamiseen, mahdollistavan hallinnon ja toiminnan riippumattomuuden sekä ylläpitävän kiinteitä yhteyksiä koulutuskentän toimijoihin. Toteutuma: Kansallisen koulutuksen arviointikeskus päätettiin sijoittaa Helsinkiin, mutta osa keskuksen toiminnoista sijoitettiin myös Jyväskylään. Helsingin eduiksi arvioitiin, että paikkakunnalla on saatavissa osaavaa henkilöstöä ja kaksikieliset palvelut pystytään turvaamaan. Liikunnan ja urheilun osaamiskeskittymä Keski-Suomessa on kansallisesti ja myös kansainvälisesti ainutlaatuista liikunta- ja urheiluosaamista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta tarjoaa maan korkeinta liikuntatieteellistä koulutusta ja tutkimusta, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu edistää suomalaista kilpa- ja huippu-urheilua tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla ja Jy-

8 väskylän ammattikorkeakoulun on toinen Sport Business School Finland in perustajista. Maakunnan urheiluakatemia tiivistää eri lajien yhteistyötä. Liikunnan ja kansanterveystyön edistämissäätiö Likesin tarkoituksena on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen ja niiden tieteellisen tutkimuksen tukeminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Maakunnan urheiluseuratoiminta on laajaa ja menestyksellistä miesten ja naisten joukkueissa mm. jääkiekossa, jalkapallossa, pesäpallossa ja lentopallossa, korkeinta sarjatasoa myöten. Toteutuma: Keski-Suomen liiton osarahoituksella on tuettu Keski-Suomen liikunta- ja urheilustrategian toimenpidesuosituksia. Rahoitusta osoitettiin liikuntaosaamisen edistämiseen kuntien päätöksenteossa sekä KIHUn ympärille rakentuneen verkoston hankkeelle, joka tukee alan huipputestausta. OKM tuki hankkeeseen kytkeytyvää tutkimuslaiteinvestointia. Lisäksi on osallistuttu liikunta- ja urheilualan maakunnallisten rahavirtojen selvittämiseen. KIHU on Suomen Olympiakomitean strateginen kumppani alan osaamisohjelman toteuttajana. LAGUNA Yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ainoana ehdolla sijoituspaikaksi kokoluokaltaan 500-900 miljoonan euron monialaiselle, neutriino-/astrohiukkasfysiikkaan keskittyvälle tutkimusasemalle, jossa CERN on mukana keskeisenä toimijana. Tutkimusympäristön rakentamisella uskotaan olevan merkittävää vaikutusta Pohjois-Pohjanmaan lisäksi kaikkien neljän lähimaakunnan (Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Kainuu) yritystoimintaan erityisesti kone- ja laitevalmistuksen, ICT-alan, kemian alan ja palvelualojen (mm. matkailu- ja hyvinvointi-palvelut) osalta. Toteutuma: Hankkeen etenemisessä on koettu monta käännettä. Merkittävää läpimurtoa toteuttamisesta ei vielä ole mutta hankkeen taustatoimijat jatkavat edelleen työtä asiassa. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on tiiviisti mukana tiedehankkeen suunnittelussa. Pyhäjärvellä on tehty tutkimuslaitteiston asennusta ennakoivia kallioperätutkimuksia.

9 4. VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET Keski-Suomen kehittämiseksi valtakunnallista rahoitusta tarvitaan edelleen useille aiemmin esitetyille kehittämiskokonaisuuksille. Toimenpiteet kohdentuvat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueille. 4.1. Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet ja erityisesti maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpano hyväksytyn aiesopimuksen mukaisesti Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja sen aiesopimuksessa vuosille 2013-2015 on yhteisesti sovittu maakunnassa edistettävistä liikennehankkeista. Suurten valtakunnan tasolla päätettävien investointien osalta sopimuksen toimenpideohjelmaan sisältyvät seuraavat kärkihankkeet: Valtatien 4 kehittäminen yhteysvälillä Jyväskylä Oulu osana Botnian käytävää - sisältäen Keski-Suomessa mm. Kirri-Tikkakoski -osuuden moottoritieksi rakentamisen ja Äänekosken pohjoispuolisten ohituskaistaosuuksien liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamisen - yhteysväli sisältyy liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan sekä EU:n ehdotettuun TEN-T - ydinliikenneverkkoon Jyväskylä Tampere -ratayhteyden parantaminen - sisältäen radan häiriöherkkyyttä vähentävät ja kapasiteettia sekä palvelutasoa parantavat esiselvityksen mukaiset I vaiheen toimenpiteet Valtatien 9 kehittäminen välillä Jyväskylä Jämsä - I vaiheen pienten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen ja maankäytön hankkeiden edellyttämien akuuttien kohteiden yleissuunnitelmienlaatiminen. Edellä mainittujen kehittämiskohteiden ohella aiesopimukseen sisältyvät seuraavat suunnitteluvalmiuden parantamiskohteet: VT9 Jyväskylä Kuopio, VT13 Äänekoski-Saarijärvi ja VT 23 Jyväskylä-Keuruu sekä Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (JYSELIn) aiesopimuksen kohteet. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on tuotu useaan otteeseen esille Jyväskylästä Helsinki-Vantaan lentoasemalle johtavan lentoyhteyden merkitys maakunnan elinkeinoelämälle ja koulutus- sekä tutkimusyhteisöille. Suunnitelman mukaan tämä kansainväliset yhteydet

10 mahdollistava syöttöliikenne on välttämätöntä säilyttää, sillä riittävän nopean korvaavan junayhteyden toteutuminen tulee kestämään kauan. 4.2. Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen ja erityisesti aikuiskoulutuksen voimavarojen lisääminen rakennemuutoksessa Elinkeinoelämän voimakkaan rakennemuutoksen ja julkisen sektorin rakenteellisen uudistumisen myötä kiihtyvä työttömyyden kasvu on suuri ongelma. Tavoitteena on, että työpaikkansa menettävät pääsevät mahdollisimman pian takaisin työmarkkinoille. Rakennemuutoksen tueksi tarvitaan riittäviä ja joustavia aikuiskoulutusmahdollisuuksia, jotta perinteisistä tuotantoammateista työttömäksi joutuneet voidaan kouluttaa takaisin työmarkkinoille. Osaamisen päivittäminen vaatii erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus ovat nopeita väyliä päästä uudestaan työmarkkinoille. Niistä työllistyminen on perinteistä työvoimakoulutusta selvästi korkeampaa. Massakoulutusten sijaan tarvitaan entistä enemmän yksilöllistä koulutusta ja ohjausta, jotta jokaiselle irtisanotulle voidaan luoda yksilöllinen työstä työhön johtava koulutuspolku. Maakuntaan tarvitaan ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymin lisäystä Jyväskylän, Jämsän ja Keuruun seuduilla: - yritysten henkilöstökoulutukseen, jolloin yrityksille tarjotaan mahdollisuus kouluttaa henkilöstöä lomauttamisen / irtisanomisen sijaan - työelämän muutoksesta johtuvaan uudelleen/lisäkoulutukseen, räätälöity monimuotokoulutus työstä työhön - rakennemuutoksesta johtuvan uuden ammatin hankintaan. Nykyiset perustutkintopaikat eivät riitä, hakijoita on moninkertainen määrä tarjottuihin näyttötutkintoperusteisiin opiskelupaikkoihin verrattuna. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tavoitteena on kaksinkertaistaa avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta vuosina 2013-2014. Tarjontaa on tarkoitus rakentaa siten, että kansalaisille on tarjolla selkeitä ja riittävän laajoja osaamiskokonaisuuksia ammatillisen profiilin ja työmarkkinakelpoisuuden vahvistamiseksi. Osana avoimia ammattikorkeakouluopintoja tarvitaan matalan kynnyksen verkko-opintoja, jotka kootaan yhdelle verkkoalustalle. Tästä tarjonnasta hyötyvät irtisanomisuhan alla olevat henkilöt, joilla on mahdollisuus tietoverkkojen sujuvaan käyttöön, ja joiden osaamisen uudistami-

11 nen vahvistaa heidän ammatillista profiiliaan ja työmarkkinakelpoisuuttaan rakennemuutostilanteessa. 4.3. Uusia muotoja nuorisotakuun toimeenpanoon ja erityisesti koulutussopimuksen pilottikokeilun käynnistäminen Työpajojen tarjonnassa nuorisotakuun toimeenpanossa on maakunnassa merkittävää eroa. Hyvät kokemukset toimivista käytännöistä tulee ulottaa koko maakunnan omaisuudeksi. Työpajoja rakennetaan tiiviimmin yritysten yhteyteen. Maakunnallinen kehittämistehtävä on yleinen tietoisuuden lisääminen Sanssi-kortin mahdollisuuksista, jolla työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea enintään 10 kuukauden ajan tai koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Selvitetään koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän kanssa mahdollisuudet käynnistää pilottikokeiluna ns. koulutussopimuskoulutus peruskoulunsa päättäneille nuorille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa. Koulutussopimuksessa opiskelu alkaisi suoraan työpaikalta ja painottuisi työpaikalla oppimiseen. Nuori olisi kirjoilla oppilaitoksessa, joka maksaisi yritykselle koulutuskorvausta ohjauksesta ja oppimisesta. Nuoren pääasiallinen tulomuoto olisi opintotuki, jonka päälle työnantaja voisi kannustusrahaa. Näin ollen yrityksen byrokratia kevenisi verrattuna oppisopimuskoulutukseen. 4.4. Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) käynnistäminen 4.5. Yritystehdas INKA-ohjelma vaikuttaa Jyväskylän seudulla ja ympäröivässä maakunnassa monin tavoin. Jyväskylän seutu on kansallisessa vetovastuussa IN- KA-ohjelman Kyberturvallisuusteeman kehittämisestä. Tavoitteena on kyberosaamisen ja -liiketoiminnan kehittäminen. Avainkumppaneiden Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen lisäksi halukkuutta yhteistyöhön ovat esittäneet monet muutkin kaupunkiseudut. Jyväskylän seutu puolestaan on hakeutumassa Biotalouden kehittämiskumppanuuteen Joensuun verkoston kanssa sekä Tulevaisuuden terveyden kehittämiskumppanuuteen Oulun toimijaverkoston kanssa. Keski-Suomeen tarvitaan uusia yrittäjiä ja uusia kasvuyrityksiä, jotta rakennemuutos saadaan pysäytettyä. Jyväskylän seudun julkiset yritysten kehittäjät ovat yhdistäneet voimansa ja ovat perustamassa Jyväskylän Yritystehdasta. Tehtaan perustajina ovat Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Jyväskylä Innovation Oy:n hallinnoima Protomo, Tuhansien järvien Uusyrityskeskus ry, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän Ammat-

12 tikorkeakoulu Oy sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Jyväskylän Yritystehtaasta on tarkoitus kehittää lähivuosina ainutlaatuinen ja tehokas uusien yritysten kehittämisympäristö, jossa kohtaavat yritysten ideat, yrittäjäkandidaatit, opiskelijat sekä tutkijat. Yritystehtaan tavoitteena on tuottaa uusia yrityksiä ja kehittää olemassa olevia yrityksiä. Lisäksi vuonna 2014 valmistellaan uusi toimintatapa PK-yritystoiminnan edistämiseksi maakunnassa. 4.6. Tarvaalan kampuksen kehittäminen Kampus kytkeytyy em. Jyväskylän kaupunkiseudun tavoittelemaan Biotalouden kehittämiskumppanuuteen ja siten osaksi maakunnan kehittämis- ja innovaatioverkostoa INKA-ohjelmassa. 4.7. Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen edistäminen Hanketta toteutetaan tiiviisti myös vuonna 2014 tavoitteena saada vähintään puolet toteutukseen osallistuvien kuntien hankeohjelman mukaisesta valokuitukaapeloinnista suoritetuksi. Hanke jatkuu edelleen vuonna 2015. 4.8. Luonnonvarakeskuksen geenivarakeskuksen perustaminen Laukaaseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kasvintuotannon tutkimusyksikön Laukaan toimipiste tarjoaa geenivarakeskukselle hyvät edellytykset. Koska perusongelmat, tietojärjestelmät, informaation jakaminen ja ratkaisut ovat yhteiset, voitaisiin kansallinen geenivarakeskus keskittää Laukaan toimipisteeseen. Tämä keskittäminen olisi luonnollista tehdä luonnonvarakeskuksen perustamisen yhteydessä MTT:n, metsäntutkimuslaitos Metlan sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistyessä. Laukaassa jo olemassa oleva infrastruktuuri sekä erityisosaaminen solukkoviljelyssä ja kryosäilytyksessä voisivat jatkossa hyödyntää koko perustettavan luonnonvarakeskuksen geenivaratyötä.

13 5. VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ NEUVOTTELUKYSYMYS Lentoliikenne Jyväskylästä Helsinki-Vantaan lentoasemalle on turvattava siihen saakka kunnes korvaava ja nykyistä nopeampi ratayhteys on toteutettu pääkaupunkiseudulle. Nopea yhteys maakunnasta pääkaupunkiseudulle on välttämätön maakunnan elinkeinoelämälle, koulutusorganisaatioille, alue- ja paikallishallinnolle sekä yksityisille kansalaisille. Nykyisellään nopea yhteys on lentoliikenteen varassa, ja jatkoyhteydet Eurooppaan ja kauemmaksikin järjestyvät Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Keski-Suomen liitto on maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä teettänyt yhdessä Liikenneviraston kanssa Jyväskylä-Tampere ratayhteydestä liikennejärjestelmätason esiselvityksen, joka on parhaillaan viimeistelyvaiheessa. Selvityksessä esitetään rataosan vaiheittain tapahtuvaa parantamista siten, että lopputilanteessa Jyväskylän ja Tampereen välillä olisi koko matkalla nopea kaksiraiteinen rata. Esiselvityksessä ehdotetun ratayhteyden kehittämispolun mukaan välin Orivesi-Jämsä kaksoisraiteen rakentaminen ajoittuisi alkamaan heti ensi vuosikymmenen alussa, minkä vuoksi hankkeen jatkosuunnittelun ja vaikutusten arvioinnin käynnistämisestä on syytä sopia mahdollisimman pian. Hanke on välttämätöntä saada mukaan seuraavan liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan. Edellä olevan perusteella lentoliikenne maakunnasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulee turvata pitkälle ensi vuosikymmenelle. 6. YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOARVIOINTI Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (yva-ryhmä) arvioi toteuttamissuunnitelman vaikutuksia. Toimenpiteiden tarkempi sisältö ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutusten arviointi tarkentuvat hankevaiheessa. Rakennemuutoksesta aiheutuviin ongelmiin haetan parannusta osaamisen päivittämisellä ja aikuiskoulutuksen vahvistamisella, mikä vaatii erilaisten ja yksilöllisien koulutusvaihtoehtojen sekä pk-yritystoiminnan (Yritystehdas) luomista. Näillä toimenpiteillä ehkäistään syrjäytymistä,

14 kannustetaan yrittämiseen ja edistetään ympäristöllisesti kestävien kasvualojen synnyttämistä. Välillisesti toimet luovat paremmat edellytykset myös ihmisten elinolosuhteiden ja hyvinvoinnin kehittämiselle. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen, koulutuksen aloituspaikkojen riittävyys ja yleisen työhyvinvoinnin edistäminen ovat sosiaalisilta vaikutuksiltaan positiivisia. Kohdennetuista kehittämishankkeista mm. Tarvaalan kampus ja Laajakaista kaikille edistävät tasapainoista aluerakennetta ja tasa-arvoa. Perustienpidon rahoitustason nostaminen tukee asutuksen säilymistä, palvelujen saatavuutta ja yritystoimintaa hajaasutusalueella. Nopean ratayhteyden puuttuessa lentoyhteyden turvaaminen parantaa maakunnan saavutettavuutta. Biotalouden ja raideliikenteen kehittäminen hillitsevät ilmastonmuutosta. Toisaalta tiehankkeet ja lentoliikenneyhteyksien turvaaminen aiheuttavat ilmastopäästöjä. Bioenergian tuotannon lisäämisestä haitallisia ympäristövaikutuksia voi aiheutua raaka-aineiden hankinnasta ja tuotteiden kuljetuksista. Laguna-hanke tukee Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti arvostettua fysiikan laitoksen tutkimus- ja koulutustoimintaa. INKA-ohjelmalla edistetään maakunnan kehittämistä.