EDUSKUNNAN TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS VUODELTA 1987

1988 vp. n:o 5 EDUSKUNNAN TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS VUODELTA 1987 Eduskunnalle Eduskunnan tilisäännön 14 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla valittuina tarkastamaan - eduskunnan, - eduskunnan oikeusasiamiehen, - valtiontilintarkastajain, - Eduskunnan kirjaston ja - Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vuoden 1987 tilinpitoa ja varainkäyttöä olemme sanotun tehtävän suorittaneet tänään loppuun ja annamme kunnioittavasti tilisäännössä määrätyn kertomuksen. Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988 Riitta Järvisalo-Kanerva Eva-Riitta Siitonen Sirkka-Liisa Anttila Bo-Fredrik Eklund KHT 380537C

ISSN 0782-9248 Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus

1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 3 Kertomus eduskunnan tilisäännön mukaisesta tarkastuksesta varainhoitovuodelta 1987 Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat 2.12.1986 eduskunnan tilintarkastajiksi varainhoitovuotta 1987 varten ekonomi, kansanedustaja Riitta Järvisalo-Kanervan, varamiehenään diplomi-insinööri, kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen, ekonomi, kansanedustaja Eva-Riitta Siitosen, varamiehenään kauppatieteiden maisteri, kansanedustaja Pirjo Rusanen ja hallintonotaari, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan, varamiehenään rehtori Olavi Ronkainen. Järjestäytymiskokouksessaan 10.3.1987 tilintarkastajat valitsivat eduskunnan tilisäännön 14 :n mukaisesti neljänneksi tilintarkastajaksi kauppatieteiden maisteri, KHT Bo-Fredrik Eklundin ja hänen varamiehekseen diplomiekonomi, KHT Tuomo Isoniemen sekä puheenjohtajakseen kansanedustaja Riitta Järvisalo-Kanervan ja varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Eva-Riitta Siitosen. Tarkastuksen kohteena ovat tilisäännön tarkoittamalla tavalla olleet eduskunnan, eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain, Eduskunnan kirjaston ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vuoden 1987 tilinpito ja varainkäyttö. Tarkastus on suoritettu siten, että valittu KHT -tilintarkastaja on tilintarkastustoimistonsa avustamana suorittanut tositteiston ja tilinpidon yksityiskohtaisen tarkastuksen ja laatinut siitä myös yksityiskohtaiset työpaperit neljännesvuosittain. Tarkastuksen pohjalta on tilien ja varainkäytön valvonta tapahtunut tilintarkastajien kokouksissa, joista on laadittu pöytäkirjat. Kokouksia on pidetty kaikkiaan kuusi. Kokouksissa on kuultu Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan pääsihteeriä Håkan Brandersia Suomessa pidetyn Pohjoismaiden neuvoston 35. istunnon järjestelyistä, toimistopäällikkö Eila Junnilaa painatuskulujen lisääntymisestä, turvallisuuspäällikkö Jukka Savolaa eduskunnan turvajärjestelmien kehittämistyöstä sekä tilitoimiston toimistopäällikköä Veikko Lehtistä ja hallintojohtaja Kari T. Ahosta. Eduskunta ja sen kansliatoimikunta Eduskunta on 13.2.1987 hyväksynyt eduskunnan kanslialle uuden ohjesäännön, millä toteutettiin vuodesta 1983 alkaen valmisteltu eduskunnan kanslian hallinnonuudistus. Ohjesääntö tuli voimaan 1.4.1987. Eduskunnan kanslian uudessa ohjesäännössä pääsihteeri määriteltiin koko kanslian johtavaksi virkamieheksi. Valiokuntasihteeristö määriteltiin keskuskanslian ja hallinto-osaston tavoin omaksi toimintayksiköksi. Valiokuntasihteeristön päällikkönä toimii eduskunnan apulaispääsihteeri, hallinto-osaston päällikkönä hallintojohtaja ja keskuskanslian päällikkönä vanhempi eduskuntasihteeri. Ohjesäännössä määriteltiin entistä tarkemmin toimintayksiköiden ja virkamiesten tehtävät, asioiden käsittely ja kelpoisuusehdot. Kanslian hallinnonuudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena oli vähentää vähempimerkityksisten asioiden käsittelyä kansliatoimikunnassa, jotta se voi keskittyä päätehtäviinsä kuten eduskunnan hallinnon johtamiseen, valvontaan ja kehittämiseen. Kanslian hallinnonuudistuksen on koettu selventäneen eduskunnan hallinto-organisaatiota ja helpottaneen asioiden hoitamista. Kansliatoimikunta on lisäksi päätöksillään siirtänyt eräitä sen ratkaistavaksi jääneitä rutiiniasioita esittelijänsä hallintojohtajan päätettäväksi. Kansliatoimikunta valvoo päätöskäytäntöä siten, että hallintojohtaja esittelee päätösluettelot kansliatoimikunnan kokouksissa.

4 1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus EDUSKUNNAN KANSLIAN ORGANISAATIOKAAVIO 1. 4. 1988 EDUSKUNTA KANSLIATOIMIKUNTA EDUSKUNNAN KANSLIA pääsihteeri 2 1 1 tiedotusyksikkö kansainvälisten asiain yksikkö 3 4 1 KESKUSKANSLIA vanhempi eduskuntasihteeri 14+1 1 pöytäkirjatoimisto HALLINTO-OSASTO hallintojohtaja 2 hallintotoimisto j VALIOKUNTASIHTEERISTÖ apulaispääsihteeri 1 21+3 1 1 j 6+10 1 ruotsalainen toimisto 78+12 tilitoimisto 8+1 1 asiakirjatoimisto 8 kiinteistötoimisto 18 1 tietopalvelu 45+25 7 65 170 24

1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 5 Olemme tutustuneet eduskunnan kansliatoimikunnan kokouksista laadittuihin pöytäkirjoihin ja todenneet seuraavaa: Kansliatoimikunta käynnisti 15.1.1987 eduskunnan hallinnon keskipitkän tähtäyksen toiminta- ja taloussuunnittelun. Päätöksen mukaisesti eduskunnan kanslia valmisteli eduskunnan kanslian hallintosuunnitelman vuosille 1987-1990. Kansliatoimikunta hyväksyi suunnitelman ohjeellisena kokouksessaan 1.10.1987. Hallintosuunnitelmaan kirjattiin suunnitelmakauden näkymät henkilöstöhallinnosta, toimitiloista, virastopalveluista ja turvallisuudesta sekä tietojenkäsittelystä ja henkilöstökoulutuksesta. Suunnitelman sitovuuden kannalta kansliatoimikunnan päätös oli varsin tarkoituksenmukainen, koska se merkitsee, että virkamiehet voivat hallinnon kehittämisessä tukeutua hallintosuunnitelmassa esitettyyn, mutta kansliatoimikunta ei ole sidottu suunnitelmaan, vaan se voi tehdä ratkaisunsa aina tapauksittain tarvitsematta samalla ylläpitää suunnitelmaa. Hyväksyessään hallintosuunnitelman kansliatoimikunta asetti samalla työryhmän valmistelemaan niitä muutoksia, joita kanslian ohjesäännön uudistamisperiaatteista johtui kanslian tilisääntöön, tiliohjesääntöön ja hallinnollisiin menettelyihin. Työryhmän määräaika päättyi 31.3.1988. Henkilöstöpolitiikan tehostamiseksi kansliatoimikunta hyväksyi 18.3.1987 eduskunnan henkilöstöpoliittisen ohjelman, johon kirjattiin periaatteet henkilöstösuunnittelusta, henkilöstöhankinnasta, palvelussuhdeasioista, henkilöstön kehittämisestä ja koulutuksesta, johtamisesta ja osallistumisesta, sisäisestä tiedottamisesta, työolosuhteista ja henkilöstöpalveluista sekä henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta ja seurannasta. Automaattisen tietojenkäsittelyn kehittämisessä siirryttiin suunnittelusta toteutukseen. Kansliatoimikunnan 19.12.1985 asettaman ATK-hankintapolitiikan määrittely -projektin valmistelun pohjalta kansliatoimikunta määritteli tietojenkäsittelyn tavoitejärjestelmän teknisen toteutusmallin, joka koostuu itsenäisistä työasemista, pientietokoneista ja lähiverkosta. Laite- ja järjestelmätoimittajan valintaa käsiteltiin kansliatoimikunnassa ensimmäisen kerran 27.1.1987 ja se päätettiin 16.6.1987, jolloin 24 tarjouspyynnön saaneen, 13 kokonaisvastuullisen tarjouksen tehneen ja 3 neuvotteluhankintavaiheeseen otetun toimittajan joukosta Tietojyvä Oy valittiin toimittajaksi. Se merkitsi sopimuskumppanuutta Tietotehdas Oy:n konsernin kanssa ja laitevalintoina IBMmikrotietokoneita, Digital Equipment Corporation Oy:n Vax-pientietokoneita ja saman toimittajan lähiverkkoratkaisua. Kansliatoimikunta päätti kuitenkin, että Tietojyvä Oy:n on toimitettava eduskunnalle muitakin kuin tarjoukseen sisältyviä IBM-mikrotietokoneita, ensisijaisesti kotimaisia tai muuten ns. valtionhallinnon suositusmikrotietokoneita ohjelmineen. Varsinaisia hankintapäätöksiä tehtäessä 17.9.1987 kansliatoimikunta täsmensi hankintapolitiikkaa päättämällä, että lainsäädäntötehtävissä oleville virkamiehille hankitaan IBM PS/50 mikrotietokoneita ja eduskuntaryhmille Nokian MM3TT mikrotietokoneita. Koulutus päätettiin järjestää eduskunnan omassa koulutusluokassa. Vuoden 1987 aikana hankittiin yhteensä 89 mikrotietokonetta kirjoittimineen, joista 48 eduskuntaryhmille. Lainsäädäntötyön tietojenkäsittelyn kehittämistyön jatkamista varten kansliatoimikunta asetti 29.11.1987 projektiryhmän, joka jatkaa 19.11.1987 loppuraporttinsa jättäneen ATKhankintapolitiikan määrittely -projektin työtä. Tavoitteena on, että tietojenkäsittelyjärjestelmä toteutetaan kokonaisuudessaan vuoteen 1991 mennessä. Pientietokone ja lähiverkko hankitaan jo kuluvana vuonna, ja mikrotietokoneiden hankinta ajoitetaan suunnitelmakaudelle. Hallinto-osaston tietojenkäsittely ei ole sisältynyt lainsäädäntötyön atk-hankintojen suunnitteluun. Eduskunnan atk-toimintojen tavoitearkkitehtuurin tultua ratkaistuksi kansliatoimikunta asetti 22.10.1987 hallinto-osaston tietojenkäsittelyn kokonaistutkimusprojektin, jonka määräaika päättyy syksyllä 1988. Tavoitteena on, että myös hallinto-osaston atkhankinnat toteutetaan vuoteen 1991 mennessä. Tietojenkäsittelyn ripeätä etenemistä vuonna 1987 kuvaa se, että kansliatoimikunta päätti 22.10.1987 esittää valtiovarainvaliokunnalle lisäyksiä eduskunnan vuoden 1988 menoarvioon atk-laitteiden hankkimiseksi ja lisähenkilökunnan palkkaamiseksi. Eduskunnan atk-yksikkö käsittää vuonna 1988 atk-päällikön, atk-suunnittelijan ja huoltoteknikon, joten atk-tukipalveluita voidaan järjestää eduskunnan omalla henkilökunnalla jo verraten kattavasti. Valtion virkamieslainsäädännön kehittämi-

6 1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus seen liittyen kansliatoimikunta hyväksyi 10.3.1987 ehdotuksen eduskunnan virkamieslaiksi ja 17.12.1987 ehdotuksen eduskunnan virkaohjesäännöksi. Laki eduskunnan virkamiehistä (1255/87) tuli voimaan 1.1.1988 ja se vastaa pääpiirteissään valtion virkamieslakia (755/86). Eduskunnan virkaohjesääntö tulee voimaan 1.5.1988 ja se vastaa pääpiirteissään valtion virkamiesasetusta (723/87). Eduskunnan virkamieslain mukaan eduskunnan virat perustetaan kansliatoimikunnan päätöksellä. Nykyisin eduskunnan virkatyypit on lueteltu eduskunnan työjärjestyksessä. Eduskunnan virkamieslaissa tarkoitetun joustavuuden aikaansaamiseksi saattaisi olla tarpeen muuttaa eduskunnan työjärjestystä siten, että siinä mainitut eduskunnan virat rajoittuisivai niihin, joista eduskunnan kanslian ohjesäännössä on säädetty kelpoisuusehdot, ja muut virat jäisivät yksinomaan kansliatoimikunnan päätöksenteon varaan. Eduskunnan turvallisuusasiat ovat olleet kansliatoimikunnassa esillä muun ohella 9.4.1987, jolloin asetettiin työryhmä selvittämään turvallisuusvalvonnan tehtäviä ja organisointia, ja 10.6.1987, jolloin käsiteltiin työryhmän raportti ja asetettiin uusi työryhmä, jonka määräaika päättyy 31.5.1988. Kansliatoimikunnan päätöksillä on selkiinnytetty turvallisuuspäällikön toimenkuvaa, uusittu kulunvalvontajärjestelmää ja parannettu valvontaa yleisölehtereillä. Ulkomaanmatkoja oli vuonna 1987 tehty 24, ja suuresta osasta oli matkakertomukset tekemättä. Kansliatoimikunta on 8.1.1987 hyväksynyt eduskunnalle uudet matkaohjeet. Ohjeiden 14 :n mukaan ulkomaanmatkasta on laadittava kansliatoimikunnalle toimitettava matkakertomus. Ohjetta on ehkä aiheellista täsmentää päättämällä määräaika kertomuksen tekemiselle. Tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota ulkomaanmatkojen matkalippujen korkeisiin hintoihin. Tämän vuoksi tilintarkastajat edellyttävät, että kustannuksiltaan huomattavia ulkomaanmatkoja suunniteltaessa pyydettäisiin tarjoukset eri matkatoimistoilta, jotta voitaisiin tehdä hintavertailuja käyvän hintatason selvittämiseksi. Eduskunnan kiinteistönhoito keskitettiin vuonna 1987 eduskunnalle siirtämällä vuodesta 1974 lukien rakennushallituksen Uudenmaan piirirakennustoimistossa hoidetut kiinteistötehtävät eduskunnan hallinto-osastolle. Kuluneen vuoden aikana on todettu toiminnan tehostuneen voimavarojen käytön tultua joustavammaksi ja henkilöstön motivaation parannuttua. Muodostettuun kiinteistötoimistoon ei ole perustettu uusia virkoja. Eduskunnan hallintojohtaja johtaa oman toimensa ohella eduskunnan isännöitsijänä kiinteistötoimistoa. Kansliatoimikunta on 18.12.1986 vahvistanut ohjeet eduskunnan kiinteistöjen isännöitsijän tehtävistä, ja ne on todettu tarkoituksenmukaisiksi. Vuonna 1987 aloitettiin eduskunnan kiinteistöjen lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkövalvontajärjestelmän uusiminen sekä korjautettiin Eduskuntakatu 4:n 2. kerros rakennushallituksen avustamana. Rakennuksen 3. ja 4. kerros on luovutettu Sibelius-Akatemian käyttöön. Ne peruskorjataan vuonna 1990, jolloin vuokraaja luopuu niiden käyttämisestä ja tilat tulevat eduskunnan käyttöön. Kiinteistötoimistossa on selvitetty hallintoosaston tietojenkäsittelyn kokonaistutkimuksen yhteydessä toiminnan nykyisiä ongelmia ja todettu muun ohella, että pääsihteerin johtaman turvavalvonnan ja kiinteistötoimiston johtaman kiinteistön teknisen valvonnan raja-alueilla on aiheellista täsmentää vastuualueita. Kiinteistötoimiston pysyvissä työtehtävissä olevista siivoojista puolet on tilapäisissä virkasuhteissa. Perustuslakivaliokunta on todennut eduskunnan virkaohjesääntöä käsitellessään, että pysyväisluonteisia tehtäviä suorittavan tilapäisen henkilöstön virkasuhteet tulisi vakinaistaa (PeVM n:o 2/1987 vp.). Tilintarkastajien ja kansliatoimikunnan kokouksissa on useana vuonna ollut esillä eduskunnan palveluksessa olevien autonkuljettajien ylityötilanne. Autonkuljettajille kertyi vuoden 1987 aikana kaikkiaan 2 265 ylityötuntia, joista oli ns. 50 OJo:n tunteja 745 ja 100 %:n tunteja 841. Autonkuljettajille kertyi henkilökohtaisesti ylityötä 70, 102, 373, 431, 489 ja 800 tuntia, joten ylityötunnit ovat kertyneet sangen epätasaisesti. Tilintarkastajat toteavat, että suuret ylityömäärät saattavat aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin. Tämän vuoksi tilintarkastajat edellyttävätkin, että kansliatoimikunta tarkoin seuraa, mistä tehtävistä ylityötunnit kertyvät ja tarvittaessa jakaa tuntimääriä työmääräyksin. Eduskunnan hallintojohtajana vuodesta 1975 alkaen toiminut varatuomari Tarmo Kivilaakso sai kansliatoimikunnan 23.4.1987 teke-

1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 7 mällä päätöksellä eron virastaan 23.5.1987 lukien. Viran oltua haettavana kansliatoimikunta nimitti 16.6.1987 hallintojohtajan virkaan 1.9.1987 lukien varatuomari Kari T. Ahosen. Väliaikana virkaa hoiti hallintotoimiston toimistopäällikkö Patrick Zilliacus. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Määräraha Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Kaluston hankinta.... Menoarvio 3 811 000 415 000 85 000 Tilinpäätös 4 142 868 373 494 85 000 + ylitys - säästö + 331 868 41 506 IIJo 8,7 10,0 Henkilöstön määrä: 21 vakinaista, 2 tilapäistä ja 4 osa-aikaista. Vuoden 1987 alussa oli vireillä 898 asiaa (vuonna 1986 vastaava luku 674), joista 149 oli vuodelta 1985 ja 749 vuodelta 1986. Sanottu rästi vastasi n. 6 kuukauden työmäärää. Vuonna 1987 tuli vireille 2 114 asiaa eli hieman enemmän (n. 5 OJo) kuin edellisenä vuonna, jolloin vastaava luku oli 2 027. Käsiteltävänä oli siten kaikkiaan 3 012 asiaa (2 701). Näistä ratkaistiin 1 999 (1 803). Seuraavalle vuodelle siirtyi 1 013 (898) asiaa, joista yksi oli vuodelta 1985, 233 vuodelta 1986 ja 779 vuodelta 1987. Ratkaisemattomien asioiden määrä kasvoi vuoden loppuun mennessä siten 115:lla ja vastasi lähes 7 kuukauden työmäärää. Työtilanne kehittyi näin ollen kanteluasioiden osalta edelleen huonompaan suuntaan, vaikka ratkaisutehoa oli pyritty lisäämään. Toimituskirjoja laadittiin 3 853 (3 390) eli yli 10 OJo enemmän kuin edellisenä vuonna. Nämäkin luvut osoittavat työmäärän kasvua. Verrattaessa kohderyhmittäin ratkaistuja asioita edellisen vuoden lukuihin voidaan todeta, että perinteisesti suurimpien ryhmien eli tuomioistuimen (179), vankeinhoitoviranomaisten (163) ja poliisin (204) menettelyä koskevien asioiden suuruusluokka säilyi samana. Eniten muutosta oli lääkintäviranomaisiin (125) ja veroviranomaisiin (98) kohdistuneiden kanteluiden kohdalla, sillä niiden määrä!isääntyi n. 50 OJo :lla. Sen sijaan sosiaaliviranomaisten menettelyyn kohdistettujen kantelujen määrä (122) väheni n. 30 OJo :lla. Tarkastuksia tehtiin 141 (149), ja niihin käytettiin 60 työpäivää eli tasan yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin. Oikeusasiamiehen kanslian menot pysyivät muutoin menoarvion puitteissa, mutta palkkausmenot nousivat 331 867 markalla eli lähes 9 OJo:lla yli menoarviossa varatun. Syynä tähän olivat pysyvän henkilöstön osalta suoritetut palkkauksen tarkistukset, jotka olivat ennakoitua suuremmat. Myös toimistomenot ylittivät 9 590 markalla menoarvion, ja syynä tähän oli tänäkin vuonna toimintakertomuksen painatuskulujen nousu arvioitua suuremmaksi. Tästä huolimatta momentille "Muut kulutusmenot", johon toimistokulut myös sisältyvät, jäi säästöä 41 506. Tämä puolestaan johtui siitä, että kaksi vuonna 1987 toteutettavaksi suunniteltua ulkomaanmatkaa (tarkastusmatka Lähi-itään suomalaisten YK -valvontajoukkojen keskuuteen sekä pohjoismaiden oikeusasiamiesten kokous Kööpenhaminassa) siirtyivät kansliasta riippumattomista syistä vuodelle 1988, ja matkakulut jäivät siten arvioitua pienemmiksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toiminnan osalta tilintarkastajilla ei ole huomautettavaa.

8 1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus Valtiontilintarkastajat Määräraha Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Menoarvio 2 360 000 875 000 Tilinpäätös 2255170 762 070 + ylitys - säästö -104 830-112 930 UJo 4,4 12,9 Henkilöstön määrä: 13 vakinaista. Valtiontilintarkastajat aloittivat toimintasuunnitelmansa mukaisesti piiri- ja paikallishallintoon kohdistuvat tarkastuskäyntinsä jo vuoden 1986 syksyllä, jolloin myös päättivät seuraavan vuoden tarkastustoiminnasta. Tarkastustoiminta ministeriöissä ja keskusvirastoissa aloitettiin välittömästi vuoden 1987 alussa. Tarkastuksia on suoritettu 13 ministeriössä ja 78 keskus-, piiri- ja paikallishallintoviranomaisessa eli yhteensä 91 kohteessa. Paikallistarkastukset on suoritettu pääasiassa Keski Suomen, Kuopion ja Oulun lääneissä. Lisäksi valtiontilintarkastajat ovat suorittaneet ulkoasiainhallinnon tarkastukseen liittyvät tarkastusmatkat eräisiin ulkomailla oleviin Suomen edustustoihin. Tarkastuskertomuksen valmisteluun liittyen valtiontilintarkastajat ovat pitäneet 36 kokousta. Toimintansa tuloksena valtiontilintarkastajat ovat 6.11.1987 antaneet eduskunnalle tarkastuskertomuksensa vuodelta 1986. Kertomuksessa on käsitelty kaikkiaan 56 valtiontalouden hoitoon liittynyttä asiakokonaisuutta. Valtiontilintarkastajain toiminta on kertomusvuonna ollut suunnitelmallista ja toimintaan osoiteitujen määrärahojen puitteissa tapahtunutta. Valtiontilintarkastajain ja heidän kansliansa toiminnasta aiheutuneessa taloudessa emme ole havainneet huomautettavaa. Eduskunnan kirjasto Määräraha Palkkaukset.... Kirjallisuuden hankinta ja sidonta.... Muut kulutusmenot.... Kaluston hankinta.... Menoarvio 5 301 000 1 944 000 916 000 193 000 Tilinpäätös 5 314 409 1 944 000 982 232 193 000 + ylitys - säästö + 13 409 +66 232 UJo 0,3 7,2 Henkilöstön määrä: 41 vakinaista. Kertomusvuoden aikana jouduttiin valtion virkamieslain ja lain eduskunnan virkamiehistä seurauksena tekemään eräitä muutoksia kirjastosta annettuun lakiin. Kirjojen ja aikakauslehtien hankintaan käytettiin 1 584 276 ja kansanedustajien ja virkamiesten käsikirjastojen kartuttamiseen 79 350. Ulkomaisen kirjallisuuden ostoista hakuteoksia ja dokumenttiaineistoa oli n. 31 OJo, oikeustiedettä 32 OJo, valtio-oppia 10 OJo sekä kansainvälistä politiikkaa, historiaa, sosiaali- ja taloustiedettä ym. käsittelevää aineistoa 27 OJo. Vuoden aikana hankittujen painatteiden määrä oli 13 810 (328 hyllymetriä), mikrotallenteiden 19 241. Painatekokoelmien kokonaismäärä vuoden lopulla oli 521 433 (14 162 hyllymetriä) ja mikrotallenteiden 144 218. Vuoden aikana suoritettiin julkaisuille sisällön kuvailun toimenpiteitä yht. 19 090 ja luettelointitoimenpiteitä 8 630. Kirjaston toimesta julkaistiin Valtion virallisjulkaisut -luettelo 1986 (379 s.) sekä Suomen lainopillinen kirjallisuus -bibliografia 1986 (345 s.). Kirjaston perinteisten palvelujen käyttö oli suunnilleen edellisen vuoden laajuista: 19 305 kotilainaa, 11 125 lukusalilainaa sekä 4 742 annettua ja 669 vastaanotettua kaukolainaa. Asiakkaiden itsepalvelukoneilla otettiin n.

1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 9 350 000 kopiota ja kirjaston toimesta n. 19 000. Kuten edellisenäkin vuonna uudentyyppisten palvelujen määrä sen sijaan kasvoi: manuaalisia tiedonhaku ja tehtiin 2 431, atk -pohjaisia 1 021. Käytetyimpiä tietokantoja olivat Finlex, K-DOK, eräät yhdysvaltalaiset tietokannat sekä ruotsalainen Rättsbanken. Kirjaston käyttäjille järjestettyihin koulutusja esittelytilaisuuksiin osallistui 963 henkilöä. Keskuskirjastoaloilla toimiville kirjastoille ja tutkimuslaitoksille järjestettiin yhden päivän neuvottelu. Kirjasto oli syys-toukokuussa avoinna 62 tuntia viikossa ja kesäkuukausina 37 tuntia viikossa. Eduskunnan kirjaston toiminnan osalta tilintarkastajilla ei ole huomautettavaa. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Määräraha Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Kaluston hankinta.... Menoarvio 1 335 000 5 400 000 140 000 Tilinpäätös 1 317 466 5 000 184 130 000 + ylitys OJo - säästö - 17 534 1,3-399 816 7,4-10 000 7,1 Henkilöstön määrä: 9 vakinaista. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan ja sen kanslian toimintaa on vuoden kuluessa suuressa määrin leimannut se, että valtuuskunta vuoden aikana sai toimia kahden suuren kokouksen järjestäjänä ja isäntänä. PN:n 35. istunto pidettiin 23.-27. helmikuuta eduskuntatalossa Helsingissä käsittäen n. 1 000 henkeä. Neuvoston syyskokoukset, joihin osallistui n. 350 henkeä, pidettiin 9.-11. marraskuuta Turussa. PN:n 35. istunnon asialuettelo käsitti 52 jäsenehdotusta, 6 ministerineuvoston ehdotusta, 9 pohjoismaisten yhteistyöelinten antamaa kertomusta sekä 63 ministerineuvoston ja hallitusten antamaa ilmoitusta aikaisemmin hyväksytyistä suosituksista. Istunnossa esitettiin yhteensä 49 kysymystä ministerineuvostolle ja hallituksille. Näistä suomalaiset kansanedustajat esittivät 12 kysymystä. Erityisesti jäsenehdotusten ja hyväksyttyjen suositusten lukumäärä on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Suomessa pidetyssä neuvoston 35. istunnossa hyväksyttiin 45 suositusta Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille. Lisäksi neuvosto hyväksyi ministerineuvoston pohjoismaista yhteistyötä koskevan raportoinoin ja vuoden 1988 toimintasuunnitelmia ja budjettia koskevan esityksen perusteella 6 lausuntoa ministerineuvostolle. Ministerineuvoston vuoden 1987 budjetti oli ensimmäistä kertaa yhteinen budjetti yleistä ja kulttuuriyhteistyötä varten. Vuoden 1987 budjettiehdotus oli noin 529 milj. DKK (n. 332 milj. FIM) vuoden 1987 hinnoissa. Pohjoismaiden neuvosto oli ehdottanut 15 miljoonan DKK:n (n. 9 milj. FIM) lisäystä. Ministerineuvosto vahvisti vuoden 1987 budjetin kokonaissummaksi n. 537 milj. DKK (n. 338 milj. FIM) ja oli täten suureksi osaksi ottanut huomioon neuvoston vaatimuksen budjetin lisäämisestä, vaikka ministerineuvosto oli noudattanut neuvoston prioritointiehdotuksia ainoastaan tietyltä osalta. Voimassa olevan jakoperusteen mukaan Suomen osuus ministerineuvoston vuoden 1987 budjetista on 20 o/o (aikaisemmin 19,4 %). Yhteistyön kustannusten jako vuoden 1987 osalta oli seuraava: Tanska........ 20,5 % Suomi........ 20,0 % Islanti......... 0,9 % Norja... 21,5 % Ruotsi... 37,1 % Neuvosto hyväksyi jäsenehdotuksen pohjalta ministerineuvostolle suosituksen (nro 45/87), jossa Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa laatimaan poh- 2 380537C

10 1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus joismaisen yhteistyön rahoittamiseksi vaihtoehtoisia normeja, jotka turvaavat tälle kasvavalle yhteistyölle välttämättömät voimavarat. Tukholmassa sijaitsevan Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston sihteeristön budjetti vuonna 1987 oli 23 061 000 SEK (n. 15 000 000 FIM). Suomen osuus oli 20,0 Ofo. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan määräraha valtion budjetissa vuonna 1987 oli yhteensä 5 400 000 FIM, josta suoritetaan edellä mainittu Suomen osuus puheenjohtajiston sihteeristön budjetista. Neuvoston budjetti- ja tarkastusvaliokunta on varsinaisen budjettityön lisäksi vuoden kuluessa tehostanut tarkastustoimintaansa, joka kohdistuu ensisijaisesti ministerineuvoston alaisten laitosten ja toimielinten toimintaan. Valiokunta asetti keskuudestaan ns. 9-jäsenkomitean vastaamaan tarkastustehtävästä ja päätti, että vuoden 1987 kuluessa oli erityisesti arvioitava ministerineuvoston alaista kouluyhteistyötä. Työ kohdistui käytännössä Pohjoismaiseen kieli- ja tiedotuskeskukseen (Helsinki) ja Pohjoismaiseen kielisihteeristöön (Oslo) sekä pohjoismaisesta kouluyhteistyöstä vastaavaan johtoryhmään (NSS). Valiokunnan tarkastustyön tulokset, jotka tähtäävät alan yhteistyön tehostamiseen, on julkaistu asiaa koskevassa raportissa. Viime vuonna lisääntynyt puoluepoliittinen toiminta neuvoston piirissä vahvistui vuoden aikana. Puheenjohtajiston tätä tarkoitusta varten myöntämän erityisen avustuksen (800 000 SEK) ansiosta puoluepoliittinen toiminta sai myös entistä paremmat toimintaedellytykset. Neuvoston piirissä toimii tätä nykyä neljä puoluepoliittista sihteeriä, sosiaalidemokraattisen, konservatiivien, keskustan ja vasemmistososialistien yhteispohjoismaisissa puolueryhmissä. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta piti kuluneen vuoden aikana 8 kokousta ja valtuuskunnan työvaliokunta 9 kokousta. Valtuuskunnan 10. lokakuuta pitämässä kokouksessa Suomen pohjoismainen yhteistyöministeri selosti ajankohtaisia kysymyksiä Pohjoismaiden ministerineuvostossa sekä neuvoston 36. istunnossa esitettäviä ministerineuvoston ehdotuksia. Yhteistyöministeri korosti erityisesti tarvetta kiinteämpään pohjoismaiseen yhteistyöhön Euroopan yhdentymiskehityksen johdosta. Hän totesi kuitenkin, että eri pohjoismaiden halu panostaa pohjoismaiseen yhteistyöhön vaihtelee huomattavasti, mikä on mm. johtanut sovittuun 3 %:n kasvuvauhtiin seuraavassa pohjoismaisessa budjetissa. Ministeri totesi, etta Suomi ei ole jarruttava tekijä ja piti tärkeänä pohjoismaisen yhteistyön aktiivista kehittämistä. Valtuuskunta antoi 6. lokakuuta valtiovarainministeriön järjestelyosastolle lausunnon valtion käännöstoimintaa koskevasta selvityksestä. Lausunnossa valiokunta korostaa erityisesti kasvavan pohjoismaisen yhteistyön edellyttämiä hyviä käännöksiä. Valtuuskunta kiinnitti myös huomiota käännösten ja tulkkauksen lisätarpeeseen, jota 1.3.1987 voimaan tullut pohjoismainen kielisopimus edellyttää. Valtuuskunta antoi 27.1.1987 eduskunnan kansliatoimikunnalle kaksi lausuntoa: Eduskunnan kirjaston palveluja koskevasta raportista ja ehdotuksesta eduskunnan virkamiehiä koskevaksi lainsäädännöksi. Valtuuskunnan jäsenet ja valtuuskunnan kanslian edustajat ovat useissa tilaisuuksissa vuoden aikana esitelleet valtuuskunnan ja neuvoston toimintaa Pohjola-Norden-yhdistyksessä ja muissa yhteyksissä. Valtuuskunta on yhdessä Pohjoismaisen kieli- ja tiedotuskeskuksen, Pohjola-Nordenin ja opetusministeriön kanssa toteuttanut vuoden aikana pohjoismaista yhteistyötä käsittelevän koulukampanjan. Luontevan kytkennän tähän antoi Helsingissä pidetty 35. istunto, mikä myös muussa suhteessa antoi aihetta valtuuskunnan tiedotustoiminnan aktivoimiseen. Uusi esite "Suomi Pohjoismaiden neuvostossa", jossa esitellään valtuuskuntaa ja sen toimintaa, on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi. Valtuuskunnan sihteeristön henkilökunta oli vuoden aikana sama kuin edellisvuonna eli yhdeksän henkilöä. Momentin 22.25.01 perusteella osoitetulla määrärahalla kansliaan otettiin osapäivätoiminen ulkopuolinen avustaja tilapäiseksi arkistoapulaiseksi ajaksi 1.9.- 31.12.1987. Kuten aikaisempina vuosina, Nordisk Kontakt -aikakauslehden toimittajalla on ollut käytössään työtilat valtuuskunnan kansliassa. Toimittaja Larserik Häggmanin siirryttyä 1. 7.1987 muihin tehtäviin on toimittaja Marit Ingves toiminut aikakauslehden toimittajana Suomessa. Valtuuskunnan toimintaa vuoden 1987 aikana ja neuvoston 35. istuntoa koskeva kertomus annettiin välittömästi toimintavuoden päätyttyä (4.1.1988) eduskunnalle. Eduskunta käsitteli sen ennen 36. istunnon alkua, 4.3.

1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 11 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian toiminnan osalta tilintarkastajilla ei ole huomautettavaa. Pohjoismaiden neuvoston tilintarkastuksesta vastaa Riksgäldskontoret Ruotsissa. Tarkastuksesta Suoritetuissa tarkastuksissa on kassavaroja, pankkitilejä ja kirjanpitoa todettu hoidetun huolellisesti ja täsmällisesti. Kassavarat ja pankkitilit ovat tarkastettaessa täsmänneet kirjanpidon kanssa. Kirjanpito on varmennettu asianmukaisin tosittein. Tiliviennit ovat oikein suoritetut. Kirjatut menot ovat olleet eduskunnan toiminnasta aiheutuneita ja sellaisia, joita varten tulo- ja menoarviossa on osoitettu määräraha, tai jotka kansliatoimikunta on muutoin hyväksynyt. Olemme tutustuneet kansliatoimikunnan sekä kirjaston hallituksen pöytäkirjoihin ja todenneet kokouksissa tehtyjä päätöksiä noudatetun. Olemme myös todenneet, että eduskunnan tilisäännön 13 :ssä tarkoitetut sisäiset valvontatehtävät on suoritettu. Eduskunnalta avustusta saavia kerhoja on vuonna 1987 ollut kahdeksan. Näillä kerhoilla on omat tilintarkastajansa. Tarkastuksemme on näin ollen rajoittunut vain kerhojen varainkäytön seuraamiseen taseitten ja/tai tuloslaskelmien pohjalta. Tilintarkastajat ovat päätyneet esittämään, että hallinto-osasto antaisi kerhoille tilinpito-ohjeet tavoitteena saada aikaan sellaiset vertailukelpoiset tuloslaskelmat ja taseet, joita rekisteröidyiltä yhdistyksiltä edellytetään. Olemme todenneet, että vuodelta 1987 oli avustusta saaneilta kerhoilta syntynyt ylijäämää kuuden kerhon osalta 32 284 sekä alijäämää kahden kerhon osalta 2 405. Kerhojen kassa- ja pankkitilien saldot olivat 31.12.1987 yhteensä 96 727. Eduskunnan vuoden 1987 varsinaisessa sekä lisämenoarviossa oli varattu eduskunnan ja tarkastusvelvoitteessa tarkoitettuun käyttöön 144 440 000. Näitä määrärahoja on ylitetty yhteensä 1 798 871 ja alitettu 5 920 695. Menoarvio on toteutunut kokonaisuudessa liitteen 1 mukaisesti. Eduskunnan tilisäännön 5 :n mukaisesti kansliatoimikunta on 4.2.1988 hyväksynyt menoarvion ylitykset. Tilinpäätös per 31.12.1987 on tarkastettu ja todettu oikein laadituksi. Tilinpäätöksen mukainen valtion pääkirjan tilin jäännös on 7 583 000,01. Kalustoluettelo ja taideluettelo ovat ajantasalla. Lopuksi toteamme, etteivät eduskuntatalon peruskorjauksesta aiheutuneet kulut, menoarvion mukaan 2 500 000, eivätkä menoarvioon merkityt kansanedustajien ylimääräiset eläkkeet 50 000 sisälly eduskunnan tilinpitoon eivätkä tilinpäätökseen, joten ne eivät ole olleet tarkastuksemme kohteena.

12 Liite 1 Menoarvion toteutuminen v. 1987 Määräraha Menoarvio Tilinpäätös + ylitys -säästö OJo Kansanedustajat Palkkaukset... 36 408 000 33 337 712-3 070 288 8,4 Kulukorvaukset... 12 450 000 11 753 015 696 985 5,6 Matkat... 6 300 000 5 368 084 931 916 14,8 Eduskunnan kanslia Palkkaukset... 25 987 000 26 765 246 + 778 246 3,0 Muut kulutusmenot... 19 200 000 19 809 119 + 609 119 3,2 Kaluston hankinta... 6 900 000 6 900 000 Eduskuntatalo Rakennusten käyttö... 4 150 000 3 615 110 534 890 12,9 Korjaukset... 1 000 000 1 000 000 Valtiontilintarkastajat Palkkaukset... 2 360 000 2 255 170 104 830 4,4 Muut kulutusmenot... 875 000 762 070 112 930 12,9 Eduskunnan oikeusasiamies Palkkaukset... 3 811 000 4 142 868 + 331 868 8,7 Muut kulutusmenot... 415 000 373 494 41 506 10,0 Kaluston hankinta... 85 000 85 000 Eduskunnan kirjasto Palkkaukset... 5 301 000 5 314 409 + 13 409 0,3 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta.. 1 944 000 1 944 000 Muut kulutusmenot... 916 000 982 232 + 66 232 7,2 Kaluston hankinta... 193 000 193 000 PN:n Suomen valtuuskunta Palkkaukset... 1 335 000 1 317 466 17 534 1,3 Muut kulutusmenot... 5 400 000 5 000 184 399 816 7,4 Kaluston hankinta... 140 000 130 000 10 000 7,1 Eduskunnan muut menot Ryhmäkansl. käyttövarat... 8 400 000 8 400 000 Parlamenttienvälinen liitto... 870 000 870 000 Yhteensä... 144 440 000 140 318 177-4 121 823 2,9

13 Tulojen ja menojen tili 6010 1987 Kansanedustajat Palkkaukset... 33 337 712,09 Kulukorvaukset... 11 753 014,78 Matkat... 5 368 083,61 50 458 810,48 Eduskunnan kanslia Palkkaukset... 26 765 245,96 Muut kulutusmenot... 19 809 118,64 Kaluston hankinta... 6 900 000,00 53 474 364,60 Eduskuntatalo Rakennusten käyttö... 3 615 110,20 Korjaukset... 1 000 000,00 4 615 110,20 Valtiontilintarkastajat Palkkaukset... 2 255 169,50 Muut kulutusmenot... 762 070,23 3 017 239,73 Eduskunnan oikeusasiamies Palkkaukset... 4 142 867,57 Muut kulutusmenot... 373 493,54 Kaluston hankinta... 85 000,00 4 601 361,11 Eduskunnan kirjasto Palkkaukset... 5 314 409,16 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta.. 1 944 000,00 Muut kulutusmenot... 982 231,87 Kaluston hankinta... 193 000,00 8 433 641,03 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Palkkaukset... 1 317 465,57 Muut kulutusmenot... 5 000 183,93 Kaluston hankinta... 130 000,00 6 447 649,50 Eduskunnan muut menot Käyttövarat ryhmäkanslioita varten 8 400 000,00 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytettäväksi... 870 000,00 9 270 000,00 Virkamiesharjoittelijat 24 037,12 Eduskunnan tulot 1 106 645,56 140 342 213,77 1 106 645,56 Siirretään valtion pääkirjan tilille... 1 106 645,56 140 342 213,77 141 448 859,33 141 448 859,33

14 Valtion pääkirjan tili 6020 1987 Tilinavaus.... Tulojen ja menojen tililtä.... " Lähetteiden tililtä.... Menojen siirtotililtä.... Tulojen " Hallinnolliselle tasetilille.... 5 222 486,65 140 342 213,77 1 213 808,36 146 778 508,78 1 106 645,56 32 472 620,21 105 616 243,00 7 583 000,01 146 778 508,78 Hallinnollinen tasetili 6040 1987 Valtion pääkirjan tililtä.... Kassatili.... Muut saatavat.... Muut ennakot.... Annetut etukäteisvarat..... Tilitettävien varojen tili.... Ennakonpidätykset joulukuutta 1987.... Sosiaaliturvamaksut joulukuulta 1987.... Eläkemaksut joulukuulta 1987.... Menojen kokoomatili.... Menorästien tili.... Siirrettyjen määrärahojen tili.... 7 583 000,01 7 398,10 6 591,96 1 650,00 65 173,92 7 663 813,99 6 494,00 68 515,50 2 222 559,00 426 327,00 2 194,92 1 480 963,31 3 456 760,26 7 663 813,99 Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 Toimistopäällikkö Veikko Lehtinen