MÄNTYMÄEN KOULU KAUNIAINEN URAKKALASKENTAA VARTEN

0001.PDF MÄNTYMÄEN KOULU KAUNIAINEN URAKKALASKENTAA VARTEN SÄHKÖTEKNIIKAN RAKENNUSTAPASELOSTUS pvm. 13.11.2017

1 RAKENNUSTAPASELOSTUS... 3 A ESITIEDOT... 3 A 1 Rakennuskohde ja sen sijainti... 3 A 2 Rakennuttaja ja käyttäjä... 3 A 3 Suunnittelijat... 3 A 3.1 Pääsuunnittelu... 3 A 3.2 Rakennesuunnittelu... 3 A 3.3 LVI-suunnittelu... 3 A 3.4 Sähkösuunnittelu... 3 A 5.1 Jakeluverkkoyhtiö... 4 H SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 5 H 0 YLEISIÄ SÄHKÖTEKNISIÄ TIETOJA... 5 H 0.10 Yleiskuvaus sähkö- ja tietojärjestelmistä... 5 H 0.11 Selvitykset ja laskelmat... 7 H 0.113 Sähkötekniset tilat... 7 H 0.2 Välitavoitteet ja erikoisohjeet... 7 S SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT... 8 S1 ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT... 8 S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ... 8 S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ... 8 S150 LÄPIVIENNIT... 8 S2 SÄHKÖNJAKELU JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET... 8 S211 SÄHKÖLIITTYMÄ... 8 S22 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU... 9 S23 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 9 S232 LVI-LAITTEIDEN JA -LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 10 S24 SÄHKÖLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT... 10 S25 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT... 10 S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ... 11 S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ... 12 S262 LATTIALÄMMITYKSET... 12 Kohteeseen lisätään lattialämmitykset esitettyihin tiloihin... 12 S6 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄT... 12 S61 POISTUMISVALAISTUS... 12 T TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT... 13 T1 VIESTINTÄ- JA TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT... 13 T110 ANTENNIJÄRJESTELMÄ... 13 T120 ÄÄNENTOISTO- JA KUULUTUSJÄRJESTELMÄ... 13

T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ... 13 T3 MERKINANTO- JA KUTSUJÄRJESTELMÄT... 14 T4 TIEDOTUS- JA NÄYTTÖJÄRJESTELMÄT... 14 T410 AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄ... 14 T530 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ... 14 T6 PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT... 14 T610 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ... 15 T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ... 15 2

3 RAKENNUSTAPASELOSTUS A A 1 ESITIEDOT Rakennuskohde ja sen sijainti Kohteen nimi: Mäntymäenkoulu Osoite: Vanha Turun maantie 2 00320 Helsinki A 2 Rakennuttaja ja käyttäjä Kauniaisten kaupunki Tilakeskus Ilona Lehto 050 594 2359 A 3 A 3.1 A 3.2 A 3.3 A 3.4 Suunnittelijat Pääsuunnittelu Rakennesuunnittelu LVI-suunnittelu Sähkösuunnittelu Arkkitehdit Korolainen & Heino Tinasepäntie 45 00620 Helsinki Juha Heino 040 5697 346 Inststo Pontek Oy Kutojan tie 2B 0263 Espoo Veli-Ville Rajasuo 050 4096 314 Ramboll Finland Oy Niittykatu 8 02200 Espoo Tuomo Korpi 040 747 8020 Ramboll Finland Oy Niittykatu 8 02200 Espoo Antti Määttänen 0400 175211

4 A 5.1 Jakeluverkkoyhtiö Nimi: Caruna Osoite: Upseerinkatu 2 02600 Espoo Postiosoite: Puhelin: 020 520 20

5 H H 0 H 0.10 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT YLEISIÄ SÄHKÖTEKNISIÄ TIETOJA Yleiskuvaus sähkö- ja tietojärjestelmistä Nykytila Kiinteistön sähköjärjestelmiä on uusittu ja korjattu useaan otteeseen vuosien mittaan eri rakennusten laajennusten yhteydessä. Seuraavassa on lueteltu sähköjärjestelmien laajemmat uusimiset ja korjaukset. - Vuonna 2002 osittainen sähköjärjestelmien saneeraus käsittäen: - Pääkeskuksen uusiminen - Poistumistievalaistusjärjestelmän uusimisen - Osittaisen jakokeskuksien uusimisen Rakennuksen sähkötekniset järjestelmät eivät täytä kaikilta osin nykyisiä vaatimuksia Vanhoja suunnitelmia ei kaikilta osin ole olemassa. Toimenpiteet Suunnitelmissa esitetyt, rakennuksen sähkötekniset sähkö- ja teletekniset järjestelmät uusitaan tai saneerataan kokonaisuudessaan. Ruokailu tilaa laajennetaan ja uusi keittiö rakennetaan rakennuksen yhteyteen. Nykyistä kirjastoa ja opettajan huonetta saneerataan. Ruokailutilan lattiaa lasketaan kellarin kohdalta. Yläkerran IV-konehuonetta laajennetaan ja sähköt uusitaan ko. alueelta kauttaaltaan. Rakennuksen C- ja D-välisen osan yhdistäminen vaatii D-osan sähköjärjestelmien osittaista purkua ja uudelleen rakennusta. Rakennuksen muutostyöalueella tulee huomioida alueen läpi kulkevien vahvavirta ja telekaapeloinitien toimivuus/toiminta rakennustöiden aikana. Saneerattavien alueiden ulkopuolella olevat sähkötekniset laitteiden uudet ja uusittavat syötöt kuuluvat urakkaan, mikäli niitä syötetään saneerattavien alueiden keskuksilta tai mikäli saneerauksesta johtuvia sähkönsyötön uusimisia tai johdon jatkamisia tehdään alueella Sähköurakoitsija järjestää työnaikaiset väliaikaiset sähkönsyötöt muille rakennusten osille ja varmistaa käyttöön jäävien tele- ja turvajärjestelmien toimivuuden rakennusurakan aikana. Laskentaan varataan 100 tuntia selvitystyötä kohteessa sähköteknisten järjestelmien nykytilan selvittämiseen. Tunnit käytetään sähkövalvojan kanssa yhteisesti sovitusti ja tehdystä selvitystyöstä tulee pitää kirjanpitoa Sähköurakoitsija laatii työpiirustukset, keskusten piirikaaviot ym. ja loppukuvat kustannuksellaan. Tele- ja AV-järjestelmien asennussuunnitelmat hyväksytettävä tilaajalla ja käyttäjällä ennen hankintaa.

6 Urakoitsija lisää nykyiset jäävät asennukset uusiin cad-kuviin urakan ulkopuoleltakin (Tasokuvat, kaaviot: nousujohtokaavio, maadoituskaavio, valaisinluettelo yms.) Johto- ja johdintunnukset Pää-, nousu- ja voimaryhmäjohdot sekä ohjaus-, hälytys-, indikointi- ja telejohtojen runkojohdot merkitään molemmista päistään ja haaroituksista käyttämällä pysyvästi kiinnittyvää kaapelimerkkiä. Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa. Merkinnät tulee tehdä konekirjoitustekstillä. Merkinnästä tulee ilmetä: - järjestelmätunnus - kaapelin ryhmä- ja/tai numerotunnus - kaapelin kytkeytymispaikkojen "osoitteet" - kaapelityyppi poikkipintoineen Merkinnät ovat samat kaapelin molemmissa päissä. Merkitseminen suoritetaan kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää vetomerkintänä teippiä. Ohjaus-, hälytys- ja säätölaiterunkojohtojen johtimet numeroidaan molemmissa päissä elleivät johtimet ole itsessään numeroituja. Purkutyöt Kaikki tarpeettomat pois käytöstä jäävät sähköasennukset puretaan. Purettavat kaapeloinnit puretaan lähimmälle käyttöön jäävälle rasialle, tai keskukselle asti Purkutöissä sähköurakoitsija merkitsee käyttöön jäävät asennukset, tekee purettavat asennukset jännitteettömiksi sekä tekee kaikki sähköasennusten purkutyöt urakkaansa kuuluvina. Kaikkien nykyisten purettavien sähköasennusten poiskuljetus kaatopaikka yms. hävitysmaksuineen sisältyvät rakennusurakkaan. Huomioitava, että purettavat loisteputket ovat ongelmajätettä

7 H 0.11 Selvitykset ja laskelmat H 0.113 Sähkötekniset tilat Sähköteknisten laitteiden nykyiset sijainnit on esitetty tasopiirustuksissa. H 0.2 Välitavoitteet ja erikoisohjeet Keittiörakennuksen saneeraus/laajennustyö vaiheistetaan piirustuksien mukaisesti siten, että alueen läpi kulkevien, muita kiinteistön osia palvelevat vahvavirta- ja telejärjestelmät pysyvät toimintakykyisinä koko saneraaustyön ajan.

8 S S1 SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT Reitit tulee toteuttaa siten, että määräysten mukainen riittävä etäisyys vahvavirta-, heikkovirta- ja telekaapeleiden välillä saavutetaan. Asennusetäisyydet suunnitellaan voimassa olevien standardien (SFS 6000, 444.6.3 Asennusohjeet) sekä laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti. S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ Pääkaapelireiteille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt ja -tikkaat kaapelointien asentamiseksi. Hyllyille ja tikkaille varataan tilat myös kaapelilisäyksiä varten. Hyllyinä ja tikkaina käytetään normaalisti teräsrakenteisia malleja. Korroosiolle alttiissa tiloissa käytetään alumiinirakenteisia hyllyjä ja tikkaita. Hyllyjen ja tikkaiden mitoitus valitaan kaapeli- ja mahdollisen muun kuorman mukaan. Pää- ja nousukaapelointien reiteillä käytetään keskiraskasta ja muualla kevyen kuormituksen hyllyjä ja tikkaita. Vahvavirta- ja telekaapeleita varten asennetaan omat pääsääntöisesti erilliset hyllyt ja tikkaat. Ilmanvaihtokonehuoneiden IV-koneikkojen kaapelointeja varten asennetaan lankahyllyt. S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ Johtokanavina käytetään tehdasvalmisteisia alumiinisia johtokanavia, joissa on erillinen tila vahvavirta- ja telejärjestelmien kaapeloinneille. Kanavat valitaan normaaleista vakiosarjoista kaikkine osineen. Kanavat ovat vakiovärisävyisiä. Korroosiolle alttiissa tiloissa käytetään alumiinirakenteisia kiskoja. S150 LÄPIVIENNIT Kaikki kaapeliläpiviennit suljetaan palo- ja ääniteknisesti lävistetyn rakenteen ominaisuuksia vastaavaksi. Tiivistysjärjestelmän tulee sallia jälkiasennettavien kaapeleiden helppo ja läpiviennin kannalta luotettava asennus. Paloläpiviennit tulee olla standardoitua mallia. Ne on voitava avata tai lävistää muovityökaluin. S2 S211 SÄHKÖNJAKELU JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET SÄHKÖLIITTYMÄ

9 Rakennus sähköliittymä pidetään ennallaan S2111 Sähköliittymäkaapeli Liittymiskaapelit pidetään ennallaan. Sähköliittymän pääsulakkeet suurennetaan ja liittymäsopimus muutetaan/uusitaan vastaamaan muuttuneita sähkötehoja. S22 S222 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ Pääjakelujärjestelmä pidetään ennallaan S2222 Sähköpääkeskus Pääkeskus pidetään ennallaan. Uuden keittiön keskuksen, uuden LVIkeskuksen, sekä Hissikeskuksen syöttö otetaan olemassa olevista varasyötöistä. Keskuksen JK C 21 syöttö jatketaan. S2223 Maadoitukset Vikatapauksissa vaarallisten kosketusjännitteiden estämiseksi sekä laitteiden häiriöiden minimoimiseksi toteutetaan määräysten mukaiset maadoitukset ja potentiaalintasaukset Maadoitukset tehdään standardin SFS 6000-5-54 mukaisesti. Jakeluverkon maadoitusjohtimena toimii nousujohdon PE-johdin. S2227 Keskusten väliset syöttöjärjestelmät Johtoina käytetään pääasiassa 5-johdinjärjestelmän mukaisia kaapelointeja. Kaapeleina käytetään halogeenittomia ja vähäisen savun muodostuksen mukaisia tyyppejä. Johdot asennetaan kaapelihyllyille oikaistuina ja tikkaille kiinnitettyinä kaarikiinnikkeillä siten ettei kaapelien kuormitettavuus alene. S2228 Sähkön jakokeskukset Saneerattavan keittiöalueen valaistusten, pistorasioiden ja sähkölaitteiden sähkönjakelua varten asennetaan rakennukseen uusi keskus. LVI-laitteistojen sähkönjakelua varten sijoitetaan konehuoneeseen uusi keskus, vanhan purettavan tilalle. S23 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS

10 Laitteiden kiinteät ja puolikiinteät kaapeloinnit sekä pistotulpat kuuluvat urakkaan. Laiteliitännät tehdään pääsääntöisesti yläkautta. Pistorasiat suojataan vikavirtasuojakytkimin SFS 6000 mukaisesti. Voimapistorasioiden vikavirtasuojaukseen käytetään yhdistelmä vikavirtajohdonsuojia. Voimapistorasioina käytetään pääasiassa lukittavalla kytkimellä varustettua pistorasiaa. S232 LVI-LAITTEIDEN JA -LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Toteutetaan kohteeseen asennettavien LVI-laitteistojen sähkösyötöt. Taajuusmuuttajakäyttöjen suunnittelu tehdään erillisen ohjeen mukaan. Taajuusmuuttajakäyttöjen suunnitellaan erillisen ohjeen mukaan. LVI-kojeiden taajuusmuuttajat ovat LVI-urakassa. Ilmastoinnin hätäpysäytys tehdään kiinteistöautomatiikan kautta Sähköurakkaan sisältyy nykyisten lauhduttimien nykyisten syöttökaapeleiden jatkaminen lauhduttimien uudelle asennuspaikalle. S24 SÄHKÖLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT Asennuskalusteina käytetään normaaleja tehdasvalmisteisia vakiokalustesarjoja ja vaaleita kalusteita. Käytettävä kalustesarja sovittava tilaajan kanssa S241 PISTORASIAT Pistorasialiitännäisiä kojeita varten toteutetaan riittävä määrä pistorasioita. Siivous ja huoltokäytön pistorasiat kytketään omiksi ryhmiksi Keskilattialle sijoitettaville laitteille ja työpisteille suunnitellaan ja toteutetaan sähkösyöttö käyttöpisteelle asti. Sijoitettaessa pistorasiat kattoon, tuodaan liitosjohdot alas esimerkiksi tolppaa tai spiraalijohtoa käyttäen. Pistorasiat suojataan vikavirtasuojakytkimin SFS 6000 mukaisesti. Pistorasioiden vikavirtasuojaukseen käytetään yhdistelmä vikavirtajohdonsuojia sekä 1- että 3-vaihelähdöissä. S25 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT

11 Ruokalaan toteutetaan yleisvalaistusjärjestelmä, joka toimii yleis-, kulku- ja työskentelyvalaistuksena. Valaistus toteutetaan noudattaen voimassaolevan EN standardin asettamia vaatimuksia valaistuksen laadun ja valaistusvoimakkuuden suhteen eri tiloissa käytön asettamat erityisvaatimukset huomioiden. Valaistuksen laadun ja energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi valaisimina käytetään pääsääntöisesti T5- putkin varustettuja loisteputkivalaisimia tai LEDvalaisimia. Hehkulamppujen ja elohopeahöyrylamppujen käyttö on kielletty. Työskentelytiloissa valaistusratkaisut ja valaisimet toteutetaan näyttöpäätetyöskentelyyn soveltuvina. Käytävä- ja aulatilat toteutetaan arkkitehtisuunnittelun näkökohdat huomioiden. Valaisimet ja valolähteet valitaan kuitenkin noudattaen valaistuksen laadulle ja energiansäästölle asetettuja tavoitteita. Valaistus toteutetaan pääsääntöisesti suorana. Osittaista ylävalokomponenttia voidaan käyttää (max. 40 %). Tällöinkin tulee varmistaa, että huonetilan korkeus on riittävä, kattopinta ehjä sekä pintamateriaali tarkoitukseen soveltuva. Täysin epäsuoraa valaistusta ei käytetä. Eri tilojen valaistuksia ohjataan joko käsin ja/tai läsnäoloanturilla huonekohtaisesti. Valaistusohjausten avulla tuetaan myös energiansäästötavoitteita siten, että valot eivät pala turhaa käyttämättömissä huonetiloissa. Läsnäolotunnistimet sijoitetaan toimintavarmasti ja tunnistimina käytetään laadukkaita tuotteita. Yksittäisten huonetilojen valaistusohjaus toteutetaan kytkimin ja valaisimet sopiviin syttymisryhmiin jaoteltuna. Valaisintaulukko laaditaan tilaajan ohjeiden mukaisesti S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Valaisimien tulee olla valmistajien vakiovalaisimia. Kohdetta varten valmistettuja erikoisvalaisimia ei käytetä. Valaisimien ritilät tulee olla rakenteeltaan sellaisia, etteivät ne pääse putoamaan. Tarvittaessa tämä varmistetaan erillisin vaijerein. Valonlähteinä sisävalaistuksessa käytetään LED-paneeleita/valaisimia Valaisimien (valonlähde ja liitäntälaite) takuu oltava vähintään 5 vuotta Lampputyyppinä käytetään pitkän käyttöiän putkia. Työ- ja toimistotiloissa käytetään tehosarjaputkia, apu- ja varasto ja vastaavissa tiloissa normaaleja putkia. Tilojen valaistusvaatimukset: - Toimistotilat 500-600 lx, värisävy 840 - Neuvotteluhuoneet 500-600 lx, värisävy 840

12 - Majoitustilat 350-450 lx, värisävy 830 - Opetustilat 500-600 lx, värisävy 840 - Ruokailusali 500 600 lx, värisävy 840 Seuraavien tilojen valaistus varustetaan himmennyksellä: - Kirjasto S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Pihalle lisätään parkkipaikan valaistus Katoksen valaistus uusitaan Valaisinvalinnoissa huomioidaan ulkonäöllinen yhteensopivuus alueen muiden valaisimien kanssa. Ulkovalaistusta ohjataan kiinteistöautomaation valoisuusanturi- ja aikaohjelmin, Valaisimina käytetään ilkivallan kestäviä, vandaalinkestoluokiteltuja valaisimia. S26 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT S262 LATTIALÄMMITYKSET Kohteeseen lisätään lattialämmitykset esitettyihin tiloihin S264 SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET Sadevesikourut ja syöksyputket varustetaan sulanpitokaapelein. Sadevesijärjestelmän kattokaivoissa kaivotoimitukseen sisältyvät lämmitysvastukset. Kattokaivot vastuksineen ovat rakennusurakassa. S6 S61 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄT POISTUMISVALAISTUS Poistumisteiden osoittamista ja valaisua varten laajennus osaan toteutetaan sisäasiainministeriön asetuksen mukainen poistumisvalaistusjärjestelmä. Järjestelmä toteutetaan yksikkökohtaisin akuin varustetuin valaisimin.

13 Kaapeloinnit toteutetaan halogeenittomin kaapelein (vähäinen savunmuodostus). Opasteina käytetään rakenteeltaan tukevia led-valonlähteellä varustettuja valaisimia. Opasteen tulee koostua valaisinosasta ja pleksiopasteesta. Valaisimen rikkoontuneen opasteosan tulee olla vaihdettavissa ilman valaisinosan uusimista. Opasteen suuntakuvion tulee olla tehostekaiverrettu opastepleksiin. Turvavalaisimina käytetään LED-valonlähtein varustettuja turvavalostandardin mukaisia valaisimia. Valaisimien asennustapa, IP-luokitus sekä muut vastaavat tekniset ominaisuudet ja vaatimukset ovat samat kuin alueen normaalivalaistuksen valaisimilla. Valaisimien tyypit on hyväksytettävä erikseen pelastuslaitoksen sähköasioista vastaavalla. T T1 T110 T1101 TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT VIESTINTÄ- JA TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT ANTENNIJÄRJESTELMÄ Yhteisantennit Laajennusosaan lisätään antenni pisteitä nykyisen järjestelmän mukaan. Nykyisiä haaroittimia tai keskuslaitteita ei pureta saneerausalueella Antennirasiat ovat tyypiltään TV/SAT/FM rasioita. T120 ÄÄNENTOISTO- JA KUULUTUSJÄRJESTELMÄ Nykyinen äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä uusitaan. Hankittava järjestelmä sovittava yhteen koulun muiden osien/tilojen kuulutusjärjestelmien kanssa. T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ Kohteeseen lisätään CAT pisteitä suunnitelmien mukaisesti. Urakka-alueelle lisätään suunnitelmissa esitetyt pisteet, vanhat pisteet puretaan nykyiselle syöttävälle räkille asti. (Rökki esitetty tasokuvissa). Yleiskaapelointijärjestelmä toteutetaan CAT 6 A /class E A U/FTP (500 MHz) suojatulla kaapeleilla ja siihen kuuluvilla rakenneosilla. Yleiskaapelointiverkon valmistuttua on tehtävä kortin ST 681.42 Yleiskaapeloinnin testaukset ja tarkastukset ja hyväksytyn laatusuunnittelulomakkeen mukaiset mittaukset.

14 HUOM! Nykytilanteen mukaista kaaviota ei ollut suunnitelmia tehtäessä. T3 MERKINANTO- JA KUTSUJÄRJESTELMÄT Kohteeseen asennetaan suunnitelmissa esitetyt merkinantojärjestelmät. Inva-WC hälytys T4 T410 TIEDOTUS- JA NÄYTTÖJÄRJESTELMÄT AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄ Laajennusosaan asennetaan ajan näyttökelloja, nykyisen järjestelmän mukaan. Tunti- ja minuuttinäytöllä olevia sivukelloja asennetaan suunnitelmien mukaisesti. Ulkokellon halkaisija vähintään 500 mm. Muiden kellojen halkaisija on 300 mm. T530 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ Ulko-ovissa on kuorisuojaus. Valvontakytkiminä käytetään uppoasennusmagneettikoskettimia (kaksoiskosketin). Kuorisuojaus kytketään olemassa olevaan järjestelmään T6 PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT

15 T610 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ Laajennusosaan asennetaan paloilmoitinjärjestelmä, nykyistä järjestelmää mukaillen. T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ Rakennukseen hankitaan automaatiosuunnitelmien mukainen rakennusautomaatiojärjestelmä. Rakennusautomaatiojärjestelmä rakennusautomaatiourakassa, kaapelointi sähköurakassa suunnitelmien mukaan Antti Määttänen Ramboll Finland Espoossa 13.11.2017