VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2010 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN 2011 2012 TALOUSSUUNNITELMA 1
2 1. Johdanto 5 2. Konsernitavoitteet 6 2.1. Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 6 2.2. Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 6 2.3. Viitasaaren Lämpö Oy 6 2.4. Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 6 2.5. Witas Oy 6 2.6. Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 7 2.7. Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus 7 3. Viitasaaren kaupungin strategia 2009 2013 8 3.1. Johdanto 9 3.2. SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI VIITASAAREN KAUPUNGISTA 10 3.3. SWOT-ANALYYSI/STRATEGINEN MERKITYS 11 3.4. ARVOT 15 3.5. VIITASAAREN VISIO 2013 15 3.6. VIITASAAREN KAUPUNKISTRATEGIAN 2009-2013 PAINOPISTEET 15 3.7. TOTEUTUS JA SEURANTA 17 4. Palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2010-2012 18 4.1. Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2010-2012 18 4.2. Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2010-2012 18 4.3. Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2010-2012 18 4.4. Wiitaunionin palvelukunnan kaikkia toimialoja koskevat keskeiset tavoitteet vuosille 2010-2012 19 5. Sitovuus 20 6. Tuloslaskelma 2010 21 7. Yleishallinnon toimielimet 23 7.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 23 7.2. Yleishallinnon talousarvio 2010 26 8. Tukipalvelut. 27 8.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 27 8.2. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 30 8.3. Tukipalvelut talousarvio 2010 31 9. Elinkeino- ja maataloustoimi 32 9.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 32 9.2. Toteutuminen ja poikkeamat 2010 33 9.3. Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2010 34 9.4. Yleishallinto yhteensä - talousarvio 2010 35
3 10. Perusturvan toimiala 36 10.1. Perusturvan toimialan visio: 36 10.2. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 36 10.3. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 38 10.4. Perhepalvelut - tuloskortti 39 10.5. Perhepalvelut talousarvio 2010 40 10.6. Vanhuspalvelut tuloskortti 41 10.7. Vanhuspalvelut talousarvio 2010 43 10.8. Sairaanhoitopalvelut - tuloskortti 44 10.9. Sairaanhoitopalvelut talousarvio 2010 46 10.10. Perusturvan toimiala - talousarvio 2010 47 11. Sivistystoimen toimiala 48 11.1. Varhaiskasvatus 48 11.2. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 48 11.3. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 49 11.4. Varhaiskasvatus talousarvio 2010 50 11.5. Koulut 51 11.6. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 51 11.7. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 53 11.8. Koulutoimen strategian mukaiset mittarit 54 11.9. Koulut talousarvio 2010 57 11.10. Opistot 58 11.11. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 58 11.12. Opistojen strategian mukaiset mittarit 59 11.13. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 59 11.14. Opistot talousarvio 2010 60 11.15. Kirjasto 61 11.16. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 61 11.17. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 61 11.18. Kirjaston strategian mukaiset mittarit 62 11.19. Kirjasto talousarvio 2010 64 11.20. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi 65 11.21. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 65 11.22. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 66 11.23. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen strategian mukaiset mittarit 67 11.24. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi talousarvio 2010 69 11.25. Sivistystoimen toimiala - talousarvio 2010 70 12. Tekninen toimiala 71
4 12.1. Yhdyskuntatekniset palvelut 71 12.2. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 71 12.3. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 71 12.4. Yhdyskuntatekniset palvelut talousarvio 2010 72 12.5. Tilapalvelu 73 12.6. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 73 12.7. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 74 12.8. Tilapalvelu talousarvio 2010 75 12.9. Maankäyttö 76 12.10. Toiminnalliset muutokset vuonna 2010 76 12.11. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 76 12.12. Maankäyttö talousarvio 2010 77 12.13. Muut tekniset palvelut 78 12.14. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 78 12.15. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 78 12.16. Muut tekniset palvelut talousarvio 2010 79 12.17. Tekninen toimiala talousarvio 2010 80 13. Ympäristö 81 13.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä 81 13.2. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 82 13.3. Ympäristö talousarvio 2010 83 14. Vesihuoltolaitos 84 15. Henkilöstömuutokset vuonna 2010 85 16. Investoinnit 86 17. Rahoituslaskelma 87 18. Allekirjoitukset 88
5 1. Johdanto Tämä on neljäs kerta, kun Wiitaunionin kuntaparin kunnat, Pihtipudas ja Viitasaari, käsittelevät tulevan vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman tässä muodossa. Rakenne on yhtenäinen, mutta talousarvioluvut ovat kummallakin omansa. Asiakirjan rakenne käsittää karkealla tasolla seuraavat osiot: - Konsernitavoitteet, kohta 2 - kuntastrategia, kohta 3 - palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet(sisältää talousarvion ja taloussuunnitelma, kohdat 4-15) - investoinnit, kohta 16 - rahoituslaskelma, kohta 17 Henkilöstösuunnitelma tuodaan valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi erikseen omana kokonaisuutenaan. Palvelusopimuksella kansalaiskunnat tilaavat palvelujen järjestämisen palvelukunnalta. Palvelukunta sitoutuu sopimuksella järjestämään kunnalliset palvelut sopimuksen mukaisesti. Maisema-mallin käyttöönotosta johtuen toimialojen resurssit eivät riitä viime vuonna käyttöön otettujen resurssitaulukoiden päivittämiseen. Resurssitaulukot vuoden 2010 luvuilla esitellään hallituksille ja valtuustoille vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana. Työnantajien kansaneläkemaksut poistuvat vuoden 2010 alusta, tieto maksujen poistumisesta saatiin 24.11.2009. Kansaneläkemaksun poiston osuus Viitasaaren kaupungin sivukuluista on noin 300.000. Kansaneläkemaksun osuutta ei huomioitu vielä sisäisten kulujen vyörytyksissä, vaan vyörytykset oikaistaan vuoden 2010 aikana. Viitasaaren vuoden 2010 talousarvioraami ylittyy n. 38 000 eurolla. Lähes miljoonan euron alijäämä edellyttää kuitenkin henkilöstörakenteen tehostamista mm. perusturvan aluemallin avulla.
6 2. Konsernitavoitteet 2.1. Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan 2. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja itsensä kannattavasti ja niiden tulee strategian mukaisesti tehostaa toimintaansa. Kaupungin maksettavaksi tulevat käyttömenot ja investoinnit eivät saa kasvaa. 2.2. Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 1. Vuokrataso vastaa kustannuskehitystä Mittarit: vastikkeet ajantasaistettu 2. Yhtiö toimii aktiivisena asumisen kehittäjänä kunnassa Mittarit : elinkaari- ja energiataloudellisia kehittämistoimenpiteitä toteutettu 3. Vuokra-asuntojen käyttöaste on korkea Mittarit: tyhjien asuntojen määrä on pieni ja niitä on myyty 2.3. Viitasaaren Lämpö Oy 1. Kaukolämmön tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan 2. Kotimaisen polttoaineen hyödyntäminen lämpökeskuksessa ja tähän liittyvien työllistämistavoitteiden toteuttaminen 3. Sovitun osinkotulon vuotuinen tulouttaminen kaupungille 4. Lähivuosien päästökauppalinjaukset tehty 2.4. Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 1. Kaupungin alueella toimivien liikeyritysten toimintaedellytysten kehittäminen erillisten päätösten pohjalta 2. Kaupungin vetovoiman lisääminen mm. turvaamalla tarvittavat toimitilajärjestelyt 3. Yksittäisten erityispalveluhankkeiden toteuttaminen 2.5. Witas Oy Alueelliselle kehittämisyhtiölle asetetaan konsernitavoitteet vuosittain yhtiön kaupungin edustajille järjestämässä tilaisuudessa. 1. Yrittäjyyden, myös maaseutuyrittäjyyden ja matkailun, kehittäminen sekä ulkopuolisen rahoituksen mahdollisimman suuri hyödyntäminen alueella 2. Kaupunkistrategiassa asetetun työpaikkatavoitteen toteuttaminen 3. Tehokas ja tuottava yritysneuvonta elinkeinopoliittisesti vaikuttavin tuloksin 4. Uusien innovaatioiden hyödyntäminen alueen yrityksissä
7 2.6. Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 1. Aikuiskoulutuksen, erityisammattikoulutuksen ja taiteen perusopetuksen tarvitsemien opetustilojen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas ylläpito 2. Tilahallinnon selkeyttäminen 2.7. Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä kaupunkistrategiassa antamansa kuntayhteisön toiminnan linjoituksen ja voimavarojen jaon pohjalta. Perustana ovat Kuntalain mukaiset tavoitteet kuntalaisten hyvinvoinnista. 1.1.2005 aloitettua Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin kuntapariyhteistyötä, Wiitaunionin toimintaa jatketaan ja kehitetään kaupunginvaltuuston 27.8.2007 51 hyväksymän toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Wiitaunionin palvelukunnan omistajaohjaus toteutetaan konserniohjeiden, konsernin toiminnan ja talouden hallinnan sekä palvelutarpeiden ja tarjonnan yhteensovittamisen avulla ja palvelurakenteen sekä tuotantolaadun ohjauksella. Palvelurakenteiden kehittämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi otetaan käyttöön uusi toiminnanohjausväline, jonka avulla kansalaiskunta tilaajana voi optimoida sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sivistyspalvelujen kokonaisuuden ja ohjata sitä ajantasaisen tiedon pohjalta. Vuoden 2010 aikana harkitaan laajempaa kuntamaisema-malliin sitoutumista. Samalla käydään läpi palvelujen tuotteistuksen sekä hinnoittelun ja laskutuksen periaatteet ja valmistellaan henkilöstön siirtoa 1.1.2011 alkaen. Suoriteperustainen ja tuotantoyksikkökohtainen budjetointi otetaan käyttöön ja yhtiöittämisratkaisujen mahdollisuudet selvitetään. Palvelusetelien käyttömahdollisuuksia laajennetaan oman palvelutuotannon ja kilpailuttamisen kautta hankittavien ostopalvelujen vaihtoehtona. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien ohjauksen tehostamisella pyritään tehokkaaseen ja vaikuttavaan omistajapolitiikkaan. Konsernivalvonta ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta integroituvat osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää.
8 3. Viitasaaren kaupungin strategia 2009 2013 HYVINVOIVA KUNTALAINEN TYÖSTÄ TOIMEENTULOA Viitasaaren kaupunki on keskeisen sijaintinsa hyödyntävä viihtyisä ja vireä aluekeskus, joka toimii aktiivisesti asukkaidensa ja täällä asioivien parhaaksi. VETOVOIMAA TALOUS TASAPAINOON
9 3.1. Johdanto Strategian rakenne Kaupunkistrategia perustuu tulevaisuuden strategiseen tahtotilaan eli visioon, joka kuvaa minkälaiseksi kaupungiksi Viitasaaren halutaan kehittyvän pitkällä aikavälillä. Visiota tarkentavat painopistealueiden strategiset päämäärät, jotka ovat pääosin mitattavia tai arvioitavia pitkän aikavälin kehittämispäämääriä. Päämääristä on johdettu strategian toteuttamisen kannalta keskeiset strategiset tavoitteet ja hankkeet, jotka tarkennetaan budjettiprosessissa vuositason mitattaviksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi ja konkretisoidaan edelleen toimintayksiköiden ja laitosten tavoitteiksi. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja luovat kiinteän perustan mm. johtamiselle. Viitasaaren kaupunkistrategia 2009 2013 perustuu suurelta osin Viitasaaren kaupungin strategiaan 2005 2008, joka hyväksyttiin valtuustossa 13.6.2005. Tällöin strategian painopisteinä olivat asukasluku kasvuun, kuntatalous plussalle, lisää työpaikkoja ja imago positiiviseksi. Kaupunkistrategian tarkistukseen ovat johtaneet muuttunut taloudellinen tilanne, aiemman strategian päivitys 6.8.2007 sekä edellisen kauden valtuutettujen antama arviointi. Arvioinnissa painotettiin talouden kuntoon saattamista, perusturvapalveluiden kehittämistä, kuntayhteistyötä, lapsiystävällistä imagoa ja syntyvyyttä, työllisyyttä ja koulutusta sekä elinvoimaista kuntakuvaa ja torin seudun keskustan kehittämistä. Kaupunginhallitus on valmistellut strategiaa Swot-analyysin pohjalta. Strategialuonnos lähetettiin 19.6.2009 lausuntokierrokselle mm. lautakunnille sekä keskeisille paikallisille yhteistyötahoille. Strategialuonnos oli myös kaupungin kotisivuilla kuntalaisten kommentoitavana. Kirjallisia lausuntoja saatiin yhteensä 18 kpl. Kaupunkistrategian 2009 2013 laadinnassa on lisäksi kuultu useita eri tahoja, mm. henkilöstöä ja mökkiläisfoorumia, joka edustaa kaupungin kesäasukkaita. Strateginen johtaminen kaupungissa on erityisesti kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tehtävänä. Strategialla valtuusto osoittaa kunnallispoliittiselle toiminnalle päälinjat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä viranhaltijajohdon tehtävänä on johtaa käytännön toimintaa valtuuston asettamien päälinjojen mukaisesti.
10 3.2. SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI VIITASAAREN KAUPUNGISTA Kaupungin vahvuudet Kaupungin heikkoudet Strateginen sijainti Etäisyydet Puhdas ja monipuolinen luonto Julkinen liikenne Kilpailukykyiset elinkustannukset Hitaat tietoliikenneyhteydet Maankäyttöresurssit Väestöpohja Hyvät palvelut Alhainen koulutustaso Monipuoliset liikunta- ja Hajanainen yhdyskuntarakenne harrastusmahdollisuudet Vireät kylät Alhainen tulotaso Loma-asuminen Kuntatalous Kulttuuri Tunnettavuus Kaupallisten palveluiden keskus Toimintaympäristön mahdollisuudet Toimintaympäristön uhat Liikenneyhteydet Talouskriisi Arvojen uusjako/ maallemuutto Väestön ikääntyminen Loma-asuminen Väestökato Matkailun mahdollisuudet Työpaikkamenetykset Uusiutuvat luonnonvarat Elinvoiman keskittyminen maakunnassa Kuntapariyhteistyö Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys Palvelurakenteiden uudistus Valtiovallan toimenpiteet Seutukuntayhteistyö Kuntapariyhteistyö Ilmastonmuutos
3.3. SWOT-ANALYYSI/STRATEGINEN MERKITYS 11 VIITASAAREN VAHVUUDET Miten hyödynnetään Strateginen sijainti - selkeä seutukeskus - elinkeinopolitiikan kehittäminen - ohikulkuliikenteen pysäyttäminen - Sinisen tien hyödyntäminen Puhdas ja monipuolinen luonto - metsien moninaiskäyttö - vesistö- ja kalastusmatkailu - reitistöt ja kohteet (vaellus, kelkkailu yms.) Kilpailukykyiset elinkustannukset - asunto- ja tonttimarkkinointi - tulomuutto Maankäyttöresurssit - tehokas kaavoitus - kaavoitetaan järvenrantatontteja - kyläkaavat - edulliset teollisuustontit Hyvät palvelut - tiedotus - markkinointi - palveluntuottajien ja kaupungin yhteistyö - ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö - aikuiskoulutuksen kehittäminen - valtionhallinnon palveluiden säilyttäminen paik- - kakunnalla Monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet - asukkaiden aktivoiminen liikuntapalveluiden käyttäjinä - hyödynnetään matkailumarkkinoinnissa Vireät kylät - kyläkoulujen monipuolinen käyttö - kylien yhteistyöhankkeet ja markkinointi - palveluyrittäjyyttä kylille - tuetaan kylien omaehtoisia hankkeita - lähiruuan suosiminen - maallemuuttajien houkutteleminen Loma-asuminen - palveluiden markkinoiminen loma-asukkaille - kannustetaan ympärivuotiseen asumiseen ja ns. kakkosasunnon hankintaan Kulttuurijärjestöt ja -tapahtumat - kulttuuriaarteet tuodaan esille ja hyödynnetään kuntamarkkinoinnissa - järjestöjen verkostoituminen Jyväskylän seudun tapahtumajärjestäjien kanssa Kaupallisten palveluiden keskus - ostosmatkailun kehittäminen ja markkinointi - palvelujen ja lähiruuan markkinointi
12 VIITASAAREN HEIKKOUDET Miten poistetaan Etäisyydet - tarjotaan sähköistä asiointia ja sähköisiä pal- - veluja - hyödynnetään etätyömahdollisuudet - tieavustukset - julkisen hallinnon yhteispalvelun kehittäminen Julkinen liikenne - kehitetään asiointiliikennettä - kehitetään kutsuohjattua julkista liikennettä myös keskusta-alueella - vaikutetaan maakunnallisiin linjauksiin, mm. raideyhteyden kunnostamiseen Hitaat tietoliikenneyhteydet - tuetaan laajakaistayhteyksien rakentamista hajaasutusalueelle Väestöpohja - lapsiperheiden palveluihin satsataan - palveluyrittäjyyttä ikäihmisille - luodaan edellytyksiä yrittäjyydelle Alhainen koulutustaso - aikuiskoulutuksen kehittäminen - toisen asteen koulutuksen monipuolistaminen - etä ja verkko-opiskelumahdollisuuksien lisääminen - tuetaan yrittäjien yhteyksiä korkeakouluihin Alhainen tulotaso - korkeamman koulutustason työpaikkoja - yksilöllisten tarpeiden mukainen tonttitarjonta Hajanainen yhdyskuntarakenne - uusi rakennusteollisuuden avaus paikallisesta pientalokonseptista (Viitasaari-talo) - kaavoituksen tiivistäminen keskustaajamassa Kuntatalous - palvelurakenteen uudistaminen - raamibudjetointiin sitoutuminen - aktiivinen elinkeinopolitiikka - investointien sopeuttaminen poistojen tasolle pitkällä tähtäimellä Tunnettavuus - Viitasaari-brändin luominen - markkinointitapojen uudistaminen - viitasaarelaisen taiteen ja kulttuurin tuotteistaminen
13 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET Miten käytetään hyväksi Liikenneyhteydet - hyvien yhteyksien hyödyntäminen yritysmarkkinoinnissa - ohikulkuliikenteen pysäyttäminen Arvojen uusjako/maallemuutto - Viitasaari tutuksi Jyvässeudulla ja pääkaupunkiseudulla - yhteys entisiin viitasaarelaisiin - myydään tontteja ja asuntoja sekä markkinoidaan niitä yhdessä kylien kanssa - Loma-asuminen - tonttitarjonnan aktivoiminen koko kaupungin alueella - palvelutarjonnan lisääminen Matkailun mahdollisuudet - LomaSeutu-brändin vahvistaminen - maatilamatkailu - Keitele-järven ja koskien hyödyntäminen - haetaan aktiivisesti uusia matkailuyrittäjiä Viitasaarelle - seudullinen yhteistyö; mm, Piispala ja Saarijärvi - hotelli nelostien varteen - matkailuyrittäjyyden luominen Uusiutuvat luonnonvarat - rakennetaan jalostusketjuja; verkostoidutaan - uusiutuvan energian hyödyntäminen laajamittaisemmin, Viitasaaren Lämpö Oy veturiksi - vesistöjen moninainen käyttö Kuntapariyhteistyö - yhteistoiminnan uudistaminen - tehokas, taloudellinen ja kilpailukykyinen palvelutuotanto - tarjotaan palveluita ympäröivän alueen kunnille kilpailukykyiseen hintaan Palvelurakenteiden uudistus - rakennemuutosten hakeminen - turvataan palvelut ammattitaitoisen työvoi- - man saatavuuden vaikeutuessa - henkilöstön aktivoiminen rakennemuutosten toteuttamiseen - yrittäjärekrytointi - palveluseteleiden hyödyntäminen Seutukuntayhteistyö - suurempien yhteishankkeiden mahdollistaminen - Saarijärvi-Viitasaari tien perusparannus
14 TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT Miten torjutaan Talouskriisi - elvyttävät investoinnit - kasvavan työttömyyden vaikutusten vähentäminen kunnan työllistämis- ja koulutustoimen-piteillä Väestön ikääntyminen - työpaikkoja nuorille - nuorten perheiden asuntoja - opiskelumahdollisuuksien turvaaminen Viitasaarella - palveluyrittäjyyttä ikäihmisille - lapsiperheiden palveluihin satsataan Väestökato - aktiivinen elinkeinopolitiikka - korkealaatuinen ja monipuolinen tonttitarjonta - monipuolinen asuntotarjonta - myönteinen kuntakuva - pidetään yhteyttä entisiin viitasaarelaisiin Työpaikkamenetykset - yritysvaikutusten arviointi päätöksissä - pidetään hyvä yhteys yrittäjiin - yrityskäynnit - elinkeinorakenteen monipuolistaminen - räätälöidyt yritysratkaisut kehittämisyhtiön kautta - sukupolvenvaihdokset - koulutus Elinvoiman keskittyminen maakunnassa - hakeudutaan strategiseen yhteistyöhön Saarijärven seudun ja Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski-kehityskäytävän kanssa - hyödynnetään hankerahoja - edunvalvonta maakuntatasolla Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys - toisen asteen koulutustarjonnan turvaaminen - joustavat aikuiskoulutusmahdollisuudet - yritysten työvoimatarpeiden ennakointi - nuorten osaajien paluu takaisin kotiseudun palvelukseen - viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö - hyvä henkilöstöpolitiikka - puolisolle työpaikka - etätyön mahdollistaminen Valtiovallan toimenpiteet - edunvalvonta - vahvistetaan aluekeskuksen asemaa Kuntapariyhteistyö - luottamuksen lisääminen - uudistuminen Ilmastonmuutos - energiansäästötalkoot - ympäristövaikutusten arviointi - kunnan rakennusten energiakulutuksen alentaminen 15 prosentilla
3.4. ARVOT 15 Viitasaaren kaupunkistrategiassa korostuvat seuraavat arvot: - turvallisuus - työn kunnioittaminen - yrittäjyys - kotiseuturakkaus - toiminnan tuloksellisuus 3.5. VIITASAAREN VISIO 2013 Viitasaaren kaupunki on keskeisen sijaintinsa hyödyntävä viihtyisä ja vireä aluekeskus, joka toimii aktiivisesti asukkaidensa ja täällä asioivien parhaaksi. 3.6. VIITASAAREN KAUPUNKISTRATEGIAN 2009-2013 PAINOPISTEET Swot-analyysin pohjalta on valittu seuraavat strategian painopistealueet: TYÖSTÄ TOIMEENTULOA TALOUS TASAPAINOON VETOVOIMAA HYVINVOIVA KUNTALAINEN 1. TYÖSTÄ TOIMEENTULOA Strategisena päämääränä on työpaikkaomavaraisuus työpaikkoja lisäämällä ja työttömyyttä vähentämällä. Tavoitteet: Aktiivinen elinkeinopolitiikka uusiutuvan energian käytön lisääminen ja bioenergiasektorin vahvistaminen uusi rakennusteollisuuden avaus paikallisesta pientalokonseptista (Viitasaari-talo) matkailuelinkeinon kehittäminen LomaSeutu-brändiä markkinoimalla strategisen sijainnin hyödyntäminen markkinoinnissa tiivis vuorovaikutus yrittäjien ja maatilayritysten kanssa räätälöidyt yritysratkaisut kehittämisyhtiön kautta uusien yrittäjien aktiivinen hakeminen Edulliset teollisuustontit. Elvyttävät investoinnit. Aikuiskoulutuksen kehittäminen yritysten tarpeiden mukaan. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen. Metsien ja vesistöjen monipuolinen hyödyntäminen. Toimivat tietoliikenneyhteydet. Työttömyyden vähentäminen työllistämis-, kuntoutus- ja koulutustoimenpiteillä. Päätöksenteossa suoritetaan yritysvaikutusten arviointia.
16 Vastuutaho: Kehittämisyhtiö Witas Oy Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Kaupunginhallitus, kehittämisryhmä ja johtavat viranhaltijat Yrittäjäjärjestöt Viitasaaren Lämpö Oy Vuokra-asunnot Oy 2. TALOUS TASAPAINOON Strategisena päämääränä on saada suunnittelukaudella menokasvu hallintaan ja tulos poistojen jälkeen positiiviseksi. Tavoitteet: Raamibudjetointiin sitoutuminen. Veropohjan laajentaminen aktiivisella elinkeinopolitiikalla. Palvelurakenteen uudistaminen. Kuntapariyhteistyöllä tuottavuutta. Investointien sopeuttaminen poistojen tasolle pitkällä tähtäimellä. Olemassa olevan vuokra-asuntokannan myyminen vuokralaisille. Naapurikuntien välisen yhteistyön tiivistämisvaihtoehtojen selvittäminen. Vastuutaho: Toimialat ja lautakunnat Kaupunginhallitus 3. VETOVOIMAA Strategisena päämääränä on luoda Viitasaaresta viihtyisä paikka asua ja yrittää sekä lisätä kaupungin tunnettavuutta kuntamarkkinoinnilla. Tavoitteet: Hakeudutaan strategiseen yhteistyöhön Saarijärven seudun ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehityskäytävän kanssa. Luodaan Viitasaari-brändi. Rakennetaan Keski-Suomen kaunein kaupunkikeskusta. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Puutalokonsepti (Viitasaari-talo) nuorille perheille keskustaan + Pientalomessut. Monipuoliset vuokra- ja omistusasuntomahdollisuudet. Loma-asutuksen edistäminen kaikissa muodoissaan. Lapsiperheiden palveluihin satsaaminen. Yhteydenpito entisiin viitasaarelaisiin. Kehitetään ostos- ja kulttuurimatkailua. Viitasaaren taiteen, tapahtumien ja kaupungin markkinointi. Kaupunki houkuttelevaksi työnantajaksi hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Luonnosta ja ympäristöstä huolehditaan ja niitä arvostetaan.
Vastuutaho: Kaupunginhallitus Toimialat ja lautakunnat Vuokra-asunnot Oy Kehittämisyhtiö Witas Oy 17 4. HYVINVOIVA KUNTALAINEN Strategisena päämääränä on turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen kaikille kuntalaisryhmille, omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen kannustaminen sekä hyvän palvelutason turvaaminen. Tavoitteet: Terveyden edistäminen. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen. Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Järjestöjen ja yhdistysten palvelutuotannon ja kansalaisaktiivisuuden edistäminen. Järjestötalon kehittäminen Edistetään ja tuetaan vanhusten kotona asumista. Parannetaan kevyen liikenteen edellytyksiä. Kehitetään kutsuohjattua julkista liikennettä myös keskusta-alueella. Ikäihmisille suunnatun palveluyrittäjyyden tukeminen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen. Hyvinvointistrategian luominen. Turvallisuussuunnitelman laatiminen. Vastuutaho: Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta ja muut lautakunnat Järjestöt ja yhdistykset MITTARIT Väkiluku Työpaikat: syntyneet/vähentyneet työpaikat Perustetut/Lopettaneet yritykset Koulutuspaikat Hoitopäivät Hyvinvointi- ja tuloksellisuusmittarit Käyttötalousmenot Verotulot Lainat 3.7. TOTEUTUS JA SEURANTA Esittelijän on aina perusteltava, miten päätösesitys tukee strategian painopistealueiden toteutumista. Myös esityksen yritysvaikutukset on otettava huomioon. Strategiaa toteutetaan hallintokuntien toimenpiteinä vuosittaisen talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Valtuusto arvioi erikseen vuosittain strategian toteutumista ja siihen liittyviä toimenpiteitä sekä päivittää tarvittaessa strategiaa.
4. Palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2010-2012 18 4.1. Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2010-2012 1. Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu- hyvinvoiva kuntalainen 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, varhaistoteaminen, hyvä hoito ja seuranta -terve kuntalainen 4. Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntarajattomat palvelut toimivat 5. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi muuttuviin tarpeisiin 6. Aluemalliin siirtymisen valmistelu vuodelle 2011 7. Indeksiin sidottujen pitkäaikaisten ostopalvelusopimusten valmistelu 8. Ulkoistettavien toimintayksiköiden selvittäminen 4.2. Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2010-2012 1. Aluelukion toimintamalli selkeytyy ja aluelukioon siirrytään v. 2011 2. Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelmien toimenpiteet toteutuvat 3. Wiitaunionin kulttuuritoimen keväällä 2008 hyväksytty toimintamalli toteutuu 4. Wiitaunionin nuorten työpajatoiminnan toimintamalli hyväksytään ja toiminta aloitetaan syksyllä 2009 5. Päiväkotirakennusten remontti/uudelleenrakentamishankesuunnitelmat tehdään 6. Määritellään lukion tuntikehys ja ryhmärajat 4.3. Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2010-2012 1. Toteuttaa kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet aikataulun mukaisesti 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti ja kehittää investointiohjelman seurantaa 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 6. Hankintasäännön noudattamisen selkeyttäminen
7. Teknisen toimen hallinnon organisointi 19 4.4. Wiitaunionin palvelukunnan kaikkia toimialoja koskevat keskeiset tavoitteet vuosille 2010-2012 1. Wiitaunionin kehittämisstrategian laatiminen v. 2010 2. Palvelustrategian laatiminen
20 5. Sitovuus Talousarvio on sitova prosesseittain eli sillä tasolla, jolla kunnan- ja kaupunginvaltuusto myöntää määrärahan ja tuloarvion sekä vahvistaa tavoitteet. Lautakuntien tulee vahvistaa omat käyttösuunnitelmat sekä tarkentaa tavoitteensa valtuuston hyväksymien määrärahojen mukaan. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion nettoperusteisesti. Investointiosassa yli 168.000 euron hankkeille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia, pienempien kohteiden määrärahat ovat lautakuntia sitovia sillä tarkkuudella, joilla valtuusto määrärahan ja tuloarvion vahvistaa ellei sitovalla perustelulla ole toisin määrätty.
21 6. Tuloslaskelma 2010 VIITASAAREN KAUPUNKI Tilinp. Budjetti Budjetti Muutos TS TS 2008 2009 2010 % 2011 2012 TULOSLASKELMA ULKOINEN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 29 1 000 1 000 1 1 Täydet valtiolta saadut korvaukset 52 024 27 000 34 000 25,9 34 34 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 1 621 457 1 452 622 1 105 552-23,9 1 116 1 117 Muut suoritteiden myyntituotot 1 196 696 1 776 520 2 049 584 15,4 2 005 1 958 Myyntituotot 2 870 206 3 257 142 3 190 136-2,1 3 156 3 110 Maksutuotot Terveydenhuollon maksut 930 672 900 400 924 000 2,6 924 924 Sosiaalitoimen maksut 993 527 877 318 885 107 0,9 870 878 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 46 470 53 500 49 500-7,5 51 52 Yhdyskuntapalvelujen maksut 359 727 363 000 384 200 5,8 384 384 Muut palvelumaksut 1 154 1 100-100,0 Maksutuotot 2 331 549 2 195 318 2 242 807 2,2 2 230 2 238 Tuet ja avustukset 631 073 689 177 598 714-13,1 345 345 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 1 185 650 1 257 302 1 057 510-15,9 1 061 1 065 Muut toimintatuotot 613 696 519 770 399 134-23,2 397 397 Muut toimintatuotot 1 799 345 1 777 072 1 456 644-18,0 1 458 1 462 TOIMINTATUOTOT 7 632 173 7 918 709 7 488 301-5,4 7 188 7 156 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -16 234 348-16 747 104-16 605 653-0,8-16 351-16 354 Jaksotetut palkat ja palkkiot -449 890 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 304 923 241 560 81 850-66,1 82 82 Palkat ja palkkiot -16 379 315-16 505 544-16 523 803 0,1-16 269-16 272 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 893 260-4 021 773-4 117 599 2,4-4 011-4 079 Muut henkilösivukulut -946 262-1 291 612-1 036 647-19,7-1 006-1 017 Henkilösivukulut -4 839 522-5 313 385-5 154 246-3,0-5 016-5 096 Henkilöstökulut -21 218 837-21 818 929-21 678 049-0,6-21 285-21 368 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -11 372 505-11 612 981-11 602 172-0,1-10 848-11 048 Muiden palvelujen ostot -4 470 074-4 961 857-5 071 943 2,2-4 975-4 997 Palvelujen ostot -15 842 579-16 574 838-16 674 115 0,6-15 823-16 045 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 076 371-3 845 163-3 678 320-4,3-3 675-3 679 Varastojen lisäys/vähennys 28 119 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 048 251-3 845 163-3 678 320-4,3-3 675-3 679 Avustukset Avustukset kotitalouksille -1 580 518-1 432 435-1 544 058 7,8-1 291-1 303 Avustukset yhteisöille -432 496-393 600-346 050-12,1-346 -336 Avustukset liikelaitoksille -52 Avustukset -2 013 066-1 826 035-1 890 108 3,5-1 637-1 639 Muut toimintakulut Vuokrat -296 777-370 911-446 635 20,4-477 -477 Muut toimintakulut -419 899-282 935-238 468-15,7-232 -231
Muut toimintakulut -716 676-653 846-685 103 4,8-709 -708 TOIMINTAKULUT -42 839 409-44 718 811-44 605 695-0,3-43 130-43 439 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -35 207 236-36 800 102-37 117 394 0,9-35 942-36 283 Verotulot 18 458 980 19 062 000 18 185 000-4,6 18 184 18 233 Valtionosuudet 17 759 053 18 956 402 19 814 649 4,5 20 073 20 346 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 400 115 300 000 400 000 33,3 400 400 Muut rahoitustuotot 15 922 20 000 20 000 20 20 Korkokulut -691 944-630 000-650 000 3,2-650 -650 Muut rahoituskulut -548 470-30 000-30 000-30 -30 Rahoitustuotot ja -kulut -824 378-340 000-260 000-23,5-260 -260 VUOSIKATE 186 419 878 300 622 255-29,2 2 055 2 036 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 750 792-1 827 056-1 647 322-9,8-1 635-1 634 Poistot ja arvonalentumiset -1 750 792-1 827 056-1 647 322-9,8-1 635-1 634 TILIKAUDEN TULOS -1 564 372-948 756-1 025 067 8,0 420 401 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 564 372-948 756-1 025 067 8,0 420 401 22
23 7. Yleishallinnon toimielimet 7.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä Vaalit Vuonna 2010 ei järjestetä vaaleja. Seuraavat vaalit ovat eduskuntavaalit vuonna 2011 ja tasavallan presidentin vaalit vuonna 2012. Oikeusministeriö maksaa kaupungille äänioikeutettujen määrään perustuvan kertakorvauksen vaalien järjestämisestä valtiollisissa vaaleissa. Tilintarkastus Tilintarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Vuosille 2009 2012 valittu tarkastuslautakunta on aloittanut työnsä vuoden 2009 alusta. Kaupungin lakisääteisen tarkastuspalvelun hankinta on kilpailutettu kuluvalle valtuustokaudelle. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston määräraha sisältää valtuuston työskentelyyn liittyvät kulut kuten kokouspalkkiot ja ansionmenetys- sekä matkakorvaukset. Erillistä valtuustoryhmien toimintatukea ei makseta. Valtuutettujen koulutusmäärärahaa supistetaan valtuustokauden ensimmäisen vuoden jälkeen. Valtuuston kokousten videointia kaupungin kotisivuille jatketaan myönteisen palautteen johdosta. Ensimmäisenä toimintavuotenaan 2009 nykyinen valtuusto hyväksyi Viitasaaren kaupunkistrategian. Kaupunkistrategia ja sen jalkauttaminen talousarvioprosessin yhteydessä ovat valtuuston keskeisimmät ohjausvälineet. Valtuusto seuraa strategiassa annettujen kehittämistavoitteiden toteuttamista. Kaupunginvaltuusto pitää normaalien kokousten lisäksi iltakouluja ja seminaareja, joissa käsitellään kaupungin kehittämistä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Kaupunkistrategia painottaa veropohjan laajentamista aktiivisella elinkeinopolitiikalla, työpaikkoja lisäämällä ja työttömyyttä vähentämällä sekä kuntatalouden menokasvun saamista hallintaan. Tavoitteena on, että palvelujen määrä ja laajuus ainakin osittain supistuu ja palvelu- ja laatutasoa muutetaan. Samalla suunnataan toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseen ja sosiaalisen turvallisuuden parantamiseen. Aiemmin tehtyjä palveluverkko- ja palvelutasopäätösratkaisuja tarvittaessa muutetaan vastaamaan vaikeutunutta kuntatalouden tilannetta Kuntapariyhteistyötä Pihtiputaan kunnan kanssa syvennetään ja samalla selvitetään naapurikuntien välisen yhteistyön tiivistämisvaihtoehdot. PARAS-hankkeen tuloksia arvioidaan valtuustokaudella erikseen.
24 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus keskittyy kaupunkikonsernin kokonaisohjaukseen. Kaupunginhallituksen tehtävänä on myös huolehtia sidosryhmäyhteyksistä. Vuonna 2010 keskeisiä tehtäviä ovat Viitasaaren ja oman seudun kilpailukyvyn vahvistaminen, tasapainoisen kuntatalouden turvaaminen sekä palvelu- ja ohjausrakenteiden tehostaminen. Henkilöstömenojen sopeuttamisessa hyödynnetään henkilöstön vaihtuvuus ja kasvava eläkkeelle siirtyminen. Henkilöstön osaamista käytetään joustavalla tavalla tehtäviä uudelleen määrittelemällä, henkilöstön sisäistä liikkuvuutta edistämällä ja muutetuilla työaikajärjestetyillä. Toimialat ja tiimit tehostavat henkilöstösuunnittelua sekä tarkistavat tehtäväkuvaukset ja henkilöstömitoitukset. Henkilöstön rekrytoinnissa noudetaan tiukkoja perusteita ja osittaisia täyttökieltoja. Täyttöluvista päätetään keskitetysti palvelutuotannon johtoryhmässä. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä edelleensijoittamismallilla ei enää jatketa. Sen sijaan kaupunki työllistää omiin toimintoihinsa yli 500 pv työttöminä olleita n. 10 henkilöä ja ohjaa osan kuntoutukseen sekä tukee yritysten ja yhdistysten yli 500 pv työttöminä olleiden henkilöiden työllistämistä ns. unionilisällä. Kokonaissäästöä syntyy kun kaupungin maksamia työmarkkinatukikorvauksia Kelalle voidaan samalla vähentää. Myös nuorten kesätyöllistämiseen on edelleen varauduttu. Palvelu- ja tavarahankintojen tavoitteena on hyvin suunnitellut ja toteutetut hankinta- ja kilpailutusprosessit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuut ja työt jaetaan selkeästi, hankintavalmistelut käynnistetään riittävän ajoissa, kilpailutusasiakirjat ovat yhdenmukaisia ja sopimusseurantaa tehostetaan. Tavoitteena ovat kustannustehokkaat toimintamallit. Nykyisten tilojen käytettävyyden ja tiloihin liittyvien vuokra- ym. sopimusten läpikäynnin perusteella luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista tai suunnitellaan niiden käyttö uudelleen. Strategisiin kehittämishankkeisiin on vuodelle 2010 varattu erillinen 40 000 euron määräraha. Vuonna 2010 kehittämishankkeet painottuvat kaupunkistrategian toteuttamiseen, mm. keskusta-alueen kehittämiseen ja yritystoiminnan lisäämiseen. Keskusta-alueen strategisen maankäytön selkeytymisen myötä on tavoitteena täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Asuntotuotantoa kehitetään elinkaariasumisen periaatteiden pohjalta. Yritystoiminnan, uuden asumisen ja väestönlisäyksen edistämiseksi kaupunginhallitus harjoittaa aktiivista maankäyttöpolitiikkaa, rakennuttaa toimitiloja tuotannollisten yritysten tarpeisiin ja toimii yhteistyössä tytäryhtiöidensä kanssa asuntokannan ja toimitilojen parantamiseksi ja kehittämiseksi. Edelleen kaupunginhallitus jatkaa ja käynnistää uusia selvityksiä, kehittämishankkeita ja kampanjoita sekä osallistuu alueen yhteishankkeisiin. Kehittämisyhtiö Witas Oy:lle kaupunki maksaa 60 euroa/ asukas kuntaosuutta elinkeinotoiminnan kehittämiseen sisältäen myös elinkeinotoiminnan EU-projektit. Laajakaistayhteyksien rakentamista kaupungin haja-asutusalueella varaudutaan rahoittamaan kuntarahaosuudella valtakunnallisessa Laajakaista kaikille- hankkeessa.
Kaupunginhallitus jatkaa myös opiskelijastipendien myöntämistä väestötappion hillitsemiseksi. Sen sijaan muuttopalkkioita ei kylätoimikunnille enää myönnetä eikä rakennuslupamaksuja korvata, mutta kylätoimikuntien pieniä rakennushankkeita avustetaan vireän kylätoiminnan tukemiseksi. Markkinointiin varattu määräraha sisältää Keksintöjen Viikko-tapahtumaan ja messuille osallistumisen sekä kaupungin infotaulujen ja erilaisen markkinointimateriaalin vuosikulut. Markkinointiyhteistyötä tehdään tiiviisti paikallislehden, kehittämisyhtiön, yrittäjien ja kulttuuritoimen kanssa. Tapahtumat ja suhdetoiminta on osa tavoitteellista kaupunkimarkkinointia. Niiden avulla kaupunki vahvistaa vetovoimaisuuttaan ja tunnettavuuttaan. Kulut katetaan pääosin kaupungin edustusmenoista. Tapahtumien järjestämistä tuetaan kulttuuritoimen avustuksilla. Matkailumarkkinointi ostetaan Witas Oy:ltä. 25 Turvallisuussuunnitelma Valtioneuvoston teki 8.5.2008 periaatepäätöksen turvallisuusohjelmasta. Ohjelma määrittää sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti. Ohjelma ulottuu vuoteen 2015 ja tavoitteena on, että Suomi on silloin Euroopan turvallisin maa. Keski-Suomen Liiton koordinoimana maakunnan alueella laaditaan seutukohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joista kootaan yhteinen Keski-Suomen suunnitelma elokuuhun 2010 mennessä.
26 7.2. Yleishallinnon talousarvio 2010 YLEISHALLINNON TOIMIELIMET Tilinp. Budjetti Budjetti Muutos TS TS 2008 2009 2010 % 2011 2012 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 46 738 Muut suoritteiden myyntituotot 96 283 162 190-100,0 Myyntituotot 143 021 162 190-100,0 Tuet ja avustukset 115 668 205 800 51 800-74,8 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot 20 054 1 000 8 600 760,0 9 9 Muut toimintatuotot 20 054 1 000 8 600 760,0 9 9 TOIMINTATUOTOT 278 743 368 990 60 400-83,6 9 9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -433 767-584 100-396 800-32,1-328 -328 Jaksotetut palkat ja palkkiot -5 876 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 3 105 3 000-100,0 Palkat ja palkkiot -436 539-581 100-396 800-31,7-328 -328 Henkilösivukulut Eläkekulut -79 318-141 935-95 232-32,9-79 -79 Muut henkilösivukulut -22 077-45 619-24 523-46,2-20 -20 Henkilösivukulut -101 395-187 554-119 755-36,1-99 -99 Henkilöstökulut -537 934-768 654-516 555-32,8-426 -426 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -14 000 100,0-14 -14 Muiden palvelujen ostot -486 813-569 658-524 730-7,9-524 -524 Palvelujen ostot -486 813-569 658-538 730-5,4-538 -538 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -38 888-13 050-12 550-3,8-12 -12 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -38 888-13 050-12 550-3,8-12 -12 Avustukset Avustukset kotitalouksille -7 797-10 000-100,0 Avustukset yhteisöille -61 205-57 550-40 000-30,5-40 -40 Avustukset -69 002-67 550-40 000-40,8-40 -40 Muut toimintakulut Vuokrat -41 318-35 320-37 515 6,2-38 -38 Muut toimintakulut -154 684-144 000-100 000-30,6-100 -100 Muut toimintakulut -196 002-179 320-137 515-23,3-138 -138 TOIMINTAKULUT -1 328 638-1 598 232-1 245 350-22,1-1 153-1 153 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 049 896-1 229 242-1 184 950-3,6-1 145-1 145 VUOSIKATE -1 049 896-1 229 242-1 184 950-3,6-1 145-1 145 TILIKAUDEN TULOS -1 049 896-1 229 242-1 184 950-3,6-1 145-1 145 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 049 896-1 229 242-1 184 950-3,6-1 145-1 145
27 8. Tukipalvelut. 8.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä Taloushallinnon tiimi tuottaa taloushallinnon palveluja kansalaiskunnille ja tukee toimialojen talouden seurantaa Kirjanpito TALOUSTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2010 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintojensa suorittamiseksi Toiminnan painopistealueet vuonna 2009 ja suunnittelukaudella: - Laskujen sähköinen lähettäminen - SEPA muutokset maksuliikenteeseen - palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Talousraportit ajan tasalla - ed. kuukauden kirjanpito valmiina seur. kk:n 10.päivä Toiminto Palvelualttius Tiedon reaaliaikaisuus Tiedon oikeellisuus - toimialakohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt, monipuolinen osaaminen kaikilla Laskut kirjataan kahden päivän sisällä - reskontra päivitetään heti - saatavat karhutaan kahden viikon sisällä eräpäivästä - saatavien vastakuittaus Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla
28 Tietohallinto Tietohallinnon tiimi tuottaa puhelinvaihde-, arkistonhoito- ja it- palveluja kansalaiskunnille ja toimialoille. TIETOHALLINTOTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2010 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemat asiakirjahallinnon ja tietohallinnon palveluita. Toiminnan painopistealueet vuonna 2010 ja suunnittelukaudella: - Dokumenttienhallintajärjestelmän kehittäminen - palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Toimivat tieto- ja - Toimivat tietojärjestelmät puhelinjärjestelmät - Vastaukset tukipyyntöihin nopeasti Palvelualttius Toiminto Tiedon saavutettavuus - selkeä dokumenttien hallinta ja arkistointi - tuki tietojärjestelmien käytölle Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla yhteistyön avulla
29 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN -TIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2010 Henkilöstöjohtaminen Tehtävä: Henkilöstöjohtamisen tiimi tuottaa toimialoille ja kansalaiskunnille seuraavia henkilöstöhallinnon palveluja: - palkka- ja palvelussuhdeasiat - henkilöstön kehittäminen - henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi - työsuojelu ja työturvallisuus - yhteistoiminta - työterveyshuolto (ostaminen) - muut henkilöstöpalvelut (tyky-toiminta, virkistystoiminta jne) Toiminnan painopistealueet vuonna 2010 ja suunnittelukaudella: - henkilöstösuunnitelman laadinta vuoteen 2020 saakka ja siihen liittyen henkilöstömitoitus tarpeiden ja osaamisen mukaan eri työyksiköissä - esimiesten kokonaisvaltaiset kuntotarkastukset jatkuvat Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Henkilöstön työhyvinvointi - työtyytyväisyyskysely - sairauspoissaolojen seuranta Henkilöstön kehittäminen - virkistys- ja liikuntatoiminnan kehittäminen Henkilöstön rekrytointi - tiimipalaverit, kehityskeskustelut, esimieskoulutus - sijaispankin perustaminen, eläköitymiseen varautuminen, henkilöstösuunnitelman toteuttaminen Toiminto Palkka- ja palvelussuhdeasioiden kokonaisvaltainen hoitaminen - palkat, palkkiot ja muut korvaukset maksetaan ajallaan ja oikein - palvelussuhdeneuvontaa annetaan koko henkilöstöhallinnon tiimissä Talous Henkilöstötietojen reaaliaikaisuus Henkilöstöhallinnon toimintojen kehittäminen Henkilöstökustannusten kokonaisseuranta - henkilöstöraportit ajan tasalla - tiedot henkilöstöhallintoon pääosin sähköisessä muodossa - henkilöstökustannusten kasvu sopimuskorotusten tasolla, seuranta toimialoittain kuukausittain
8.2. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2010 Henkilöstösuunnitelmassa ei ole poikkeamia tukipalveluiden osalta. Henkilöstösuunnitelmassa esitetyt sopeuttamistoimet on pääsääntöisesti jo toteutettu sisäisten toimialojen välisten henkilöjärjestelyjen avulla. 30
31 8.3. Tukipalvelut talousarvio 2010 HALLINNON TUKIPALVELUT Tilinp. Budjetti Budjetti Muutos TS TS 2008 2009 2010 % 2011 2012 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 1 000 1 000 1 1 Täydet valtiolta saadut korvaukset 27 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 39 139 14 850-100,0 Muut suoritteiden myyntituotot 932 939 855 279 886 212 3,6 886 886 Myyntituotot 972 105 871 129 887 212 1,8 887 887 Maksutuotot Muut palvelumaksut 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 73 054 72 500 181 500 150,3 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot 1 643 Muut toimintatuotot 1 643 TOIMINTATUOTOT 1 046 802 943 629 1 068 712 13,3 887 887 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -320 005-289 970-469 960 62,1-288 -288 Jaksotetut palkat ja palkkiot -6 194 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 12 639 280-100,0 Palkat ja palkkiot -313 560-289 690-469 960 62,2-288 -288 Henkilösivukulut Eläkekulut -77 846-70 758-112 791 59,4-69 -69 Muut henkilösivukulut -18 615-22 742-29 049 27,7-18 -18 Henkilösivukulut -96 461-93 500-141 840 51,7-87 -87 Henkilöstökulut -410 021-383 190-611 800 59,7-375 -375 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -35 000-100,0 Muiden palvelujen ostot -700 082-647 686-681 383 5,2-521 -521 Palvelujen ostot -700 082-682 686-681 383-0,2-521 -521 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -100 623-34 600-34 100-1,4-34 -34 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -100 623-34 600-34 100-1,4-34 -34 Muut toimintakulut Vuokrat -44 006-77 303-77 967 0,9-78 -78 Muut toimintakulut -25 928-15 500-15 500-16 -16 Muut toimintakulut -69 934-92 803-93 467 0,7-93 -93 TOIMINTAKULUT -1 280 660-1 193 279-1 420 750 19,1-1 023-1 023 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -233 859-249 650-352 038 41,0-136 -136 VUOSIKATE -233 859-249 650-352 038 41,0-136 -136 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -9 607-9 483-10 999 16,0-11 -11 Poistot ja arvonalentumiset -9 607-9 483-10 999 16,0-11 -11 TILIKAUDEN TULOS -243 466-259 133-363 037 40,1-147 -147 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -243 466-259 133-363 037 40,1-147 -147
32 9. Elinkeino- ja maataloustoimi 9.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2009 2010 välillä Kaupunki ostaa elinkeino- ja matkailupalvelut kehittämisyhtiö Witas Oy:ltä. Elinkeinojen kehittämisstrategia vuosille 2008 2013 on kehittämisyhtiö Witas Oy:n toiminta-alueelle valmistunut v. 2008. Kuntarahoitusosuuden tasoa nostettiin vuodelle 2009 kehittämisyhtiön toiminnan ja markkinointiponnistusten tehostamiseksi. Konsernitavoitteet kehittämisyhtiö Witas Oy:lle on esitetty kohdassa 2. Witas Oy:n toiminnan painopistealueet ja päätavoitteet vuodelle 2010 ovat : a. uusien mahdollisuuksien etsiminen taloustilanteesta toipumiseksi b. omistajan- ja sukupolvenvaihdokset; omistajanvaihdospalveluiden kehittäminen c. yrityskummitoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen d. matkailumarkkinointi e. innovaatio- ja yrityshautomotoiminnan kehittäminen Elinkeino-ohjelmaa ja tavoitteita kehittämisyhtiö toteuttaa myös kehittämistyötä tukevien hankkeiden toimesta ja niistä saatavilla lisäresursseilla. Vuoden 2010 aikana Witas hallinnoi ja toteuttaa mm. seuraavia kehittämishankkeita Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Pohjoisen Keski-Suomen avainklustereissa Seudulliset Yrityspavelut (kumppanuussopimus Keski-Suomen TE-keskuksen kanssa) Teho2 / Välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Hoivapooli hoiva-alan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittämishankkeelle Kultti kulttuuriyrittäjyyden ja alan rahoitusasiantuntemuksen lisääminen Lisäksi kehittämisyhtiö osallistuu alueen yritysten ja yhteistyökumppanien kanssa mm. seuraavien hankkeiden toimintaan ja osarahoitukseen: Bioenergia-alan seutukunnalliset kärkihankkeet (mm. Biosyner, Bioterminaalien perustaminen) Kustom: puu- ja rakennustuotealan tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen Metsäpeuranmaan matkailumarkkinoinnin kehittämishanke Osaajia Teollisuudelle: työvoiman saatavuuden turvaaminen tuotannollisilla aloilla UKL: Uudistuvat Koneet ja Laitteet -kärkiohjelma Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankekokonaisuus: yritysten henkilöstön ja osaamisen kehittäminen Vuoden 2010 alusta alueellisen kehittämisen erityisohjelmat muuttuvat Työ- ja elinkeinoministeriön Koko-ohjelmaksi eli alueelliseksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmaksi. Viitasaaren kaupunki osallistuu Koko-ohjelmaan siten, että ohjelman kuntarahoituksen osuus katetaan kokonaan kehittämisyhtiö Witas Oy:n määrärahoista. Koko-ohjelman hallinnoija on Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry.
33 Koko-ohjelmalla rakennetaan jokaiselle alueelle sen omiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin perustuva räätälöity alueellisen kehittämisen ohjelma, joka toimii erityisesti paikallisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan koordinoinnin välineenä. Sen tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen, joka korostaa määrätietoisia elinkeino- ja innovaatiopolitiikan valintoja sekä paikallisten työmarkkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on verkostoitua tuloksekkaasti ja saada liikkumavaraa kaupungin ja sen palvelujen kehittämiselle. Viisari ry:n kuntarahaa varten on varattu 28 300 euroa vuodelle 2010. Lomituspalvelujen paikallisyksikössä Pihtiputaalla hoidetaan Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan lomituspalvelut. Maatalouden hallinnon palkkausmenot koostuvat lisäksi osa-aikaisen maaseutusihteerin, toimistovirkailijan ja kevään tukihakemusten vastaanottamiseen ja tallentamiseen mahdollisesti tarvittavien EU-avustajien palkoista. Pihtiputaan lomituspalvelujen paikallisyksikössä palvellaan Viitasaaren ja Pihtiputaan maatalousyrittäjiä järjestämällä lomituspalvelut lainmukaisesti kattavasti ja tasapuolisesti. Palkataan toteutustarvetta vastaava määrä ammattitaitoisia maatalouslomittajia niin, että sijaisapupyynnöistä toteutuu vähintään 90% ja lakisääteisiä vuosilomia lomitetaan lain mukainen määrä, lisäksi tehdään maksullista lomitusta tarpeen mukaan. Lomituspalveluiden johtamisesta vastaa lomasihteeri ja työnjohdosta kolme johtavaa lomittajaa. Molemmat kunnat tukevat maatalousyrittäjien tuettua maksullista lomitusta Pihtipudas 20.000 euroa ja Viitasaari 9.000 euroa. Tuki kohdennetaan lähinnä maatalouslomittajien täysi-aikaiseen työllistymiseen. Jokaista yrittäjän käyttämää maksullista lomitustuntia tuetaan 3 euroa tunti aina 70 tuntiin saakka vuodessa. 9.2. Toteutuminen ja poikkeamat 2010 Lomittajien määrä vaihtelee kysynnän mukaan.
34 9.3. Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2010 ELINKEINO- JA MAATALOUSTOIMI Tilinp. Budjetti Budjetti Muutos TS TS 2008 2009 2010 % 2011 2012 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 98 634 45 000 66 100 46,9 66 66 Myyntituotot 98 634 45 000 66 100 46,9 66 66 Maksutuotot Muut palvelumaksut 1 154 1 100-100,0 Maksutuotot 1 154 1 100-100,0 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 57 028 41 500 41 500 42 42 Muut toimintatuotot 110 371 Muut toimintatuotot 167 399 41 500 41 500 42 42 TOIMINTATUOTOT 267 187 87 600 107 600 22,8 108 108 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -51 129-56 000-51 900-7,3-52 -52 Jaksotetut palkat ja palkkiot -1 431 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 245 240-100,0 Palkat ja palkkiot -52 316-55 760-51 900-6,9-52 -52 Henkilösivukulut Eläkekulut -12 420-13 608-12 457-8,5-12 -12 Muut henkilösivukulut -3 036-4 373-3 207-26,7-3 -3 Henkilösivukulut -15 456-17 981-15 664-12,9-16 -16 Henkilöstökulut -67 771-73 741-67 564-8,4-68 -68 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -39 621-27 100-100,0 Muiden palvelujen ostot -426 881-557 663-500 971-10,2-501 -501 Palvelujen ostot -466 501-584 763-500 971-14,3-501 -501 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 303-7 400-5 300-28,4-5 -5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 303-7 400-5 300-28,4-5 -5 Muut toimintakulut Vuokrat -10 075-7 807-10 963 40,4-11 -11 Muut toimintakulut -3 758-100 -1 200 1100,0-1 -1 Muut toimintakulut -13 833-7 907-12 163 53,8-12 -12 TOIMINTAKULUT -551 408-673 811-585 998-13,0-586 -586 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -284 221-586 211-478 398-18,4-478 -478 VUOSIKATE -284 221-586 211-478 398-18,4-478 -478 TILIKAUDEN TULOS -284 221-586 211-478 398-18,4-478 -478 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -284 221-586 211-478 398-18,4-478 -478