(Tulevia) kansalaisia kurittamassa: Oppikoulujen sukupuolittuneet rangaistuskäytänteet 1905 1925 Karoliina Puranen HYTTI-seminaari, Jyväskylä
Yhteystiedot Tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos karoliina.n.puranen@jyu.fi Väitösprojektin työnimi (toistaiseksi): Koulukuri, oppilaan sukupuoli ja yhteiskunnallinen asema sekä arviointi suomalaisissa oppikouluissa 1900-luvun alussa
Esityksen rakenne 1.Rangaistuskirjat 2.Kasvatus, kansalaisuus ja rangaistukset 3.Koulujärjestys 1872 4.Alustavia tuloksia
Lähde: Helsingin suomalaisen normaalilyseon rangaistuskirja
Kasvatus, kansalaisuus ja rangaistukset Kansalaisyhteiskunnan rakentaminen korostui suomalaisessa koulutuspolitiikassa erityisesti 1900-luvun alussa (esim. Rantala 2001) Erot esim. mies- ja naiskansalaisuuden välillä määrittivät koulutusta ja koulukasvatusta (esim. Kaarninen 1995; Meinander 1994) Myös kurilla ja rangaistuksilla suuri merkitys koulukasvatuksessa (Landahl 2013; Launonen 2000; Ojakangas 1998) Rangaistukset opetusvälineitä kansalaiskasvatuksessa? 30.11..2017
Koulujärjestys 1872 Lyseoissa ja yhteiskouluissa sallitut rangaistukset 1. Varoitus 2. Erottaminen tovereista 3. Muutto alimmaiseksi luokassa 4. Jälki-istunto 5. Ankara varoitus 6. Karsseri 7. Kehotus lähteä koulusta 8. Määräaikainen erotus 9. Erotus Tyttökouluissa sallitut rangaistukset 1. Varoitus 2. Erotus Lainsäädäntö tuotti sukupuolittuneita rangaistuskäytänteitä! 30.11..2017
Alustavia tuloksia Vasa svenska samskola: rangaistuskirjaan merkityt rangaistukset 1907 1925 Rangaistus Pojat Tytöt % Jälki-istunto 108 11 47,6% Varoitus 42 5 18,8% Muistutus 32 1 13,2% Ankara muistutus 17 0 6,8% Määräaikainen erotus 9 0 3,6% Ankara varoitus 6 1 2,8% Karsseri 4 0 1,6% Kehotus lähteä koulusta 3 0 1,2% Erotus 3 0 1,2% Muu 6 0 2,4% Rangaistusta ei merkitty 0 0 0,0% Yhteensä 230 18 99,2% Yhteensä 250 rangaistusta merkittiin koulun rangaistuskirjaan vuosina 1907 1925, mutta 2 tapauksessa oppilaan sukupuoli on epäselvä. Noin 65% koulun oppilaista oli tyttöjä vuosina 1914 1923 (Pensar 1957, 69)
Alustavia tuloksia Vaasan lyseo: Rangaistuskirjaan merkityt rangaistukset 1905 1925 Rangaistus Määrä % Jälki-istunto 2117 96,62% Karsseri 30 1,37% Määräaikainen erotus 15 0,68% Ankara varoitus 9 0,41% Ruumiillinen kuritus 4 0,18% Erotus 1 0,05% Kehotus lähteä koulusta 1 0,05% Rangaistusta ei merkitty 14 0,64% Yhteensä 2191 100,00% Vaasan lyseo: vuosina 1905 1925 koulun keskimääräinen vuosittainen oppilasmäärä oli 200 (Arve 1930, 85). Vasa svenska samskola: vuosina 1913 1925 koulun keskimääräinen vuosittainen oppilasmäärä oli 221 (Pensar 1957, 69).
Alustavia tuloksia Yleisimmät rikkeet, joista poikia syytettiin: epäjärjestys, vilkkaus, häiritsevä tai sopimaton käytös Yleismmät rikkeet, joista tyttöjä syytettiin: lunttaaminen, vilppi, epärehellisyys Tyttöjä rangaistiin kuitenkin vain harvoin!
Johtopäätöksiä Pojat ankaramman kurin kohteena Sotilaallinen kuri? Naiskansalaisuus vaati erilaista kontrollointia? Sukupuoli määritti myös oppilaiden käytöstä Tytöt ja pojat käyttäytyivät kuten heidän oletettiin käyttäytyvän Pojat ovat poikia Koulujen rangaistusjärjestelmä tuotti ja vahvisti kansalaisihanteita: etenkin mitä tulee mieskansalaisuuteen.
Lähteet: Alkuperäislähteet Rangaistuskirjoja, oppilasmatrikkeleita ja arvosanaluetteloita seuraavista arkistoista: Helsingin kaupunginarkisto, Läröverket för gossar och flickor arkiv Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Tampereen lyseon arkisto Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Tampereen tyttölyseon arkisto Kansallisarkisto, Helsingin normaalilyseon arkisto Kansallisarkisto, Svenska filiclyceet i Helsingfors arkiv Vaasan maakunta-arkisto, Vaasanpuistikon yhteislyseon arkisto Vaasan maakunta-arkisto, Vasa svenska samskola arkiv Alkuperäiskirjallisuus Arve, F. E. (1930). Katsaus koulun vaiheisiin vv. 1905 1930. In Järviluoma, A. (Toim.), Vaasan suomalainen lyseo 1880 1930 (s. 76 83). Vaasa: Vaasan lyseon entiset oppilaat ry. Alkio, P. (1980). Koulumuistoja Vaasan Lyseosta. In Rapila A. K. (Toim.) Vaasan Lyseo 1880 1980 (s. 262 270). Vaasa: Vaasan lyseon entiset oppilaat ry. Keisarillisen Majesteetin Armollinen Koulujärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle, Suomen Asetuskokoelma, 8.8.1872, No. 26/1872. Pensar, L. (1957). Vasa svenska samskola 1907 1957. Jubileumsskrift. Vaasa: Vasa svenska samskola. 30.11..2017
Lähteet: Kirjallisuus: Ikonen, R. (2011). Korkeasti koulutetun ihmisen ihanne. Teoksessa: Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (Toim.), Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (s. 217 236). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kaarninen, M. (1995), Nykyajan tytöt. Koulutus, luokka ja sukupuoli 1920- ja 1930-luvun Suomessa. Bibliotheca Historica 5. Helsinki: Suomen historiallinen seura Kaarninen, M. (2011). Oppikoulu yhteiskunnan rakentajana. Teoksessa: Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (Toim.), Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (s.405 429). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Landhal, J. (2013). The eye of power(-lessness). On the emerge of the panoptical and synoptical classroom. History of Education, 42 (6), 803 821. Launonen, L. (2000), Eettinen kasvatusajattelu suomalaisen koulun pedagogisissa teksteissä 1860-luvulta 1990-luvulle. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and social research 168. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Meinander, H. (1994). Towards a bourgeois manhood: Boys physical education in Nordic secondary schools 1880 1940. Helsinki: The Finnish Society od Sciences and Letters. Ojakangas, M. (1998). Lapsuus ja auktoriteetti: Pedagogisen vallan historia Snellmanista Koskenniemeen. Tutkijaliiton julkaisu 85. Helsinki: LIKE. Rantala, J. (2001). Political Ethos of Model Citizen Ensuring the Correct Political Attitude of Elementary School Teachers During the First Decades of Finland s Independence. Teoksessa: Ahonen, S. & Rantala, J. (Toim.), Nordic Lights. Education for Nation and Civic Society in the Nordic Countries, 1850 2000 (s. 153 172). Helsinki: Finnish Literature Society. Tuomaala, S. (2004). Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi: Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921-1939. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Bibliotheca historica.