Tilanne ja näkymät 1/27 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Lähiajan näkymät suhteellisen vakaat, mutta kasvu hidastunut Vuosi 27 on alkanut maailmantaloudessa suhteellisen vakaissa tunnelmissa. Kasvuvauhti on hidastunut viime kuukausina, mutta ainakin toistaiseksi Yhdysvaltain talous on välttynyt voimakkailta korjausliikkeiltä. Tuoreimpien arvioiden mukaan USAn bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna runsaat kaksi prosenttia, kun viime vuonna kasvua kertyi runsaat kolme prosenttia. Perusoletuksena on siis se, että kasvu jatkuu hidastuneena eikä velkaantuneiden kotitalouksien vaikeutunut tilanne merkitse yksityisessä kulutuksessa merkittävää muutosta. Heikentyneillä asuntomarkkinoilla piilevät riskit ovat kuitenkin merkittävät ja voivat vielä yllättää vaikutuksillaan. Asuinrakentamisen ja asuntojen hintojen kehityksellä on USAn taloudessa tunnetusti suuri merkitys. Maailmantalouden kasvun painopiste on tänäkin vuonna Aasiassa ja Itä-Eurooppassa sekä osassa Etelä- ja Keski-Amerikkaa. Näillä alueilla bkt:n arvioidaan kasvavan kaksi kertaa nopeammin kuin Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa. Kasvun takana ovat tuotannolliset investoinnit, teollisuustuotanto sekä joissakin maissa myös yksityinen kulutus. Globaali rakennemuutos, jossa teollisuustuotanto siirtyy alemman kustannustason maihin ja samalla nopeasti kasvaville markkinoille, jatkuu siten voimakkaana myös alkaneena vuonna. Saksan ripeä talouskasvu merkitsi viime vuonna myös koko Länsi-Euroopalle lähes kolmen prosentin vuotuista bkt:n kasvua. Huomionarvoista on kuitenkin se, että Saksan myönteinen kehitys perustui lähes yksinomaan viennin sekä investointien vahvaan vetoon. Sen sijaan yksityisessä kulutuksessa ei tapahtunut merkittävää lisääntymistä. Tämän takia arvonlisäverotuksen kiristäminen Saksassa vuoden 27 alusta alkaen pitänee yksityisen kulutuksen kehityksen vaisuna myös tänä vuonna. Tuoreimpien arvioiden mukaan bkt:n kasvuvauhdin arvioidaankin hidastuvan tänä vuonna uudelleen noin 1,5 prosenttiin ja hidastavan samalla myös koko Länsi-Euroopan kehitystä. Kasvunäkymät arvioidaan tänä vuonna valoisimmiksi Länsi-Euroopan maista Irlannissa, Ruotsissa, Espanjassa, Norjassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Kreikassa sekä Suomessa. Yhdessäkään maassa talouden ei kuitenkaan ennakoida kehittyvän nopeammin kuin vuonna 26. Suomessa kasvu oli viime vuonna odotettuakin nopeampaa. Kasvua tukivat sekä vienti että kotimainen kysyntä. Myös teollisuustuotanto lisääntyi merkittävästi. Tänä vuonna bkt:n kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan kohti talouden pidemmän aikavälin kasvuvauhtia eli 2,5 3 prosenttiin. Tulevaisuuden kasvun kannalta suuri ongelma on teollisuuden investointien vaisu kehitys Suomessa. Teollisuuden aineelliset investoinnit eivät kasvaneet viime vuonna juuri lainkaan ja tällekään vuodelle ei ole odotettavissa käännettä parempaan. Syynä on se, että suomalaisyritysten tuotannolliset investoinnit suuntautuvat nyt alemman kustannustason maihin ja samalla lähelle asiakkaita. Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Teollisuuden aineelliset investoinnit Suomessa 1975 26e Kiina Etelä-Korea Venäjä Intia Puola USA Brasilia Euromaat Japani 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 1998=1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26e 27e 28e 5 Milj. euroa käyvin hinnoin 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 23 21 1999 1997 1995 1993 1991 1989 1987 1985 1983 1981 1979 1977 1975 Lähde: Consensus Economics Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu
TEKNOLOGIATEOLLISUUS SUOMESSA Liikevaihto alkuvuonna viimevuotista korkeammalla tasolla, mutta tilauskannan kasvu pysähtynyt Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti runsaat 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 25. Liikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla: elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, kone- ja metallituoteteollisuudessa, metallien jalostuksessa sekä tietotekniikka-alalla. Alan tuotteiden tavaraviennin arvo Suomesta ulkomaille lisääntyi euromääräisesti noin 15 prosenttia edellisvuotisesta. Vienti lisääntyi kaikille markkina-alueille, paitsi Lähi-itään. Länsi-Euroopan maista kasvua oli euromääräisesti eniten viennissä Saksaan ja Norjaan, Keski- ja Itä-Euroopan maista Viroon ja Ukrainaan. Vienti Venäjälle väheni 1 prosenttia, kun autojen kauttakulkukauppaa ei oteta lainkaan huomioon. Vienti Pohjois- Amerikkaan lisääntyi tuntuvasti laivatoimituksen ansiosta, mutta supistui hieman ilman sitä. Kaukoidän maista lisäystä oli eniten viennissä Kiinaan, Taiwaniin ja Singaporeen. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikkaja sähköteollisuuden sekä kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka joulukuussa euromääräisesti yhteensä 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 25 vastaavalla ajanjaksolla ja 17 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinä syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 14 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan, mutta hieman pienempi kuin viime vuoden syyskuun lopussa. Tilauskannoissa oli joulukuun lopussa vähennystä syyskuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 51 prosentissa yrityksistä, lisäystä 44 prosentissa yrityksistä ja 5 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna 27 suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilauskannan kasvun pysähtyminen ennakoi liikevaihdon kasvuvauhdin hidastumista vuoden loppua kohden. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa Teknologiateollisuuden tavaravienti alueittain, tammi lokakuu 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Mrd. euroa, käyvin hinnoin Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 Metallien jalostus Tietotekniikka-ala 22 23 24 25 26e Milj. euroa 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Länsi- Keski- ja Euroopppa Itä-Eurooppa +17 +16 Arvon muutos, %: 25/26 25 26 Kaukoitä (ml. Oseania) +17 Pohjois- Amerikka +37 : 25: 25,2 mrd. euroa 26: 29,4 mrd. euroa Arvon muutos: +17 % Lähi-itä 4 Muut maat +15 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Lähde: Tullihallitus Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Teknologiateollisuuden* tilauskanta, vuosineljänneksen lopussa 85 Milj. euroa, nimellisin hinnoin 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 *) Pl. metallien jalostus ja tietotekniikka-ala IV,26/IV,25 IV,26/III,26 Muutos (vientiin): +9 % +18 % Muutos (kotimaahan): 16 % +1 % Muutos (yhteensä): +5 % +17 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/26 15 Milj. euroa, nimellisin hinnoin 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 *) Pl. metallien jalostus ja tietotekniikka-ala 26 31.12.26/31.12.25 31.12.26/3.9.26 Muutos (vientiin): +14 % % Muutos (kotimaahan): +12 % 4 % Muutos (yhteensä): +14 % 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12.26
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Uudet tilaukset lisääntyivät tuntuvasti loka joulukuussa, mutta vuodenvaihteessa tilauskanta painui alemmalle tasolle Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 25. Vastaavasti viennin arvo oli vajaat 1 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Vienti lisääntyi euromääräisesti eniten Länsi- Eurooppaan sekä Kaukoitään. Vienti Lähi-itään sekä Pohjois-Amerikkaan supistui, Keski- ja Itä-Eurooppaan pysyi ennallaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka joulukuussa euromääräisesti 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 25 vastaavalla ajanjaksolla ja 16 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinä syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 4 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 11 prosenttia pienempi kuin viime vuoden syyskuun lopussa. Tilauskannoissa oli joulukuun lopussa vähennystä syyskuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 63 prosentissa yrityksistä ja lisäystä 37 prosentissa yrityksistä. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna 27 hieman pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset vuosineljänneksittäin Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta vuosineljänneksen lopussa 55 Milj. euroa, nimellisin hinnoin 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 IV,26/IV,25 IV,26/III,26 Muutos (vientiin): +2 % +17 % Muutos (kotimaahan): +28 % +7 % Muutos (yhteensä): +21 % +16 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/26 55 Milj. euroa, nimellisin hinnoin 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 31.12.26/31.12.25 31.12.26/3.9.26 Muutos (vientiin): 2 % 1 % Muutos (kotimaahan): 25 % 23 % Muutos (yhteensä): 4 % 11 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12.26 KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Tilauskanta ennätyskorkealla, kapasiteetti rajoittaa pian tuotantoa Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 25. Vastaavasti viennin arvo oli euromääräisesti noin viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Vienti lisääntyi kaikille markkina-alueille, eniten Pohjois-Amerikkaan, Länsi- Eurooppaan sekä Keski- ja Itä- Eurooppaan. Tosin viennin lisääntyminen Pohjois-Amerikkaan oli yksittäisen laivatoimituksen ansiota ja merkittävä osa viennin kasvusta Keski- ja Itä-Eurooppaan selittyi autojen kauttakulkukaupalla. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 13 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 25, mutta 19 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäsyyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa euromääräisesti 21 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 3 prosenttia suurempi kuin viime vuoden syyskuun lopussa. Tilauskannoissa oli joulukuun lopussa vähennystä syyskuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 47 prosentissa yrityksistä, lisäystä 45 prosentissa yrityksistä ja 8 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna 27 suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Entistä useammassa yrityksessä tuotanto on täyskäytössä, mikä alkaa rajoittaa alan liikevaihdon kasvumahdollisuuksia Suomessa tulevina kuukausina.
Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta* vuosineljänneksen lopussa 4 Milj. euroa, nimellisin hinnoin 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 IV,26/IV,25 IV,26/III,26 Muutos (vientiin): 7 % +22 % Muutos (kotimaahan): 27 % +11 % Muutos (yhteensä): 13 % +19 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/26 11 Milj. euroa, nimellisin hinnoin 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 31.12.26/31.12.25 31.12.26/3.9.26 Muutos (vientiin): +2 % +3 % Muutos (kotimaahan): +21 % 1 % Muutos (yhteensä): +21 % +3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12.26 METALLIEN JALOSTUS Tuotantomäärät ja hinnat kasvattaneet tuntuvasti liikevaihtoa Metallien jalostajayritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto oli Suomessa viime vuonna tammi-syyskuussa euromääräisesti noin 2 prosenttia suurempi kuin vuonna 25. Liikevaihtoa kasvattivat lisääntyneet tuotantomäärät sekä korkeammat hinnat. Vienti lisääntyi määrällisesti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, mutta väheni muille markkina-alueille. Terästuotteiden tuotanto oli viime vuonna Suomessa määrältään 12 prosenttia korkeammalla tasolla ja värimetallien tuotanto 6 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Valujen tuotannossa kasvua oli 3 prosenttia. Maailman terästuotanto kasvoi viime vuonna määrältään 9 prosenttia vuodesta 25 ja oli 1 24 miljoonaa tonnia. Eniten tuotanto lisääntyi Kiinassa, jossa oli kasvua edellisvuotisesta 18 prosenttia. Intiassa tuotanto lisääntyi 8 prosenttia ja Venäjällä 7 prosenttia. EU-maissakin tuotanto kasvoi kaikkiaan 6 prosenttia. Kiinan viime vuoden tuotanto 419 miljoonaa tonnia oli 34 prosenttia koko maailman tuotannosta. Metallien jalostuksen tuotannon määrä vuosineljänneksittäin Metallien jalostuksen viennin arvo kuukausittain Valut 13 2:I=1 12 11 1 9 8 Terästuotteet Värimetallit Muutos I IV,26/I IV,25, % +3 % +12 % +6 % 7 2 21 22 23 24 25 26 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto IV/26 (loka marraskuun tietojen perusteella). Työpäiväkorjatun volyymi-indeksin kumulatiivinen vuosimuutos: I IV26/I IV,25. Lähde: Tilastokeskus Terästuotteet Värimetallit Muutos: 1 1,26/1 1,25, % 5 45 Milj. euroa, nimellisin hinnoin +13 % 4 35 3 25 2 +73 % 15 1 5 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tullihallitus, viimeinen havainto 1/26
TIETOTEKNIIKKA-ALA Liikevaihto jatkanut kasvuaan Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 25. Alan liikevaihto on ollut kasvussa Suomessa yhtäjaksoisesti ainakin runsaat 3 vuotta, jos liikevaihdon kasvun pysähtymistä vuonna 22 ei oteta huomioon. Tietotekniikka-alan yritysten liikevaihto Suomessa 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 2,1=1 Muutos: 1 9, 26/1 9,25,% +1 % 2 21 22 23 24 25 26 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 9/26 Lähde: Tilastokeskus TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN HENKILÖSTÖN KEHITYS SUOMESSA Henkilöstömäärä lisääntynyt osassa teknologiateollisuutta Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä Suomessa kasvoi viime vuonna 2,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa runsaat 255. Viime vuoden lopussa suoritettu EK:n työvoimatiedustelu ennakoi alan yritysten lisäävän henkilöstöään myös vuonna 27, mutta hieman hitaammin kuin vuonna 26. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa henkilöstön määrä pysyi ennallaan vuonna 26 ja se oli vuoden lopussa noin 62. Tänä vuonna sen arvioidaan vähenevän puolisen prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuuden vahvistuneet tilauskannat ovat vaikuttaneet myönteiseen kehitykseen myös henkilöstömäärissä. Alan yritykset lisäsivät henkilöstöään viime vuonna 4,5 prosenttia ja se oli vuoden lopussa runsaat 133. Tänä vuonna sen arvioidaan edelleen lisääntyvän kolmisen prosenttia. Metallien jalostuksessa henkilöstön määrä lisääntyi hieman viime vuonna ja se oli vuoden lopussa noin 15. Tänä vuonna sen arvioidaan vähenevän jonkin verran. Tietotekniikka-alalla henkilöstön määrä kehittyi niin ikään myönteisesti vuonna 26. Se lisääntyi 1,1 prosenttia ja oli vuoden lopussa 45 5. Tänä vuonna sen arvioidaan lisääntyvän viitisen prosenttia. Suomalaisilla teknologiateollisuuden yrityksillä oli ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä noin 18 vuoden 25 lopussa ja arviolta lähes 2 vuoden 26 lopussa. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä Suomessa päätoimialoittain Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus 1999 2 21 22 23 Metallien jalostus Tietotekniikka-ala 24 25 26 27e 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Henkilöstö Suomessa 1998 1999 2 21 Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (pl. tietotekniikka-ala) 22 23 24 25 26 27e Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuuden henkilöstön määrän kehitys Suomessa toimialoittain 2 25 26 27e Elektroniikka- ja sähköteollisuus 69 3 61 85 61 85 61 5 Kone- ja metallituoteteollisuus 128 4 127 5 133 2 137 Metallien jalostus 16 9 14 75 14 8 14 75 Tietotekniikka-ala 37 2 45 45 5 47 7 Koko teknologiateollisuus 251 8 249 1 255 35 26 95 Lähde: Tilastokeskus; Teknologiateollisuus ry:n henkilöselvitys (vuoden 26 kehitys), EK:n työvoimatiedustelu (vuoden 27 arviot) Teknologiateollisuuden työsuhteet ovat pääosin vakituisia ja niiden osuus on 94 prosenttia kaikista työsuhteista. Määräaikaisia työsuhteita on 6 prosenttia. Henkilöstöön suhteutettuna osa-aikaisten työntekijöiden osuus on 2 prosenttia ja ulkomaalaisten työntekijöiden niin ikään 2 prosenttia. Oman henkilöstön lisäksi alan yrityksissä on vuokratyöntekijöitä noin 1, mikä vastaa 4 prosenttia suhteessa yritysten henkilöstöön. Henkilöstö työsuhteen mukaan teknologiateollisuudessa 26 Henkilöstöön suhteutettuna, % Elektroniikka- Kone- ja Metallien Tietotekniikka ja sähkö- metallituote- jalostus -ala teollisuus teollisuus Vakituisia 93,7 93,9 94,7 89, 98,1 Määräaikaisia 6,3 6,1 5,3 11, 1,9 Osa-aikaisia 2, 1,3 1,3 2, 4,8 Ulkomaalaisia työntekijöitä 2, 3,6,7,2 1,9 Lisäksi vuokratyöntekijöitä 3,9 4,5 3,7 2, 2,3 Yrityksillä vaikeuksia löytää osaajia Teknologiateollisuuden yrityksistä edelleen runsas 4 prosenttia ilmoittaa kohdanneensa rekrytointiongelmia. Rekrytointiongelmat koskevat yhtäläisesti kaikkia toimialoja. Pula osaajista koskee samoja ammattinimikkeitä, jotka ovat olleet kärjessä viimeiset kymmenen vuotta. Ne ovat levy- ja hitsaustyöt, tuotantotyöt, koneistus ja insinöörityöt. Teknologiateollisuudesta eläkkeelle siirtyvien määrä on nousemassa noin 5 henkilöön vuosittain. Rekrytointiongelmat johtuvat pääosin siitä, että eläkkeelle lähtijöistä noin 8 prosenttia on ammatiltaan levyseppä-hitsaajia, koneistajia ja asentajia. Koulutusjärjestelmä ei nykyisellään tarjoa määrällisesti riittävästi juuri näitä alan tarvitsemia osaajia. Arvio tästä vuosittain syntyvästä vajeesta on teknologiateollisuuden osalta 1 1 5 osaajaa. Rekrytointiongelmista ilmoittaneiden teknologiateollisuuden yritysten osuus 7 % 6 5 4 3 2 1 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: EK:n työvoimatiedustelut vuosilta 1997 26 Lisätietoja: Suhdannetilanne ja näkymät: Jukka Palokangas, puh. (9)1923 358, 4-75 5469 Henkilöstön kehitys: Timo Puustinen, p. (9) 1923 35, 4-572 917 Tiedot perustuvat tilanteeseen 3.1.27 Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä löytyy Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi/talouden arviointi TILANNE JA NÄKYMÄT