YMPÄRISTÖMELUDIREKTIIVIN MUKAINEN VANTAAN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2017

Ympäristömeludirektiivin mukainen Vantaan kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 2017

YMPÄRISTÖMELUDIREKTIIVIN MUKAINEN VANTAAN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2017 1

Sisältö TIIVISTELMÄ... 4 ÖVERSÄTTNINGT... 5 SUMMARY... 6 ESIPUHE... 7 1 JOHDANTO... 7 1.1 Ympäristömeludirektiivin keskeinen sisältö...7 1.2 Kansalliset säädökset...8 1.3 Ympäristömeludirektiivin kansallinen täytäntöönpano...9 1.4 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö, rajaukset ja tavoitteet...9 2 MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT...10 2.1 Käytetyt tunnusluvut... 10 2.1.1 Ympäristömeludirektiivin mukaiset melun tunnusluvut...10 2.1.2 Kansalliset melun tunnusluvut: melutason ohjearvot...12 2.2 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta... 12 2.3 Vantaan kaupungin ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012... 13 3 NYKYTILANNE... 17 3.1 Vantaan kaupungin strategiat ja toimintasuunnitelmat... 17 3.2 Meluntorjunnan työnjako Vantaalla... 17 3.2.1 Kaupunkisuunnittelu...17 3.2.2 Rakennusvalvonta...18 3.2.3 Kuntatekniikan keskus...18 3.2.4 Ympäristökeskus...19 3.3 Muita meluntorjuntaan osallistuvia tahoja... 19 3.3.1 Liikennevirasto sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus...19 3.3.2 Ilmailulaitos Finavia...19 3.4 Meluntorjuntaan liittyvät selvitykset... 19 3.5 Melulähteet... 20 3.6 Meluntorjunnan nykytila... 20 3.6.1 Vantaan yleiskaava 2007 meluntorjunnan näkökulmasta...21 3.7 Hiljaiset alueet... 21 4 MELUNTORJUNTAKEINOJA... 22 4.1 Meluongelman ja melupäästön syntymiseen vaikuttavia tekijöitä... 22 4.2 Melun etenemiseen vaikuttavat tekijät... 23 4.3 Meluntorjunta kohteessa... 24 2

5 LASKENNALLISESTI TARKASTELLUT KATUJEN NOPEUSRAJOITUS- JA MELUESTEKOH- TEET...24 5.1 Kohteiden valinta... 25 5.2 Käytetyt menetelmät... 25 5.2.1 Melun laskentamalli...25 5.2.1.1 Maastomalli...25 5.2.1.2 Liikennelähtötiedot...25 5.2.1.3 Laskenta-asetukset...25 5.2.2 Altistuvien laskennat: asukkaat, asuinrakennukset, hoito- ja oppilaitokset...26 5.2.3 Meluesteiden mitoitusperusteet...26 5.3 Melusuojauksen hinta-arviossa käytetyt yksikkökustannukset... 26 6 KATUJEN NOPEUSRAJOITUS- JA MELUESTEKOHTEIDEN LASKENTATULOKSET... 27 6.1 Meluvyöhykkeet ja taulukot... 27 6.1.1 Katujen nopeusrajoituskohteet...27 6.1.2 Katujen meluestekohteet...29 7 KATUJEN MELUESTEIDEN KUSTANNUSARVIO JA SUOSITUS TOTEUTTAMISJÄRJESTYK- SESTÄ...32 8 TOIMINTASUUNNITELMA... 34 8.1 Viisivuotiskauden suunnitelma... 34 8.2 Pitkän ajan strategia... 36 8.2.1 Strategiset tavoitteet...37 8.3 Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa 2013 2018 esitetyt Vantaata koskevat meluntorjuntasuunnitelmat... 37 9 VANTAAN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMI- SEN SEURANTA... 38 10 TIEDOTUS... 39 11 LÄHTEET... 40 3

TIIVISTELMÄ EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukaisessa työssä on menossa toinen vaihe, jossa mm. yli 100 000 ihmisen väestökeskittymät, Vantaa mukaan lukien, laativat meluntorjunnan toimintasuunnitelmat kesällä 2012 valmistuneiden meluselvitysten pohjalta. EU:n meludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma tehtiin Vantaalla ensimmäistä kertaa. Toimintasuunnitelman laatiminen alkoi marraskuussa 2012 ja se valmistui keväällä 2013. Suunnitelma tullaan päivittämään viiden vuoden välein. Toimintasuunnitelmassa on tutkittu katujen nopeusrajoitusten alentamisen ja meluesteiden rakentamisen vaikutuksia yhteensä 29 kohteessa, joista 16 kohteessa esitetään nopeusrajoituksen alentamista ja 11 kohteessa melusuojausta meluestein. Melusuojauksille on laadittu karkeat kohdekohtaiset kustannusarviot. Suojattujen asukasmäärien, kustannusarvion ja muiden mahdollisesti huomioitavien seikkojen avulla kohteille on laadittu suositus toteuttamisjärjestyksestä. Lisäksi toimintasuunnitelmassa on tarkastelu yleisellä tasolla meluntorjuntakeinojen vaikuttavuutta ja nostettu esille niitä toimijatahoja, jotka Vantaalla osallistuvat aktiivisesti meluntorjuntatyöhön. Lopuksi on esitelty tämän viisivuotiskauden toimintasuunnitelma ja Vantaan pitkän ajan strategia melun haittojen vähentämiseksi. Kesällä 2012 valmistuneen Vantaan kaupungin meludirektiivin mukaisen meluselvityksen mukaan päivä-ilta-yömelutason L den yli 55 db:n meluvyöhykkeen asukasmäärä tie- ja katuliikenteen osalta Vantaalla on 77 470. Tässä meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitettyjen katujen nopeusrajoitusten alentaminen vähentää toteutuessaan yli 55 db:n L den -meluvyöhykkeen asukasmäärää 551 asukkaalla ja katujen meluestekohteiden toteutuminen 446 asukkaalla. Yhteensä nopeusrajoitusten alentaminen ja meluesteiden rakentaminen vähentäisivät yli 55 db:n L den -melutasolle altistuvien määrää 998 asukkaalla. Koska meluestekohteiden karkea kustannusarvio on 6,2 milj. euroa, on niiden toteutuminen seuraavan viisivuotiskauden aikana kuitenkin epätodennäköistä. Vantaalla, kuten muissakin kasvukeskuksissa, maankäytön suunnittelussa on paineita kaavoittaa uutta asutusta nykyisen asutuksen lomaan ja tunnistetuille melualueille. Lisäksi liikenteen kasvu lisää melukuormitusta tie- ja katuverkon vaikutusalueella. Meluesteiden rakentaminen on kallista, eivätkä esteet sovellu kaikkialle. Meluesteiden rakentamisen tulisikin olla viimeisiä keinoja meluongelman ratkaisuun. Meluongelman ratkaisussa tulisi ensisijaistesti pyrkiä siihen, ettei ongelmaa alun alkujaan pääse syntymään, toissijaisesti ratkaista melun leviämistä esimerkiksi rakennusmassoittelun keinoin ja vasta kolmanneksi miettiä erillisiä meluesterakenteita. Myös melupäästön vähentäminen esimerkiksi nopeusrajoituksia alentamalla tai melua vaimentavan päällysteen kautta ovat etenkin kaupunkialueilla varteen otettavia meluntorjunnan keinoja. 4

SAMMANDRAG Arbetetmed Eu:s miljöbullerdirektiv har gått in i sitt andra skede, då områden med en befolkningsmängd som överstiger 100.000 personer, såsom är fallet i Vanda, uppgör planer för bullerbekämpning på basis av den bullerutredning som blev färdig 2012. Bullerutredningen i enligjhet med EU:s bullerdirektiv gjordes för första gången i Vanda. Arbetet med åtgärdplanen inleddes November 2012 och blev färdigt på våren 2013. Planen skall uppdateras med fem års intervaller. I åtgärdprogrammet har man undersökt verkningen av en minskning av hastighetsbegränsningar och byggande av bullerskydd på 29 ställen. Minsknig av hastighetsbegränsningen föreslås på 16 ställen och begränsande av buller med hjälp av bullerskydd föreslås på 11 platser. För bullerskydden har man uppgjort riktgivande kostnadsberäkningar. På basis av antalet skyddade invånare, kostnadsberäknigar och andra möjliga beaktansvärda faktorer har man uppgjort ett förslag till ordnigsföljd för förverkligande av planen. Dessutom har man i åtgärdsprogrammet på ett allmänt plan granskat bullerbekämpningsmedlens verknigar och lyft fram de agenter, som i Vanda aktivt tar del i bullerbekämpningsarbetet. Slutligen har man framställt en åtgärdsplan för denna femårsplan samt en långsiktig strategi för att minimera olägenheterna av buller. Enligt bullerutredningenför Vanda stad som färdigställdes 2012 och gjordes i enlighet med bullerdirektivet är invånarantalet för bullerzonen för dag-kväll-natt bullernivån L den 55 db i Vanda 77 470 personer. Detta gäller sammantaget för lansvägs- och gatutrafik. Förverkligande av de förslag till minskning av hastighetsbegränsningar som föreslås i planen skulle minska antalet invånare som bor i området med en bullernivå som överstiger L den 55 db med 551 st. och förverkligande av bullerskydden för gator med 446 invånare. Tillsammans skulle byggande av bullerskydd och minskningen av hastighetsbegränsningarna minska antalet invånare som exponeras för buller över L den 55 db med 998 personer. Efter som en grov uppskattning av kostnaderna för bullerskydden uppgår till 6,2 milj. euro är det ändå osannolikt att dessa förverkligas under följande femårsperiod. I Vanda såsom på andra tillväxtorter, utsätts markanvändningen för ett tryck att planera ny bosättning innanför befintlig bosättning och på områden med konstaterat buller. Dessutom innebär ökningen av trafiken en ökning av bullerbelastningen på verkningsområdet för väg- och gatubuller. Byggande av bullerskydd är dyrt och de lämpar sig inte för alla ställen. Byggande av bullerskydd är därmed att betrakta som ett av de sista medel för för att lösa bullerproblem. När det gäller att lösa problem med buller borde man i första hand sträva till att problemet inte över huvudtaget uppkommer och i andra hand förhindra spridningen av buller med hjälp av skyddande byggnader och först i tredje hand med hjälp av bullerskydd. Också minskning av bullerutsläppen genom att minska hastighetsbegränsningarna eller med bullerdämpande beläggning är beaktansvärda medel för bullerbekämpning speciellt på stadsmässiga områden. 5

SUMMARY The directive of the European Union (2002/49/EC) on environmental noise has reached its second phase where, among other things, population concentrations of more than 100,000 people including Vantaa are compiling action plans for noise abatement on the basis of noise-level accounts completed in the summer of 2012. Vantaa compiled its first action plan for noise abatement compliant with the EU directive. Compiling the plan started in November 2012 and was completed in the spring of 2013. The plan will be updated at five-year intervals. The action plan analyzes the impacts of lowering speed limits and building noise barriers on altogether 29 sites. Speed limits are proposed to be lowered on 16 sites and noise barriers built on 11 sites. Rough site-specific cost estimates are compiled as regards the noise barriers. A recommendation for implementing the sites was planned on the basis of the number of residents, cost estimate and potential other things to be considered. In addition, the action plan generally analyzes the impacts of noise-abatement means and proposes the actors in Vantaa that would actively participate in the noise-abatement work. Finally, the action plan for the current five-year period is presented together with Vantaa s long-term strategy for noise abatement. lowers the number of residents in noise zones above 55 db:n L den by 551 residents and realization of noise barriers by 448 residents. Altogether, lowering speed limits and building noise barriers would diminish the number of residents in noise zones above 55 db:n L den by 998. Since the rough cost estimate for the noise-abatement sites amounts to 6.2 million, their realization within the next five-year period is unlikely. Land-use planners in Vantaa like in other growth centers are under pressure to plan new residential areas next to the current residential areas and areas exposed to noise. In addition, growth in traffic increases noise levels in areas near road networks. Building noise barriers is expensive, and the barriers are not suitable everywhere. Therefore, building noise barriers should be among the last means to solve the noise-level problem. One should first prevent creation of noise-level problems; second contain noise from spreading, for example, by means of architectural modeling; and third think about separate noise barriers. Furthermore, diminishing noise emissions, for instance, by lowering speed limits or by using noiseabating surfacing are noise-abatement methods to be considered especially in urban areas. According to the City of Vantaa s noise-level account, completed in the summer of 2012, the number of residents in noise zones above 55 db:n L den as regards day-evening-night noise level due to road traffic is 77,470. The noise-abatement action plan, if realized, 6

ESIPUHE Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/ EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (ympäristömeludirektiivi) edellyttää jäsenvaltiot keräämään, vertaamaan ja välittämään ympäristömelua koskevaa tietoa viiden vuoden välein. Direktiivin kansallinen täytäntöönpano tapahtuu ympäristönsuojelulain pykälien 25a ja 25b mukaisesti. Vantaan kaupungin ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys valmistui kesällä 2012. Tämä meluntorjunnan toimintasuunnitelma perustuu direktiivin mukaiseen meluselvitykseen. Lisäksi toimintasuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty soveltuvilta osin muita kaupungin alueelle tehtyjä meluselvityksiä ja meluntorjuntaan liittyviä ohjelmia. Toimintasuunnitelmassa on tutkittu erityisesti katujen nopeusrajoituksen alentamisen ja meluesteiden rakentamisen vaikutuksia melulle altistuvien määrään. Yhteensä tutkittuja kohteita on 29. Toimintasuunnitelmassa on esitetty toteutettaviksi suositeltavat nopeusrajoituskohteet ja laadittu karkea hyötykustannusarvio meluestekohteiden osalta. Lisäksi esitetään meluhaittojen vähentämistä koskeva pitkän ajan strategia. Selvitystyö laadittiin Ramboll Finland Oy:ssä, jossa työssä projektipäällikkönä toimi Tiina Kumpula, maastomaaliasiantuntijana Olli-Matti Luhtinen ja melumallintajana sekä projektisihteerinä Silja Laine. Vantaan kaupungilta työtä ohjasivat ympäristöinsinööri Krister Höglund (ympäristökeskus) ja liikenneinsinööri Pirjo Suni (kuntatekniikan keskus). 1 JOHDANTO 1.1 Ympäristömeludirektiivin keskeinen sisältö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/ EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (ympäristömeludirektiivi) tuli voimaan 18.7.2002 (1). Direktiivin tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja, joiksi katsotaan myös melun häiritsevyys. Haittoja vähennetään tärkeysjärjestyksessä. Direktiivin tavoitteena on saada jäsenvaltioiden melutasoista vertailukelpoisia tietoja. Direktiivi velvoittaa keräämään, vertailemaan ja välittämään ympäristömelua koskevaa tietoa. Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi 1. tehdään meluselvitykset ympäristömelulle altistumisesta, 2. laaditaan toimintasuunnitelmat melun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä 3. välitetään tietoa ympäristömelusta ja sen vaikutuksista kansalaisille. Direktiivi koskee yli 100 000 asukkaan väestökeskittymiä, pääliikenneväyliä sekä suuria lentoasemia. Tieliikenteen pääväyliä ovat direktiivin mukaan tiet, joilla liikennöi vuosittain yli 3 miljoonaa ajoneuvoa. Rautatieliikenteessä pääväyliä ovat ne, joilla liikkuu vuosittain yli 30 000 junaa. Suuret lentoasemat ovat siviililentoasemia, joilla on vuosittain yli 50 000 nousua tai laskua. Euroopan yhteisössä on otettu käyttöön yhteiset melun tunnusluvut, päivä-ilta-yömelutaso (painotettu keskiäänitaso) eli vuorokausimelutaso L den ja yömelutaso L yö. Nämä ovat pitkän ajan keskiäänitasoja, jotka määritellään vuoden päivä-, ilta- ja yöaikojen sekä sääolojen kannalta keskivertovuoden perusteella. Yhteisten melun tunnuslukujen mukaiset meluvyöhykkeet arvioidaan yhteisillä laskenta- ja mittausmenetelmillä. 7

Direktiivin mukaisessa työssä on menossa toinen vaihe. Kesäkuun 2012 loppuun mennessä tehtiin meluselvitykset kaikista direktiivin mukaisista väestökeskittymistä, pääväylistä ja lentoasemista. Selvitykset laadittiin vuoden 2011 liikenne- ja asukastietoihin perustuen ja toimitettiin merkittäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Meluselvitysten laatimisen jälkeen laaditaan meluntorjunnan toimintasuunnitelmat. Toimintasuunnitelmassa esitetään muun muassa lyhyen ja pitkän ajan suunnitelma meluntorjuntatoimista ja niiden arvioiduista vaikutuksista melulle altistuvien asukkaiden määrään. Lisäksi käsitellään toimenpiteiden vaatimaa rahoitusta ja vuorovaikutusta. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan voi kuulua toimia, jotka liittyvät liikennesuunnitteluun, maankäytön suunnitteluun, teknisiin toimiin melulähteissä, hiljaisempien melulähteiden valintaan, melun leviämisen ajalliseen tai alueelliseen rajoittamiseen sekä muihin rajoituskeinoihin, kuten taloudelliseen ohjaukseen. Toisen vaiheen selvityskohteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmien on oltava valmiina 18. heinäkuuta 2013. Meluselvitykset ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat on tarkastettava joka viides vuosi kaikista direktiivin mukaisista väestökeskittymistä, pääväylistä ja lentoasemista. 1.2 Kansalliset säädökset Ympäristömeludirektiivin kansallista täytäntöönpanoa varten on ympäristönsuojelulakia (86/2000) täydennetty muutoksella (459/2004) Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (2). Muutoksessa lakiin lisättiin pykälät 25a ja 25b. Valtioneuvoston asetuksella Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004) säädetään näissä käytettävistä melun tunnusluvuista, meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien yksityiskohtaisesta sisällöstä sekä niiden laatimisen aikatauluista (3). Asetukseen sisältyy myös säännökset velvollisuuksista toimittaa tietoa komissiolle. Asetuksen 1. pykälässä todetaan, että sitä sovelletaan ainoastaan ympäristömeludirektiivin täytäntöön panemiseksi annetun lain tarkoittamiin selvityksiin. Sitä ei täten sovelleta muihin Suomessa tehtäviin meluselvityksiin. Ympäristömelulla tarkoitetaan asetuksen 2. pykälän mukaan ei-toivottua tai haitallista ihmisen toiminnan aiheuttamaa ulkona esiintyvää ääntä, kuten kulkuvälineiden, tie-, raide- ja lentoliikenteen sekä teollisuuslaitosten toiminnan aiheuttamaa ääntä. Haitoilla tarkoitetaan ihmiselle aiheutuvia terveyshaittoja ja häiritsevyydellä melun aiheuttamaa kielteisenä koettua elämyspiirrettä. Hiljaisella alueella väestökeskittymässä tarkoitetaan aluetta, jossa minkään melulähteen aiheuttama keskiäänitaso L Aeq ei ylitä päivällä (kello 07.00 22.00) 50 db eikä yöllä (kello 22.00 07.00) 45 db. Meluselvitystä käytetään meluntorjunnan toimintasuunnitelman laadintaan, kansalaisille tarkoitettuna tietolähteenä ja EU:n komissiolle toimitettavien tietojen hankkimiseen. Asetuksessa säädetään, että meluselvityksen tulee sisältää tulosten lisäksi tiedot selvityskohteesta ja aiemmin tehdyistä meluntorjuntatoimista, selvityksen laatijasta sekä käytetyistä menetelmistä. Meluselvityksessä tulee melutilanteesta arvioida ympäristönsuojelulain 25 a :n 1 momentin mukaisista kohteista päivä-ilta-yö-melutaso L den erikseen tieliikenteestä, rautatieliikenteestä, lentoliikenteestä ja teollisuudesta sekä esittää melun desibelimäärän perusteella meluvyöhykkeet: 55 59, 60 64, 65 69, 70 74 ja 75 db. Meluselvityksessä arvioidaan myös 8

yömelutaso L yö erikseen tieliikenteestä, rautatieliikenteestä, lentoliikenteestä ja teollisuudesta sekä esitetään melun desibelimäärän perusteella meluvyöhykkeet: 50 54, 55 59, 60 64, 65 69 ja 70 db. Meluselvityksessä ilmoitetaan edellä mainituilla vyöhykkeillä melulle altistuvissa rakennuksissa asuvien henkilöiden määrät sekä lukumäärä, kuinka moni edellä mainituista henkilöistä asuu rakennuksissa, joissa on erityinen ääneneristys ympäristömelua vastaan, ja kuinka moni asuu rakennuksissa, joissa on hiljainen ulkoseinä, jos tiedot ovat käytettävissä. Meluselvityksessä ilmoitetaan myös arvio eri meluvyöhykkeillä olevien asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten määristä. 1.3 Ympäristömeludirektiivin kansallinen täytäntöönpano Ensimmäisessä vaiheessa (2007) tehtiin selvitykset yli 250 000 asukkaan väestökeskittymistä, maanteistä, joiden liikennemäärä on vuodessa yli kuusi miljoonaa ajoneuvoa, rautateistä, joiden liikennemäärä on yli 60 000 junaa vuodessa sekä lentoasemista, joilla on vuosittain yli 50 000 nousua tai laskua. Meluselvitykset laadittiin vuoden 2006 liikenne- ja asukastietoihin perustuen. Tuolloin väestökeskittymistä mukana oli ainoastaan Helsinki. Maanteitä oli selvitettävänä noin 750 kilometriä, ja rautateitä noin 96 kilometriä. Lentoasemista mukana oli Helsinki-Vantaa. Lisäksi Helsinki-Malmin lentoasema sisältyi Helsingin kaupungin selvitykseen. Toisessa vaiheessa (2012) väestökeskittymistä meluselvitykset laativat pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Selvitettäviä maanteitä oli noin 2100 kilometriä ja rautateitä noin 375 kilometriä. Lentoasemista selvitys tehtiin Helsinki-Vantaasta erikseen sekä Helsinki-Malmista osana Helsingin meluselvitystä. Tässä selvityksessä esitetään Vantaan kaupungin katuliikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma perustuu 2012 valmistuneeseen Vantaan kaupungin ympäristömeludirektiivin mukaiseen meluselvitykseen (4), joka kuvaa vuoden 2011 melutilannetta. Tähän meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan eivät sisälly tie-, raide- tai lentoliikenne, ei myöskään teollisuus. 1.4 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö, rajaukset ja tavoitteet Valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön edellyttämästä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004) 7 sisältää toimintasuunnitelman sisältöä koskevat vaatimukset: 1. tiedot toimintasuunnitelman laatijasta 2. tiivistelmä meluselvityksen tuloksista 3. tiedot käytetyistä melutason ohjearvoista 4. arvio melulle altistuvien henkilöiden määrästä 5. toimenpiteitä vaativien ongelmien ja tilanteiden yksilöinti 6. kuvaus toimintasuunnitelman kohteesta tai kohteista 7. tiedot käytössä olevista ja valmisteltavista meluntorjuntatoimista 8. tiedot seuraavan viiden vuoden aikana toteutettavista meluntorjuntatoimista 9. pitkän ajan suunnitelma melun aiheuttamien haittojen vähentämiseksi 9

10. arvio hiljaisista alueista väestökeskittymisissä 11. tiedot rahoituksesta 12. suunnitelma täytäntöönpanosta ja tulosten arvioinnista 13. arvio toimintasuunnitelman mukaisten torjuntatoimien vaikutuksesta melulle altistuvien henkilöiden määrään 14. tiedot ympäristönsuojelulain 25 b mukaisesta yleisön kuulemisesta 15. tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Samassa pykälässä todetaan, että toimintasuunnitelma voi sisältää myös toimia, jotka liittyvät liikennesuunnitteluun, maankäytön suunnitteluun, teknisiin toimiin melulähteissä, hiljaisempien melulähteiden valintaan, melun leviämisen ajalliseen tai alueelliseen rajoittamiseen tai muihin rajoituskeinoihin kuten taloudelliseen ohjaukseen. Toimintasuunnitelmassa laaditaan pitkän ajan strategia melun vähentämiseksi. Strategiaa laadittaessa on otettu huomioon valtioneuvoston 31.5.2006 meluntorjunnasta antaman periaatepäätöksen mukainen tavoite vähentää melulle altistuvien asukkaiden määrä 20 % vuoteen 2020 (5). Meluntorjunnan toimintasuunnitelma laaditaan samaan aikaan myös maanteiden, rautateiden ja Helsinki-Vantaan lentoaseman osalta. Maanteiden ja rautateiden suunnitelmista vastaa Liikennevirasto ja lentoaseman suunnitelmista Finavia. Maanteiden ja rautateiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma sisältää 10 kohdetta Vantaan kaupungin alueella (6). Kaikki 10 kohdetta ovat tiemelukohteita. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa tullaan esittämään keinoja lentomelun hallintaan. 2 MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITEL- MAN LÄHTÖKOHDAT Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisessa on nojauduttu paitsi meludirektiiviin, myös valtioneuvoston melutason ohjearvoihin, valtioneuvoston periaatepäätökseen meluntorjunnasta sekä Vantaan kaupungin omiin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin. 2.1 Käytetyt tunnusluvut 2.1.1 Ympäristömeludirektiivin mukaiset melun tunnusluvut Melun tunnusluvulla tarkoitetaan melun häiritsevyyden tai muiden haittojen arviointiin käytettävää melun fysikaalista voimakkuutta kuvaavaa suuretta. Ympäristömeludirektiivin mukaisissa meluselvityksissä melun yleistä häiritsevyyttä kuvaavana tunnuslukuna tulee käyttää vuorokaudenajan mukaan painotettua päivä-ilta-yömelutasoa eli vuorokausimelutasoa L den ja yöajan painottamatonta keskiäänitasoa eli yömelutasoa L yö. Päivä-ilta-yömelutason L den osatekijät, ajat ja painotukset on esitetty taulukossa 1. 10

Taulukko 1. Päivä-ilta-yömelutason L den osatekijät, ajat ja painotukset Vuorokauden aika ja taso aika, klo kesto, h painotus, db Päivä L d 7 19 12 0 ilta L 19 22 3 +5 yö L n 22 7 9 +10 Laskennallisesti päivä-ilta-yömelutaso määritetään seuraavasti: missä L d, L e ja L n ovat eri vuorokaudenaikojen pitkän ajan keskiäänitasoja. L d on päivällä, L e illalla ja L n yöllä esiintyvä keskiäänitaso (taulukko 1). Kaikissa äänitasoissa on A-painotus. Päivä-ilta-yömelutason L den osatekijät ovat melutasosuureina sinänsä samoja kuin Suomessa nykyisin käytettävät keskiäänitasot eli ekvivalentit A-painotetut äänitasot L Aeq. Tärkeä lisämääritelmä on, että vuorokaudenajan lisäksi päivän, illan ja yön keskiäänitasot koskevat koko vuoden pituista aikaa. Ne määritetään koko vuoden kaikkien päivien, iltojen ja öiden perusteella. Melulähteiden päästöjen vuodenaikoihin liittyvän ajallisen vaihtelun lisäksi päivä-, ilta- ja yömelutasot on tarkoitus määrittää sään kannalta keskimääräisen vuoden perusteella. Suomessa ympäristömelua säännellään valtioneuvoston päätöksessä (993/92) annettujen ohjearvojen nojalla (7). Ohjearvot koskevat päivän ja yöajan keskiäänitasoja L Aeq, joten tässä selvityksessä laskettujen melusuureiden L den ja L yö tuloksia ei voida suoraan verrata melutason ohjearvoihin. Vapaassa, esteettömässä ympäristössä vuorokaudenaikojen painotukset tuottavat päivä-ilta-yömelutasolle L den jonkin verran suuremman lukuarvon Suomessa käytettävään päivän keskiäänitasoon L Aeq. Tieliikennemelulla vaikutus on pienehkö; ero on noin 1-3 db. Päivä-ilta-yömelutaso L den ja tämän selvityksen yömelutaso L yö poikkeavat Suomen nykyiseen käytäntöön verrattuna myös laskentakorkeuden suhteen. Näiden melusuureiden ollessa kyseessä melutasoja tarkastellaan neljän metrin korkeudella maanpinnasta, kun normaalisti Suomessa käytetään kahden metrin laskentakorkeutta. Neljän metrin laskentakorkeudella on kahdenlaisia vaikutuksia verrattuna kahden metrin laskentakorkeuteen; akustisesti pehmeän maanpinnan maavaimennus ja estevaimennus ovat pienempiä. Molemmat tekijät suurentavat päivä-ilta-yömelutason L den arvoa verrattuna samassa paikassa kahden metrin korkeudella laskettuun tai mitattuun päiväajan keskiäänitasoon L Aeq7-22. Vuorokaudenaikojan painotuksen ja suuremman laskentakorkeuden yhteisvaikutuksena päivä-ilta-yömelutaso L den saa melulähteestä ja maastosta riippuen noin 2-5 db suurempia arvoja kuin päiväajan keskiäänitaso L Aeq7-22. (8) Neljän metrin korkeudella laskettu yömelutaso L yö eroaa Suomessa nykyisin käytössä olevasta yöajan keskiäänitasosta L Aeq22-7 tarkastelukorkeuden osalta ja lisäksi se kuvaa koko vuoden keskimääräistä yömelutasoa. Niiden väliseen eroon vaikuttaa siten vain maa- ja estevaimennus. Yömelutaso L yö saa keskimäärin 1-2 db suurempia arvoja kuin normaalisti käytössä oleva yöajan keskiäänitaso L Aeq22-7. 11

2.1.2 Kansalliset melun tunnusluvut: melutason ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu yleiset melutason ohjearvot, joita sovelletaan maankäyttöön ja rakentamisen suunnittelussa, eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä (7). Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristösuojelulain mukaisiin lupa- ja valvonta-asioihin. Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7-22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22-7). Suomessa sovelletaan edellä esitettyjen melutason yleisiä ohjearvoja, jotka on esitetty taulukossa 2. Ympäristömeludirektiivin mukaista melun tunnuslukua päivä-ilta-yömelutasoa L den ei käytetä ohjearvoissa. Direktiivin mukaisten selvitysten tuloksia ei siten voi suoraan verrata kansallisiin ohjearvoihin. Taulukko 2. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq enintään Päivällä klo 7 22 Yöllä klo 22 7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 45-50 db 1) 2 ) Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 3) SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumishuoneet 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. 2.2 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta Valtioneuvosta antoi v. 2007 meluntorjunnasta periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on melutasojen aleneminen ja melulle altistamisen vähentäminen (5). Periaatepäätöksen tavoitteena on melulle altistumisen vähentäminen siten, että vuoteen 2020 mennessä: päiväajan keskiäänitason yli 55 db melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 % pienempi kuin vuonna 2003 sisämelutaso ei ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia ohjearvoja oleskeluun tarkoitetulla piha-alueilla päästään valtioneuvoston ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 db eikä yömelutaso 55 db. Periaatepäätöksen mukaan meluntorjuntatoimet kohdistetaan ensi vaiheessa asuinalueille, joilla päivän keskiäänitaso ylittää 65 db ja alueille, joilla altistuvia 12

on paljon. Päätöksen mukaan asuinalueiden lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään melutasojen alentamiseen oppi- ja hoitolaitosten alueilla sekä virkistysalueilla. Tavoitteena on myös hiljaisten alueiden säilyttäminen. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetään meluntorjunnan päämäärien ja tavoitteiden lisäksi mm. seuraavia toimia meluntorjunnan kehittämiseksi: Meluhaittojen estämiseksi ja vähentämiseksi meluntorjunnan keinoina käytetään melun torjuntaa sen lähteessä, melun leviämisen estämistä, toimintojen tarkoituksenmukaista sijoittelua ja altistuvien kohteiden suojaamista. Eri toiminnanharjoittajat yhteistyössä kuntien kanssa selvittävät meluntorjuntatoimia vaativat kohteet sekä suunnittelevat ja toteuttavat torjuntatoimenpiteitä. Alueidenkäytössä ehkäistään valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti melusta aiheutuvaa haittaa, ja vähennetään jo olemassa olevia haittoja. Alueiden käyttöä suunniteltaessa pyritään myös vähentämään liikennetarvetta. Melupäästöjen vähentämiseksi Suomi toimii aktiivisesti ajoneuvojen ja ulkona käytettävien laitteiden melupäästönormien kehittämiseksi EU:ssa. Ajoneuvojen ja laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa sekä hankinnoissa pyritään mahdollisimman hiljaisiin ratkaisuihin. Julkisissa hankinnoissa suositaan hiljaisia liikennevälineitä ja laitteita. Lisäksi rakentamisessa ja kunnossapitotöissä otetaan käyttöön hiljaisempia työkoneita ja työskentelytapoja. Asuntoja rakennettaessa ja peruskorjattaessa huolehditaan siitä, että rakennusten sisämelutasot eivät ylitä valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Eri ohjauskeinojen käyttöä meluntorjunnassa selvitetään. Meluntorjunnan tutkimusstrategia laaditaan alan tutkimuksen kehittämiseksi, ja kehitetään ajantasainen tietojärjestelmä melutilanteen seurannan tueksi. 2.3 Vantaan kaupungin ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012 Tämä meluntorjunnan toimintasuunnitelma on jatkoa Vantaalla vuonna 2012 tehdylle ympäristömeludirektiivin mukaiselle meluselvitykselle (4). Toteutettu meluselvitys oli osa vuosina 2010 2012 tehtyjä niin kutsuttuja toisen vaiheen meluselvityksiä, joita on tehty yli 100 000 asukkaan väestökeskittymistä, maanteistä joiden liikennemäärä on yli 3 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa, rautateistä joiden liikennemäärä on yli 30 000 junaa vuodessa sekä lentoasemista, joilla on yli 50 000 operaatiota vuodessa. Pääkaupunkiseudulla ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys tehtiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Liikenneviraston yhteistyönä. Maanteiden osalta työhön osallistui myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Raporttiin Vantaan kaupungin ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012 on koottu Vantaata koskevat osuudet pääkaupunkiseudun meluselvityksestä. Raportissa melulähteinä huomioidaan tieliikenne, katuliikenne (pää- ja kokoojakadut), raideliikenne, teollisuus sekä Finavialta saatujen tietojen perusteella Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelu. Meluselvitys on tehty vuoden 2011 liikenne- ja asukastiedoilla. Selvityksessä käytetyt liikennemäärät ja nopeusrajoitukset on esitetty kuvissa 1 ja 2. 13

Kuva 1. Liikennemäärä vuonna 2011, ajoneuvoa/arkivuorokaudessa 14

Kuva 2. Nopeusrajoitukset, syyskuu 2010 Raportin mukaan yli 55 db:n päivä-ilta-yömelulle L den altistuu tie- ja katuliikenteen osalta 77 470 asukasta ja raideliikenteen osalta 9 280 asukasta. Lisäksi lentomelulle altistujia on arviolta noin 7 400. Selvityksen mukaan meludirektiivin tarkoittama laitosmelu, johon kuuluu myös kivenmurskaus- ja louhinta, ei ole Vantaalla ongelma. Kuvassa 3 on esitetty tie- ja katuliikenteen L den -meluvyöhykkeet. 15

Kuva 3. Tie- ja katuliikenteen meluvyöhykkeet L den (4) 16

3 NYKYTILANNE 3.1 Vantaan kaupungin strategiat ja toimintasuunnitelmat Meluntorjunta kytkeytyy useisiin Vantaan kaupungin muihin strategioihin, visioihin, toimintaohjelmiin ja ympäristöpolitiikkaan. Keskeisenä tekijänä näissä kaikissa on kestävän kehityksen käsite. Kestävään kehitykseen taas liittyy hyvien elinmahdollisuuksien turvaaminen nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävän kehityksen periaatteet tulee kaupungin vision mukaan ottaa mukaan kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa. Vantaan ympäristöpolitiikka 2012 2020 (14) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.6.2012. Ympäristöpolitiikan linjaukset määrittelevät ne pitkän aikavälin tavoitteet, joita tarvitaan kestävän kehityksen toteuttamiseksi ja ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi Vantaalla. Kestävän kaupunkikehityksen ympäristöpoliittisena linjauksena mainitaan: Minimoimme melulle altistumista ja turvaamme hiljaisten alueiden säilymisen. Meluntorjunnan kehittäminen on tärkeää sekä ihmisen terveyden suojelemiseksi että ympäristön viihtyisyyden kannalta. Muuta ympäristöä rauhallisemmat niin sanotut kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat virkistyksen kannalta erityisen tärkeitä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030 (15) pääpaino on kasvihuonekaasujen vähentämisessä, mutta osa toimista vähentää välillisesti myös melua ja parantaa meluntorjuntaa. Samaa koskee myös kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelmaa 2008 2016 (16), jossa esitetään toimenpiteitä, joilla on myös meluntorjunnallista merkitystä kuten kaupunkirakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenteen edistäminen. 3.2 Meluntorjunnan työnjako Vantaalla Vantaalla meluntorjuntatyöstä vastaavat Vantaan kaupungin Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikan keskus ja rakennusvalvonta. Maanteiden meluntorjunnasta vastaavat Liikennevirasto sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Raideliikennemelun meluntorjunnasta vastaa Liikennevirasto ja lentomelun hallinnasta Finavia. 3.2.1 Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoituksesta ja yleiskaavoituksesta vastaa Vantaalla kaupunkisuunnittelu. Vantaalla kaavat laaditaan Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan asiantuntijoiden (rakennusvalvonta, kuntatekniikan keskus, ympäristökeskus) yhteistyönä. Meluasioiden osalta kaavojen laadinnassa konsultoidaan muun muassa ELY-keskuksen ja Finavian asiantuntijoita. Kaavoituksella voidaan pääsääntöisesti vaikuttaa uusien, tulevien rakennuskohteiden meluntorjuntaan. Meluongelman syntymisen estäminen jo maankäytön suunnitteluvaiheessa on yksi tehokkaimmista meluntorjuntakeinoista. Kaavoituksen keinoja meluntorjunnassa ovat muun muassa toimintojen sijoittelu, riittävien suojavyöhykkeiden muodostaminen ja melualueelle kaavoitettaessa kaavamääräysten antaminen meluntorjuntatoimenpiteistä. Tavoitteena on asumisen ja muiden melulle herkkien toimintojen kuten koulujen, päiväkotien, hoitolaitosten ja virkistysalueiden sijoittaminen melualueiden ulkopuolelle. 17

Melulle herkän kohteen suojaamisessa käytetään apuna muun muassa rakennusten järkevää massoittelua ja sijoittelua. Kaavamääräyksiä voidaan antaa esimerkiksi asuntojen huonejaosta, rakennusten ulkovaipan ääneneristävyydestä, parvekelasituksesta sekä meluesteiden toteuttamistavasta ja -ajankohdasta. 3.2.2 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta huolehtii rakentamiseen liittyvästä viranomaisvalvonnasta ja valvoo kaupunkikuvan kehittymistä. Rakennuslupapäätöksen lupamääräyksissä edellytetään meluntorjunnan rakentamista, mikäli rakennuspaikkaan liittyy määräyksistä johtuvaa tai muutoin tiedossa olevaa meluntorjuntavaatimusta. Lupahakemuksen liitteeksi on laadittava ääneneristävyyssuunnitelma, mikäli ulkovaipan tulee ääneneristävyydeltään olla asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa sekä opetus- ja kokoontumistiloissa enemmän kuin 28 db ja toimistotiloissa yleensä enemmän kuin 25 db (äänitasoero deltal). Rakennusten ja piha-alueiden meluntorjuntavaatimukset esitetään asemakaavoissa ja Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksessä. Mikäli asemakaavojen määräykset eivät vastaa ympäristöstä johtuvia vaatimuksia lähtötiedot saadaan yleiskaavasta, Vantaan nettisivujen melukartoista ja muista meluselvityksistä. Yksittäisissä tapauksissa rakennuspaikalla tehdään mittaukset vaatimusten selvittämiseksi. Rakennustyön aikana lupamääräysten mukaisesti laadittavissa suunnitelmissa on ääneneristys otettava huomioon. Työmaalla tehtävien katselmusten yhteydessä kiinnitetään huomioita ääneneristävyyden toteuttamiseen. Yksittäisissä tapauksissa voidaan edellyttää melumittausten tekemistä ennen loppukatselmuksesta päättämistä. 3.2.3 Kuntatekniikan keskus Kuntatekniikan keskuksen tulosalue vastaa kaupungin yleisistä alueista eli katujen sekä viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Kuntatekniikan keskuksessa laaditaan vuosittaiset rakentamisohjelmat, suunnitellaan tai suunnittelutetaan investointeja sekä valmistellaan maankäyttösopimuksia. Investoinnit ja ylläpitotyöt toteutetaan omana työnä tai teetetään urakoitsijoilla. Tulosalueen liikennesuunnittelu-yksikkö vastaa kaupungin liikennesuunnittelusta ja kaupungin toimivaltaan kuuluvista joukkoliikenneasioista. Liikennesuunnittelu osallistuu kaavoituksen ja väylähankkeiden meluntorjunnan tarpeen arviointiin ja suunnitteluun, meluntorjuntaa koskevien selvitysten teettämiseen, meluntorjunnan seurantaan sekä kaupungin sisäiseen ja seudulliseen yhteistyöhön meluasioissa. Kuntatekniikan keskuksen katutekniikka vastaa katujen (poikkeustapauksissa myös maanteiden) meluesteiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta sekä katujen päällysteistä. Ylijäämämassojen käytön ja sijoituksen suunnittelu kuuluu geotekniikka-yksikön päätehtäviin. Ylijäämämassoja käytetään täyttömäkien lisäksi meluvallien rakentamiseen maanteiden ja katujen varsilla. Kuntatekniikan keskukseen kuuluu myös varikko, joka tuottaa ajoneuvo- ja konepalveluja kaupungin sisäisiin tarpeisiin kaikille toimialoille. 18

3.2.4 Ympäristökeskus Ympäristökeskuksen tehtävänä on edistää, ohjata ja valvoa ympäristönsuojelua sekä elinympäristön terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Ympäristökeskus huolehtii melutilanteen seurannasta ja vastaa meluntorjunnan toimintasuunnitelmien valmistelusta yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Ympäristökeskuksen meluntorjuntaan liittyviä lupa-, valvonta- ja asiantuntijatehtäviä ovat muun muassa asuntojen ja muun asuinympäristön sekä ravitsemusja elintarvikeliikkeiden terveellisyys (melumittaukset), lupavelvollisten tehtaiden ja laitosten ympäristöluvat (melua koskevia määräyksiä ja rajoituksia) sekä ilmoitukset melua aiheuttavista tilapäisistä töistä ja tapahtumista (melua koskevia määräyksiä ja rajoituksia). Ympäristökeskus antaa ympäristömelua ja meluntorjuntaa koskevia lausuntoja YVA-selvityksistä, liikennehankkeista ja kaavaehdotuksista ja tarjoaa asiantuntija-apua muille hallintokunnille. Ympäristökeskus osallistuu myös kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön. 3.3 Muita meluntorjuntaan osallistuvia tahoja 3.3.1 Liikennevirasto sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maanteiden (esimerkiksi Kehä III, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä) meluntorjunnasta ja pääteiden varteen rakennettavista meluesteistä vastaa pääosin Liikennevirasto yhteistyössä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Maanteiden meluesteet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Liikennevirasto huolehtii myös rautateiden meluntorjunnasta. 3.3.2 Ilmailulaitos Finavia Vantaan alueella sijaitsevan Helsinki-Vantaa lentoaseman aiheuttaman lentomelun hallinnasta vastaa Ilmailulaitos Finavia. 3.4 Meluntorjuntaan liittyvät selvitykset Ensimmäinen laajempaa aluetta käsittelevä meluselvitys tehtiin Vantaalla jo 1970-luvun loppupuolella (Vantaan melututkimus 1976). Sittemmin melutilannetta on Vantaalla käsitelty esimerkiksi seuraavissa selvityksissä: Vantaan katu- ja raideliikenteen meluselvitys, 1992 Vantaan meluntorjuntaohjelma, 1993 Katujen meluesteiden rakentamisohjelma 1994-1998, päivitetty vuonna 1996 vuosille 1996-2000 ja vuonna 1997 vuosille 1997-2001 19

Hiljaiset alueet Vantaalla, 2005 Vantaan yleiskaavan meluselvitys, 2007 Katujen meluesteet Vantaalla, 2008. Lisäksi vuonna 2008 valmistuneessa Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan 2008 2012 (8) oli sisällytetty yhdeksän kohdetta Vantaan alueelta. Meluntorjuntaan liittyvistä selvityksissä tässä työssä on hyödynnetty erityisesti raportteja Hiljaiset alueet Vantaalla (9) ja Katujen meluesteet Vantaalla 2008 (10). Ensiksi mainitussa selvityksessä pyrittiin kartoittamaan Vantaan hiljaiset alueet vuoden 2003 liikennetilanteessa. Hiljaisen alueen kriteerinä selvityksessä on käytetty päiväajan ekvivalenttimelutasoa 45 db L Aeq. Jälkimmäisen selvityksen puitteissa on laadittu katujen meluesteiden toteuttamisohjelma, jonka kärkikohteista osa on mukana myös tämän selvityksen meluestetarkasteluissa. 3.5 Melulähteet Vuoden 2011 lopussa oli Vantaalla rekisteröitynä yhteensä 120 919 autoa, joista liikennekäytössä vuoden 2011 lopussa oli 88,2 % (11). Autotiheys oli 596 autoa 1000 asukasta kohden. Ajoneuvoliikenteen muutos Vantaan katuverkolla on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut vuosittain -1,9 ja +4,3 prosentin välillä. Raskaan liikenteen osuus Vantaan kaupungin DSL-liikennelaskentapisteissä oli vuonna 2011 paikallisilla kokoojakaduilla ja alueellisilla kokoojakaduilla keskimäärin n. 11 %. Pääkaduilla raskaan liikenteen osuus oli keskimäärin noin 9 %. Huomattavan suuria raskaan liikenteen osuuksia esiintyi Korson, Ruskeasannan, Viinikkalan ja Veromiehen, Petikon ja Variston sekä Vantaanlaakson ja Kaivokselan laskentapisteissä. 3.6 Meluntorjunnan nykytila Vantaalla meluntorjuntaa on toteutettu ottamalla melu yhtenä tekijänä huomioon maankäytönsuunnittelussa ja liikennesuunnittelussa sekä rakentamalla meluesteitä, alentamalla nopeusrajoituksia ja päällystämällä katuja melua vaimentavilla päällysteillä. Meludirektiivin mukaisessa meluselvityksessä huomioitiin yhteensä noin 35 kilometriä maanteiden ja katujen varsilla sekä tonteilla olevia meluesteitä, josta meluaitoja ja -kaiteita on noin 21 kilometriä ja meluvalleja noin 14 kilometriä. Vierintämelua vaimentavia päällysteitä testattiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa ja sen jälkeen Vantaalla on päällystetty useita katuosuuksia SMA 11 -päällysteellä, joka ei ole varsinainen melua vaimentava päällyste, mutta hiljaisempi kuin tavallinen asfalttipäällyste. Lisäksi hieman vähäisempi määrä katuja on päällystetty varsinaisilla melua vaimentavilla päällysteillä, joiden kulutuskestävyys on kuitenkin SMA 11 -päällystettä heikompi. 20

3.6.1 Vantaan yleiskaava 2007 meluntorjunnan näkökulmasta Vantaan kaupunki kasvaa ja kaupungin asukasluku on ennustettu olevan 240 000 asukasta vuonna 2030. Kaupungin suunnittelun perustana olevan yleiskaavan peruslähtökohtana on että, kaupungin fyysinen kasvu suuntautuu sisäänpäin nykyistä kaupunkirakennetta tiivistäen ja eheyttäen. Tiiviimpi kaupunkirakenne vähentää kaupungin ympäristökuormitusta. Tiiviissä kaupungissa yhteenlaskettu liikennesuorite vähenee ja autoriippuvuus vähenee. Tällä on positiivinen merkitys liikennemelun määrään. Tiivis kaupunkirakenne johtaa pienempään ympäristökuormitukseen kuin hajautunut kaupunkirakenne. Kehitystä kohti lisääntyvää autoistumista hidastetaan ja julkisen liikenteen edellytyksiä edistetään. Tämä edesauttaa kehitystä kohti ympäristöön sopeutunutta yhteiskuntaa, jossa yhteiskunnan ja ympäristön resursseja käytetään tehokkaasti ja pitkällä tähtäimellä kestävällä tavalla. Melunäkökulmasta kaupunkirakenteen tiivistäminen on kuitenkin ongelmallista, koska tämä johtaa siihen, että asuntojen uustuotanto tapahtuu alueilla, joilla on paljon liikennettä ja näin ollen myös liikennemelua. Isommassa perspektiivissä hyötyjä on kuitenkin enemmän kuin haittoja. Pitkäjänteinen kestävä kehitys Vantaalla edellyttää autoliikenteen kasvun vaimentamista ja mahdollisuuksia lisärakentamiseen olemassa olevilla alueilla mieluummin kuin uustuotantoa rakentamattomilla alueilla, joilla melutasot lähtökohtaisesti ovat alhaisimmat. 3.7 Hiljaiset alueet Vantaalla tehtiin vuonna 2005 Vantaan yleiskaavan laadintaan liittyvä selvitys, SY748 Hiljaiset alueet Vantaalla, jonka tavoitteena oli toimia lähtökohtana kansallisen tason hiljaisten kaupunkialueiden kartoittamiselle. Vaikka Vantaalla ei selvityksen mukaan ole osoitettavissa varsinaisia luonnonrauha-alueita, jonne ei kantautuisi ihmisen toiminnasta johtuvia ääniä, voitiin muuta ympäristöä hiljaisempia äänimaisemaltaan miellyttäviä alueita löytää mm. luontoalueilta, virkistys- ja ulkoilualueilta, asuinalueilta ja toreilta. Selvityksen mukaan Vantaan hiljaisimpia alueita ovat Vestra, Reuna, Sotunki ja Sipoonkorpi, jotka laajoina luontoalueina toimivat Vantaan ja osittain koko pääkaupunkiseudun virkistysalueina. Jokapäiväisen virkistäytymisen kannalta nousivat tutkimuksessa kuitenkin erityisen tärkeiksi asutukseen läheisesti liittyvät virkistys- ja ulkoilualueet, puistot, järvien ja jokirantojen ympäristöt, kulttuurihistorialliset ympäristöt sekä hautausmaat ja kirkkojen pihapirit. Selvityksen mukaan kaupunkimaisten hiljaisten alueiden kartoittamisessa tarvitaan usean arviointimenetelmän yhdistämistä. Kun melulaskennat ja niitä tukevat mittaukset yhdistetään paikallisten ihmisten kokemuksiin, saadaan tietoa sekä todellisista että käytetyimmistä hiljaisista alueista Hiljaisten alueiden selvityksessä mainitut laajat luontoalueet Vestra, Reunan maatalousalue, Sotungin laakso ja Sipoonkorpi nousevat esille myös 2012 tehdyn direktiivin mukaisessa meluselvityksessä alueina, joilla tie-, katu- tai raideliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot eivät ylitä päivällä (klo 07.00-22.00) 50 db eivätkä yöllä (kello 22.00-07.00) 45 db. Kaupungin eteläosissa olevat suhteellisen hiljaiset alueet ovat pinta-alaltaan pienempiä, mutta tarjoavat vaikutuspiirissään oleville asukkaille mahdollisuuden virkistäytyä hiljaisessa ääniympäristössä. 21

4 MELUNTORJUNTAKEINOJA 4.1 Meluongelman ja melupäästön syntymiseen vaikuttavia tekijöitä Meluntorjunta on yleensä sitä edullisempaa ja tehokkaampaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa melu huomioidaan yhtenä suunnittelua ohjaavista tekijöistä. Tehokkainta meluntorjuntaa on estää meluongelman syntyminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi maankäytön suunnittelua siten, ettei melualueille tuoda uusia meluherkkiä toimintoja ja että suurimmat liikennevirrat ohjataan hallitusti väylille, joilla ideaalitilanteessa on riittävät suojavyöhykkeet suhteessa meluherkkiin toimintoihin kuten asuinalueisiin, hoito- ja oppilaitoksiin sekä luonnonsuojelu- ja virkistysalueisiin. Meluntorjunnan keinot ovat tehokkaita myös silloin, kun ne vaikuttavat suoraan syntyvään melupäästöön. Katumelun osalta melun syntymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. liikennemäärä, ajonopeus, raskaiden ajoneuvojen osuus, kadun mäkisyys, liikenteen sujuvuus, autojen renkaat ja ajoradan päällyste. Liikenteen ohjaaminen ja hallinta, esimerkiksi nopeuksien alentaminen, liikennevalojärjestelyt ja kiertoliittymät, ovat keinoja, joilla voidaan vaikuttaa syntyvän melupäästön suuruuteen tai vähintään melun luonteeseen ja häiritsevyyteen. Liikennemäärän väheneminen puoleen pienentää melutasoa 3 db. Melutason aleneminen yhdellä desibelillä vaatii liikennemäärän vähenemistä yli 20 %. Liikennemäärää pitäisi rajoittaa huomattavasti, jotta sillä olisi merkitystä ihmisen havaitsemalle melutason muutokselle. Ajonopeudella on merkittävämpi vaikutus melupäästön suuruuteen. Nopeuden alentaminen nopeudesta 60 km/h nopeuteen 50 km/h alentaa keskiäänitasoa 2,1 db ja nopeudesta 50 km/h nopeuteen 40 km/h 1,4 db. Alle 50 km/h nopeuksissa autojen moottorien aiheuttama melu on hallitseva, jolloin nopeuden alentamisella ei enää saavuteta yhtä merkittävää melutason alentumista kuin hieman korkeammilla ajonopeuksilla. Ongelmana on myös se, että nopeusrajoituksia ei välttämättä noudateta. Nopeuden ollessa 50 km/h raskaiden ajoneuvojen määrän väheneminen kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin pienentää keskiäänitasoa 0,7 db, kymmenestä prosentista nollaan prosenttiin 1,4 db ja viidestä prosentista nollaan prosenttiin 0,7 db. Vantaan kaduilla raskaan liikenteen osuus on yleensä 5 12 %. Raskaiden ajoneuvojen määrän vähentäminen yksittäisenä toimenpiteenä ei alentaisi melutasoa oleellisesti. Rengasmeluun voidaan vaikuttaa käyttämällä tavanomaisten päällysteiden sijaan melua vaimentavia päällysteitä. Melua vaimentavilla päällysteillä voidaan vähentää rengasmelua 2 4 db. Hiljaisten päällysteiden käytöstä Vantaan katuverkolla on kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaosto tehnyt päätöksen 14.5.2008 (26. ). Vantaalla on useita katuosuuksia, joiden päällystämisessä on käytetty kulutusta varsin hyvin kestävää SMA11 -päällystettä. Päällystettä ei raekokonsa vuoksi luokitella varsinaiseksi melua vaimentavaksi päällysteeksi, mutta sen on koettu vähentävän liikennemelua. Vuosittaisten päällystysohjelmien puitteissa Vantaalla päällystetään melua vaimentavilla päällysteillä koeluontoisesti joitakin asuntoalueiden katuja, joilla on meluongelmia ja joiden varsilla ei ole meluesteitä. Kohteiden valintaperusteena on ainakin toistaiseksi se, että kadun nopeusrajoitus on 40 60 km/h ja liikennemäärä on enintään 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raideliikenteen melusta pääosa syntyy veturin ja vaunujen pyörien ja kiskojen kosketuskohdista. Tätä melua voidaan torjua kiskojen hionnalla. Myös junakaluston kehittyminen vähentää melua. Tiheästi asutuilla radanvarsialueilla melun leviämistä pyritään estämään meluesteiden avulla. 22