Meijän maakunta Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus
Asukkaiden palvelut turvataan Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on hyvässä vauhdissa koko maassa. Pohjois-Karjalalla on parin muun maakunnan kanssa etumatkaa valmistelussa. Meillä Siun sote otti jo viime vuoden alussa varaslähdön sote-uudistuksessa. Maakunta- ja sote-uudistuksessa suomalaiseen hallintoon luodaan kolmas taso eli maakunta, aiempien valtion ja kuntien lisäksi. Uusi organisaatio aloittaa 1.1.2020. Olemme Pohjois-Karjalassa työstäneet laajalla asiantuntijajoukolla sitä, miten tehtävät ja palvelut kannattaa järjestää paikallisesta näkökulmasta. Pohjois-Karjalassa valmistelua on kutsuttu Meijän maakunta -työnimellä. Pohjois-Karjala haluaa olla rohkea edelläkävijä uudistuksessa. Pidämme kiinni hyviksi havaituista tavoista tehdä asioita, mutta etsimme samalla uusia toimintatapoja ennakkoluulottomasti. Pohjois-Karjalassa uuteen maakunnan organisaatioon siirretään sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi ELY-keskusten, maakuntaliiton, TE-toimiston, AVI:n ja kuntien tehtäviä. Samansisältöisten tehtävien yhdistäminen on järkevää. Se ei tarkoita kustannussäästöjä vaan pikemminkin tuo maakuntakoneeseen lisää tehokkuutta. Maakuntaan siirtyvät tehtäväkokonaisuudet Kyseessä on historiallinen muutos, joka koskettaa tavalla tai toisella suurta osaa maakunnan väestä. Maan hallitus päättää nyt keväällä lait, jotka määrittelevät sen millaiseksi tämä uudistus lopulta muodostuu. Tulemme sitten järjestämään eri puolilla Pohjois-Karjalaa yleisötilaisuuksia, joissa kerromme asiasta tarkemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Siun sote Pelastustoimi ja varautuminen Pelastuslaitos (Siun sote) Ympäristöterveydenhuolto Siun sote Maakuntaliiton kehitystehtävät Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Hallinnon ja tuotannon tukipalvelut PTTK, Siun talous, Polkka Pekka Kuosmanen muutosjohtaja, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Elinkeino (sis. maaseutu), liikenne ja ympäristöpalvelut ELY-keskus Työ- ja elinkeinopalvelut TE-toimisto Läänineläinlääkäri, alkoholivalvonta AVI Maaseutuhallinto Kuntien yhteistyöalueet Maatalousyrittäjien lomituspalvelut Lomitusyksiköt
Henkilöstö on muutoksen moottori Pohjois-Karjalassa henkilöstö on avainasemassa maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumisessa. Henkilöstön osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen on tärkeää, sillä näin varmistamme arjessa toimivat ratkaisut. Pohjois-Karjalaan on perustettu henkilöstöryhmä, joka koostuu niiden organisaatioiden henkilöstön edustajista, jotka myöhemmin siirtyvät maakunnan palvelukseen. Ryhmän keskeinen tehtävä on kerätä nykyiset henkilöstöön liittyvät käytännöt ja kehittää niitä eteenpäin sekä sopia, mitä käytäntöjä maakunnassa noudatetaan. Haluamme, että henkilöstö saa kattavasti tietoa koko muutoksen ajan. Henkilöstöviestintää tehdään monipuolisesti mm. organisaatioiden intranetissä, sosiaalisessa mediassa, uutiskirjeillä, esitteillä sekä nettisivuilla pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus. Päivitämme sivuille henkilöstöä koskevia uutisia ja eri työryhmien muistioita. Periaatteena on avoimuus ja vuorovaikutus. Maakunnan palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti Siun soten ja pelastuslaitoksen henkilöstö, maakuntaliiton työntekijät, maaseutuhallinnon ja maatalouslomituksen henkilöstöä sekä ELY-keskuksen, AVIn ja TE-toimiston työntekijöitä. Henkilöiden siirtymisiä voi tapahtua myös suunnitteilla oleviin valtakunnallisiin palvelukeskuksiin. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa 1.1.2020 ja siihen tulee työntekijöitä lähes 8 000. Maakuntaan siirtyvä henkilöstö Yhteensä n. 8 000 Sosiaali- ja terveydenhuolto (Siun sote) Pelastustoimi ja varautuminen (Siun sote) Ympäristöterveydenhuolto (Siun sote) Maakuntaliitto ELY (sis. Keha-keskus) TE-toimisto AVI Heli Määttänen henkilöstöasiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Mari Ojalammi henkilöstösuunnittelija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Maaseutuhallinto Maatalousyrittäjien lomituspalvelut
Siun sote otti varaslähdön uudistukseen Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalvelut ehdittiin koota yhteen, vaikka valtakunnallisia sote-ratkaisuja oltiin vasta kursimassa kasaan. Siun sote käynnistyi vuoden 2017 alussa, ja eri kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, keskussairaala, pelastuslaitos ja ympäristöterveys ovat nyt yhdessä paketissa. Lähtökohtana oli ajatus, että kaikki muuttuu, mutta samalla mikään ei muutu. Tavallinen pohjoiskarjalainen löytää edelleen palvelut läheltä omaa arkista asuinpaikkaansa. Mutta avun saattaa saada hieman eri tavalla kuin ennen: palvelun voi saada verkossa, asiakkaan ongelmaa voivat olla ratkomassa eri ammattilaiset yhtä aikaa, ensihoito voi tulla kotihoidon avuksi tai palvelusetelillä avun voi hankkia valitsemaltaan yrittäjältä. Siun sotea on lähdetty rakentamaan asiakkaiden tarpeista käsin. Ideana on, että voimat yhdistämällä saadaan turvattua laadukkaat, nykyaikaiset ja yhdenvertaiset palvelut kaikille pohjoiskarjalaisille. Yhdessä tekemällä pystytään vähentämään asiakkaan pallottelua ammattilaiselta toiselle ja tarttumaan ongelmiin ajoissa. Yhdessä tekemällä saadaan myös rahat riittämään. Mikä Siun sote? Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 14 kunnan alueella. Siihen kuuluvat Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes, Outokumpu, Kontiolahti, Ilomantsi, Juuka, Liperi, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo ja Heinävesi. Siun soteen kuuluvat myös Pohjois-Karjalan keskussairaala, pelastuslaitos ja ympäristöterveys. Maakunta- ja sote-uudistuksessa Siun sotesta tulee osa maakuntaa. Vaikka iso osa työstä on jo tehty, on muutoksia vielä edessä, niistä keskeisimpänä asiakkaiden valinnanvapaus. Siun sotea perustettaessa oli toki myös ajatuksena, että kun on vähän etukenossa, niin saa omat sormenjälkensä mukaan kansalliseen ratkaisuun. Ja onneksi kävi hyvin siinäkin! Anu Niemi sote-asiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus/siun sote
Lokakuussa juodaan maakuntavaalikahvit Sinä päätät kuka päättää ÄÄNESTÄ 28.10.2018! Reilun puolen vuoden päästä kannattaa äänestää ainutlaatuisissa vaaleissa, sillä 28. lokakuuta järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit. Niissä maakunnan asukkaat pääsevät valitsemaan maakuntavaltuuston, johon tulee Pohjois-Karjalassa 59 jäsentä. Maakuntavaltuustolla on väliä, sillä se käyttää ylintä päätösvaltaa Pohjois-Karjalassa - se siis vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta. Maakunnan budjetti on vuosittain lähes miljardin. Ajatusmaailma muuttuu sikäli, että maakuntavaltuustossa ei ole kuntakohtaisia edustajapaikkoja. On myös huomioitava, että maakuntavaltuutettu ei ole yksittäisen kunnan edustaja, vaan hän on oman maakuntansa edustaja. Hänen pitää siis kantaa huolta Pohjois-Karjalan menestyksestä. Maakuntavaltuusto järjestäytyy heti vuoden 2019 alussa ja alkaa sen jälkeen tekemään päätöksiä uuden Pohjois-Karjalan maakunnan toiminnasta. Vuosi 2019 tulee olemaan hektinen, sillä vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnalle 1.1.2020. Maakuntavaltuusto asettaa maakuntahallituksen ja maakunnan muut toimielimet sekä valitsee maakuntajohtajan. Maakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, tosin ensimmäinen toimikausi on hieman lyhyempi. Jatkossa maakuntavaalit järjestetään samaan aikaan kuntavaalien kanssa. Pohjois-Karjalassa toivotaan mahdollisimman suurta äänestysaktiivisuutta - tavataan siis vaaliuurnilla! Jari Aho hallintoasiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Kuva: Sanomalehti Karjalainen
Tehtävät ja palvelut Maakunta turvaa arkeamme Tehtävät ja palvelut SOTE Siun Sote Hyvinvointi ja terveys Varautuminen Aluekehitys Kasvupalvelut Viljelijäpalvelut Alueiden käyttö Liikenne Ympäristö Edunajaminen, kehittäminen, osallisuus Miten uusi maakunta näkyy tavalliselle ihmiselle? Ensimmäinen matka maakunnan palveluihin alkaa jo äidin vatsassa neuvolasta. Elämän polulla maakunta turvaa arkeamme monessa kohdin. Kun tarvitsemme terveyspalveluita, käännymme jatkossa maakunnan sote-keskuksen tai yksityisten sote-keskusten puoleen. Sairaalapalvelut löytyvät isommassa hädässä tulevaisuudessakin Tikkamäeltä maakunnan liikelaitoksesta. Maakunta vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi esimerkiksi pelastustoimen ja työllisyyspalveluiden järjestämisestä Pohjois-Karjalassa. Yrittäjät kääntyvät jatkossa usein maakunnan järjestämien kasvupalveluiden puoleen. Yritys- ja työllisyyspalveluita tuottaa moni eri tuottaja hyvässä yhteistyössä. Maakunnan on varauduttava erilaisiin poikkeustilanteisiin ja häiriöihin. Tuoreena esimerkkinä ovat tykkylumen aiheuttamat laajat sähkökatkot maakunnassa. Maakunta vastaa myös tienpidosta eli esimerkiksi siitä, että urakoitsijat pitävät tiet vaaditussa kunnossa. Maanviljelijät saavat viljelijäpalvelut ja esimerkiksi lomituspalvelut maakunnasta. Näiden lisäksi maakunta vastaa monesta tärkeästä tehtävästä, jotka eivät aina välttämättä näy suoraan tavalliselle ihmiselle. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi aluekehitys, ympäristö ja alueidenkäyttö. Näitä monia tehtäviä hoidetaan yhteistyössä kuntien kanssa. Esimerkiksi kaavoituksessa maakunta vastaa maakuntakaavan laatimisesta, kunnat tarkemmista kaavoista. Maakunta tekee jatkossa parhaansa Pohjois-Karjalan elinvoiman ja hyvinvoinnin eteen, ei yksin vaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kaikki nämä palvelut ja tehtävät siirtyvät uusille maakunnille nykyisiltä organisaatioilta 1.1.2020. Valmistelua tehdään jo nyt. Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa ja yhdistää nykyisiä palveluja. Raha ei riitä kaikkeen, silti monesti voimme tehdä asiat järkevämmin, tehokkaammin ja ennen kaikkea fiksummin. Jarno Turunen projektijohtaja, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus
Maakunnalle lähes miljardin budjetti Pohjois-Karjalan maakunnasta tulee merkittävän kokoinen taloustoimija. Maakunnan kannalta keskeistä on valtion rahoitus, minkä lisäksi toimintaa rahoitetaan asiakas- ja käyttömaksuilla. Maakunnalla ei ole verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa. Vuodesta 2020 alkaen Pohjois-Karjalan maakunnalla on vuositasolla lähes miljardin euron suuruinen budjetti. Maakunta päättää itsenäisesti saamansa rahoituksen käytöstä. Maakunta huolehtii rahoituksen turvin muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, aluekehityksestä, kasvupalveluista ja pelastustoimesta. Valtakunnantasolla uudistuksen keskeinen tavoite on kustannusten hillintä. Vuoteen 2029 mennessä tavoitellaan koko Suomen tasolla 2,8 miljardin euron menojen kasvun hidastumista. Pohjois-Karjalassakin tämä tarkoittaa väestön palvelutarpeiden ymmärtämistä, ennakoimista ja sen mukaista voimavarojen kohdentamista. Niin ohjauksen kuin johtamisen merkitys korostuu tavoitteeseen pääsemisessä. Valtimo Nurmes Juuka Lieksa Ilpo Huurinainen talousasiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Outokumpu Polvijärvi Kontiolahti Ilomantsi Heinävesi Liperi Joensuu Rääkkylä Tohmajärvi Kitee
Nuva on käärinyt hihat ylös Pohjois-Karjalan maakunnallinen nuorisovaltuusto perustettiin viime marraskuussa yhtenä ensimmäisten joukossa. Maakunnallisia nuorisovaltuustoja löytyy vasta muutama Suomesta, mutta lisää on varmasti tulossa. Pohjois-Karjalassa nuorisovaltuustoon valittiin 28 jäsentä eli kaksi jokaisesta kunnasta. Oma haluni vaikuttaa heräsi viisi vuotta sitten - aluksi vanhempien kautta hiukan puolipakotettuna. Mutta rakkaus asioihin vaikuttamiseen kasvaa syödessä eli kun ikää tulee lisää, niin sitä kiinnostuu vaikuttamisesta. Olin aluksi Kontiolahden kunnan nuorisovaltuustossa ja nyt minut valittiin maakunnan nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi. Nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia myös täällä Pohjois-Karjalassa. Yhdenvertaisuus ja yhteistyö ovat tärkeitä. On mukava tehdä nuorisovaltuutettujen kanssa enemmän yhdessä ja tuoda nuorten ääntä myös maakuntatasolle. Me nuoret pääsemme maakunnallisen nuorisovaltuuston kautta vaikuttamaan maakuntauudistukseen. Haluan tehtävässäni panostaa erityisesti nuorten hyvinvointiin, nuorten työllistymiseen sekä syrjäseutujen joukkoliikenteen parantamiseen. Anette Pottonen Pohjois-Karjalan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Pohjois-Karjalan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anette Pottonen, 1. varapuheenjohtaja Juho Pitkänen (oik.) ja 2. varapuheenjohtaja Oskar Mannelin (vas.).
Savosta Karjalaan Heinävesi on kautta historiansa sinnitellyt idän ja lännen, Ruotsin ja Venäjän, Savon ja Karjalan välimailla. Milloin olemme olleet metsästysmaina, milloin kalavesinä. Eränkävijät ovat kulkeneet seudun kautta ja jättäneet Heinävedelle merkkejään kuten kivikautisia asuinpaikkoja ja kalliomaalauksia. Heinäveteläisten geeneissä lienee vielä muinaisten lappilaistenkin perimää. Karjalaista vilkkautta kansanluonteeseemme ovat sekoittaneet evakot, joita sodan jälkeen sijoitettiin Heinävedelle. Entisaikaan vesistöt ohjasivat paljon ihmisten liikkumista ja niinpä täältä suuntana olivat Heinäveden reitin, kansallismaiseman, molemmat päät Kuopio ja Savonlinna. Paikkakunnan ensimmäinen maantie - Karjalan tie, sekä Savon ja Karjalan ratojen välinen poikkirata Varkaudesta Joensuuhun lisäsivät kuitenkin kanssakäyntiä myös itään päin. Heinäveden sijainti kolmen maakunnan kainalossa on tehnyt pikkukunnasta tarpeen mukaan joka suuntaan joustavan liikkujan. Terveyspalvelut on jo pitkään saatu Pohjois-Karjalasta, maakuntahallinto Etelä-Savosta, yrityspalvelut Pohjois-Savosta. Säätiedotus taas on valittu näiden kolmen maakunnan väliltä sen perusteella, minne se on ennustanut kauneinta keliä. 90-luvun alussa tehty kysely Pohjois-Karjalan tunnetuimmasta matkailukohteesta nosti ykköseksi Valamon luostarin. Turistille maakuntarajoilla ei siis ole ollut mitään merkitystä. Vuosisatojen rauhanomainen rinnakkaiselo on luonut hyvän pohjan yhteistyölle Pohjois-Karjalan kanssa. Niinpä suuntaammekin luottavaisin mielin kohti uutta maakuntaa vuoden 2020 alusta. Uskon, että mukavasti lupsahdamme pohjoiskarjalaisten joukkoon ja viihdymme teidän kanssanne. Hienolta on tuntunut se sydämellinen vastaanotto, kaikkeen toimintaan mukaan tempaisu ja kiinnostus, jota Heinävesi on jo nyt saanut Pohjois-Karjalan taholta osakseen. Maarika Kasonen Heinäveden kunnanjohtaja
Mitä on osallisuus? Osallisuus on halua ja mahdollisuutta päättää ja vaikuttaa. Osallisuus on nähdyksi, kuulluksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi tulemista. Osallisuus luo hyvinvointia ja antaa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Osallisuutta ja vaikuttamista lisätään mm. tarjoamalla aktiivista, monikanavaista, ymmärrettävää ja oikea-aikaista tietoa järjestämällä asukas- ja asiakasraateja sekä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia tukemalla oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua mahdollistamalla osallistuminen ja vaikuttaminen valmisteluun ja päätöksentekoon Pohjois-Karjalassa osallisuus tehdään yhdessä maakunnan valmistelijoiden, Siun soten, ELY:n, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, henkilöstön, kuntien, järjestöjen, asukkaiden ja yritysten kanssa. Tavoitteenamme on vahvistaa eri toimijaryhmien äänten kuulumista uudistuksessa ja tuoda näkyväksi osallisuustyötä, hyödyntää toimijoiden parhaita käytäntöjä sekä parantaa tiedonkulkua. Haluamme edistää asukkaisen mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua tulevan maakunnan ja sen palveluiden suunnitteluun. Perustimme Pohjois-Karjalaan osallisuustyöryhmä, jonka tavoitteena on vahvistaa eri toimijaryhmien äänten kuulumista uudistuksessa ja tuoda näkyväksi osallisuustyön tekemistä, hyödyntää toimijoiden parhaita käytäntöjä sekä synergiaetuja ja parantaa tiedonkulkua. Järjestämme keväällä runsaasti avoimia tilaisuuksia eri puolilla maakuntaa, kyselemme toiveita ja ajatuksia sekä kerromme ajankohtaisista asioista. Tulethan mukaan? Voit seurata uudistuksen nettisivuilta pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus, kuinka uudistustyö Pohjois-Karjalassa etenee. Sivuilla voit myös esittää kysymyksiä ja kommentteja uudistuksesta. Lisäksi kannattaa tilata uudistuksen sähköinen uutiskirje, jonka lähetämme yleensä kerran kuukaudessa. Maarita Mannelin osallisuusasiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus
Järjestöt mukana muutoksessa Pohjois-Karjalan monipuolinen järjestökenttä, 3 700 yhdistystä tuo maakuntaan iloa, elämää, tekemistä, tukea, toimintaa, tapahtumia, kohtaamisia, yhdessä oloa, kehittämiskumppanuutta ja asiantuntemusta sekä maakunnan ihmisten ääntä päätöksen teon tueksi. Pohjois-Karjalassa järjestöyhteistyöllä on pitkät perinteet. Uudistuksessa järjestöt ovat edustettuina hyvinvoinnin, elinvoiman ja järjestöjen muutosfoorumeissa. Järjestöjen muutosfoorumina toimii Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta Jane. Kunnissa toimii paikallisia järjestöjen yhteistyöryhmiä. JELLI.FI -palvelusta asukkaat, yhdistykset ja viranomaiset löytävät helposti oman kotikunnan ja maakunnan alueelta toimivat yhdistykset ja järjestöt ja niiden toiminnan. Siun soten osallisuussuunnitelmaa on valmisteltu yhdessä järjestöjen kanssa. Kehittämiskumppanuuksia ja uusia toimintamuotoja haetaan yhteistyöllä Siun soten ja järjestöjen kanssa. Järjestöt ovat mukana maakuntauudistuksen osallisuustyössä, jota koordinoi syksyllä perustettu osallisuustyöryhmä. Järjestö 2.0 -hankkeet toimivat kaikissa maakunnissa. Hankkeilla vahvistetaan järjestöjen roolin ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. Järjestö 2.0 Pohjois-Karjala -hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Parhaillaan rakennamme järjestöjen ja Meijän maakunnan yhteistyön pelisääntöjä. Olethan kuulolla! Kuva: Susanna Prokkola Hanna Kääriäinen järjestökehittäjä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, Järjestö 2.0 Pohjois-Karjala -hanke Järjestöt ovat olleet mukana uudistuksen osallisuustyössä jo valmisteluvaiheesta alkaen. Prosessi on kuvattu Kuntaliiton julkaisemassa Kuulethan sie minnuu -oppaassa.
Älä tule paha kakku tule hyvä kakku! Uudistuksesta viestitään koko arsenaalilla Maakunta- ja sote-uudistuksen myllerryksessä, kuten muissakin muutostilanteissa, aktiivisen viestinnän rooli korostuu. Se on äkkiä enemmän kuin sata jänistä. Me viestijät olemme uudistuksen iholla ja kerromme miten palveluja uudistetaan, millaisia tehtäviä maakunnalle tulee ja miten asukkaat pääsevät vaikuttamaan niihin. Hyödynnämme monipuolisesti koko viestinnän työkalupakkia, jotta sanoma tavoittaisi teidät pohjoiskarjalaiset mahdollisimman hyvin. Suosittelen seuraamaan erityisesti uudistuksen nettisivuja osoitteessa pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus. Koostamme sinne laajan kattauksen uudistuksen materiaaleja ja uutisia. Sieltä kannattaa tilata sähköinen uutiskirje, joka sitten tupsahtaa sähköpostiin. Järjestämme runsaasti avoimia tilaisuuksia, jotta jokainen halukas pääsisi vaikuttamaan uudistukseen. Päivitämme Facebookissa (facebook.com/pohjoiskarjala) sekä Pohjois-Karjalan että uudistuksen tuoreita uutisia. Teemme esitteitä, videoita ja lehtiä haluamme tehdä asiat näkyväksi. Uudistuksen käytännön valmistelutyötä tekee Pohjois-Karjalassa valmistelutiimi. Meidät löytää Joensuusta osoitteesta Torikatu 18 A, 4. kerros. Rauno Jussila viestintäpäällikkö, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Laura Jussila graafinen suunnittelija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus
Kannen kuva: Salla Seeslahti