OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 29.1. 2013 Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto
1. Suomen ympäristöhaasteet Vesiensuojelu: sisävedet ja Itämeri Monimuotoisuuden suojelu: metsäluonto ja maanviljelysympäristö Ilmastonmuutoksen hillintä: koskee koko taloutta Haasteiden ero Vesien- ja monimuotoisuuden suojelun ongelmien ratkaisut tiedetään, ne eivät ole kalliita, kyse on vain etujen yhteensovittamisesta ja politiikanteon viisaudesta Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää tärkeitä rakenteellisia ratkaisuja Tämä esitys: Ilmastohaasteet ja elinkeinoelämä: taloudellisen kasvun näkökulma
2. Ilmastonmuutoksen hillintä EU:n ilmastotavoitteiden haaste Päätetty: 2020 20% vähennys päästöihin Odotettavissa: 2050 80-90% vähennys päästöihin Suomen hiili-intensiteetti suurempi ja edistyminen päästöjen rajoittamisessa on ollut hitaampaa kuin Euroopassa keskimäärin Suomi: Osuus globaaleista päästöistä pieni, mutta osana EU:ta sitoudumme muuta maailmaa tiukempiin tavoitteisiin Meillä ilmastokeskustelussa vastakkain: edelläkävijyys vastaan perässähiihto
3. Porter-hypoteesi Hypoteesi: Kiristyvä ympäristöohjaus johtaa yritysten voittojen kasvuun uusien innovaatioiden tai edelläkävijyyden tuomien etujen myötä Hypoteesi tutkimuksen valossa - Havainto 1: Löytyy tapauksia, joissa kiristyä ympäristöohjaus lisää voittoja/kilpailukykyä ja tapauksia, joissa näin ei käy - Havainto 2: Yleisesti ottaen kiristyvä ympäristöohjaus ei ole laskenut tuottavuutta ja kilpailukykyä aikasarjojen valossa - Havainto 3: voidaan myös luonnehtia onnistumisen ehtoja: - hyvä innovaatioympäristö - toimiva riskirahoitus - liikkeenjohdon rohkeus & ajantasaisuus YK ja OECD: Vihreän talouden -konsepti on luotu juuri edistämään onnistumista kiristyvän ympäristöohjauksen oloissa
4. Vihreä talous: rakennemuutos Vihreä talous (taloustieteen näkökulmasta) Koko talouden rakennemuutos: vihreä kasvu ja sen lähteet Avainasemassa: toimiva hinta hiilipäästöille Uudet piirteet Biotalous & uusiutuva energia Panostus tutkimus- ja kehitystyöhön Vihreä elvytys Vihreä talous ei ole sama kuin biotalous Biotalous: tärkeä osa vihreää taloutta, joka kuitenkin koskee koko elinkeinoelämää Tavoitteena: korkean teknologian ja tuottavuuden talous Bulkin tuottamisella Suomi ei pärjää: myös ympäristöteknologiaan pätevä skaalaedut (Kiina & tuulivoima ja aurinkopaneelit)
6. Uusiutuva hiilineutraali energia EU:n ohjaus: sekasotkuinen ja ristiriitainen Erillinen uusiutuvan energian tavoite ja löysä päästöoikeuksien alkujako Päästökauppa: kuluvan kauden (2013-2020) ylijäämä on arviolta 2.1 miljardia päästöoikeutta Suomen etu: hyvin toimiva päästöoikeuskauppa Päästökaupan tehtävä: toteuttaa vähennys, ohjata investointeja, antaa palautetta tavoitteiden tiukkuudesta Suomi tarvitsee paljon taitoa luovia EU:n ristiriitaisen ohjauksen oloissa Kansallista energiapolitiikkaa ei pitäisi rakentaa yhteiskunnan tuen, vaan kotimaisen markkinaehtoisen tuotannon varaan Jos harjoitetaan tukipolitiikkaa, niin sen pitäisi olla johdonmukaista: tuulivoima ja lupajärjestelmät Maaseudulle energiantuotannon monimuotoisuutta
7. Biotalous Maa- elintarvike- ja metsätaloudessa paljon toiveita Metsähake ja peltobioenergia: energia, biopolttonesteet & biokaasu Tärkeitä, mutta paikallisia: edistävät maaseudun elinvoimaisuutta Riski: EU:n kestävyyskriteerien tarkistus & puubiomassa Kansallisesta edusta huolehdittava: puubiomassan käyttö bioenergiaksi turvattava jatkossakin Vihreä kasvu edellyttää korkeaa tuottavuutta, eli suurta jalostusarvoa: biotalouden avainasemassa on edelleen metsäteollisuus Metsäteollisuus: Suomella edelleen suhteellinen etu Kehittyneemmät teolliset energiamuodot: esimerkki torrefioidut pellit Metsäteollisuuden ja muut uudet tuotteet vastauksena paperin laskevaan kysyntään Metalli, kemia, IT ja muut: on tehty paljon hiilineutraalin yhteiskunnan hyväksi Jos ilmastosopimus joskus saataisiin, näiden alojen kilpailukyky nousi merkittävästi
8. Tutkimus- ja kehitystyö Hiilen hinnan ohella tutkimus- ja tuotekehitys on avainasemassa pyrittäessä vihreään yhteiskuntaan Yritysten panostus t&k-työhön on edelleen alhainen Yhteiskunnan tukea tarvitaan myös talousteorian mukaan Mieluummin tukea tutkimus- ja tuotekehittelyyn kuin uusiutuvan energian tuotantoon Suomesta puuttuu tärkeitä tukipalikoita kehitystyölle riskirahoituksen saatavuus ja ohjaaminen learning by doing -markkinat kaupallisen alun ja tuotteiden maineen luomiseksi Kysymys: on Suomen julkinen valta ylioptimistinen ja yritysmaailma liian konservatiivinen? Julkinen valta: onnistuminen (edelläkävijyyden) etu ei synny automaattisesti Yritysmaailma: menestyminen vaatii myös rohkeutta investoida uuteen
9. Lopuksi Vihreä kasvu merkitsee yhtäaikaista työn tuottavuuden kasvua ja koko talouden kattavaa kasvihuonekaasujen rajoittamista Työn tuottavuuden kasvun lähteet: teknologian kehitys, pääomavaltaistuminen sekä työvoiman koulutustason nousu Päästöjen vähenemisen lähteet: potentiaalisesti samat tekijät Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa, kun Energiatuotantoon löydetään hiilivapaita ratkaisuja Biotalous voimistuu paitsi paikallisesti myös sen korkean osaamisen alueilla, kuten metsäteollisuudessa ja uusinta tuotteina puusta Korkea osaaminen (älykkäät sähköjärjestelmät, huipputeknologia) yhdistyy päästöjen hillintään ja tuotantoon kaikilla aloilla Tulee huolehtia menestyksen henkisistä ja aineellisista edellytyksistä Innovaatioystävällinen ilmasto Julkisen vallan johdonmukaisuus ja ennustettavuus Miksi korkeinta koulutusta kurjistetaan?