Valtiovarainministeriö MINVA VM

Valtiovarainministeriö MINVA VM201800055 EUS 17.01.2018 JULKINEN Viite Asia ECOFIN neuvosto 23.1.2018, Bryssel Tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo. Bulgarian puheenjohtajakauden tavoitteet Bulgarian ensimmäisen puheenjohtajakauden tavoitteet Ecofinneuvoston osalta keskittyvät rahoitusunionin aikaansaamiseen osana talous ja rahaliiton viimeistelyä painottuen kompromissin löytämiseen pankkisektorin riskien vähentämisestä, pääomamarkkinaunionin luomiseen sekä pankkiunionin loppuun saattamiseen. Toisena prioriteettina on investointien edistäminen, kestävän talouskasvun varmistaminen ja reilun kilpailun takaaminen sisämarkkinoilla reilun ja tehokkaan yhteisöverotuksen kautta. Puheenjohtajakaudella käynnistyvät myös unionin monivuotisen rahoituskehyksen keskustelut, joita puheenjohtaja haluaa tehostaa ja nopeuttaa. Talous ja rahaliiton syventäminen Euroopan komissio antoi vajaa viikkoa ennen joulukuun 2017 euroalueen huippukokousta joukon esityksiä ja ehdotuksia lisätoimista talous ja rahaliiton viimeistelemiseksi. Ehdotuksen koskevat kolmea käsitteellistä kokonaisuutta; rahoitusunionin kehittämistä, talous ja finanssiunionin kehittämistä sekä demokraattisen vastuuvelvollisuuden toteuttamista ja tehokkaampaa hallintoa. Komissio esittelee ehdotuksensa ja Ecofinneuvostossa jatketaan keskustelua talous ja rahaliiton syventämisestä eurohuippukokouksen linjausten mukaisesti. Suomi pitää tässä vaiheessa pankkiunionin loppuunsaattamista ja pääomamarkkinaunionin edistämistä päätavoitteina EMU:n kehittämisessä. Muut asiat Lisäksi asialistalla on eurooppalainen ohjausjakso 2018 sekä järjestämättömien lainojen toimintasuunnitelman toimeenpano. Komissio myös esittelee ALVpakettiin kuuluvat yksinkertaistamisehdotukset pienille ja keskisuurille yrityksille sekä ehdotuksen ALVkantojen uudistamiseksi, jos komissio hyväksyy lainsäädäntöehdotukset ennen neuvoston kokousta. Muut kokoukset

2(39) Maanantaina 22.1. käydään epäviralliset keskustelut neuvoston edustajien ja Euroopan parlamentin välillä. Tiistaina 23.1 on Ecofinaamiainen, jonka aiheena on taloudellinen tilanne sekä euroryhmäbriiffi. Euroryhmä 22.1. Ecofinneuvostoa edeltävänä päivänä kokoontuvan euroryhmän alustavalla asialistalla on Kreikan tilannekatsaus, Portugalin ohjelman jälkeinen seuranta, euroalueen suositukset vuodelle 2018, euroryhmätyöryhmän puheenjohtajan valinta sekä mahdollisesti talous ja rahaliiton osalta joulukuun eurohuippukokouksen seuranta.

Asialista: 3(39) 1. Esityslistan hyväksyminen 2. a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionist tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntöasiat 3. Talous ja rahaliiton syventäminen s. 4 = Poliittinen keskustelu 4. Muut asiat: ALVpaketti s. 14 pkyritykset verokannat = Komissio esittelee Eilainsäädäntöasiat 5. Presidenttikauden työohjelman esittely s. 16 = Näkemysten vaihto 6. Eurooppalainen ohjausjakso 2018 a) Neuvoston päätelmät koskien vuotuista kasvuselvitystä 2018 s. 19 = Hyväksyminen b) Neuvoston päätelmät koskien hälytysmekanismiraporttia 2018 s. 22 = Hyväksyminen c) Neuvoston suositus koskien euroalueen talouspolitiikkaa s. 25 = Hyväksyminen 7. Järjestämättömien lainojen toimintasuunnitelman implementoiminen s. 27 = Tilannekatsaus ja näkemysten vaihto **** Maanantai 22.1. 13:30 Epäviralliset keskustelut neuvoston edustajien (ECOFIN) ja Euroopan parlamentin (ECON) välillä 15:00 Euroryhmä s. 30 Tiistai 5.12.

09:00 Ecofinaamiainen 10:00 Ecofinneuvosto 4(39)

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700721 EUS Ikonen Susanna(VM) 28.12.2017 JULKINEN 5(39) Asia ECOFINneuvosto 23.1.2018, Bryssel; 3. Talous ja rahaliiton syventäminen Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 23.01.2018 U/E/UTPtunnus E 80/2017 vp, E 96/2017 vp, E 115/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan komissio antoi 6.12.2017 joukon esityksiä ja ehdotuksia lisätoimista talous ja rahaliiton viimeistelemiseksi. Komission esitykset ja ehdotukset nojaavat pääosin komission puheenjohtaja JeanClaude Junckerin puheeseen unionin tilasta 13.9.2017, komission aiekirjeeseen toimintavuodesta 2018, pohdintaasiakirjaan talous ja rahaliiton syventämisestä sekä viiden puheenjohtajan raporttiin. Komission kaksi sektoritiedonantoa koskevat EUrahoituksen kehittämistä sekä Euroopan talous ja finanssiministerin toimen perustamista. Varsinaiset säädösehdotukset koskevat Euroopan vakausmekanismin muuttamista Euroopan valuuttarahastoksi, niin kutsutun vakaussopimuksen (valtiosopimus) sisällön saattamista osin (finanssipoliittinen sopimus) osaksi EU:n sekundäärilainsäädäntöä, Euroopan rakenne ja investointirahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamista rakenneuudistusten tukemiseksi sekä asetuksen (EU) 2017/825 muuttamista rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi. Valtioneuvosto antaa säädösehdotuksista eduskunnalle mahdollisimman pian selvitykset perustuslain 96 :n mukaisesti. Komission ehdotukset annettiin vain noin viikko ennen 15.12.2017 euroalueen huippukokousta laajennetussa kokoonpanossa, jossa päämiehet keskustelivat talous ja rahaliiton kehittämisestä laajennetun euroryhmän valmistelun perusteella. Eurooppaneuvosto keskustelee EUrahoituksen poliittisista prioriteeteista helmikuussa ja talous ja rahaliiton kehittämisestä maaliskuun ylimääräisessä huippukokouksessa sekä kesäkuussa 2018. Eurooppaneuvoston puheenjohtaja Tusk lähetti 19.12.2017 kirjeen huippukokouksen linjauksista euroryhmän puheenjohtajalle.

6(39) Ecofinneuvostossa jatketaan nyt keskustelua talous ja rahaliiton syventämisestä eurohuippukokouksen linjausten mukaisesti. Tämän muistion pääasiallisessa sisällössä on tiivistetysti selostettu komission joulukuun ehdotusten sisältö. Suomen kanta Hallituksen EMUlinjauksen mukaisesti pankki ja pääomamarkkinoiden kautta tapahtuva tehokas riskien hajauttaminen on keskeistä EMU:n vakauden ja no bailout periaatteen uskottavuuden kannalta. Siksi Suomi pitää tässä vaiheessa pankkiunionin loppuunsaattamista ja pääomamarkkinaunionin edistämistä päätavoitteina EMU:n kehittämisessä. Suomi pitää erityisen tärkeänä pankkien vakavaraisuussääntelyn muuttamista valtioriskien osalta paremmin todellisia riskejä vastaaviksi. Tässä asiassa tulisi edetä eurooppalaisessa lainsäädännössä, vaikka globaalisti sääntely ei etenisikään yhtä nopeasti, sillä euroalueen erityispiirteiden vuoksi pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaiseminen on välttämätöntä. Myös pääomamarkkinaunionin roolia riskienjaossa tulisi tehostaa tässä yhteydessä. Muita tärkeitä riskien vähentämisen toimia ovat järjestämättömien luottojen määrän selvä alentaminen, sekä pankkisektorin pääomapohjan ja yleisen riskinkantokyvyn vahvistaminen tavalla, joka tosiasiallisesti mahdollistaa sijoittajavastuun soveltamisen ongelmatilanteissa. Suomi edellyttää, että tulee luopua nopeasti sijoittajavastuuseen kohdistuvista kriisiajan poikkeussäännöksistä ja siirtyä pankkiunionin periaatteiden mukaiseen täysimääräiseen sijoittajanvastuun soveltamiseen. Konkreettisen ja selvästi todennetun pankkisektorin merkittävän riskien vähentämisen ja tasaamisen jälkeen on mahdollista edetä kohti yhteistä talletussuojaa ja kriisinratkaisurahaston pysyvää varautumisjärjestelyä. Pankkisektorin riskien vähentämiseen liittyviä toimia ja yhteisen varautumisjärjestelyn toteuttamista on linjattu tarkemmin valtioneuvoston selvityksissä E 95/2017 vp ja E 43/2017 vp. Suomen kanta Euroopan vakausmekanismin kehittämiseen on kuvattu yksityiskohtaisesti valtioneuvoston Ekirjeessä E 80/2017 vp. Suomi ei näe tarvetta Euroopan vakausmekanismin siirtämiselle osaksi Euroopan unionin oikeudellista kehikkoa.

7(39) Suomi ei pidä ongelmallisena finanssipoliittista sopimusta vastaavien sääntöjen sisällyttämistä osaksi EUlainsäädäntöä. Alustavan arvion mukaan komission ehdotus vaikuttaisi kuitenkin sisällöllisesti poikkeavan joiltakin osin hallitustenvälisestä finanssipoliittisesta sopimuksesta. Mahdolliset tosiasialliset muutokset ja niiden merkitys on arvioitava asian jatkovalmistelussa. Alustavan arvion mukaan komission ehdotus poikkeaa joiltakin osin myös voimassa olevasta suoraan sovellettavasta EU:n vakaus ja kasvusopimuksesta. Direktiivin johdosta säädettävät kansalliset finanssipoliittiset säännöt saattaisivat tällöin poiketa EUasetuksista. Myös tältä osin mahdolliset tosiasialliset muutokset on arvioitava asian jatkovalmistelussa. Talous ja rahaliiton etenemissuunnitelmaa koskevan tiedonannon mukaan tarkoituksena on yksinkertaistaa EU:n finanssipoliittisia sääntöjä huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Suomi on jo aiemmin tukenut EU:n finanssipoliittisen kehikon yksinkertaistamispyrkimyksiä. Suomi katsoo, että EUlainsäädäntöön perustuvia finanssipoliittisia sääntöjä tulee tarkastella kokonaisuutena sekä samalla varmistaa yhtäältä suoraan sovellettavien ja toisaalta kansalliseen lainsäädäntöön sisällytettävien sääntöjen johdonmukaisuus ja yhteensopivuus. Direktiivillä tässä kohdin tehtävät muutokset eivät välttämättä tue tätä kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Osana EMU:n vakauden lisäämistä ja toiminnan parantamista Suomi voi tukea monivuotisen rahoituskehyksen ja EUbudjetin kehittämistä siten, että euroalueen mahdolliset erityistarpeet tulisivat aiempaa paremmin huomioiduiksi. Paremmin kohdistettu, jäsenmaiden lähentymistä edistävä ja määrältään maltillinen, sekä selkeästi rajattu rahoitus euroalueen erityistarpeisiin EUbudjetissa voi olla joissakin tilanteissa hyödyllistä. Tällaiset erityistarpeet voisivat koskea esimerkiksi kilpailukyvyn ja rakenneuudistusten edistämistä, nuorisotyöttömyyden vähentämistä tai pankkiunionin varautumisjärjestelyä. Tarvittava rahoitus tulisi pääosin järjestää uudelleenkohdentamalla jo olemassa olevaa EUrahoitusta. EUbudjetin hyödyntämisellä vältettäisiin uusien instituutioiden luominen pelkästään euromaille ja siten tarpeetonta eriytymistä ja vastakkainasettelua unionissa. Suomen nettomaksuosuuden täytyy kuitenkin pysyä kohtuullisena ja oikeudenmukaisena. Suomen näkemyksen mukaan euroalueelle ei ole tarvetta perustaa uusia makrotaloudellisia vakautusjärjestelyitä suhdanteiden tasaamiseksi, kuten yhteiseurooppalaista työttömyysvakuutusta tai pahan päivän rahastoa. Tällaisia järjestelyitä ei voisi toteuttaa reilulta pohjalta, niiden tosiasiallinen hyöty olisi vaatimaton ja vaarana olisi järjestelyiden muuttuminen pysyviksi tulonsiirroiksi jäsenmaiden välillä.

8(39) Edellä todetuin syin Suomi myös katsoo, ettei ole perusteita luoda erillistä eurobudjettia nykyisten vakiintuneiden unionin instituutioiden rinnalle. Suomi muodostaa kantansa uuden rahoituskehysehdotuksen yhteydessä annettaviin ehdotuksiin myöhemmin. Suomi tukee tavoitteita vahvistaa euroryhmän puheenjohtajan asemaa ja parantaa euroryhmän toimintaedellytyksiä. Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena ajatusta yhdistetystä Euroopan komission jäsenen ja euroryhmän puheenjohtajan tehtävästä. Euroryhmän puheenjohtajalla tulee olla riittävä omistajuus ja vastuuvelvollisuus euroryhmässä käsiteltäviin asioihin. Suomi ei näe tarvetta eikä perusteita luoda uutta toimielintä euroalueen valtiovarainministerin tai valtiovarainministeriön muodossa, vaan katsoo nykyisten instituutioiden olevan riittäviä. Päätöksenteon demokraattinen legitimiteetti ja kansalaisten tuki EMUasioissa toteutuu suorimmin kansallisten parlamenttien kautta. Kyse on myös omistajuudesta. Kansallisista talousarvioista päättäminen on keskeinen osa jäsenvaltioiden parlamentaarista demokratiaa. Finanssi ja talouspoliittisten kehysten tiiviimpi yhdentäminen edellyttää, että jäsenvaltiot varmistavat kansanedustuslaitostensa asianmukaisen osallistumisen. Tapa, jolla kansalliset parlamentit valvovat maansa hallituksen toimintaa EU:hun liittyvissä kysymyksissä ja osallistuvat EMU:a koskevaan keskusteluun, on kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaiseen järjestelmään ja käytäntöön kuuluva asia. Yhteistyön muotoja kansallisten parlamenttien sekä niiden ja Euroopan parlamentin välillä voidaan kehittää, mutta yhteistyö ei miltään osin korvaa kansallisten parlamenttien roolia talous ja finanssipolitiikan alalla. Pääasiallinen sisältö Komission ehdotukset koskevat kolmea käsitteellistä kokonaisuutta; rahoitusunionin kehittämistä, talous ja finanssiunionin kehittämistä sekä demokraattisen vastuuvelvollisuuden toteuttamista ja tehokkaampaa hallintoa. Komission ehdotukset koostuvat horisontaalisesta tiedonannosta (COM(2017) 821 final), sekä seuraavista tiedonannoista ja ehdotuksista: Tiedonanto uusista talousarviovälineistä unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi (COM(2017) 822 final) Tiedonanto Euroopan talous ja finanssiministeristä (COM(2017) 823 final)

9(39) Ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden finanssipolitiikan vastuullisuutta ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin linjausta vahvistavista säännöksistä (COM(2017) 824 final) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi (COM(2017) 825 final) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta jäsenvaltioissa toteutettaville rakenneuudistuksille myönnettävän tuen osalta (COM(2017) 826 final) Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan valuuttarahaston perustamisesta (COM(2017) 827 final), mukaan lukien ehdotukseen kuuluva liite. Ehdotuksista on toimitettu eduskunnalle valtioneuvoston selvitys E 115/2017 vp. Seuraavassa kuvataan tiiviisti komission keskeiset ehdotukset. Euroopan vakausmekanismin muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi Komissio esittää Euroopan vakausmekanismin (EVM) muuttamista Euroopan valuuttarahastoksi (EVR). Ehdotukseen kuuluvassa liitteessä esitellään luonnosteksti, josta komission mukaan voisi tulla hallitustenvälinen sopimus varojen siirtämisestä Euroopan vakausmekanismista Euroopan valuuttarahastoon. Ehdotetun asetuksen liite sisältää myös luonnoksen EVR:n perussäännöksi. Esityksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 352 artikla, niin sanottu joustolauseke. Ehdotus edellyttää myös Euroopan parlamentin hyväksyntää. Asetusehdotus on hyväksyttävä neuvostossa yksimielisesti (SEUT 352 art.). Ehdotuksen mukaan EVR perustetaan omaksi unionin lainsäädännön alaiseksi oikeushenkilökseen. Sen oikeudellinen asema vastaisi EUvirastoa. Siitä tulisi EVM:n seuraaja, jossa komission mukaan EVM:n nykyiset taloudelliset ja institutionaaliset rakenteet säilyisivät pääosin ennallaan. Eräs olennainen muutos olisi se, että neuvosto vahvistaisi EVR:n merkittävää harkintavallan käyttämistä edellyttävät päätökset. Tämä rajaus heijastaa EUtuomioistuimen niin sanottua Meronioppia, jonka mukaan EUvirastoille ei saa delegoida laajaa harkintavaltaa sisältävää toimivaltaa. Alistusmenettely koskisi käytännössä kaikkia

10(39) päätöksiä joiden takia valuuttarahasto ylipäänsä olisi olemassa. EVR olisi ehdotuksen mukaan vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä kansallisille parlamenteille. Ehdotus sisältää merkittäviä muutosehdotuksia nykytilaan, joista valtioneuvosto haluaa nostaa esille jo tässä vaiheessa varsinkin seuraavat: EVR:n päätöksentekomenettely eroaisi olennaisesti EVM:n päätöksentekomenettelystä. Rahoituksen myöntämistä ja maksujen suorittamista jäsenille koskevissa äänestyksissä riittäisi vahvistettu määräenemmistö eli 85 prosenttia annetuista äänistä. Nykyisin nämä EVM:n päätökset tehdään yksimielisesti ja yksimielisyydestä voidaan poiketa vain hätätilamenettelyssä. EVR toimisi yhteisenä varautumisjärjestelynä yhteiselle kriisinratkaisurahastolle. Varautumisjärjestely voisi olla luottolimiitti tai takaus EVR:lta yhteiselle kriisinratkaisurahastolle. Se olisi aluksi kooltaan 60 miljardia euroa. Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn sisältöä ja teknistä valmistelua on kuvattu tarkemmin valtioneuvoston Ekirjeessä E 43/2017. Ehdotuksessa esitetään EVR:n ottamista suoremmin mukaan rahoitusapuohjelmien hallinnointiin Euroopan komission rinnalle. Komissiolla olisi kuitenkin edelleen päävastuu. Ehdotuksen perusteluissa viitataan mahdollisuuteen kehittää uusia rahoitusvälineitä. Erityisesti nämä uudet rahoitusvälineet voisivat pitää sisällään makrotaloudellisen vakautusjärjestelyn tai muita uusia rahoitusapuvälineitä. Komissio ei esitä ehdotuksessa muutoksia EVM:n pääomarakenteeseen tai lainanantokapasiteettiin taikka niitä koskeviin päätöksentekomenettelyihin, alistusmenettelyä lukuun ottamatta. EVR:n pääoman määrää ei siis esitetä muutettavaksi nykyisestä ja rahaston kokonaiskapasiteetti olisi 500 miljardia euroa. Samoin esimerkiksi vaadittaessa maksettavaa pääomaa koskevista maksuvaatimuksista päätettäisiin edelleen hallintoneuvostossa yksimielisesti. Hallintoneuvoston yksimielisesti tekemä päätös tulee voimaan vain, jos EU:n neuvosto hyväksyy päätöksen euromaiden määräenemmistöllä. Komission esityksessä ei ole lainkaan sijoittajanvastuuta koskevia elementtejä tai esityksiä velkajärjestelymenettelyistä. Siten esimerkiksi EVMsopimuksen johdantolauseisiin sisältyvä viittaus sijoittajanvastuuseen puuttuu kokonaan komission ehdotuksesta. Komission mukaan tavoite ehdotuksen hyväksymiselle olisi kesä 2019. Neuvosto ja komissio säilyttäisivät EU:n perussopimuksissa määrätyn talous ja finanssipolitiikan valvontaa ja koordinointia koskevan toimivaltansa ja vastuunsa.

11(39) Talous ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen (vakaussopimus) saattaminen osaksi EUlainsäädäntöä. Komission direktiiviehdotus koskee jäsenvaltioiden finanssipolitiikan vastuullisuutta ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin linjausta vahvistavia säännöksiä. Kyseessä on niin kutsutun vakaussopimuksen/finanssipoliittisen sopimuksen edellyttämä toimeksianto ko. hallitustenvälisen sopimuksen ao. määräysten viemisestä osaksi unionin lainsäädäntöä. Ehdotuksella pannaan täytäntöön valtiosopimuksen 16 artikla, jonka mukaan sopimuksen määräykset on täytäntöönpanosta saadut kokemukset huomioon ottaen tarkoitus saattaa osaksi EU:n oikeusjärjestystä viiden vuoden kuluessa sen voimaantulopäivästä eli viimeistään 1. tammikuuta 2018. Direktiivi pyritään saamaan hyväksyttyä ja kansallisesti saatettua voimaan 30.6.2019 mennessä. Uudet talousarviovälineet unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi (ml. eurobudjettilinja) Komissio esittää talous ja finanssivakausunionin kehittämistä laajentamalla Euroopan unionin talousarvion välineistöä. Nämä ehdotukset perustuvat puheenjohtaja Junckerin ehdotukseen EUbudjettiin luotavaksi europääluokaksi/budjettilinjaksi. Komissio tulee antamaan esityksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi toukokuun lopulla 2018. Tiedonannossa ehdotetaan neljää keskeistä järjestelyä: 1) Uudistusten toteuttamisen tukiväline, jolla tuetaan jäsenvaltioiden antamien sitoumusten mukaisten uudistusten toteuttamista. Tukiväline pilotoitaisiin jo vuosina 20182020 ja komissio tulee esittämään tukivälinettä todennäköisesti myös seuraavalle monivuotiselle rahoituskehyskaudelle toukokuussa 2018. Järjestelyssä jäsenvaltiot esittäisivät itse rakenneuudistuksia, jotka vastaisivat eurooppalaisen ohjausjakson haasteisiin. Jäsenmaa laatisi komission kanssa uudistussitoumuspaketin. Vuosiksi 20182020 ehdotetaan järjestelyä, jossa jäsenvaltioille tarjottaisiin mahdollisuus käyttää osa nykyisten Euroopan rakenne ja investointirahastojen suoritevarauksen määrärahoista uudistuksiin yksittäisten hankkeiden asemesta. Lisäksi komissio esittää muutoksia jäsenvaltioiden pyynnöstä annettavaan tekniseen tukeen. Ensimmäisessä vaiheessa komissio ehdottaa, että nykyisen rakenneuudistusten tukiohjelman määrärahat kaksinkertaistetaan, jolloin vuonna 2020 päättyvää kautta varten käytettävissä oleva määrä kasvaisi 300 miljoonaan euroon. Ohjelmalle esitettäisiin jatkoa myös seuraavalle monivuotiselle rahoituskehyskaudelle. 2) Erityinen lähentymisväline euroalueeseen liittymistä valmisteleville jäsenvaltioille. Komissio ehdottaa, että otetaan käyttöön erityinen

12(39) menettely kohdennetun tuen tarjoamiseksi euroalueeseen liittymistä valmisteleville jäsenmaille. Tukea tarjottaisiin pyynnöstä ja se kattaisi kaikki toimintapolitiikat jotka voisivat edesauttaa lähentymistä. Uusi lähentymisväline olisi tarkoitus toteuttaa osaksi seuraavaa monivuotista rahoituskehystä ja se olisi osana rakenneuudistusten tukiohjelman jatkotoimia. 3) Pankkiunionin varautumisjärjestely, joka toteutetaan Euroopan vakausmekanismin /Euroopan valuuttarahaston kautta. Järjestelyä olisi komission mukaan laajennettava kattamaan tasavertaisesti kaikki pankkiunionin jäsenet. Varautumisjärjestely olisi komission mukaan oltava käytettävissä heti kun kriisinratkaisumekanismin antama kriisinratkaisumääräys tulee voimaan. Komissio korostaa siten nopean ja tehokkaan päätöksentekomenettelyn merkitystä, eikä instrumentin käyttöön saisi sisältyä ylimääräisiä ehtoja niiden vaatimusten lisäksi, joista säädetään kriisinratkaisumekanismia koskevassa asetuksessa. Komissio mukaan hallintojärjestelyiden on oltava nopeita ja luotettavia. Komissio ei täsmennä tarkemmin olisiko tämä pankkiunionin varautumisjärjestelyä tarkoittava osuus euroalueen budjetissa tarkoitus toteuttaa sen ehdottaman Euroopan vakausmekanismista/euroopan valuuttarahastosta yhteiselle kriisinratkaisurahastolle myönnettävän lainalimiittijärjestelyn lisäksi vai olisiko kyse tuon lainalimiitin sisällyttämisestä euroalueen budjettiin. 4) Makrotaloudellinen vakautusjärjestely/suhdannetasausmekanismi ensisijaisesti euroalueen jäsenvaltioille, joka olisi erillinen nykyisistä EU:n rahoitusvälineistä ja se aktivoitaisiin automaattisesti laajojen epäsymmetristen häiriöiden yhteydessä ensisijaisesti investointien tason säilyttämiseksi. Komission mukaan väline ei saisi kuitenkaan johtaa pysyviin tulonsiirtoihin ja sen tulisi olla julkisen talouden kannalta neutraali keskipitkällä aikavälillä. Tämän vakautusjärjestelyn ensisijainen tavoite olisi tukea lähinnä investointeja jäsenmaissa suurten epäsymmetristen shokkien yhteydessä. Ehdotuksen euromääräisestä kokoluokasta ei ole tässä vaiheessa tarkempia tietoja, mutta komission mukaan tuen tulisi olla kooltaan vähintään 1 prosentti tuettavan jäsenmaan bruttokansantuotteesta, jotta järjestely olisi taloudellisesti mielekäs. Sen aktivoiminen tulisi olla automaattista erityisten hyväksyttävyyskriteerit täyttävien jäsenmaiden kohdalla. Vakautusjärjestelyn rahoitus voisi perustua EUbudjettiin, Euroopan valuuttarahaston luottolupaukseen ja mahdolliseen jäsenmaiden erillisrahoitukseen. Vakautusjärjestelyn tuki koostuisi mahdollisesti EUbudjettituesta ja lainoista. Komissio tulee antamaan esityksen makrotaloudellisesta vakautusjärjestelystä toukokuussa 2018 uuden rahoituskehysehdotuksen yhteydessä. Komissio näkee, että vakautusjärjestelyä koskeva ehdotus tulisi hyväksyä vuoden 2020 jälkeen. Euroopan talous ja finanssiministeri Komissio esittää tiedonannossaan unionille uutta Euroopan talousja finanssiministerin (jatkossa myös ministeri) toimenkuvaa. Ministerin keskeisiä tehtäviä olisivat edistää EU:n ja euroalueen talouden yleistä

13(39) etua ja edustaa sitä kansainvälisellä tasolla, vahvistaa politiikan koordinointia ja valvoa talouspolitiikan, finanssipolitiikan ja varainhoidon sääntöjä, esittää kantansa euroalueelle sopivasta finanssipolitiikasta, sekä valvoa EU:n ja euroalueen talousarviovälineiden kuten uudistuksiin suunnatun tuen, makrotalouden vakautusjärjestelyn ja lähentymisvälineen käyttöä. Ministerin tehtävä olisi kaksoistehtävä, eli ministeri olisi mahdollisesti komission varapuheenjohtaja ja euroryhmän puheenjohtaja. Komission tiedonannon mukaan tällainen uusi toimenkuva voitaisiin perustaa vaiheittain nykyisten perussopimusten puitteissa siten, että tehtävä perustettaisiin kun seuraava komissio nimitetään marraskuussa 2019. Euroryhmä voisi sopia ministerin valitsemista euroryhmän puheenjohtajaksi kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi, jolloin toimikausi vastaisi komission toimikautta. Suomen periaatteellinen kanta Euroopan talous ja finanssiministerin toimen perustamiseen on esitetty valtioneuvoston selvityksissä E 80/2017 vp ja E 96/2017 vp. Jälkimmäisessä selvityksessä asiaan on otettu kantaa institutionaaliselta kannalta. Komission etenemissuunnitelma talous ja rahaliiton syventämiseksi 1. Rahoitusunioni Komission mukaan viiden puheenjohtajan raportissa ja viime keväänä esitetyssä komission pohdintaasiakirjassa esitetyt suunnitelmat talous ja rahaliiton syventämiseksi ovat edelleen päteviä. Komission mukaan 6.12.2017 esitetty paketti on vain osa tätä isompaa agendaa ja asiakokonaisuutta. Komission mukaan etenemistä tarvitaan seuraavilla osaalueilla: Rahoitusunionin osalta komissio ehdottaa tiekartassaan pankkiunionin nopeaa loppuunsaattamista vuoden 2018 kuluessa, sekä pääomamarkkinaunionin jatkuvaa kehittämistä. Pankkiunionin osalta komissio ehdottaa sopimista neuvoston ja Euroopan parlamentin kesken kaikista avoimista pankkiunionia koskevista säädösesityksistä sekä yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvästä varautumisjärjestelystä. Säädösehdotukset sisältävät etenkin 23.11.2016 annetun pankkipaketin, mukaan lukien riskien vähentämispaketti, sekä ehdotuksen yhteisestä eurooppalaisesta talletussuojasta. Komissio tulee antamaan myös esityksen niin kutsuttujen eurooppalaisten valtionvelkakirjavakuudellisten arvopapereiden (SBBS) mahdollistavasta kehyksestä keväällä 2018. Pankit voisivat monipuolistaa valtion joukkolainojen omistuksiaan

14(39) valtionvelkakirjavakuudellisilla arvopapereilla. SBBSehdotus ei sisältäisi suoraa yhteisvastuuta ainakaan ensivaiheessa. Valtionvelkakirjojen vakavaraisuuskohtelun osalta komissio toteaa seuraavansa Baselin pankkivalvontakomiteassa tehtävää valmistelua ja arvioivansa asiaa sen tulosten valmistuttua. Lisäksi komissio tulee antamaan esityksen keväällä 2018 järjestämättömien lainojen hoitamiseksi. Komission mukaan kaikki sen ehdottamat riskejä vähentävät toimet ja toisaalta riskejä jakavat mekanismit (ml. yhteinen talletussuoja sekä yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvä varautumisjärjestely) tulisivat olla sovittuna kevääseen 2019 mennessä. Komissio katsoo, että yhteinen varautumisjärjestely tulisi myös olla otettuna käyttöön vuonna 2019, aiemmin sovitun, vuoden 2023 loppuun ulottuvan siirtymäajan sijaan. Valtioneuvosto ottaa kantaa ehdotukseen valtionvelkakirjavakuudellisten arvopapereiden kehittämisestä siinä vaiheessa, kun komissio tekee asiasta virallisen ehdotuksen. 2. Finanssivakaus ja talousunioni Komissio aikoo jatkaa työtään vastuullisen finanssipolitiikan edistämiseksi osana eurooppalaista ohjausjaksoa tukemalla vakaiden finanssipoliittisten kehysten luomista sekä kiinnittämällä asianmukaista huomiota velan määrään. Komissio aikoo edelleen soveltaa vakaus ja kasvusopimuksen sääntöjä ja hyödyntää niihin sisältyvää joustoa uudistusten ja investointien tukemiseksi. Se aikoo myös edelleen korostaa euroalueen talouspolitiikasta vuosittain antamansa suosituksen mukaisesti koko euroalueen tavoitteita, erityisesti finanssipolitiikan kokonaisviritystä. Komission mukaan seuraavan monivuotisen rahoituskehysehdotuksen yhteydessä on hyvä uudistaa EUrahoitusta ja etsiä uusia synergioita kansallisten uudistus ja investointipyrkimysten tukemiseksi sekä laajojen epäsymmetristen häiriöiden lieventämiseksi. Komission mukaan myös vahvempi talous ja finanssipolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen sekä markkinakuri luovat pohjaa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudelleentarkastelulle pidemmällä aikavälillä. 3. Demokraattinen vastuuvelvollisuus ja tuloksellinen ohjaus Demokraattisen vastuuvelvollisuuden osalta komission esitykset rajoittuvat finanssipoliittisen sopimuksen viemiseen EUlainsäädäntöön, ehdotukseen Euroopan talous ja finanssiministeristä sekä aikomuksesta vahvistaa ja virallistaa vuoropuhelu Euroopan parlamentin kanssa. Mahdollisia lisäehdotuksia ja toimia vuoteen 2025 mennessä

Komission etenemissuunnitelmassa mainitaan edellä kuvattujen ehdotusten lisäksi mahdollisia aloitteita, jotka ajoittuisivat vuosille 20192025. Näitä ovat: Pääomamarkkinaunionia koskevien aloitteiden jatkuva täytäntöönpano Eteneminen kohti euroalueen turvallisen sijoitusvälineen (eurobondi) liikkeellelaskua Muutoksia valtion joukkovelkakirjojen sääntelykohteluun Uuden monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpano Täysin toimiva vakautusjärjestely Vakaus ja kasvusopimuksen sääntöjen yksinkertaistaminen Täysivaltainen Euroopan talous ja finanssiministeri, joka on samalla Euroopan komission varapuheenjohtaja ja euroryhmän puheenjohtaja Täysin toimiva Euroopan valuuttarahasto Euroopan varainhoitohallinnon perustaminen 15(39) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Talous ja rahaliittoa koskevat määräykset sijaitsevat EUTsopimuksen VIII osastossa. Euroalueen fiskaalisen tasausmekanismin luomiselle ei ole perussopimuksessa oikeusperustaa. Sellaisen luominen edellyttäisi SEU 48 artiklan mukaisten perussopimusten tarkistusmenettelyjen soveltamista. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti hyväksyi 16.2.2017 päätöslauselman euroalueen budjettikapasiteetista (2015/2344(INI)). Esittelijöinä Reimer Böge ja Pervence Berès. Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta 11. 13.12.2017, kirjallinen menettely EUministerivaliokunta 19.1.2018 Eduskuntakäsittely E 80/2017 vp E 96/2017 vp E 115/2017 vp SuVL9/2017 vp, PeVL55/2017 vp, VaVL5/2017 vp, TaVL54/2017 vp Suuri valiokunta 19.1.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

16(39) Taloudelliset vaikutukset Valtioneuvosto tulee arvioimaan komission nyt antamien ja myös tähän kokonaisuuteen liittyvien tulevien säädösehdotusten taloudellisia vaikutuksia perustuslain 96 :n mukaisissa selvityksissä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Tuskin kirje Dijsselbloemille, 19.12.2017 COM(2017) 821 final, COM(2017) 822 final, COM(2017) 823 final, COM(2017) 824 final, COM(2017) 825 final, COM(2017) 826 final, COM(2017) 827 final Pohdintaasiakirja talous ja rahaliiton syventämisestä, 31.5.2017 Euroopan talous ja rahaliiton viimeistely, 22.6.2015 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/ alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo p. 02955 30350 VM/KVR lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen p. 02955 30224 VM/RMO neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro p. 02955 30302 VM/EUS finanssineuvos Marketta Henriksson p. 02955 30441 VM/BO budjettineuvos Niko Ijäs p. 02955 30170 VM/BO budjettineuvos Seija Kivinen p. 02955 30236 VM/KO neuvotteleva virkamies Päivi Puonti p.02955 30348 VM/EUS finanssineuvos Susanna Ikonen p. 25955 30049 etunimi.sukunimi@vm.fi VNEUS neuvotteleva virkemies Jussi Lindgren p. 0295 160 432, jussi.lindgren@vnk.fi EUTORItunnus EU/2017/1748, EU/2017/1750, EU/2017/1751, EU/2017/1752, EU/2017/1753, EU/2017/1754, EU/2017/1755 Liitteet Viite

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201800034 VO Karjalainen Tuula(VM) 11.01.2018 JULKINEN 17(39) Asia ECOFINneuvosto 23.1.2018, Bryssel; 4. Muut asiat: b) (mahd.) ALVpaketti Yksinkertaistukset PKyrityksille Verokantojen yksinkertaistaminen Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 23.01.2018 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komission tarkoituksena on antaa lainsäädäntöehdotukset PKyrityksiä ja verokantoja koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi. Ehdotukset liittyvät komission 4.10.2017 antamaan tiedonantoon lopullisesta ALVjärjestelmästä. Komission ehdotuksia ei ole vielä saatu. Kokouksessa komissio esittelee tulevia ehdotuksiaan. Suomi määrittää kantansa komission ehdotuksiin, kun niiden tarkempi sisältö on tiedossa ja ehdotusten vaikutukset on selvitetty. Arvonlisäverotuksen kehittäminen EU:ssa tapahtuu vuonna 2012 vahvistetun ALVstrategian pohjalta. Strategiassa on määritelty EU:n tulevan ALVjärjestelmän perusominaisuudet. Tavoitteena oleva järjestelmä on yksinkertainen, tehokas ja neutraali sekä vakaa ja petoksilta suojattu. Komissio täsmensi strategiaa vuonna 2016 antamassaan ALVtoimintasuunnitelmassa COM(2016) 148. Komissio antoi 4.10.2017 tiedonannon siirtymisestä jäsenvaltioiden välisen kaupan lopulliseen ALVjärjestelmään COM(2017) 566. Tiedonanto sisältää yhteenvedon jo toteutetuista ALVtoimintasuunnitelman toimenpiteistä ja luettelee seuraavat askeleet kohti lopullista ALVjärjestelmää. Tiedonantoa ja siihen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia on käsitelty tarkemmin valtioneuvoston 16.11.2017 eduskunnalle toimittamassa kirjelmässä U 64/2017 vp.

Komission 4.10.2017 antaman tiedonannon mukaan nyt esiteltävät ehdotukset ovat: kokonaisvaltainen yksinkertaistamispaketti pienille ja keskisuurille yrityksille hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi; ehdotus ALVkantojen uudistamiseksi määränpäämaaperiaatteen mukaisiksi. Komission ehdotuksia ei ole vielä saatu eikä niiden tarkemmasta sisällöstä ole tietoa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 113 artikla (yksimielinen päätöksenteko) Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei ole vielä käsitelty Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 19.1.2018 Suuri valiokunta 19.1.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotusten pakolliset säännökset edellyttävät toteutuessaan arvonlisäverolain (1501/1993) muuttamista. Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission ehdotuksia ei ole vielä annettu. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, Erityisasiantuntija Tuula Karjalainen, p. 02955 30553 tuula.karjalainen@vm.fi 18(39)

EUTORItunnus EU/2016/0826, EU/2017/1520 19(39) Liitteet Viite Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201800035 EUS Kuula Hannaleena(VM) 12.01.2018 JULKINEN Asia ECOFINneuvosto 23.1.2018, Bryssel 5. Presidenttikauden työohjelman esittely Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 23.01.2018 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Bulgaria esittelee ensimmäisen puheenjohtajuuskautensa ohjelman tammikesäkuulle 2018. Suomi ottaa asian tiedoksi. Bulgarian ensimmäinen puheenjohtajuuskausi alkoi vuoden 2018 alussa. Presidenttikaudellaan Bulgaria haluaa olla rehellinen neuvottelija (honest broker) tavoitellen yhteisiä päätöksiä Euroopan ja Euroopan kansalaisten turvallisuus, vakaus ja solidaarisuustarpeiden saavuttamiseksi. Puheenjohtajuusmotto on United we stand strong. Puheenjohtajamaan tavoite on yhteisymmärryksen (consensus), kilpailukyvyn (competitiveness) ja yhteenkuuluvuuden (cohesion) kautta saatava vahva, digitaalinen ja yhdentynyt Eurooppa. Bulgarialla on puheenjohtajakautensa aikana neljä prioriteettia; 1) Euroopan tulevaisuus ja nuoriso taloudellinen kasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, 2) eurooppalainen näkökulma ja yhdentyminen

20(39) LänsiBalkanilla, 3) turvallisuus ja vakaus vahvassa ja yhdistyneessä Euroopassa, 4) digitaalinen talous ja tulevaisuudessa tarvittavat taidot. Ecofinsektorilla rahoitusunionin aikaansaaminen osana talous ja rahaliiton viimeistelyä on yksi tärkeimmistä prioriteeteista Bulgarian puheenjohtajakaudella. Puheenjohtaja painottaa kompromissin löytämistä pankkisektorin riskienvähentämisessä, pääomamarkkinaunionin luomista sekä pankkiunionin loppuun saattamista. Toinen prioriteetti on investointien edistäminen, kestävän talouskasvun varmistaminen ja reilun kilpailun takaaminen sisämarkkinoilla reilun ja tehokkaan yhteisöverotuksen kautta EU:ssa, sekä aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksien poistaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen verotuksen alalla. Bulgaria myös haluaa tehostaa ja nopeuttaa keskusteluja koskien unionin vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä (MFF). Erityisen tärkeänä Bulgaria pitää MFFn osalta keskustelua uusista rahoitusinstrumenteista tulevaisuudessa sekä niiden onnistunutta käyttöönottoa. Talous ja rahaliiton syventämisen osalta Bulgaria pyrkii edistämään avointa ja läpinäkyvää keskustelua, ottaen huomioon komission joulukuun 2017 ehdotukset. Puheenjohtaja pyrkii jäsentämään työtä joulukuun 2017 eurohuippukokouksen linjausten mukaisesti. Puheenjohtajamaa pyrkii myös varmistamaan sujuvat prosessin vuoden 2018 eurooppalaisen ohjausjakson osalta. Tähän liittyen, Bulgaria järjestää temaattisen keskustelu valtiovarainministereille maaliskuussa, jossa fokus on vuoden 2017 suositusten toimeenpanossa. Juhannuksena pidettävässä kokouksessa prosessi viedään loppuun sopimalla maakohtaiset suositukset vuosille 2018 2019. Pääomamarkkinaunionin osalta työtä jatketaan siihen liittyvien lainsäädäntöehdotusten keskusteluissa. Lisäksi Bulgaria haluaa varmistaa edistymisen Euroopan talletussuojajärjestelmän (European Deposit Guarantee Scheme) luomisessa, viedä Euroopanlaajuisen eläkejärjestelmän kehittämisen mahdollisimman pitkälle sekä aloittaa keskustelut koskien eurooppalaisen finanssivalvonnan (European System of Financial Supervision) tarkistamisesta ja uudesta ehdotuksesta koskien sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksia. Veroasioissa tavoitteena on saada yleisnäkemys virkaapudirektiivin laajentamisesta tiettyjen verosuunnittelujärjestelmien ilmoittautumisvelvollisuuteen. Halutaan myös edistää yhteistä yhteisöveropohjaa (CCTB) koskevan direktiiviehdotuksen käsittelyä. Bulgaria tulee myös aloittamaan teknisen työn digitaalisen talouden verotuksen ehdotuksen osalta kunhan komissio alkuvuodesta 2018 antaa siihen liittyvän ehdotuksen. Puheenjohtajakaudella toivotaan saavutettavan merkittävää edistymistä myös lopullisen alvjärjestelmän sekä alvpetostorjunnan hallinnollisen yhteistyön osalta ja

21(39) aloitetaan tekninen työ komission ehdotuksesta liittyen pienten ja keskisuurten yritysten verotukseen. Epävirallinen valtiovarainministerien kokous järjestetään Bulgariassa 2728.4.2018, heti ASEM valtiovarainministerien kokouksen jälkeen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU artikla 16, kohta 9 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta, 19.1.2018 Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 19.1.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Programme of the Republic of Bulgaria for the presidency of the Council of the European Union 1 January 30 June 2018 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS, Ylitarkastaja Hannaleena Kuula, p. 0295530392 hannaleena.kuula@vm.fi

EUTORItunnus EU/2017/1817 22(39) Liitteet Viite

23(39) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201800004 KO Puonti Päivi(VM), Kostiainen Juho(VM) 08.01.2018 JULKINEN Asia ECOFINneuvosto 23.1.2018, Bryssel; 6. a) Neuvoston päätelmät koskien vuotuista kasvuselvitystä 2018 Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 23.01.2018 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvoston on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät komission vuotuisesta kasvuselvityksestä (Annual Growth Survey, AGS). Komission marraskuussa julkaisemat vuotuinen kasvuselvitys (AGS), hälytysmekanismiraportti (AMR) ja komission esitys euroalueen suosituksiksi (EA CSR) käynnistävät vuosittaisen talouden eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio esitteli ohjausjaksoon liittyvät kokonaisuudet neuvostossa joulukuussa 2017. Suomi pitää komission 2018 kasvuselvityksen painopisteitä oikeansuuntaisina. Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä. Komission vuotuinen kasvuselvitys linjaa tulevalle vuodelle EU:n ja jäsenmaiden taloudelliset ja sosiaaliset prioriteetit. Tuore kasvuselvitys tukeutuu viime vuoden selvityksen tavoin kasvua tukevaan kolmoisstrategiaan: investointien vauhdittamiseen, rakenneuudistusten läpiviemiseen sekä vastuulliseen finanssipolitiikkaan. Elpyvä talouskasvu luo mahdollisuuden edistää rakenteellisia uudistuksia. Uudistuksia tulisi käyttää kasvua tukevien investointien edistämiseen mm. liiketoimintaympäristöä kehittämällä ja käyttämällä julkista rahaa yksityisen investointirahoituksen vipuna. Investoinneilla ja rakenteellisilla uudistuksilla tulisi myös tukea innovaatioita ja

24(39) kilpailukykyä, pyrkiä parantamaan työmarkkinoiden toimintaa, modernisoida sosiaaliturvajärjestelmää ja auttaa ihmisiä hankkimaan muuttuvilla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Lisäksi komissio korostaa mm. tehokkaan ja reilun verojärjestelmän, vahvempien ja tehokkaampien julkisten instituutioiden sekä rahoitusmarkkinoiden integraation vahvistamisen tärkeyttä. Neuvoston päätelmissä vuotuisesta kasvuselvityksestä jaetaan komission näkemys parantuneesta talouden tilasta, mutta painotetaan tarvetta rakenteellisten uudistusten jatkamiseen, makroepätasapainojen korjaamiseen, julkisen talouden sopeutuksen jatkamista korkeiden velkatasojen maissa sekä taloudellisen ja sosiaalisen konvergenssin uudelleen käynnistämiseen. Päätelmissä tunnistetaan että lisätoimia tarvitaan tuottavuuden kasvun vauhdittamiseksi esimerkiksi yritysten toimintaympäristöä parantamalla, hyödykemarkkinoiden kitkaa vähentämällä, konkurssilainsäädäntöä parantamalla, sekä verojärjestelmää selkeyttämällä, tekemällä siitä sijoittajaystävällisempää ja torjumalla aggressiivista verosuunnittelua. Lisäksi päätelmissä kannustetaan pankkiunionin loppuunsaattamiseen, mutta samalla nähdään, että hoitamattomat luotot haittaavat edelleen pankkien toimintaa useissa maissa. Neuvosto peräänkuuluttaa päätelmissään myös pääomamarkkinaunionin luomista investointien vahdittamiseksi sekä yhteisten digitaalisten sisämarkkinoiden sekä energiaunionia luomista työllisyyden ja kasvun turvaamiseksi. Neuvosto jakaa komission näkemyksen dynaamisten ja joustavien työmarkkinoiden tärkeydestä työpaikkojen luomisen ja työn murroksen kannalta. Lisäksi verotuksen painopistettä tulisi siirtää pois työn verotuksesta. Myös laadukas ja saavutettava koulutus sekä digitaaliset taidot nähdään tärkeinä tuottavuuden ja työllisyyden parantamiseksi. Neuvosto pitää Eurooppalaisen sosiaalisen pilarin periaatteita hyvinä ja painottaa maakohtaisten suositusten toimeenpanon tärkeyttä. Neuvosto pitää julkisten talouksien parantumista hyvänä ja tunnistaa nykyisessä taloustilanteessa tarpeen finanssipolitiikalle, joka samaan aikaan pyrkii julkisen talouden kestävyyteen ja talouden tukemiseen. Neuvosto jakaa komission näkemyksen laajasti ottaen neutraalin finanssipolitiikan virityksen sopivuudesta euroalueelle v. 2018 ja näkee parantuneen taloustilanteen perusteena julkisen velan pienentämiselle ja taloudellisten puskureiden luomiselle erityisesti velkaantuneissa maissa. Komission tavoin neuvosto pitää tärkeänä julkisten menojen laadun ja rakenteen parantamista ml. menokartoitusten avulla.

25(39) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta 19.1.2018 Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 19.1.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat (COM(2017) 690final) Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Central Bank, the European Economic and Social Committee, the Committee of the Regions and the European Investment Bank Annual Growth Survey 2018 Council Recommendation on the economic policy of the euro area Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS, finanssineuvos Marketta Henriksson, p. 02955 30441 VM/KO neuvotteleva virkamies Päivi Puonti, p. 02955 30348 VM/KO neuvotteleva virkamies Juho Kostiainen, p. 02955 30178 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORItunnus

EU/2017/1680 26(39) Liitteet Viite

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201800008 KO Kostiainen Juho(VM) 08.01.2018 JULKINEN 27(39) Asia ECOFINneuvosto 23.1.2018; Bryssel; 6. b) Neuvoston päätelmät koskien hälytysmekanismiraporttia 2018 Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 23.01.2018 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Tarkoituksena on hyväksyä neuvoston päätelmät komission hälytysmekanismiraportista 2018 (Alert mechanism report AMR) Komission marraskuussa julkaisemat vuotuinen kasvuselvitys (AGS), hälytysmekanismiraportti (AMR) ja komission esitys euroalueen suosituksiksi (EA CSR) käynnistävät vuosittaisen talouden eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio esitteli ohjausjaksoon liittyvät kokonaisuudet neuvostossa joulukuussa 2017. Suomi pitää komission 2018 hälytysmekanismiraportin päätelmiä oikeansuuntaisina. Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmät hälytysmekanismiraportista. Pääasiallinen sisältö Makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely (MIP) on valvonta ja täytäntöönpanomenettely, jonka tavoitteena on estää ja korjata EU:n makrotalouden epätasapainotiloja. Valvonta on osa talouspolitiikan EUohjausjaksoa. Hälytysmekanismiraportti aloittaa makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn (MIP) vuodelle 2018. Raportissa arvioidaan keskeisiä makrotalouden vakautta kuvaavia tunnuslukuja jäsenmaittain ja valitaan maakohtaisen syväanalyysin (IDR) kohteeksi

28(39) valitut jäsenmaat. Arvioinnissa käytetyt indikaattorit kuvaavat ulkoisia epätasapainotiloja (vaihtotase, ulkomainen nettovarallisuusasema, reaalinen efektiivinen valuuttakurssi, vientimarkkinaosuuksien muutokset ja yksikkötyökustannukset) ja sisäisiä epätasapainotiloja (asuntojen hinnat, luottovirrat yksityiselle sektorille, yksityisen sektorin velka, julkinen velka, työttömyysaste ja muutokset finanssialan veloissa sekä muut työllisyyteen ja työttömyyteen liittyvät epätasapainotilat). Kullekin indikaattorille on määritetty kynnysarvo, joka enteilee tietyn ongelman syntymistä. Jos jäsenvaltio ylittää useamman kynnysarvon, komissio tekee perusteellisen tarkastelun eli uuden taloudellisen analyysin selvittääkseen, onko makrotalouteen syntymässä tai jo syntynyt epätasapainoa ja onko nykyiset epätasapainotilat korjattu. Maakohtainen syväanalyysi koskee vain niitä maita, joissa mahdollisen makrotaloudellisen epätasapainon riski arvioidaan korkeaksi. Komissio voi tarkastelujen pohjalta antaa jäsenvaltioille politiikkaa koskevia suosituksia. Se millä talouden osaalueella epätasapainoja havaitaan, kuinka suuria havaitut epätasapainot ovat ja kuinka merkittävän riskin ne aiheuttavat jäsenmaan talouskehitykselle vaihtelee maittain. Maakohtaiset syväanalyysit tullaan julkaisemaan näillä näkymin helmikuun jälkipuoliskolla. Hälytysmekanismiraportissa todetaan että kasvu Euroopassa on vahvistunut ja on entistä laajaalaisempaa, jonka ansiosta makrotalouden epätasapainot ovat pienentyneet. Tästä huolimatta talouden tasapainotukset pitää edelleen jatkua, sillä kriisin aikana muodostuneet negatiiviset ulkomaiset nettoinvestointipositiot sekä yksityinen ja julkinen velkaantuminen luovat talouteen riskejä monissa maissa. Toisaalta ylijäämämaiden tulisi tukea kotimaista kulutusta ja investointeja, jotta Euroalueen vaihtotaseen ylijäämää saataisiin tasapainotettua. Hoitamattomien luottojen määrä on edelleen ongelma useissa maissa kun taas osassa maissa asuntohintojen nopea nousu viime vuosina herättää huolta. Indikaattorit hälyttävät epätasapainoja 12 maalle, joille tehdään keväällä syväanalyysi (BG, HR, CY, FR, GE, IE, IT, NL, PT, SL, ES, SE). Raportin mukaan Suomella ei ole ilmennyt merkittäviä makrovakauteen liittyviä ongelmia viime vuoteen verrattuna, jolloin Suomi poistui MIPmenettelystä. Komissio näkee Suomen ongelmina viennin kilpailukyvyn ja yksityisen sektorin velan, mutta molempien osalta suunta on parempaan päin ja riski vain rajallinen. Neuvoston päätelmät hälytysmekanismiraportista toivottaa tervetulleeksi makroepätasapainojen pienentymisen talouden toipuessa, mutta painottaa lisätoimien tarpeellisuutta ulkoisten epätasapainojen korjaamiseksi. Päätelmissä ollaan huolestuneita komission analyysistä, että uudistusten tahti on hidastumassa ja pysyy epätasaisena maiden välillä.

29(39) Päätelmät painottavat, että maiden tulisi käyttää parantunutta talouden toimintaympäristö hyväksi reformien implementointiin sekä velkatasojen alentamisessa. Päätelmissä todetaan että vaihtotaseeltaan alijäämäisten maiden tulisi jatkaa kilpailukyvyn parantamista ja vastaavasti ylijäämämaiden tulisi luoda puitteet nopeammalle palkkakehitykselle, sekä tukea kotimaisia investointeja. Päätelmissä myös huomautetaan, että epätasainoja arvioitaessa on huomioita niiden kerrannaisvaikutukset koko EU ja Euroalueella ja todetaan että työtä indikaattorien kehittämiseksi tulee jatkaa makroriskien havaitsemiseksi mahdollisimman ajoissa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta pe 19.1.2018 Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta pe 19.1.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat ECOFIN Council Conclusions Alert Mechanism Report 2018 Alert Mechanism Report 2018, COM(2017) 771 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

30(39) VM/KO neuvotteleva virkamies Juho Kostiainen, p. 02955 30178 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORItunnus EU/2018/0352 Liitteet Viite

31(39) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201800005 KO Puonti Päivi(VM), Kostiainen Juho(VM) 08.01.2018 JULKINEN Asia ECOFINneuvosto 23.1.2018, Bryssel; 6. c) Neuvoston suositus koskien euroalueen talouspolitiikkaa Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 23.01.2018 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Tarkoituksena on hyväksyä neuvoston suositus euroalueen talouspolitiikasta. Suomi voi hyväksyä asiakohdan suosituksen. Suomi pitää tärkeänä, että suosituksissa tunnistetaan talouskasvun euroalueella olevan nyt laajaalaista ja vahvaa, ja kannustetaan taloudellisten puskureiden luomiseen. Euroalueen talouspolitiikan suosituksia on viisi ja ne liittyvät rakennepolitiikkaan, finanssipolitiikkaan, työmarkkinoihin, rahoitusmarkkinoihin ja EMU:n kehittämiseen. Euroalueen rakennepolitiikassa suositellaan palveluiden sisämarkkinoiden loppuun saattamista rahoituksessa, digipalveluissa, energiassa ja liikenteessä. Myös hyödykemarkkinoita tulisi uudistaa kansallisella tasolla ja hyvässä suhdannetilanteessa panostaa erityisesti reformeihin, jotka kasvattavat tuottavuutta sekä talouden kasvupotentiaalia. Vaihtotaseeltaan alijäämäisten maiden tulisi edelleen hillitä palkkojen kasvua kilpailukyvyn parantamiseksi, ja puolestaan ylijäämämaiden tulisi luoda edellytykset palkkojen nousulle sekä tehdä toimia investointien ja kotimaisen kysynnän vauhdittamiseksi. Euroalueelle suositellaan laajasti ottaen neutraalia finanssipolitiikan viritystä ja tasapainoista politiikkayhdistelmää. Jäsenmaita kehotetaan harjoittamaan talouspolitiikkaa, joka varmistaa julkisen talouden kestävyyden erityisesti korkean velkasuhteen maissa, ja on