LAPPEENRANTALAISEKSI TERVETULOA. Uuden asukkaan opas. English Summary, p. 74 79. Информация на русском языке, стр. 80 85 OPISKELU

TERVETULOA Uuden asukkaan opas LAPPEENRANTALAISEKSI New Resident's Guide to Lappeenranta / Путеводитель для новых жителей города English Summary, p. 74 79 Информация на русском языке, стр. 80 85 12 24 40 HISTORIA OPISKELU KULTTUURI

SISÄLTÖ Tervetuloa lappeenrantalaiseksi Uuden asukkaan opas 10 ENGLISH 74 SUMMARY 80 ИНФОРМАЦИЯ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ KAUPUNGIN ESITTELY MATKAILU HISTORIA PUISTOT JA TORIT 12 19 64 Tervetuloa Lappeenrantaan, kaupunginjohtajan tervehdys 4 Asiakaspalvelu ja asukastoiminta 5 9 Kaupungin esittely 10 11 Lehmusten kaupunki 11 Historia 12 15 Kaupunkioikeudet vuonna 1649, Villimiesvaakuna 12 Entistäjät nostivat linnoituksen muurit 14 Asuminen 16 18 Kodikas asuinalue Simolantien varrelle 17 Puistot ja torit 19 23 Atomia ja vetyä 21 Maija Koski loihtii värit Lappeenrannan kukkapenkkeihin 22 Opiskelu 24 27 Skinnarilan henki 24 Yhteistyössä opiskelijoiden Lappeenrannan puolesta 27 Liikenne 28 29 Lapset kasvatus ja opetus 30 33 Karhuvuoren ilvesryhmäläiset luonnossa kuin kotonaan 31 Nuoret 34 35 Nuorisotiloilta löytää ystäviä 35 Sosiaali- ja terveyspalvelut 36 39 Monimuotoista monikulttuurisuutta ja ahkeraa opiskelua 38 Kulttuuri 40 53 Kirjasto 40 Museot & museokauppa 42 Teatteri 46 Orkesteri 47 Tapahtumia 48 Kulttuuripolku 50 Kuorolaulu koululaisten suosiossa Etelä-Karjalassa 51 Taiteen perusopetus 52 Liikunta 54 57 Virkistys- ja seikkailupuisto Myllysaari 56 Kierrätys, jätehuolto ja ympäristö 58 61 Eläimet 62 63 Matkailu 64 67 Hiekkalinna, Saimaan kanava, Rauha-Tiuru, Myllymäki, spektroliitti 64 66 Upea Tuosa lumoaa ja haastaa 67 Elinkeinoelämä 68 70 Kolmen miehen työpaikasta tuli kasvuyritys 69 2 Julkaisija Lappeenrannan kaupunki, 2013 Tuottajat Lappeenrannan kaupungin viestintä yhteistyössä kaupungin toimialojen ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa Tekstit Toimialat ja viestintä / Mervi Palonen, ellei toisin mainita Kulttuuri: tekstien koordinointi Helena Hokkanen Valokuvat Lappeenrannan kaupunki ellei toisin mainita Kansikuva Mikko Nikkinen Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Nitro ID, Roosa Kakkola Julkaisija ei vastaa lehden julkaisun jälkeisistä muutoksista. Puuseppää aina tarvitaan... 70 Uusiutuvaa energiaa 71 Sähköä kotitalouksilta 71 PR-lähettiläät 72 73 English Summary 74 79 Информация на русском языке 80 85 3

KAUPUNGINJOHTAJAN TERVEHDYS ASIAKASPALVELU JA ASUKASTOIMINTA Viipurin pyöräily järjestetään vuosittain toukokuussa. Kokoontumispaikkana on perinteisesti Kansalaistori kaupungintalon edustalla. Kuva vuodelta 2011. Asiakaspalvelukeskus Winkki palvelee kaupungintalossa yhden luukun periaatteella Valtaosan kaupungin palveluihin liittyvästä asioinnistaan voi hoitaa Asiakaspalvelukeskus Winkissä. Yhden luukun periaate säästää aikaa, kun eri toimialoihin liittyviä asioitaan voi niputtaa samaan käyntikertaan. TÄSMÄPALVELUA MUUN MUASSA: Williparkin asiakaspalvelu: sopimukset ja pysäköintikortit Williparkin pysäköintitaloihin ja Vapaudenaukion pysäköintialueelle kiinteistö- ja mittaustoimen asiakaspalvelun toimenpidepyynnöt kuten asiakirja- ja karttatilaukset 4 Tervetuloa Lappeenrantaan! Olet tehnyt hyvän valinnan muuttaessasi Lappeenrantaan, luonnonläheiseen ja asukkaitaan kuuntelevaan kaupunkiimme. Lappeenranta syntyi aikoinaan upeisiin maisemiin Saimaan pohjukkaan, markkinapaikalle ja hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Näistä lähtökohdista asuinympäristöä, elinkeino elämää ja yhteistyöverkostoja on määrätietoisesti kehitetty vuosisatojen saatossa. Nykyisin Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki, Kaakkois-Suomen kaupallinen keskus ja Etelä-Karjalan veturi. Lappeenranta on toisaalta kansainvälinen ja toisaalta pikkukaupunkimaisen idyllinen. Huomaat varsin pian olevasi paikkakuntalainen muiden joukossa, kun lähdet rohkeasti harrastamaan ja tulet mukaan tapahtumiimme. Päätöksenteossa arvostamme asukkaiden näkemyksiä. Oman asuinalueesi viihtyvyyteen voit vaikuttaa parhaiten osallistumalla asukastoimintaan. Tervetuloa lappeenrantalaiseksi -lehti kertoo sinulle tiivistetysti kaupungistamme. Toivon, että lehti helpottaa sopeutumistasi uuteen ympäristöön ja löydät sen avulla tarvitsemiasi palveluja, mieleisiäsi harrastuksia ja tekemistä. Enemmän tietoa palveluista, tapahtumista, kaupunkimme historiasta ja asuinalueista löydät Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilta www.lappeenranta.fi. Voit seurata Lappeenrantaa Twitterissä ja osallistua keskusteluun Facebook-sivuillamme. Kaupungintalossa sijaitsevan Asiakaspalvelukeskus Winkin asiakasneuvojat tarjoavat henkilökohtaista opastusta monenlaisiin mieltäsi askarruttaviin asioihin. Toivon, että viihdyt joukossamme ja kotiudut nopeasti kotikaupunkiisi Lappeenrantaan. Kimmo Jarva LAPPEENRANNAN KAUPUNGINJOHTAJA Lappeenrannan kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Winkki palvelee kaikkien kaupunginosien sekä maaseutualueiden asukkaita arkisin virastoaikana. Asiakaspalvelukeskuksen asiakasneuvojiin voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse tai sähköpostilla. Winkissä voi käyttää asiakaspäätteitä ja saatavilla on kaikkien toimialojen lomakkeita. Asiakasneuvojat opastavat nettiasioinnissa ja lomakkeiden täytössä sekä ohjaavat asiakkaan tarvittaessa kaupungin muualla sijaitseviin palvelupisteisiin. Niin kysymykset kuin palautteetkin kulkevat kätevästi Winkin kotisivun Palautteet ja tiedustelut -linkin välityksellä. YLEISOPASTUSTA MUUN MUASSA: vapaa-ajan palvelut liikunnasta kulttuuriin päivähoito, koulutus oman kodin rakentaminen pysäköinti. DWG-muotoisen sähköisen aineiston ja sähköisen kartta-aineiston tilaukset vapaana oleviin tontteihin liittyvät asiat puutarhapalstojen vuokraaminen sopimusten allekirjoitukset tilaukset tontin rajan osoittamiseen ja aidan paikan merkitsemiseen veteraaniliput ja veteraanien paikoitusluvat (koskee Lappeenrannassa, Taipalsaarella, Savitaipaleella, Lemillä ja Luumäellä asuvia veteraaneja) pysäköinninvalvonnan asiakaspalvelu, mm. oikaisuvaatimukset pysäköintivirhemaksuun asiakirjojen vastaanotto saatavana kaupungilta haettavien avustusten hakulomakkeita. HUOM! Winkissä ei voi maksaa laskuja. Lappeenrannan Energian ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) palvelut eivät kuulu Winkin palvelutarjontaan. Lisätietoja Eksotesta www.eksote.fi. Kuluttajaneuvontaa annetaan valtakunnallisesti puhelinneuvonnan välityksellä sekä paikallisesti maistraateissa. Yhteystiedot Asiakaspalvelukeskus Winkki Lappeenrannan kaupungintalon 1. kerros, Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta puh. 05 616 2220 winkki@lappeenranta.fi Lisää tietoja asiakaspalvelusta löydät kaupungin verkkosivuilta: www.lappeenranta.fi > Kaupunkiinfo > Asiakaspalvelu 5

ASIAKASPALVELU JA ASUKASTOIMINTA HYVÄ TIETÄÄ Sähköistä palvelua kaupungin kotisivuilla Linkki Lappeenrannan kaupungin sähköisiin palveluihin löytyy kaupungin verkkosivujen etusivulta www.lappeenranta.fi kohdasta sähköinen asiointi. Sähköisen asioinnin sivulle on koottu kaikki kaupungin tulostettavat lomakkeet, suoraan selaimessa täytettävät lomakkeet sekä esimerkiksi koulujen käyttämät itsenäiset järjestelmät. Kotikoneella onkin mahdollista peruuttaa sovittu hammaslääkäriaika, tehdä päivähoitohakemus tai vaikka tilata liput illan teatterinäytökseen. Toimialoittain jaotellut asiointisähköpostiosoitteet on myös listattu sähköisen asioinnin yhteyteen. Suoraan selaimelta hoidettavien palveluiden lisäksi myös perinteisemmät tulostettavat lomakkeet ovat säilyttäneet asemansa. PÄIVÄHOITOON HAKEMINEN JA KOULUUN ILMOITTAUTUMINEN KÄTEVÄSTI NETISSÄ Sähköiset hakemukset päivähoitoon ja koululaisten iltapäivätoimintaan, ilmoittautuminen esiopetukseen sekä Wilma-järjestelmän välityksellä perusopetukseen ja yläkouluun ovat tällä hetkellä kasvatus- ja opetustoimen tärkeimpiä palveluja internetissä. Perusopetukseen ilmoittautuneista jopa 86 prosenttia käyttää sähköistä vaihtoehtoa. keskustella opettajien kanssa ja lukea koulun tiedotteita. Wilma on käytössä ala- ja yläkouluissa sekä lukioissa. KIRJASTO PALVELEE MYÖS VERKOSSA Kirjaston aineistotietokannassa voi tehdä aineistohakuja, lainojen uusimisia, aineiston varaamisia sekä lainata sähköisiä kirjoja. Lisäksi asiakas voi saada muistutuksen lähestyvästä eräpäivästä sähköpostiin. Kirjaston muita sähköisiä palveluja ovat tietokoneiden käytön ajanvaraus sekä sähköiset lomakkeet kaukopalvelupyyntöä, osoitteenmuutosta ja kirjastovierailujen varaamista varten. Kirjaston verkkosivuilta on linkkejä useisiin sähköisiin palveluihin ja tietokantoihin, mm. Kysy kirjastonhoitajalta, Musiikkibasaari, Naxos Music Library ja Naxos Video Library sekä lehtitietokannat PressDisplay ja epress. Osa palveluista on käytettävissä vain kirjaston koneilta, osaa pääsee käyttämään myös kotikoneelta. KUNTAREKRY.FI APUNA TYÖHAUSSA Lappeen rannan kaupungin avoimia työpaikkoja voi hakea sähköisesti Kuntarekry.fi -palvelussa. Palvelun tarkoituksena on tehdä työn haku helpoksi, nopeaksi ja edulliseksi. Hakijan paperiurakka kutistuu olemattomaksi ja näin ollen myös materiaalikustannukset poistuvat. Lisäksi hakijan on mahdollista jättää avoin hakemus esimerkiksi tiettyihin ammattinimikkeisiin. Nykyisiä tulostettavia lomakepalveluja sekä kaikkia muitakin asiointipalveluita on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää sähköiseen muotoon vaiheittain. Lähes kaikki kaupungin lomakkeet löytyvät netistä sähköisessä muodossa joko tulostettavina tai lähetettävinä. Lisäksi käytettävissä on tietojärjestelmiin integroituja sähköistä asiointi palveluja. Voit hoitaa netissä esimerkiksi: päivähoitopaikan hakeminen esiopetukseen, perusopetukseen ja yläkouluun ilmoittautuminen iltapäivätoimintaan hakeminen kirjaston lainojen uusiminen ja varaus teatterin tai orkesterin lipun osto netissä Kuntarekry, sähköinen rekrytointikanava Asuntopalvelu Oy:n asuntohakemus, tulotarkastus ja vikailmoitus Eksoten hammaslääkärin ajan tarkistus/ muutospalvelu rakennus-, toimenpide- ja purkamisluvat, toimenpide- ja purkamisilmoitukset luvan hakeminen kadulla tapahtuviin kaivu ym. töihin palautteen lähettäminen epalautteen välityksellä. FAKTOJA LAPPEENRANNASTA Kaupunki perustettiin vuonna 1649 Asukasluku vuonna 2013 noin 72 400 Pinta-alat: Maapinta-alaa 1 433 km² Vesipinta-alaa 290 km² Sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä Sähköinen tontinvaraus otetaan käyttöön kevään 2013 aikana. Vuokra-asuntohakemuksen voi tehdä osoitteessa www.aspakoti.fi, asunnon tulotarkastuksen ja vikailmoituksen ekstranetin välityksellä www.asukasplus.fi. Näiden lisäksi verkon kautta on käytettävissä erilaisia haku- ja tietokantapalve - l uja kuten esimerkiksi Wilima-matkainfo, karttapalvelu, kaupungin vapaat tontit sekä kirjaston aineistohaku ja osa tietokannoista. Naapurikunnat (2013): Luumäki, Lemi, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Miehikkälä Etäisyyksiä: Helsinkiin 221 km Pietariin 215 km Lahteen 148 km Imatralle 35 km Viipuriin 55 km Skannaa koodi suoraan sähköisiin palveluihin! Kuntaliitokset: Lappeen kunta 1967 Lauritsalan kauppala 1967 Nuijamaan kunta 1989 Joutsenon kaupunki 2009 Ylämaan kunta 2010 Ajantasaiset veroprosentit www.lappeenranta.fi > Hallinto > Talous Kirjaston verkkosivujen käynti osoite: www.lappeenranta.fi/kirjasto Rajakaupunki: rajoittuu 70 km Wilmassa huoltajien on myös mahdollista pituudelta Suomen ja Venäjän selvittää lastensa poissaoloja koulusta, väliseen rajaan 6 7

ASIAKASPALVELU JA ASUKASTOIMINTA Lappeenranta-asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2.1.2013 www.lappeenranta.fi Asukkaiden ääni kuuluviin alueraatien välityksellä Lappeenrannassa on aktiivista asukastoimintaa. Lappeenrannan kaupunki tukee asukkaiden osallisuutta ja arvostaa asukasyhteistyötä voimavarana. Jo vuodesta 2006 alkaen on Lappeenrannassa toiminut kaupungin eri alueilla asukasyhdistysten ja muiden sidosryhmien edustajista koottuja alueraateja, jotka keskittyvät omien asuinalueidensa viihtyvyyden parantamiseen. Aluetoiminnan tavoitteena on, että asukkaiden omatoimisuus lisääntyy ja asukasviihtyvyys, turvallisuus sekä yhteisöllisyys paranevat. Alueraadit kutsuvat oman alueensa asukkaita keväisin asukastilaisuuksiin keskustelemaan ja ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Alueraatien puheenjohtajat muodostavat kaupunkiraadin ydinjoukon. Kaupunkiraati kutsuu kaupunkilaiset kaikkien kaupunginosien yhteiseen Asukkaiden Lappeenranta -tilaisuuteen aina vuoden lopulla. Lappeenrannan alueraadit: Eteläinen, Joutseno, Keskusta, Lauritsala, Läntinen, Pohjoinen, Ylämaa. Lappeenranta-asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: tammi-, touko- ja elokuussa. Asukaslehti jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Lehden välityksellä kaupunki haluaa edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä lisätä lappeenrantalaista yhteishenkeä. Asukaslehti välittää tietoa asioista ja suunnitelmista, jotka vaikuttavat oleellisesti kaupungin yhteiseen tulevaisuuteen sekä myös yksittäisten ihmisten, perheiden ja kaupunginosayhteisöjen arkipäivän sujuvuuteen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Jokaiseen numeroon sisältyy Lappeenrannan kaupungin tapahtumakalenteri, jossa esitellään muun muassa museoiden, kaupunginorkesterin, kaupunginteatterin, kirjastojen, nuorisotoimen sekä asukastoiminnan tapahtumatarjontaa. Lehdestä löytyy myös liikuntakalenteri kaupungin järjestämästä Lappeenranta kartalla ohjatusta liikunnasta ilmoittautumisohjeineen. Tammikuun asukaslehti sisältää kaavoituskatsauksen. Asukaslehti ilmestyy myös verkkolehtenä kaupungin kotisivuilla. Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita: Kaupunki-info > Lehdet ja esitteet. PÄIVÄKOHTAISIA UUTISIA JA TAPAHTUMIA AJANKOHTAISTA-PALSTALTA Kaupungin keskushallinto sekä toimialat tiedottavat ajankohtaisista asioista ja tapahtumista Lappeenrannan verkkosivujen etusivun Ajankohtaista-palstalla. Lisäksi kannattaa seurata toimialojen omia uutisia toimialakohtaisilta sivuilta. Voit myös seurata Lappeen rantaa Twitterissä ja osallistua keskusteluun Lappeenrannan Facebook-sivuilla. Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin. Elävä linnoitus Tutustu lukioihin Entistäjät nostivat linnoituksen muurit s. 3 Linnoituksen kaavoitus loikkaa keisareiden ajalta nykypäivään s. 9 Hynynen kyseenalaistaa ja ärsyttää, mutta on pienen ihmisen puolella Makuvivahteet esille, kemiaa ruuanlaittoon s. 5 Kansainvälisyyttä Lauritsalasta Pietariin s. 4 In English p. 15 11 10 s. 6 Imatra 8 Lisätietoja Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Mantere puh. 040 549 4740, pia.mantere@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi > Palvelut > Asukas- ja aluetoiminta Mainio karttapalvelu Lappeenrannan kaupungin kotisivujen ylälaidan sinisestä palkista aukeaa polku Lappeenrannan karttoihin. Varsinaisen osoitehaun lisäksi voit nousta pilviin ilmakuvien välityksellä ja harpata vuosia taaksepäin maisemien muutosta ihmettelemään. Kun klikkaat kohtaa Tarkennettu haku ja sieltä Palvelut, kartta piirtää eteesi museoiden, päivä kotien, uimarantojen, liikuntareittien, neuvoloiden, jätepisteiden ja monen muun palvelun sijainnit. kartta.lappeenranta.fi Karttapalvelu näyttää myös kotiosoitteen perusteella oman äänestysalueesi. Omissa kohteissasi voit piirtää reittejä kartalle ja näin opastaa vieraitasi uuteen asuntoosi. Skannaa koodi suoraan karttapalveluihin! 1 Lappeenranta / Keskusta 1 Lauritsala 2 Karhuvuori 3 Voisalmi 4 Skinnarila 5 Ruoholampi 6 Sammonlahti 7 Uus-Lavola 8 Raippo 2 Joutseno 9 Pulp 10 Korvenkylä 11 Rauha 12 Konnunsuo 3 1 2 Ylämaa Raja-asemat: Vainikkala Nuijamaa LUT Lappeenranta University of Technology ja Saimia Saimaan ammattikorkeakoulu 6 Lemi Taipalsaari Rautatie 3 4 6 5 7 8 3 1 2 1 1 9 2 2 VENÄJÄ 12 9

KAUPUNGIN ESITTELY Lehmusten kaupunki Lappeenranta, Lappeenrannan lempinimi Lehmusten kaupunki on jäänyt elämään Laila Hietamiehen (nykyisin Hirvisaari) Lappeenranta-teossarjan ensimmäisen kirjan esikois romaanin nimestä. 10 kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki idän ja lännen portilla Lappeenranta on kasvanut ja kehittynyt runsaan sadan vuoden kuluessa Suomen suuriruhtinaskunnan leirikaupungista ja sittemmin itsenäisen Suomen varuskuntakaupungista kansainväliseksi yliopisto- ja matkailukaupungiksi. Kaupungin kehitykseen, elinkeinoihin ja kulttuuriin on vaikuttanut monella tavoin sijainti idän ja lännen rajalla, pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi suurimman järven Saimaan etelärannalla. Hyviä kulkuyhteyksiä kaikkiin ilmansuuntiin on pidetty kautta historian tärkeänä edellytyksenä seudun elinvoimaisuudelle ja luonnonkauniit maisemat ovat houkutelleet alueelle matkailijoita. Asukkaita Lappeenrannassa on noin 72 400. Yli puolet Etelä-Karjalan maa - kunnan asukkaista on lappeenrantalaisia. PALVELUJEN KAUPUNKI Vaikka metsäteollisuus on edelleenkin merkittävä työllistäjä, jo kaksi kolmasosaa työpaikoista on palvelualalla ja matkailusta on kehittymässä vahva uusi elinkeinoala. Pohjoismaiden suurimpiin lukeutuva Rauhan matkailualue viihdekylpylöineen, kansainvälinen lentokenttä, viisumivapaat risteilyt Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin sekä nopeutuneet junayhteydet Pietarin ja Helsingin välillä ovat kaupungin tulevaisuuden kannalta tärkeitä edistysaskeleita. Jos piirrämme Lappeenrannan ympärille kehän reilun kahdensadan kilometrin säteellä, se yltää sekä Helsinkiin että Pietariin. Kehän sisälle jää noin kahdeksan miljoonaa asukasta. Yrittäjille tämä väestömäärä muodostaa valtavan potentiaalisen asiakaskunnan. Jos piirrämme Lappeenrannan ympärille kehän reilun kahdensadan kilometrin säteellä, se yltää sekä Helsinkiin että Pietariin. Kehän sisälle jää noin kahdeksan miljoonaa asukasta. Lappeenrannan kaupalliset palvelut ovat kehittyneet poikkeuksellisen monipuolisiksi jatkuvasti kasvavan venäläismatkailun ansiosta; yrityksillä meneekin Etelä-Karjalassa paremmin kuin muualla Suomessa. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisten koulujen ansiosta tarjolla on asiantuntijoita, osaajia ja tekijöitä erilaisiin kaupallisiin sekä tuotannollisiin tehtäviin. Myötätuulta elinkeinoelämälle on edelleen luvassa. Ennusteiden mukaan venäläisten matkailijoiden määrä kolminkertaistuu Lappeenrannan seudulla vuoteen 2025 mennessä. Jos asiakasvirrat lisääntyvät odotetusti, kaupalliset palvelut kaksinkertaistuvat ja työtilaisuudet lisääntyvät. YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KAUPUNKI Kaupan ja matkailuelinkeinon ohella kasvuodotuksia on energia-alallakin. Tavoitteena on, että Lappeenrannasta kehittyy johtava uusiutuvan energian keskus ja edelläkävijä Euroopassa. Tälle visiolle on olemassa selvät perusteet: Lappeenrannan kaukolämmöstä 80 prosenttia tuotetaan metsäenergialla, teknillisellä yliopistolla on ensiluokkaista osaamista erityisesti uusiutuvien energialähteiden tutkimuksessa, Muukon tuulipuisto on valmistuessaan Suomen suurin sisämaan tuulipuisto ja UPM:n mäntyöljystä biodieseliä jalostava tehdas sijoittuu Lappeenrantaan. Lempinimi on alun alkaenkin Laila Hirvisaaren luomus. Kirjailija sanookin nyt jälkikäteen: Kauneinta mitä voi rakastamalleen kotikaupungille antaa, oli tämä ihana nimi. En koskaan kuullut kenenkään sanovan Lappeenrantaa Lehmusten kaupungiksi ennen kirjaani eli kyllä se oli silloisen esikoiskirjailijan luoma. Hannu Tolonen arvioi, että Lappeen rannassa kasvaa yli 10 000 lehmusta. Paljonko yli, jää arvailujen varaan. LAPPEENRANNASSA YLI 10 000 LEHMUSTA Lappeenrannassa uusia puuntaimia istutetaan vuosittain kadunrakentamishankkeista riippuen 200 700. Ennätys on 1 000 taimea vuodessa. Peräti 80 prosenttia uusista taimista on lehmuksia ja poikkeuksetta kotimaisia. Ympäristön suunnittelusta vastaava kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen arvioi, että Lappeenrannassa kasvaa yli 10 000 lehmusta. Paljonko yli, jää arvailujen varaan. Valtaosa niistä on puistolehmuksia, mutta joukkoon mahtuu myös metsälehmuksia. Lehmukset ovat kiitollisia kaupunkipuita; ne kestävät hyvin kolhuja ja tauteja. Sietokyky tavallisimpia tuholaisia vastaan on ollut myös hyvä. Tosin Suomeen ilmaantunut lehmus etanainen on tavattu parina kesänä myös Lappeenrannasta eikä sen vaikutuksia lehmusten hyvinvoinnille pystytä vielä arvioimaan, Tolonen sanoo. Hän vakuuttaa, että on valmis puolustamaan puita, jos ne uhkaavat jäädä rakennustyömaiden jalkoihin. Ovathan monet niistä seisoneet paikoillaan monen sukupolven ajan. Lehmus voi elää hyvissä olosuhteissa satoja vuosia. Vanhimmat Lappeenrannan nykyisistä lehmuksista istutettiin Rantapuistoon jo 1860- ja 1870-luvuilla. Puiden annetaan kasvaa lajilleen tyypilliseen muotoon. Leikkauksia tehdään vain, jos se on liikenteen sujuvuuden kannalta välttämätöntä. Historiantutkija Anu Talkan mukaan lehtipuita istutettiin 1800-luvulta lähtien yleisesti kaupunkien katujen varsille paloturvallisuuden vuoksi: ne katkaisivat tulipalon sattuessa tulen etenemisen. Juuri puistolehmuksia on käytetty kestävyytensä ja pitkäikäisyytensä ansiosta paljon. PAIKAN HENKI SUUNNITTELUN JA HOIDON LÄHTÖKOHTANA Puistojen suunnittelun ja hoidon lähtökohdaksi Hannu Tolonen määrittelee paikan hengen. Hannu Tolonen Rantapuistossa. Kehitämme ja suunnittelemme alueita niiden omista lähtökohdista ja uusissakin kohteissa haluamme nostaa esille jokaisen kohteen omaleimaisuuden. Ympäristörakentamisessa suosimme kiveä kuten esimerkiksi Armilankadun ja Lappeenkadun kulmauksessa sijaitsevassa Rotarypuistossa. Nurmikkoa emme halua joka paikkaan: Pallon kiertoliittymän keskusympyrä on oiva esimerkki helppohoitoisesta alueesta. 11

HISTORIA Lappeenrannan kaupungin historia Kaupunkioikeudet vuonna 1649 Lappeenranta sai kaupunkioikeudet vuonna 1649 Ruotsin kuningatar Kristiinan hallintoaikana. Kolme vuotta myöhemmin (1652) antamissaan Lappeenrannan kaupungin privilegeissä eli kaupunkioikeuksien vahvistusasiakirjassa Kristiina totesi muun muassa, että on tärkeää perustaa hyviä ja hyödyllisiä kaupunkeja mukaville ja sopiville paikoille, jotta kauppa vahvistuisi ja tulot lisääntyisivät kansalaisten yhteiseksi hyödyksi. Lappeenrannan kaupunki perustettiin Lapveden eli Lappeen markkinapaikalle, Saimaan eteläiseen pohjukkaan, hyvien vesireittien sekä Viipurin ja Hämeenlinnan välisen maantien varrelle. Lapveden kauppasatama sijaitsi Linnoitusniemen länsirannalla, Pallonlahden puolella eli vastakkaisella puolella niemeä kuin nykyinen satama. Villimiesvaakuna Ensimmäinen tieto Lapveden markkinoista löytyy vuodelta 1542, mutta oletettavasti Lappeenrannassa oli tätä ennekin tervan ja talonpoikaistuotteiden kauppapaikka. Jo huomattavasti Saimaan pohjukan ja Linnoitusniemen asutusta aikaisemmin Viipuriin johtavan tien varrelle syntyi asutuskeskittymä, joka sijaitsi Kauskilassa, noin seitsemän kilometriä Lappeenrannan nykyisestä keskustasta etelään. Kauskilan kappelinmäen arkeologisissa kaivauksissa on paljastunut, että seudun ensimmäinen kirkko sijaitsi Kauskilan Kappelinmäellä, mutta kylän asutus syntyi jo kristinuskoa edeltäneenä aikana, myöhäisrautakaudella. Kappelin mäen kalmistoon ja hautausmaalle haudattiin vainajia viidensadan vuoden ajan, 1100-luvulta 1500-luvulle. >> Alkuperäisen mallin mukaan tuotettu Kauskilan risti (Etelä-Karjalan museon museokauppa). Kuvan peltilevylle maalattu Villimies-vaakuna löydettiin Lappeenrannan Raatihuoneen ullakolta 1990-luvulla. Oletettavasti se on peräisin 1800-luvulta. Vaakuna on esillä Etelä-Karjalan museossa. Linnoitus Lappeenrannan linnoitus on Suomenlinnan ja Haminan linnoituksen ohella ainutlaatuinen asuttu ja elävä linnoitus Suomessa. Vaikka näiden kolmen linnoituksen mittasuhteet ovat erilaiset, luonne ja kehitystavoitteet ovat samat. Alueita halutaan suojella ja säästää kaavoituksella, mutta samalla lisätä palveluja ja ympärivuotista vireyttä. Lappeenrannan linnoitus syntyi ja rakentui idän ja lännen puristuksessa. Aluksi Lappeenrannan kaupunki rakentui linnoituksensa syliin, mutta laajeni vähitellen ympäröivälle maaseudulle, entisen Lappeen pitäjän maille. Linnoitus jäi vanhaksi kaupungiksi, joka kuitenkin on säilynyt asuttuna ja elävänä. Ruotsi-Suomi ja Venäjä taistelivat vuosisatoja toisiaan vastaan. Lappeenrannan linnoitus syntyi rajalinnoitukseksi sekä osaksi Suomen ja Luoteis-Venäjän linnoitus ketjua. Vuoroin se on ollut ruotsalainen ja vuoroin venäläinen linnoitus. Nykyisin Lappeenrannan linnoitus on arvokas osa niin suomalaisten, venäläisten kuin ruotsalaistenkin yhteistä kulttuuriperintöä ja kuuluu Linnasta linnaan -kulttuurimatkailuketjuun. Raatihuone Vuonna 1829 valmistunut Lappeenrannan Raatihuone on Suomen vanhin nykypäiviin asti säilynyt puinen raatihuone. Se oli valmistuttuaan Linnoituksessa sijainneen kirkon ohella Lappeenrannan ensimmäinen julkinen rakennus. Raatihuonetta on laajennettu kolme kertaa. Lähes nykyisen ulkoasunsa kellotorneineen rakennus sai 1840-luvulla tehdyssä ensimmäisessä laajennuksessa, mutta sisätiloja on muutettu käyttötarkoituksen mukaan useita kertoja tämän jälkeen. Kokonaisuus ja kellotorni ilmentävät väistyvää klassismia, mutta tornin uusgoottilaiset ikkunat ennakoivat jo tulevaa suuntausta. Rakennuksessa näkyy vaikutteita myös vanhan Suomen kartanoarkkitehtuurista. Sisätilat entisöitiin ja kunnostettiin nykyiseen asuunsa 1990-luvun alussa. Värit ja materiaalit ovat peräisin 1880-luvun interiööristä, jolloin rakennus oli juhlavimmillaan. Myös huonekalut ja valaistus ovat osittain alkuperäistä sisustusta. Kirkot ja rovastin pappila Lappeenrannan kaupungin heraldinen tunnuskuvio Villimies-hahmo näkyy monin tavoin kaupunkikuvassa ja Villimies on myös suosittu nimi erilaisille tuotteille ja Lappeenrannan matkamuistoille. Ei siis voi välttyä ajatukselta, että asuu Villimiehen kaupungissa. Lisää tietoa Villimiehestä: www.lappeenranta.fi > Kaupunkiinfo > Villimies Lappeenrannan kaupungin perustamisasiakirjassa kaupungin sinettikuvioksi määrättiin rannalla seisova Villimies: lehviin pukeutunut mies, joka pitelee nuijaa oikeassa kädessään maankamaraa vasten tuettuna. Lappeenrannan vaakuna perustuu tähän sinettikuvioon. Lappeenrannan ruotsinkielinen nimi on Villmanstrand (Villimiehen ranta). Markkinointitunnus Kaupungin graafiseen ohjeistoon kuuluu kaaritunnus, jota käytetään ensisijaisesti markkinoinnissa. Markkinointitunnuksen ja sen ohjeet voi ladata kaupungin verkkosivuilta, mediapankista. Markkinointiyhteistyöasioissa voi ottaa yhteyttä markkinointiviestintä päällikköön. Tunnuksen alempi kaari symboloi kattavia peruspalveluja kaupunkilaisille ja ylempi kaari kansainvälistä kohtauspaikkaa. Sininen väri viittaa Saimaaseen ja vihreä väri vihreisiin arvoihin, luonnonläheisyyteen sekä uusiutuvaan energiaan ja metsäteollisuuden uusiin innovaatioihin. Lappeenrannan evankelisluterilaiset kirkot Joutsenon kirkko (1921) Lappeen Marian kirkko (1794) Lappeenrannan kirkko (1924) Lauritsalan kirkko (1969) Sammonlahden kirkko (1992) Ylämaan kirkko (1931) Ortodoksinen kirkko Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Lappeenrannan Linnoituksessa (1785, Suomen vanhin kreikkalaiskatolinen kirkko). Vanha rovastin pappila Valtakadun ja Kaukaankadun kulmauksen tuntumassa sijaitseva hirsirunkoinen rovastinpappila on rakennettu vuosina 1871 73 Lappeen seurakunnan rovastin virkataloksi. Vuosina 1871 1955 siellä asui neljä kirkkoherraa perheineen ja palvelusväkineen. Pappila siirtyi kaupungin omistukseen 1960-luvun vaihteessa. Pappila on entisöity alkuperäiseen asuunsa. Päärakennuksessa toimii ravintola Lappeen Ruustinna Oy ja Pehtoorin tuvassa Galleria Pihatto. Vaakunan käyttö edellyttää kaupungin myöntämää lupaa. Lisää tietoa: www.lappeenranta.fi > Kaupunki-info > 12 Kaupungin tunnukset Lappeenrannan linnoitus. 13

Kuva: Marko Muttonen HISTORIA Pauli Nupposen mukaan Lappeenrannan linnoitus entistettiin 1700-luvun lopun venäläisen linnoituksen mallilla. ELÄVÄ LINNOITUS Tapahtumia vuoden ympäri Lumikirkko Pyhän Laurin kirkko TAMMI HELMIKUUSSA Kirkko rakennetaan talkoovoimin Linnoituksen vanhan kirkon paikalle tammi helmikuussa. Kirkko on avoinna tutustumista ja omaa hiljentymistä varten. Lumikirkossa järjestetään Hiutalehartauksia. Entistäjät nostivat linnoituksen muurit Linnoituksen sydäntalvi LASKIAISSUNNUNTAINA JA SITÄ EDELTÄVÄ LAUANTAINA Linnoituksen pääsiäinen PALMUSUNNUNTAINA JA SITÄ EDELTÄVÄNÄ LAUANTAINA Linnoituksen Kevät Työpäällikkö Pauli Nupponen tuli Lappeenrannan kaupungin palvelukseen vuonna 1982. Samoihin aikoihin Museovirasto oli aloittanut työllistämishankkeena Lappeenrannan linnoituksen entistämisen. HUHTI TOUKOKUUSSA Linnoituksen kesäteatteri KESÄKUUN LOPUSSA JA HEINÄKUUSSA Palkkatuella työllistettävien esimiehenä Pauli Nupponen tarttui entistämishankkeen ruoriin ja luotsasi sitä kolmen vuosikymmenen yli. Kun hanke päättyi vuonna 2010, itse linnoitusniemen muurit oli lähestulkoon nostettu entisille paikoilleen, mutta työtä voisi vielä jatkaa esimerkiksi Lappeenrannan kirkon viereisillä Nikolain valleilla. Pauli Nupponen arvioi, että Lappeenrannan linnoitusta entistettiin jotakuinkin muutamaa luppokuukautta vaille 20 tehollista vuotta. Aluksi työllistämistavoitetta piti toteuttaa niin kirjaimellisesti, että katuja oli kivettävä vaikka lumipyryssä. Ei auttanut kuin pystyttää teltta työkohteen ylle ja laittaa lämmityksiä päälle, eihän siitä muuten olisi mitään tullut, Nupponen hymyilee. Onneksi hankkeen lopputaipaleella ymmärrettiin löysätä ja töitä keskitettiin kesäkuukausiksi. Säilyneet muurit olivat pääosin heikko kuntoisia, ja paikoin maan alta löytyi vain perustusten osasia. Linnoitusrakenteet luotiin uudelleen säilyneiden kivien ja alkuperäisten piirustusten mukaisesti. Tosin piirustuksiinkaan ei ollut luottaminen joka kohdassa, koska 1700-luvulla suunnitelmia oli tehty enemmän kuin muureja lopulta toteutettu. Entistäjät törmäsivätkin usein koskemattomaan maahan siellä, missä kuvat näyttivät vankan kiveyksen nousevan. 14 Rakensimme kivimuureja karkeasti arvioiden viitisen kilometriä. Työn tuloksesta sanoisin, että jälki on jonkin verran parempi kuin alkuperäinen. Pitää muistaa, että 1700-luvun rakentajat työskentelivät kiireisesti sodan pelossa. SYNTYAIKOINAAN RANTAPATTERIT LASKIVAT VETEEN Pauli Nupposen mukaan Lappeenrannan linnoitus entistettiin 1700-luvun lopun venäläisen linnoituksen mallilla. Edeltä neistä ruotsalaismuureista oli tuskin mitään jäljelläkään. Nykyisin kuivalla maalla olevat rantapatterit laskivat tosin syntyaikoinaan veteen tai vähintäänkin rantaluhtaan. Kun nyt kierrät linnoituksen nimeä autolla, ajat valtaosan matkasta täyttömaalla. Alkuperäiseen verrattuna vaikutelma on erilainen myös siksi, että paaluaidat puuttuvat. Meidän miesvahvuudellamme paaluaitojen palauttamien olisi ollut valtava urakka, ja alkupää olisi lahonnut jo ennen kuin loppupää olisi häämöttänytkään. Aikoinaan aidantekijöitä on täytynyt olla varsin monipäinen joukko, koska paalutus kiersi valleja kahdessa kerroksessa ja pituutta oli ainakin pari, kolme kilometriä, Nupponen kuvailee. Hän kannustaa kiinnostuneita poikkeamaan Pallonlahden sivustalle katsomaan näyt teeksi rakennettua paaluaidan pätkää, Itärinteen hahmo palautettiin ajamalla viedyn verran soraa tilalle ja siirtämällä Satamatien linjaa puurivistön toiselle puolelle. Uusi näytelmä joka vuosi. www.lappeenrannanteatteri.fi 1700-LUVULLA KIVET ETSITTIIN SAIMAAN RANNOILTA YLLÄTTÄVIÄ LÖYTÖJÄ 1700-luvulla linnoituksen muurikivet etsittiin Saimaan rannoilta ja kuljetettiin linnoitusniemeen lotjilla. Pauli Nupponen kuvailee entistämistyötä valtavan mielenkiintoiseksi, mutta samalla hankalaksi tasapainoiluksi. Linnoituksen Yö Entistämistä varten irtokiviä sen sijaan etsittiin Lappeenrannan lähiseutujen sorakuopista. Jos entistämistä tehdään joutuisasti kaivinkoneella kauhoen, saatetaan tuhota lopullisesti muinaisia rakenteita. Jos taas olisimme kaivaneet lusikalla, työstä ei olisi koskaan tullut valmista. Paikoin kuitenkin teimme arkeologista seulontaa. mutta muistuttaa, että puolustusta varten veistetyissä rungoissa kärjet olivat teräviä. Vähitellen kivimiehet oppivat valitsemaan sopivia naamakiviä. Saimme museovirastolta vinkkejä työtapoihin. Muotoilimme kiviä pääasiassa polttamalla. Laastin mustamaa lauksen keksimme itse: jos tilke pilkotti kivien välistä, sotkimme multaa märkään laastiin. Kun Faberin redutin alaosa paljastui lohko kivirakenteeksi, samansävyistä tummaa kiveä hankittiin lakkautetulta kivilouhimolta Raiposta. Linnoitus on kiinnostanut soranottajia siinä missä muutkin soraharjut. Kun satamaa rakennettiin nykyiselle paikalleen satakunta vuotta sitten, linnoituksen kupeesta vietiin soraa täyttömaaksi likimain 35 000 kuutiota. Siinä samalla katosivat viimeisetkin jäljet satamanpuoleisista rantapattereista, Nupponen harmittelee. Maakerrokset paljastivat entistäjille historian hautaamia vaiheita. Esimerkiksi Rapasaaren puoleisesta kärjestä löytyi säkitettyjä pääkalloja ja luita. Oletukseksi jäi, että ne oli siirretty Vihreän Makasiinin alle jääneeltä hautausmaalta uuteen leposijaansa. Yllättävä löytö oli myös kivikirves, jonka iäksi paljastui 6 000 vuotta. Kuljimme yhtenä päivänä palkkatukityönjohtajan kanssa 1970-luvulla palaneen Maaherran talon puutarhassa. Kiinnitin huomiota kaivinkoneen esille nostamaan erikoisenmuotoiseen kiveen syreenipensaan juurella. Minusta se näytti kivikirveeltä ja tulin vieneeksi sen museolle, josta se matkaisikin kohta museovirastoon tutkittavaksi, Nupponen muistelee. Opastetut kierrokset Linnoituksessa järjestetään opastettuja kierroksia ja draamakierroksia. VUOSITTAIN ELOKUUN ALUSSA Pietarilaiset markkinat ELOKUUN LOPUSSA Linnoituksen Kekri PYHÄINPÄIVÄVIIKONLOPPUNA Linnoituksen adventti ENSIMMÄISENÄ ADVENTTISUNNUNTAINA Linnoituksen joulumarkkinat ITSENÄISYYSPÄIVÄN JÄLKEISENÄ VIIKONLOPPUNA Ravitsemispalveluja Linnoituksen Krouvi Hyvän ruuan ja juoman lisäksi ohjelmallisia iltoja: teatteria, runoutta, musiikkia. Kahvila Majurska Herkullisia leivonnaisia. Linnoituksen pitopalvelu Museot ja myymälät Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo, Ratsuväkimuseo, Vihreä makasiini (avoinna pääsääntöisesti kesäisin), Täky-galleria, Aino Uski Design, keramiikkapaja, Majurskan talon käsityöpuodit. Taiteen perusopetusta Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Lappeenrannan tanssiopisto 15

ASUMINEN Asuinympäristöjä moneen makuun: Järvimaisemia, keskikaupungin sykettä, maaseudun rauhaa Kodikas asuinalue Simolantien varrelle Lappeenrannassa on poikkeuksellisen paljon valinnanvaraa asuinalueiden ja asuntotyypin valinnassa. Kaupunki varmistaa uusien asuinalueiden käyttöönotolla ja täydennysrakentamisella, että valinnan mahdollisuudet lisääntyvät entisestään. Asuntojen kokonaismäärä on noin 300 ja asukasluvuksi ennakoidaan 600 asukasta. Jotta kasvihuonekaasupäästöjä pystyttäisiin vähentämään Lappeenrannan seudulla ilmasto-ohjelman mukaisesti, olisi eduksi, että ihmiset valitsisivat asuinpaikkansa palvelujen tuntumasta; kävely- tai pyörämatkan päästä kaupoista ja muista palveluista. Kaavoitus ohjelmalla kaupunki varmistaa uusien asuntojen syntymisen palvelujen äärelle. Ajankohtaista tietoa kaavoituksesta löytyy kau pungin verkkosivuilta: www.lappeenranta.fi > Palvelut > Kaavoitus > Ajankohtaista kaavoituksesta. Kaavoituskatsaus julkaistaan vuosittain tammikuun Lappeenranta-asukaslehdessä. ALUEKESKUKSET, PITKULAINEN MUOTO JA RANTOJEN RUNSAUS ERITYISPIIRTEINÄ Varsinaisen kaupungin ydinkeskustan lisäksi Lappeenrannassa on kolme noin 10 000 asukkaan aluekeskusta, jotka ovat Joutseno, Lauritsala ja Sammonlahti. Lappeenrantaan kuuluu laajoja maaseutualueita. Itä-länsisuunnassa kaupunkirakenne venyy kymmeniin kilometreihin. Lappeenrannan keskustassa on useita pieniä aukioita: kauppatorin aukio, kaupungintalon edustatori eli Kansalaistori, satamatori sekä Citykorttelin Marianaukio, josta halutaan kehittää varsinainen keskusaukio. Keskuspuisto jakaa keskikaupungin itäiseen ja läntiseen osaan ja alue muuttuu rinteeksi Valtakadulta pohjoiseen eli Kaupunginlahden suuntaan. PAIKALLISET ERITYISPIIRTEET HUOMIOIVAA JA LAADUKASTA TÄYDENNYSRAKENTAMISTA YDINKESKUSTASSA Lappeenrannan arkkitehtuuriohjelman keskeisiä tavoitteita ovat rakennetun ympäristön laadun nostaminen sekä paikallisten erityispiirteiden huomioiminen kaupunkiympäristön rakentamisessa, korjaamisessa ja ylläpidossa. Täydennysrakentamiselle on tilaa sekä ydinkeskustassa että kolmessa aluekeskuksessa. Ydinkeskustassa asuntojen määrää pyritään lisäämään muun muassa kerroskorkeutta korottamalla. Useissa kerrostaloissa olisi mahdollista muuttaa ullakkotila asuintiloiksi. Ydinkeskustassa on tilaa myös uudisrakennuksille. Simolantien ja Opintien sekä Simolantien ja Ratakadun risteysalueiden Kaupunki on kasvanut Saimaan pohjukkaan liikennejärjestelyt ovat suunnitteluvaiheessa. Lopulliset liikenneratkaisut ja satama sijaitsee aivan keskikaupungin Lappeenrannassa on upeat mahdollisuudet toteutetaan kuitenkin vasta, kun läheisen Leirin alueen suunnitelmat varmistuvat. SRV yhtiöt Oyj on kiinnostunut rakentamaan kauppakeskuksen Leirissä tuntumassa, Kaupunginlahdella. Maaseutualueista erityisesti Ylämaalla on runsaasti tuntumasta, mutta silti rannalta. Tällaisia valita asuinpaikka kerrostalosta keskustan Ydinkeskustan onnistuneita täydennysrakentamiskohteita ovat esimerkiksi sijaitseville tonteille, missä tällä hetkellä toimii muun muassa kaupungin pikkujärviä ja lampia. alueita ovat esi merkiksi Pikisaari, Rapasaari Lappeenrannan vuoden parhaiksi raken- varikko, korjaamo ja varasto. 16 ja Viipurin Vanerin alue. 17 nuksiksi valitut Kulmatalo Valtakadun ja Raati miehenkadun kulmauksessa sekä Wilhunkulma Kauppakadun ja Raastuvankadun kulmauksessa. Vuosittain jaettavan Parhaan rakennuksen tunnustuksen kriteereinä ovat muun muassa rakennuksen soveltuminen ympäristöönsä, hyvä suunnittelu ja laadukas toteutus. Lappeenrannan keskustassa on useita pieniä aukioita: kauppatorin aukio, kaupungintalon edustatori eli Kansalaistori, satamatori sekä Citykorttelin Marianaukio, josta halutaan kehittää varsinainen keskusaukio. KAUPUNKIRAKENNETTA PYÖRISTETÄÄN Yksi keino lyhentää välimatkoja on kaupungin muodon pyöristäminen. Eteläsuunnassa uusi kerrostaloalue nousee aivan keskikaupungin kylkeen, Simolantien varteen. Tarkoituksena on lisätä asutusta myös Myllymäen lähellä ja sen eteläpuolella, Viipurintien molemmin puolin. Wilhunkulma Kauppakadun ja Raastuvankadun kulmauksessa. Tulevaisuudessa siintää Lappeenrannan saaristokaupungin synty Mikonsaareen ja Ruohosaareen, jotka nekin sijaitsevat varsin lähellä keskustaa. RUOHOLAMMEN ASUINALUE LAAJENEE MUNTEROON Kaupungin länsiosassa Ruoholammella tontteja on runsaasti tarjolla. Alue laajenee länteen Ruoholammen pohjoispuolelle Munteron alueelle. Myös Rutolan alueelle on tonttitarjontaa luvassa. Kaupungin itäpuolella, Saimaan kanavan läheisyydessä sijaitsevalle Laihian ranta-alueelle valmistellaan pientalotontteja. Yksittäisiä tontteja on vapaana eri puolilla kaupunkia kuten Joutsenossa ja Rauhassa sekä maaseutualueilla. Simolantien ja FinnForestin Suolahden sahalle johtavan teollisuusradan väliin nousee kodikas asuinalue vastapäätä Kesämäen kouluja ja päiväkotia. Ensimmäiset talot ehtivät valmiiksi todennäköisesti kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. Vs. kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki selailee uuden alueen arkkitehtuurisuunnitelmia tyytyväisenä. Sijainti on loistava: lähellä kaupungin keskustaa ja vastapäätä kulttuurihistoriallisesti arvokasta Kesämäen koulukokonaisuutta. Helsinkiläinen Serum Arkkitehdit on luonut asuinalueelle omaperäiset ja kotoisat perusratkaisut, joita imatralainen arkkitehtuuritoimisto IM-ARK hioo käytäntöön. Simolantien varrelle nousevien kerrostalojen aaltoileva räystäslinja ja vaalean rauhalliset värisävyt ilahduttavat Helsingin suunnasta Lappeenrantaan saapuvia. Asuinalueelle rakennetaan vain yksi asuntokatu, joka polveilee alueen keskellä. Kevyen liikenteen yhteys radan toisella puolella olevaan Tykkiin kulkee alikulkutunnelin kautta. Korkeimmat talot kuten Simolantien varren 11 kerrostaloa ovat nelikerroksisia. Jonkin verran tilaa on varattu myös pienkerrostaloille tai rivitaloille. Asuntojen kokonaismäärä on noin 300 ja asukasluvuksi ennakoidaan 600 asukasta. Simolantien varren kulmatalojen alakerroksiin on kaavailtu liiketiloja lähitalojen asukkaita ja myös ohikulkijoita palvelemaan. Niihin voisi sijoittua esimerkiksi toimistoja, kampaamo tai kahvila.

ASUMINEN Rakennusvalvonnasta ennakoivaa neuvontaa ja ohjausta Rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu rakentamisen neuvonta, ohjaus ja valvonta Lappeenrannan kaupungin alueella. Uudisrakentajille ja remontoijille on tarjolla lupamenettelyjä koskevaa ennakoivaa neuvontaa ja ohjausta. Vs. rakennustarkastaja Päivi Salminen kannustaa ottamaan yhteyttä jo hankkeen ideointivaiheessa. Epätietoisuutta on varsinkin remontteja koskevista luvista. Yhteyttä rakennusvalvontaan kannattaa ottaa puhelimitse tai tulla henkilökohtaisesti neuvottelemaan esimerkiksi lupavalmistelijoiden kanssa, jotta kaikki näkökohdat tulevat esille ajoissa, Salminen kannustaa. TONTTIPUIDEN KAATO EDELLYTTÄÄ LUVAN ASEMAKAAVA-ALUEELLA Salminen muistuttaa, että asemakaava-alueella tonttipuiden kaato edellyttää luvan rakennusvalvonnasta. Lappeenrannassa pidämme tärkeänä eheää kaupunkikuvaa ja maisemaa, joihin puut kuuluvat oleellisesti. Pääsääntöisesti puun kaataminen omalta tontilta edellyttää lupavalmistelijan käyntiä paikan päällä. Maisemapuiden kaatoon lupia myönnetään vain poikkeustapauksissa, Salminen selvittää. Rakennusvalvonnan asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 9 12 ja muina aikoina erillisestä sopimuksesta. Puh. 040 130 9082 Lisätietoja: www.lappeenranta.fi > Palvelut > Rakentaminen > Rakennusvalvonta Vuokra-asuminen Lappeenrannassa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy on kaupungin omistama luotettava ja turvallinen vuokranantaja. Asuntopalvelulla on lähes 4 500 asuntoa eri puolilla Lappeenrantaa, joten valikoimasta löytyy vaihtoehtoja. Vuokra-asuntoja on sekä kerrostaloissa että rivitaloissa aina yksiöistä neliöihin asti. Uusia asuntoja rakennetaan ja vanhoja peruskorjataan säännöllisesti. Vuokrat pyritään pitämään kohtuullisina ja vuokran määrään kuuluu vesimaksu sekä talosaunan ja talopesulan käyttö. Käy tutustumassa sivulla www.aspakoti.fi ja lähetä asuntohakemus. Asuntopalvelun asunnon vuokraus auttaa sopivan kodin löytymisessä! Lappeenranta kannustaa rakentajia tonttitakuulla Mikäli omakotirakentaja tai yrittäjä haluaa pystyttää talonsa Lappeenrannan kaupungin maille, hän saa takuuvarmasti tontin. Kaupungin tonttitakuun piiriin kuuluvat ympäri vuotiseen käyttöön tarkoitetut asuinrakennukset sekä yritysten toimitilat ja varastorakennukset. Tonttitakuulla Lappeenrannan kaupunki haluaa helpottaa uusien asukkaiden paikkakunnalle muuttoa sekä edistää työllisyyttä. Tonttitarjontaan voi tutustua kaupungin verkkosivuilla: Palvelut > Kaavoitus > Vapaat tontit tai kaupungintalon asiakaspalvelukeskus Winkissä. Hakulomakkeita sekä verkkosivuilta että Winkistä. Paikallisesti tuotettua sähköä Lappeenrannan Energia tarjoaa sinulle sähkösopimuksen keskimääräistä edullisemmin. Voit valita sähköksesi Ekoenergiaa tai perinteistä Kestovoimaa. Ekoenergiavaihtoehtojamme ovat Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimat Tuulivoima ja Metsävoima. Paikallisesti Etelä-Karjalassa esimerkiksi metsähakkeesta tuotettu Metsävoima on puhdasta ja ympäristöystävällistä sähköä. Meidän asiakkaanamme käytössäsi on MinunEnergiani -palvelu, jonka kautta pääsee tarkastelemaan omia sopimustietoja, laskuja, yhteystietoja ja kulutusraportteja. Lisäksi verkkosivuillamme on häiriökartta, josta näkee toiminta-alueellamme olevat sähköhäiriöt. www.lappeenrannanenergia.fi Puistot ja torit Puistot 1 Vanhapuisto eli Pusupuisto 1 Lappeenrannan ensimmäinen puisto Vanhapuisto eli Pusupuisto perustettiin vuonna 1850 Lappeenrannan Linnoituksen etelänpuoleisten vallien edustalle, nykyisen Kristiinankadun varrelle. Vanhapuisto sai lempinimekseen Pusupuisto, koska siitä tuli suosittu varusmiesten ja heidän tyttöystäviensä kohtauspaikka. Puiston laidalla, vastapäätä Hotelli Patriaa, sijaitsee Lappeenrannan vanhin kioski, Pusupuiston kioski, jonka katon viirissä komeilee vuosiluku 1893. Lappeenrannan Kesäteatteri sijaitsee Vanhassa puistossa Linnoituksen vallien kupeessa. 1 2 6 2 3 7 2 8 5 Rantapuisto eli Kasinon puisto 4 PUISTOT JA TORIT Pusupuiston kioski juhannuspäivänä vuonna 1930. Kuva Etelä-Karjalan museo. Kaupunginlahden matkustajasataman rakentamisen aikoihin 1800-luvun loppupuolella Kaupunginlahden rantaa siistittiin Rantapuistoksi eli Kasinon puistoksi, jota kehitettiin osana kylpylämatkailua. Kylpylän asiakkaat tapasivat tuolloin kuten nykyäänkin käyskennellä puistossa hoitojensa lomassa. Rantapuistoa kutsutaan myös Kasinon puistoksi Kylpylän vieressä sijaitsevan Ravintola Kasinon mukaan. Nykyisin lapsiperheitä houkuttelee Rantapuistoon muun muassa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy puh. 020 496 3216 Kipparinkatuun rajoittuva leikkipuisto. Rantaraitti penkkeineen sekä Valtakatu 44, 53100 Lappeenranta www.aspakoti.fi satama kioskeineen ovat suosittuja kaupunkilaisten kohtauspaikkoja, 18 Avoinna: ma pe klo 8 16 aspainfo@lappeenranta.fi ja usein puistopuiden suojassa järjestetään piknikjuhlia. 19

PUISTOT JA TORIT 3 Keskuspuisto eli Kirkkopuisto Torit Keskuspuisto, jota kutsutaan myös Kirkkopuistoksi, perustettiin 1800- luvun loppupuolella Lappeen Marian kirkkoa ympäröivälle alueelle. Samoihin aikoihin entisen torin paikalle Raatihuoneen eteen tehtiin puistikko. Nykyisin kirkon kupeelta alkava Keskuspuisto jatkuu Lappeenrannan sankarihautausmaalle, joka on Suomen toiseksi suurin sankarihautausmaa. Keskuspuiston ja sankarihautausmaan kaupungintalon puoleiselle sivulle pystytettiin Äiti-Karjala -veistos vuonna 1993. Veistokselta lähtevään, 70 metriä pitkään, mustaan kivimuuriin on hakattu noin 5 500 Karjalaan jääneiden tai kadonneiden sankarivainajien kotikunnat, nimet ja elinajat. Keskuspuiston Valtakadun puoleisella reunalla, Lappeen Marian kirkon edustalla sijaitsee Emil Filénin lentoon lähtevää kurkiparia kuvaava Kurjet-veistos, joka on osa suihkukaivoa ja -allasta. Keskuspuistossa sijaitsee kesällä 2013 uuden ilmeen saava lasten leikkipaikka aivan kirkon tuntumassa. 4 Arboretum keskustan läheisyydessä Lappeenrannan Arboretum eli puulajipuisto on perustettu vuonna 1980. Koko puiston pinta-ala on 14,5 hehtaaria. 1 Kauppatori Lappeenrannan kauppatori on pääsääntöisesti avoinna läpi vuoden maanantaista lauantaihin klo 7 14. Lisäksi kesäisin palvelee iltatori arkisin klo 18 asti. Kauppatorin kahvikioskit palvelevat ympäri vuoden, kesäaikana jopa ympäri vuorokauden. Ainakin 1900-luvun alusta asti on Lappeenrannassa järjestetty markkinoita. Keväällä huhtikuun alkupuolella kauppatorilla järjestetään kevätmarkkinat, syyskuun alkupuolella maaseutumarkkinat ja lokakuussa syysmarkkinat. 20 Kuva: Tuulikki Immonen 5 6 7 8 Keskustan pikkupuistoja Suurten puistoalueiden lisäksi keskikaupungilla ja sen tuntumassa on pikkupuistoja. Luonnonkivirakenteet tekevät vuonna 2011 valmistuneesta Rotarypuistosta (5) omaleimaisen keitaan vilkkaasti liikennöityjen Armilankadun ja Lappeenkadun kulmauksessa. Muun muassa Perillistenpuisto (6), Kiviharjunpuisto (7) ja Louhenpuisto (8) puolestaan ilahduttavat kulkijoita kerrostaloasutuksen keskellä. Lue lisää Lue lisää puistoista kaupungin verkkosivuilta: www.lappeenranta.fi > Palvelut > Ympäristö ja eläimet > Puistot ja viheralueet Skannaa koodi kännykälläsi suoraan kaupungin verkkosivuille! Kuva: Anne Veijovuori Puiston sisällä on lasten liikennekaupunki, lämmitettävä tekonurmi, Veteraanipuisto ja Lappeen vanha pappila. Yhdistyksillä ja yrityksillä on mahdollisuus istuttaa Arboretumiin nimikkopuu merkkivuotensa kunniaksi. << Vuonna 2010 Kimpisen lukion abiturientit ja yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset istuttivat Lappeenrannan Arboretumiin keltamarjapihlajan. Rotarypuisto. Kauppatorilla on kirpputori jokaisena sunnuntaina lukuun ottamatta joulu- ja juhannussunnuntaita ja maalaismarkkinaviikonvaihdetta. Kesäsunnuntaisin kauppatori täyttyy usein viimeistä paikkaa myöten kirpputorikauppiaista. Syksyllä kirpputori taas pikkuhiljaa hiljenee, mutta ei lopu kokonaan, vaan halukkailla on mahdollista harrastaa kirpparia läpi talven. Monenlaiset tapahtumat vireyttävät kauppatoria kesäaikana: esimerkiksi taimien vaihtotori, kirjojen vaihtotori ja kulttuuritoimen järjestämät kesäkonsertit kauppatorin esiintymislavalla. Kauppatorin laidalla sijaitseva kauppahalli palvelee arkipäivisin ympäri vuoden. Atomia ja vetyä Niin kauppatorin kuin satamatorin kioskeilta voit ostaa paikallisia herkkuja atomia ja vetyä. Atomi = höyrykattilassa valmistettu lihapiirakka, jonka täytteenä joko kinkkua tai kananmunaa. Vety = höyrykattilassa valmistettu liha piirakka, jonka täytteenä joko keittokinkkua tai savukinkkua sekä keitettyä kananmunaa. Molempiin voit valita mausteiksi ketsuppia, sinappia, kurkkusalaattia, raakaa sipulia ja valkosipulimajoneesia. Vety ja atomi ovat Lappeenrannasta kotoisin. Vety sai alkunsa atomista Lappeenrannan kauppatorilla Taimi Laakon kojulla vuonna 1962. Atomi oli jo silloin olemassa. Kuorma-autoilija Antti Myllärinen pyysi 2 Satama ja satamatori Satamatori on suosittu kesäinen kohtauspaikka. Moni poikkeaa lounastamaan sataman kioskeille tai vain istuskelemaan ja nauttimaan satamarannan tunnelmasta. Satamatorilta voit astua laivaan ja lähteä risteilylle Saimaalle tai Saimaan kanavalle. Myös viisumivapaat risteilyt Viipuriin lähtevät satamatorilta. Lappeenrannan satama on myös mainio pysähdyspaikka veneilijöille: vierassatama on valittu Suomen sisävesien parhaaksi. Lappeenrannassa on torit myös Lauritsalan ja Joutsenon keskustassa. Lauritsalan tori on avoinna arkisin läpi vuoden ja Joutsenon tori torstaisin ympäri vuoden. Laakolta munatäytteiseen atomiinsa myös kinkkua. Olkoon vaikka vety, Myllärinen kastoi uutuustuotteen siltä istumalta. Kauppatorin yrittäjät hakivat ja saivat vedylle ja atomille rekisteröidyt tavaramerkit vuonna 1967, mutta valituksen jälkeen ne otettiin pois. Vetyä ja atomia saa myydä missä vaan ja myydäänkin nakkarilla monessa kaupungissa. Lappeenrannassa vain oman kaupungin kauppatorin ja satamatorin vetyjä ja atomeja pidetään aitoina. 21

PUISTOT JA TORIT Kuva: Maija Koski 22 Kesän lapsi ja perennojen ystävä Maija Koski loihtii värit Lappeenrannan kukkapenkkeihin Työhuoneessaan Lappeenrannan kaupungintalolla Maija Koski kaivaa esille taimikirjoja ja intoutuu sommittelemaan tulevan kesän kukkaloistoa heti, kun ensilumi on peittänyt menneen kesän muistot. Väripaletissa hohtavat aniliinit sekä täyteläiset punaiset ja oranssit murrettujen sinisävyjen rinnalla. Lieneekö keltaista henkilökohtaista lempiväriä kuitenkin eniten? Lopulta istutuspaikan valot ja varjot ratkaisevat valinnan. Lappeenrannan puistojen ja ympäristön hoidosta vastaavalle puutarhurille Maija Koskelle ropisee kiitosta Lappeenrannan kesäisestä kukkaloistosta niin paikkakuntalaisilta kuin matkailijoiltakin. Hän tietää, että istutuksista pidetään hyvää huolta: tunnolliset ympäristötyöntekijät vaalivat niitä kuin omiaan. Vaikka Maija Kosken työaikaa kuluu rutkasti puisto-osaston organisaation pyörittämiseen, kukkien sielunelämään vihkiytynyt puutarhuri laittautuu kesän alkaessa alaistensa mukaan taimia istuttamaan. Monet kaupunkilaiset ovat hengessä mukana kannustamassa ja antamassa omia vinkkejään. Minulle jokainen taimi on elävä yksilö. Suren, jos istutuksia turmellaan. Eiväthän kukat huutele pahuuksia kenenkään perään, vaan ne hehkuvat tasapuolisesti meille kaikille. PERENNOJEN YSTÄVÄ Maija Kosken kotipihalla Melkkolassa kukoistaa liki 400 perennalajia, joista sinikämmen on yksi harvinaisimmista. Niiden rinnalla kesäkukat loistavat 80 kukkaruukussa. Aidan takana on tilaa heinikolle ja koiranputkille, joiden välissä Keisarinkruunut hehkuvat. Moni luulee, että pihamme vaatii valtavasti hoitoa, mutta kun kitken perennapenkit keväällä, kesällä ei tarvitse muuta kuin kastella ja nypätä jokunen rikkaruoho ohi kulkiessa. Keräilen erikoisuuksia ja vaihdan taimia työkavereiden kanssa, tosin mieluiten vanhaa Suomen oloihin sopeutunutta kantaa. Myös kaupungin puistoissa Koski suosii monivuotisia perennoja sopivissa paikoissa: kuunliljat, Siperian kurjenmiekat, päivänliljat, jaloangervot ja kurjenpolvet nostavat ylpeänä päänsä vanhoilla kasvupaikoillaan. Kesä kesältä perennapenkkejä lisätään; ne ovat helppohoitoisia ja tulevat ennen pitäkää kesäkukkia edullisemmiksi. 30 000 TAIMEA KESÄSSÄ Maija Kosken valtakunta ulottuu keskikaupungilta aluekeskuksiin Joutsenoa ja Ylämaata myöten. Vuosittain Lappeenrannan kesää piristämään istutetaan noin 30 000 taimea, joiden yhteishinta pyörii 27 000 euron tuntumassa. Lappeenranta on upea kaupunki kaikkina vuodenaikoina, mutta minulle se on ennen kaikkea kesäkaupunki. Kukkaloistolla viimeistelemme seutumme luontaisen kauneuden. Mutta paremminkin voisi olla. Vielä pari kolmekymmentä vuotta sitten esimerkiksi Vanhanpuiston istutukset olivat mykistävän kauniita. Laululavalla loistivat riippupelargoniat, sen juurella daaliat, Rakuunapatsaan ympärillä verenpisarat. Ilkivallan takia nykyisin on tyytyminen vain pariin perennapenkkiin lähellä Taipalsaarentietä. Jospa ne saisivat siellä olla rauhassa, Koski huokaa. Minulle jokainen taimi on elävä yksilö. Suren, jos istutuksia turmellaan. Eiväthän kukat huutele pahuuksia kenenkään perään, vaan ne hehkuvat tasapuolisesti meille kaikille. PAREMPAA AMMATTIA EI VOISI KUVITELLAKAAN Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva Maija Koski oppi möyhimään maata jo kotitilallaan Limingassa. 17-vuotiaasta asti hän on hankkinut elantonsa puutarhatöistä. Lappeenrantaan Koski kotiutui 1970-luvun lopulla. Kaupungin puutarha-osastolla hän on työskennellyt eripituisia jaksoja. Niiden väliin mahtuu vuosia kotiäitinä sekä ammattitaitoa täydentäviä opintoja. Vuodesta 1990 asti työ kaupungilla on ollut vakinainen, viimeiset kymmenen vuotta vastaavana puutarhurina. En olisi voinut parempaa ammattia itselleni kuvitellakaan. Tärkeintä minulle on, että näkee kättensä jäljen. Juttelenkin kukille, ja joskus minusta tuntuu, että ne vastaavat. Ravintolalaiva Suvi-Saimaa Saimaan valkokylkilaivojen upea edustaja Vuonna 1907 valmistunut, peruskorjattu ja lähes entiseen ulkoasuunsa entisöity höyrylaiva Suvi-Saimaa on Saimaan valkokylkilaivojen upea edustaja. Vuodesta 1992 alkaen Vanha Rouva on palvellut ravintolalaivana Lappeenrannan satamassa ja vetää puoleensa höyrylaivojen historiasta sekä romantiikasta kiinnostuneita kävijöitä. Laivan koneet ovat täysin käyttökunnossa ja se voidaan haluttaessa ottaa liikenteeseen. Vanha Rouva vetää puoleensa höyrylaivojen historiasta sekä romantiikasta kiinnostuneita kävijöitä. Suvi-Saimaan värikäs historia tekee siitä tavallistakin kiinnostavamman. Laiva muun muassa törmäsi karille jäitä väistettyään ja upposi marraskuussa 1919. Matkustajat ja miehistö pelastuivat, mutta itse laiva joutui odottamaan pinnalle nostoa järven pohjassa seuraavaan kevääseen asti. Entisöintiprojektin aikana Suvi-Saimaan alakerroksen metalliseinät ootrattiin hiekkapuhalluksen ja pohjamaalauksen jälkeen paikan päällä. Yläkerroksen puurakenteiset seinät levytettiin uudestaan mittoihin ja seinän muotoihin valmistetuilla ootratuilla levyillä. Laivassa on tammijäljiteltyä seinäpintaa kaikkiaan yli 100 neliötä. Lappeenrannan satamassa palvelee kesäisin myös ravintolalaiva Prinsessa Armada. 23

OPISKELU 1 1 Kuva: Saimia 2 2 1 Kuva: LUT Kuva: Saimia 1 Kuva: LUT Kuva: LUT Korkeakoulut tulevaisuuden voimavarana Skinnarilan henki, oleellinen osa Lappeenrannan identiteettiä Länsi-Lappeenrannassa sijaitsevalla Skinnarilan kampuksella opiskelee liki 8 000 nuorta ja aikuista korkeakouluopiskelijaa, joista reilut 5 000 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) ja noin 2 400 Saimaan ammattikorkeakoulussa. Länsi-Lappeenrannan asukasluku on kaikkiaan noin 18 000 eli suurempi kuin parin naapurikunnan asukasluku yhteenlaskettuna. 1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) oli edelläkävijä yhdistäessään tekniikan ja talouden jo vuonna 1969. Strategisia osaamisaloja ovat vihreä energia ja teknologia, kestävän kilpailukyvyn luominen sekä kansainvälisenä Venäjä-yhteyksien rakentajana toimiminen. Kansainvälinen tiedeyhteisö koostuu 6 500 opiskelijasta ja asiantuntijasta. LUT tuottaa ratkaisuja globaaleihin tulevaisuuden haasteisiin ja kasvattaa ratkaisijoita yhteiskunnan eri sektoreille. Yliopisto tarjoaa koulutusta kauppatieteissä ja tekniikassa. LUT:sta valmistuneet työllistyvät omalle alalleen vaativiin ja hyvin palkattuihin tehtäviin, myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. Lisätietoja: www.lut.fi / Suomen vihrein kampus: www.greencampus.fi LUT tarjoaa opiskelijoilleen erinomaiset mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Esimerkiksi vaihto-opiskelupaikkoja on tarjolla yli 150 yliopistossa tai korkeakoulussa 40 eri maassa. Yliopiston 67 kansallisuudesta koostuvassa opiskelijayhteisössä kansainväliset taidot ja kulttuurien tuntemus lisääntyvät, vaikkei kotimaasta poistuisikaan. Skannaa koodi suoraan www.lut.fi! 24 Kampusalue sijaitsee Saimaan rannalla, Skinnarilan Vapaavaltiossa, kuten opiskelijat ovat alueen nimenneet. Kaikki opetukseen käytettävät tilat ja useimmat opiskelijan kaipaamista päivittäisistä palveluista sijaitsevat saman katon alla. Matkaa Lappeenrannan keskustaan on noin seitsemän kilometriä; busseja keskikaupungin ja kampuksen välillä kulkee vartin välein, ruuhka-aikana jopa 5 10 minuutin välein. Lappeenrannasta valmistuneet opiskelijat muistelevat lämmöllä kampuksen ainutlaatuista yhteisöllisyyttä, Skinnarilan henkeä, vielä vuosien ja vuosikymmentenkin kuluttua. Korkeakoulut ovat kaupungille ja alueen elinkeinoelämälle tärkeä vetovoimatekijä ja opiskelijat oleellinen osa kaupungin identiteettiä. Opiskelijatapahtumat näkyvät ja kuuluvat myös keskikaupungilla. Pelkästään yliopiston opiskelijat edustavat 67 eri kansallisuutta, mikä entisestään piristää muutenkin kansainvälisesti hengittävän kaupungin ilmapiiriä. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen kampus on Suomessa ainutlaatuinen. Korkeakoulujen tuntumassa sijaitsee Technopolis Skinnarila, joka palvelee yrittäjiä toimitiloihin, liiketoimintaan ja työvoimaan liittyvissä asioissa. Lappeenrannan yritystoiminnan kehittämisessä Skinnarilan kampus on avainasemassa. Alueelle on keskittynyt muun muassa korkean teknologian yritystoimintaa. Korkeakouluissa ja läheisissä teknologiayrityksissä työskentelee noin 2 000 kaupunkilaista. 2 Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu, Saimia, on monialainen korkeakoulu, joka antaa koulutusta viidellä eri alalla: tekniikassa, sosiaali- ja terveysalalla, liiketaloudessa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kuvataiteessa. Ammattikorkeakoulun kärkialoja ovat käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen, johtaminen ja yrittäjyys Lisätietoja: www.saimia.fi sekä terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit. Saimaan ammattikorkeakoulun erityispiirteenä on Venäjän liiketoimintaan, kauppaan ja kulttuuriin liittyvä osaaminen. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet kansainvälisiin opintoihin ympäri maailmaa. Ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Työssä oleville henkilöille on tarjolla avoimen ammattikorkeakoulun opetusta sekä muuta täydennyskoulutusta. Skannaa koodi suoraan www.saimia.fi! 25

OPISKELU Kuva: Sampo Kuva: Sampo Yhteistyössä opiskelijoiden Lappeenrannan puolesta 3 Kuva: Puolustusvoimat / Maasotakouu 5 5 3 Maasotakoulu Maasotakoulu järjestää maavoimien perus- ja täydennyskoulutusta puolustusvoimien henkilöstölle niin sotilaille kuin siviileillekin. Maavoimien kadetit suorittavat osan sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinnoistaan Maasotakoululla. Opintotarjontaan kuuluvat myös aliupseeriston sotilasammatilliset opinnot. Lisäksi Maasotakoulu järjestää useita täydennyskoulutustapahtumia. 4 Lisätietoja: www.puolustusvoimat.fi/maasotakoulu Joutsenon opisto Tarjoaa yliopistollisten perusopintojen, kielten (englanti, japani, kiina ja suomi) ja kuvataiteen koulutusta. Lisäksi opistossa toimii niin sanottu kymppiluokka ja maahanmuuttajalinja. Lisätietoja: www.joutsenonopisto.fi 5 Saimaan ammattiopisto Sampo Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa monialaista ammatillista koulutusta nuo rille ja aikuisille sekä työelämän kehittämispalveluja. Koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa. Sammossa voi suorittaa myös ylioppilastutkinnon ammatillisen perustutkinnon ohessa. Opiskelijoilla on opintojen aikana työssäoppimisjaksoja. Nuorilla opiskelijoilla on mahdollisuus näyttää ammattiosaamistaan näyttötilaisuuksissa. Aikuisilla opiskelijoilla puolestaan on mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin oikeilla työpaikoilla. Oppisopimuskoulutuksessa tutkinto suoritetaan joustavasti työn ohessa. Opiskelijatyönä syntyy asiakkaille palveluja ja tuotteita. Innokkaimmat opiskelijat kokeilevat omaa yritystoimintaa jo opiskeluaikana. Oppilaitos on palkittu ammatillisen koulutuksen laatupalkinnolla vuonna 2007 ja useat opiskelijat ovat yltäneet palkintosijoille ammattitaitokilpailuissa. Nuoret, jotka vielä miettivät omaa alaansa, voivat hakeutua Sampoon välivaiheen opintoihin eli ammattistarttiin, joka on silta peruskoulusta ammattiopintoihin. Aikuisille, jotka aikovat uudelle alalle tai tarvitsevat lisä- ja täydennyskoulutusta, on tarjolla laaja kirjo tutkintoon johtavia koulutuksia, tutkinnon osia ja lyhyitä koulutuksia. Maahanmuuttajilla on mahdollisuus hakea ammatillista peruskoulutusta edeltävään valmistavaan koulutukseen. Ammattiopisto Sampo toimii Lappeenrannassa Pohjolankadun ja Armilankadun koulukeskittymässä. Sampolla on toimipisteet myös Imatralla ja Ruokolahdella. Oppilaitoksen opiskelijamäärä on noin 4 550. Lisätietoja: www.ekamo.fi ja www.ek-aktiva.fi (31.7.2013 asti) 1.8.2013 alkaen www.edusampo.fi Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan pääsihteeri Susanna Kauppinen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Juhana Repo ovat tyytyväisiä Skinnarilan yhteiseen kampukseen. Läheisyyden ansiosta opiskelijajärjestöjen yhteistyö on tiivistynyt. Nyt lappeenrantalaisten korkeakouluopiskelijoiden etuja pystytään entistä paremmin ajamaan yhteisvoimin. Yliopiston ylioppilaskunnan ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan yhteinen ponnistus on muun muassa Opiskelijan Lappeenranta -yhdistys. Lappeenrannan Kaupunkikeskusta LAKES ry on yhdistyksen kolmas perustajäsen ja taustatukea antavat sekä Lappeenrannan kaupunki että korkeakoulut. Yhdistys ylläpitää Opiskelijan Lappeenranta -sivustoa www.opiskelijanlappeenranta.fi, jossa korkeakouluopiskelijoiden palveluista kerrotaan keskitetysti. Sivustolta saa tietoa muun muassa kauppaliikkeiden antamista opiskelija-alennuksista, vuokrattavana olevista asunnoista ja työnsaantimahdollisuuksista. Skinnarilan kampuksella on valtavasti osaamista, jota ei vielä tarpeeksi osata käyttää hyväksi. Muutkin lappeenrantalaiset ja elinkeinoelämä hyötyvät, mikäli opiskelijat viihtyvät ja jäävät valmistuttuaan Lappeenrantaan, Juhana Repo ja Susanna Kauppinen tiivistävät. Juhana Repo korostaa, että rekrytointikynnys madaltuu, kun yrittäjät esimerkiksi harjoitustöiden välityksellä ensin tutustuvat opiskelijoihin. Tuttu kaveri on helpompi palkata kesätöihin tai osa-aikatöihin ja lopulta myös vakituiseen työsuhteeseen, Repo arvioi ja huomauttaa, että Lappeenrannassa yrittäjät tarvitsevat tavallista enemmän osa-aikaista työvoimaa, koska venäläisten ostosmatkailu lisää jatkuvasti palvelujen kysyntää. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ OPISKELIJAETUJA Vaikka pääosan välttämättömistä ruokaostoksista voikin tehdä Skinnarilassa, opiskelijoita toivotaan myös kaupungin keskustan palvelujen käyttäjiksi. Moni muualta tullut opiskelija käy edelleen omalla kotipaikkakunnallaan ostoksilla, vaikka Lappeenrannasta löytyy todella laadukasta ja monipuolista shoppailtavaa, Susanna Kauppinen arvioi. Paikallisliikenteen busseilla kulkiessaan Lappeenrannassa kirjoilla olevat opiskelijat saavat etuja. Niistä hyötyvät varsinkin keskustassa ja eri puolilla kaupunkia, esimerkiksi Lauritsalassa tai Kivisalmessa, asuvat opiskelijat. Aina syyslukukauden alkaessa bussit kyllä täyttyvät viimeistä penkkiä myöten, usein bussilla työpaikalleen Skinnarilaan kulkeva Kauppinen kertoo. Aloittaville korkeakouluopiskelijoille asuntotakuu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö palvelee yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita 26 Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö (LOAS) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Saimaan ammattikorkeakoulu sekä opiskelijajärjestöt tarjoavat Lappeenrannassa aloittaville korkeakouluopiskelijoille asuntotakuun. Takuun periaatteena on, että asunnon puute ei saa estää opintojen aloittamista. Takuu koskee sekä suomalaisia että ulkomaalaisia Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Asuntotakuulla halutaan vahvistaa Lappeenrannan imagoa kansainvälisenä yliopistokaupunkina hakijoiden keskuudessa. Nuorten onkin turvallista hakea opiskelupaikkaa Lappeenrannasta, koska he tietävät jo ennakkoon, että katto pään päälle löytyy. Jokainen ei välttämättä saa juuri ensisijaisesti toivomaansa asuntoa, mutta majapaikan puute ei kuitenkaan muodostu esteeksi opintojen aloittamiselle. Oma aktiivisuus on asunnon etsinnässä kuitenkin ensisijaista. Lappeenrannassa on opiskelijoille sopivaa asuntotarjontaa myös yksityisillä asuntomarkkinoilla. Tietoja vuokrattavana olevista asunnoista voi seurata muun muassa Opiskelijanlappeenranta-sivustolta www.opiskelijanlappeenranta.fi Myös muiden oppilaitosten opiskelijat voivat hakea asuntoa LOAS:ilta. Lisätietoa: www.loas.fi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluja perustutkintoa suorittaville yliopisto-opiskelijoille sekä ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden tulee kuitenkin maksaa vapaaehtoinen terveydenhoitomaksu päästäkseen YTHS:n palvelujen piiriin. Saman maksun yliopisto-opiskelijat maksavat automaattisesti ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä. YTHS:n toimipaikka sijaitsee Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnalta ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalta saatu palaute terveydenhoitopalveluista on ollut myönteistä: YTHS:n toimipiste sijaitsee korkeakoulukampuksella ja palvelu on ollut joustavaa. Kiireellistä hoitoa on saanut lähes viipymättä ja jonotusajat esimerkiksi hammaslääkärille ovat vain parista viikosta kuukauteen vuodenajasta riippuen. Lisätietoja: YTHS:n Lappeenrannan yksiköstä: www.yths.fi, puh. 046 710 1080, sami.raasakka@yths.fi 27

LIIKENNE Kätevästi bussilla Lappeenrannan taajama-alueella kulkee seitsemän paikallisliikenteen bussilinjaa. Lisäksi eri puolilla kaupunkia kulkee lähiliikenteen linja-autoja. Maaseutualueen joukkoliikennettä hoidetaan takseilla, pikkubusseilla ja linja-autoilla. Junalla lähes keskustaan Lappeenrantaan on helppo tulla ja Lappeenrannasta on helppo lähteä junalla, koska rautatieasema sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Esimerkiksi rautatieaseman ja kaupungintalon välin kävelee noin kymmenessä minuutissa. Asemalta matkaa voi jatkaa myös paikallisliikenteen bussilla reitillä 5 (yliopisto keskusta Matkakeskus) ja reitillä 9 (Pikisaari Kariniemi keskusta Matkakeskus) sekä koulupäivinä reitillä 3 (yliopisto Matkakeskus keskusta Kivisalmi). Aikatauluja sovitetaan mahdollisuuksien mukaan juna-aikatauluihin sopiviksi. Linja-auto asema sijaitsee Rautatieaseman vieressä. Junalla Lappeenrannasta Helsinkiin ennättää noin kahdessa tunnissa ja kymmenessä minuutissa ja Joensuuhun kahdessa tunnissa ja kahdessakymmenessä minuutissa. Rautatieasema, Ratakatu 23, www.vr.fi 28 Paikallisliikenteen bussit ovat niin sanottuja matalalattia-autoja, joihin saa esimerkiksi lastenvaunut kätevästi sisälle. Lastenvaunujen ja rattaiden kanssa Lappeenrannan paikallisliikenteen busseissa voi matkustaa ilmaiseksi. Lappeenrantalaiset veteraanit voivat käyttää joukkoliikennettä ilmaiseksi Lappeenrannan kaupungin alueella. Vilkkain paikallislinjoista on Matkakeskuksen ja yliopiston välinen reitti. Keskikaupungilta yliopistolle pääseekin bussilla arkisin viidentoista minuutin välein aamuvarhaisesta iltamyöhään. Ydinkeskustan bussipysäkit sijaitsevat Koulukadulla. Aamuisin pääsee yliopistolle Imatralta asti ilman vaihtoja, samoin illansuussa yliopistolta Imatralle. Opiskelijoille, nuorille ja lapsille on omat kaupunkikorttinsa. Kaupunkikortilla voi matkustaa rajoituksetta kaikissa linjaautoissa ja linjatakseissa Lappeenrannan kaupungin alueella 30 päivän ajan. Korttia myydään Lappeenrannassa kirjoilla oleville Lappeenrannan kansainväliseltä lentokentältä avautuvat yhteydet Keski-Eurooppaan ja vaihtoyhteyksien välityksellä eri puolille maailmaa. Kenttä palvelee niin kaakkoissuomalaisia kuin Venäjän lähialueidenkin asukkaita. Lentomatkustajien määrä Lappeenrannan kentällä on parhaimmillaan yli 100 000 matkustajaa vuodessa (116 000 matkustajaa vuonna 2011) reiteistä ja lentovuorojen määrästä riippuen. Latvialainen lentoyhtiö airbaltic lentää Lappeenrannan ja Riian väliä. Jatkoyhteydet Riian kautta avutuvat noin 60 kohteeseen Euroopassa, Skandinaviassa, Venäjällä, IVY-maissa ja Lähi-idässä. Lappeenrannan kentältä liikennöi Eurooppaan myös irlantilainen Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair. Matkahuollon toimipisteissä (Ratakatu 21) sekä yliopiston pääaulassa (Aalef Oy, Skinnarilankatu 34 ). Kortin voi ladata uudelleen linja-autoissa tai R-kioskeissa. Ajantasaiset hinnat löytyvät kaupungin verkkosivuilta Palvelut > Joukko liikenne > Matkaliput ja hinnat. Jos kulkee Lappeenrannan ja naapurikuntien väliä säännöllisesti, kannattaa ostaa 30 päivän seutukortti, jolla voi kulkea rajoituksetta kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa. Bussilla pääsee kätevästi myös Pietarin Allegro- junalle Vainikkalaan. Bussin odotusaika Vainikkalan asemalla jää korkeintaan puoleen tuntiin olipa sitten menossa Pietariin tai tulossa Lappeenrantaan. PALVELULINJAT Palveluliikenne kulkee kahdella reitillä keskusta-alueella ja seitsemällä reitillä maaseutualueella. Reittejä ajetaan pikkubusseilla kaupungissa ja takseilla maaseudulla aikataulun mukaisesti. Palvelulinjalla voivat matkustaa kaikki ikään ja terveyteen katsomatta. Palvelulinjan auto noutaa tarvittaessa erityisesti vanhuksia ja vaikeavammaisia kotipihalta, jos koti sijaitsee reitin tuntumassa. Ajoreitti on muutenkin joustavampi kuin normaalilla bussireitillä. Reitin poikkeamistarpeesta tulee ilmoittaa palvelulinjaa ajavalle liikennöitsijälle viimeistään edellisenä päivänä. Aikataulut löytyvät kaupungin verkkosivuilta Palvelut > Joukkoliikenne > Palvelulinjat. PAIKALLISLIIKENTEEN AIKATAULUT WILIMASTA Paikallisliikenteen aikataulut löytyvät kätevästi Wilimasta, jonne pääset kaupungin verkkosivujen etusivulta. Lähiliikenteen aikatauluja voi katsoa Joukkoliikenne-sivujen aikataulu-osiosta: Palvelut > Joukkoliikenne > Aikataulut. Lappeenrannan Matkakeskus Linja-autoliikenne ja Matkahuolto Ratakatu 21 www.matkahuolto.fi Kansainväliset lentoyhteydet Lappeenrannan kotikentältä Allegrolla puolessatoista tunnissa Pietariin Nyt kannattaa lähteä vaikkapa päivän kulttuurimatkalle Pietariin. Nopeiden Allegro-junien ansiosta Pietari on lähempänä Lappeenrantaa kuin koskaan aikaisemmin: vain noin puolentoista tunnin aikamatkan päässä. Rajamuodollisuuksiinkaan ei tuhraudu ylimääräisiä minuutteja, koska ne hoidetaan junamatkan aikana. Keskustasta Vainikkalan asemalle ja takaisin pääset kätevästi bussilla, koska bussiaikataulut on sovitettu juna-aikataulujen mukaisesti. Kylkiäisenä Vainikkalantien varrella sijaitsevien kylien asukkailla on poikkeuksellisen hyvät joukkoliikenneyhteydet. Bussiaikatauluja on saatavilla suomeksi, englanniksi ja venäjäksi Vainikkalan asemalta, busseista, matkahuollosta ja netistä. Kunnonkohotusta ja mielenvirkistystä ranta- ja laaturaitilta Lappeenrannan rantaraitti Keskustan rantaraittia kulkiessa on samalla mahdollisuus tutustua nähtävyyksiin, puistoihin ja kaupungin historiaan. Keskustan ja sataman alueesta on koottu Lappeenranta jalkaisin -reittiopas, jonka avulla voi valita sopivan reittivaihtoehdon. Kaikki reitit poikkeavat jossakin vaiheessa rantaraitille. Oppaan löytää kaupungin kotisivuilta: Kaupunki-info > Lehdet ja esitteet tai sen voi noutaa kaupungintalolta. Liikennevirrat länsialueelta keskustaan ovat kasvaneet entisestään ammattikorkeakoulun siirryttyä yliopiston kanssa samalle kampukselle Skinnarilaan. Siinä missä Helsingintietä parannetaan sujuvaksi autoilijoille ja kevyelle liikenteelle, on myös Sunisenselän rantaraittia parannettu ja parannetaan vuosittain pienin askelin pyöräilyä, lenkkeilyä tai muuten vain virkistäytymistä varten. Rantaraitista voi talvisin nauttia myös hiihtäen. Kuva: Leif Rosnell / VR Group Raitin kuljettavuutta on parannettu paikoin leventämällä väylää ja parantamalla raitinpohjaa. Myös näkymiä on paikoin avattu vesistön suuntaan. Skinnarilaan rantaraitin varrelle on valmistunut hulevesikosteikko, joka on yhtälailla virkistyspaikka niin linnuille kuin ihmisillekin. Kosteikkoa kiertää viehättävä polku, jonka varrelle voi istahtaa syömään eväitä. Sammonrantaan rakentuu toinen kosteikko ja raitin perusparannusta jatketaan. Lappeenrannassa rantaraitin järvimaisemista on mahdollisuus nauttia ympäri kaupunkia kuten esimerkiksi Saimaan kanavan ympäristössä. Etelä-Karjalan laaturaitti Etelä-Karjalan laaturaitti kiertää Lappeenrannassa, Luumäellä, Lemillä, Taipalsaarella, Imatralla ja Ruokolahdella. Laaturaitti on muita väyliä laadukkaampi Etelä-Karjalaa yhdistävä kevyen liikenteen verkosto. Reitti merkitään Karjalan väreillä: punaisella ja mustalla. Merkitseminen on aloitettu vuonna 2012. Se sopii kävelijöille ja pyöräilijöille päivittäiseen liikkumiseen ja vapaa-ajan retkiin. Lisätietoa laaturaitista kaupungin verkkosivuilta Palvelut > Kadut ja liikenne > Kevyt liikenne > Laaturaitti 29

LAPSET KASVATUS JA OPETUS Karhuvuoren ilvesryhmäläiset luonnossa kuin kotonaan Kuva: Kimmo Metsälä Ilves on luontopainotteinen esiopetusryhmä, joka on toiminut Karhuvuoren päiväkodissa vuodesta 2008 lähtien. 30 Lapset kasvatus ja opetus Varhaiskasvatus ja päivähoito Lappeenrantalaisen varhaiskasvatuksen lähtökohtana on, että lapsi on itse oman elämänsä tärkein toimija. Tämä tarkoittaa, että lapsi on keskiössä ja saa kasvaa omaan tahtiinsa oppia omien edellytystensä mukaisesti. Aikuisten tehtävänä on luoda turvalliset rajat ja olosuhteet, joissa voi leikkiä ja luoda, mutta jossa aikuisen tuki on lähellä. Päivähoidon arvoihin kuuluvat kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Kun lapsi tuntee olevansa arvokas ja hyväksytty, hän kohtelee mitä todennäköisimmin myös tovereitaan hyvin sekä oppii huolehtimaan ja kantamaan vastuuta ympäristöstään. Lappeenrannan kaupungin investoinneissa lapsiperheet ovat etusijalla. Investointeja kohdennetaan johdonmukaisesti päiväkoteihin, kouluverkkoon ja asuinalueiden kunnallistekniikkaan. Uudet päiväkodit rakennetaan koulujen pihapiireihin. Näin lapsille luodaan mahdollisuus turvalliseen ja tuttuun ympäristöön päiväkodista yläluokille asti. Kun myös esiopetusta tarjotaan päiväkotien ja koulujen yhteydessä, siirtyminen ensimmäiselle luokalle käy kuin luonnostaan. Päivähoito ajoilta tutut aikuiset ovat edelleen lähellä ja opettajatkin ovat jo esikouluaikana tulleet tutuiksi. Näin päivähoidon, esiopetuksen ja koulun kynnykset madaltuvat ja pikku hiljaa katoavat kokonaan. Koulujen kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevat esimerkiksi Lappeen, Lauritsalan ja Kesämäen päiväkodit. Myös Myllymäen ja Joutsenon päiväkoteja suunnitellaan koulujen yhteyteen. Lappeenrannassa alle kouluikäisille lapsille tarjotaan laadukasta lapsia osallistavaa varhaiskasvatusta päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Uudet päiväkodit rakennetaan koulujen yhteyteen. Yhteinen kasvu- ja oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen yhteistyön, kuten yhteiset teemat ja tapahtumat sekä kummiluokkatoiminnan. Lisätietoja lasten päivä- ja kotihoidosta kaupungin verkkosivuilta: Palvelut > Päivähoito. Lappeenrannassa on 24 kunnallista ja neljä yksityistä päiväkotia. Kaupunki ostaa palveluja kaikista yksityisistä päiväkodeista. Päiväkodit tarjoavat osa- ja kokopäivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. Lapsi - ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon lasten ikä ja kehitys. Lisäksi kaksi päiväkotia tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja seitsemässä päiväkodissa on laajennettu aukioloaika (klo 5.30 21.30). Perhepäivähoitoa on tarjolla sekä kunnallisessa että yksityisessä perhepäivähoidossa. Vaihtoehtona päivähoidolle Lappeenranta maksaa perheille lakisääteisen kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen lisäksi Lappeenranta-lisää ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Luontopainotteisen esiopetuksen tavoitteena on tutustuttaa lapsia luontoon ja jokamiehenoikeuksiin sekä antaa tilaisuus leikkiä metsässä, luonnon keskellä. Samalla opitaan tunnistamaan puita, kasveja ja eläimiä. Lastentarhanopettaja Ulla Käkelä kertoo huomanneensa, että elokuussa Ilvesryhmään tulevat lapset kaatuilevat metsässä yhtenään, mutta jo kuukauden kuluttua he ovat oppineet hallitsemaan kehonsa ja liikkeensä metsän epätasaisella alustalla. Metsän mahdollistama monipuolinen liikkuminen on vaikuttanut tavattoman tuloksekkaasti ehkä yllättäenkin myös oppimisen ongelmiin. Moni lapsi, jolla on ollut oppimisvaikeuksia, on kehittynyt paljon metsäretkien ja -leikkien ansiosta. Samoin metsässä opitaan luonnostaan yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta. Metsässä ei synny riitaa, vaan lapset ryhtyvät oma-aloitteisesti toimimaan yhdessä esimerkiksi raahatessaan isoja puita majarakennelmiinsa. Ulla Käkelä sanookin, että Ilves-ryhmän metsäleikeissä arat rohkaistuvat ja ylivilkkaat rauhoittuvat. TIKKUPULLAN PAISTOSTA METSÄMATEMATIIKKAAN Ilvesryhmäläiset retkeilevät esiopetusvuoden aikana kolmena aamupäivänä päiväkodin lähimetsissä. Retken aluksi kokoonnutaan päiväkodin pihan kotaan ja tehdään pikkutulet. Siinä voidaan paistaa tikkupullaa tai makkaraa, usein lauletaan ja jutellaan luonnon asioista. Metsäretkien aikana katsellaan luonnon ilmiöitä suurennuslasilla tai luupilla, leikitään, harjoitetaan esimerkiksi matematiikkaa luonnossa. Ulla Käkelä kehottaa lapsia hakemaan metsästä vaikkapa pyöreän, soikean, litteän, pitkän tai lyhyen esineen. Oksat, kävyt, neulaset, puolukan- tai mustikanlehdet toimivat hyvinä havainnollistajina. Samalla voidaan leikkiä muisti- tai rytmileikkejä tai pohtia, miten eri marjojen lehdet eroavat toisistaan. Jokaiseen metsäretkeen kuuluu eväiden syönti, ja lapsilla on kerran viikossa repussa kotoa tuodut pikkueväät. Muina päivinä otetaan tuorepala ja juoma päiväkodista. Eväillä aloitetaan, jotta sitten jää aikaa leikkimiseen, Ulla Käkelä selvittää. Metsäretkien aikana katsellaan luonnon ilmiöitä suurennuslasilla tai luupilla, leikitään, harjoitetaan esimerkiksi matematiikkaa luonnossa. Karhuvuoren päiväkodin lähimetsät eivät ole suurensuuria, mutta niistä löytyy omia piirteitään, joiden mukaan metsiköille on annettu nimi. Yksi parhaista on Oravametsä, joka on saanut nimensä sinne haudatusta kuolleesta oravasta. Tutkimme luontoa myös tältä kannalta. Jos löydämme kuolleen oravan tai vaikka lepakon, katselemme sitä ja keskustelemme asiasta. Lopuksi hautaamme eläimen ja kerromme tarinaa edelleen uusillekin lapsille. LUONTOPAINOTTEISUUS ON TURVALLISTA SEIKKAILUA Ilves-ryhmän metsäretket tuntuvat sellaisilta kuin lasten elämä oli ennen vanhaan: käpylehmät ja kaarnaveneet ovat näille eskarilaisille tuttuja. Kiipeilyt, ojaleikit ja muut seikkailut kohdataan kuitenkin aikuisen turvallisessa ohjauksessa. Ryhmän retkillä on aina Ulla Käkelän lisäksi toinen aikuinen. Ikinä ei ole tapahtunut mitään onnettomuuksia. Vaikka laastarit ovat aina mukana, niitä ei ole tarvittu. Lasten myötä vanhemmatkin ovat tulleet uudelleen tutuiksi luonnon kanssa. Onpa jokunen eskarilainen komentanut äidin tai isän kanssaan hiihtoretkelle. Jos jollakulla on ollut ennakkoluuloja ryhmän toimintaa kohtaan, ne ovat vuoden aikana karisseet. Ilvesryhmäläisten pikkusiskot ja -veljet ovat itse ilmoittaneet jo hyvissä ajoin tulevansa Ilves-eskariin, niin kiehtovalta ja kiinnostavalta on isosisarusten eskari vaikuttanut, Ulla Käkelä kertoo hymyillen. Kaisu Lahikainen 31

LAPSET KASVATUS JA OPETUS Dimitri Lisitsyn, Jonni Ääpälä, Katariina Sudensalmi ja Mikko Nikunen valmistavat vadelmanuudeleita. HYVÄ TIETÄÄ Esi- ja perusopetus ESIOPETUS VALMISTAA KOULUUN Maksuton esiopetus on tarkoitettu 6-vuotiaille, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville 5-vuotiaille sekä koulunsa myöhemmin aloittaville lapsille. Esiopetusta annetaan päivä kodeissa ja joidenkin koulujen yhteydessä. Esiopetus on koulutusjärjestelmän ensimmäinen porras ja osa perusopetusta. Esiopetuksen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää. Lukiokoulutus PERUSOPETUS LAPPEENRANNASSA Lappeenrannassa toimii 31 kaupungin ylläpitämää peruskoulua. Peruskoulun 1. 6. luokkien verkosto on rakennettu lähikouluperiaatteella. Yläkoulut, eli peruskoulun 7. 9. luokat, on puolestaan sijoitettu kaupungin keskustaan ja aluekeskusten koulukeskuksiin, joihin on hyvät liikenneyhteydet. Lappeenrannassa on peruskoululaisia yhteensä noin 6 000. VAIHTOEHTOJA LÄHIKOULUILLE Kesämäen koulussa toimii englanninkielinen luokka, jolle haetaan perusopetukseen ilmoittautumisen yhteydessä. Tämän lisäksi englanninkieliselle luokalle voidaan myöhemmin rehtorin harkinnan mukaan ottaa Lappeenrannan kaupunkiin muuttavia oppilaita. Kesämäen koulun englanninkielisellä luokalla opiskelleet oppilaat jatkavat opiskelua 7. luokalla Kesämäenrinteen koulussa. Lappeenrannassa on monipuolista lukiokoulutusta; kaupungin ylläpitämien lukioiden ja IB-lukion lisäksi yksityiset Itä-Suomen koulun lukio ja Steinerkoulun lukio Päivälukioiden rinnalla toimii aikuislinja, jolla voi suorittaa lukion koko oppimäärän tai lukiokursseja eri oppiaineissa. International Baccalaureate (IB) -tutkinnon voi suorittaa Lappeenrannan Lyseon lukion yhteydessä toimivassa Etelä-Karjalan IB-lukiossa. IB-lukion opetuskieli on englanti ja jatko-opintoihin haettaessa tutkinto rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Kimpisen lukiossa opiskelija voi valita liikunta- tai ilmaisutaitopainotteisen opetuksen. Lukiot tekevät yhteistyötä myös Urheiluakatemian kanssa. Musiikkiluokka toimii syksystä 2013 alkaen Kimpisen koulussa. Musiikkiluokka alkaa 3. luokalta ja sille haetaan 2. luokan kevätluku kaudella. Myös musiikkiluokalle voidaan myöhemmin rehtorin harkinnan mukaan ottaa Lappeenrannan kaupunkiin muuttavia oppilaita. 7. luokalla peruskoulun oppilaat voivat valita muun muassa luonnontieteisiin, liikuntaan, taide- ja taitoaineisiin, kieliin, hi-techiin tai jääkiekkoon painotettua opetusta. Painotetun opetuksen vaihtoehdot vaihtelevat kouluittain. Perusopetusta järjestäviä yksityisiä kouluja ovat Steinerkoulu ja Itä-Suomen koulu, jonka opetussuunnitelmaan kuuluu sekä englannin että venäjän kielen laaja oppimäärä. Itä-Suomen koulu Itä-Suomen suomalaisvenäläisessä koulussa opitaan venäjää. Itä-Suomen koulu ISK on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu. Koulu toimii kolmella paikkakunnalla: Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Itä-Suomen koulun erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää valmiuksia yrittäjyyteen. Itä-Suomen kouluun haetaan opiskelemaan esiopetukseen tai ensimmäiselle luokalle. Ensimmäisenä vieraana kielenä Lappeenrannan peruskouluissa opiskellaan englantia 3. vuosiluokalta alkaen. 4. vuosiluokalta alkaen vapaaehtoiseksi vieraaksi kieleksi voi valita venäjän, saksan tai ranskan sekä Kesämäen koulussa espanjan. Monikulttuurisille oppilaille järjestetään oman äidinkielen opetusta, mikäli ryhmään ilmoittautuu vähintään viisi oppilasta. Lukion metsäklusterilinjalle haetaan lukion 1. vuoden keväällä. Opetusta annetaan omassa lukiossa, kesäkursseilla Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa sekä käytännön työharjoittelussa ja kesätöissä metsäklusteriyrityksissä. Lähes kaikissa kouluissa toimii vanhempainyhdistys. Lisätietoja opetuksesta ja koulu - tuk sesta kaupungin verkkosivuilta: Palvelut > Koulutus ja opiskelu Lisätietoa Skannaa koodi suoraan Koulutus ja opiskelu -sivuille! Kasvatus- ja opetustoimi Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi huolehtii esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä. Hallintotoimiston aukioloaika: ma pe klo 9 12 ja 13 15 Pohjolankatu 23, 53100 Lappeenranta Puh. 05 616 2370 Makuvivahteet esille, kemiaa ruuanlaittoon Kun seuraavan kerran valmistat jauhelihakastiketta, jaa liha osiin, paista kutakin osaa eripituinen aika, sotke lopuksi yhteen. Näin mausta tulee perinteiseen soossiin verrattuna täyteläisempää. Paistoaika ratkaisee myös sipulin maun; makeimmillaan se on puolen tunnin pannulla pyörittelyn jälkeen. Kemiaa, mutta sovellettavissa joka kodin keittiöön, kemianopettaja Petra Luukko myhäilee. Kun tuntee niksejä, saa entistä maukkaampaa tarjottavaa. Lyseon molekyyligastronomian kurssilaiset tuntevat ilmiön syyn: Makuaineet muodostuvat eripituisista proteiini- ja tärkkelysketjuista. Kun sotket vähän paistetut pitkään paistettuihin, maku on niiden täyteläinen summa. Otamme selvää, mitä kemiallista ruuan valmistuksessa tapahtuu. Kun tuntee niksejä, saa entistä maukkaampaa tarjottavaa, Petra Luukko tiivistää ja muistuttaa, että kauniit astiat ja kattaus parantavat makua syöjän silmissä. HAUSKAA KEMIANOPISKELUA Syyslukukaudella 2012 kaksitoista abia ja kuusi lukion toisen vuosikurssin opiskelijaa häärii kokkeina. Kemian molekyyligastronomian tunti oli äsken alkanut. Äidinkielenopettaja lennähtää sisälle: Kuulin, että täällä tapahtuu jotain tosi hauskaa, pakko tulla katsomaan. Katariina Sudensalmi vastaa: Juu, ei meillä ikinä ole ollut mitään tällaista. Mukavaa touhuta muiden kanssa. Mikko Nikunen kuvioi vadelmanuudeleita suklaachantillyn päälle. Tosin kaikilla meidän kemian kursseilla tehdään käytännön kokeita. Kirjoitin kemian jo syksyllä, mutta tämä kurssi on mainio päätösjakso. Lappeenrannan Steinerkoulu on 12-vuotinen perus- ja lukiokoulutusta antava Asiointiosoite sähköpostilla: yhtenäiskoulu, johon kuuluu ylioppilaaksi valmistava abiturienttiluokka. Steinerkoulun lukioluokille voi hakea muistakin kouluista peruskoulun 9. luokan jälkeen. kasvatusjaopetus.kirjaamo@lappeenranta.fi 32 33

NUORET Leirit ja retket Osallisuus Nuorten asialla Kaikki nuorisotoimen toiminta on päihteetöntä ja savutonta. Tilat ja avustukset Kuva: Nuorisotoimi Nuorten työleirejä on järjestetty vuodesta 1958 alkaen. Moni on saanut ensikontaktinsa työelämään juuri työleireillä. Nuorisotoimi järjestää myös vapaaajanleirejä nuorille ja lapsille, sekä toisinaan teemaleirejä. Nuorisotoimen leirikeskukset sijaitsevat Asinsaaressa ja Päiviössä. Leireille haetaan ja ilmoittaudutaan keväisin toukokuussa. www.lappeenranta.fi > Nuorisopalvelut > Nuorisotoimen leirit ja retket Nuorisotoimi tukee nuorisojärjestöjen toimintaa avustuksin sekä antaa myös tiloja käyttöön maksutta tai nimellistä korvausta vastaan. Nuorisotoimen tiloja voivat myös muut toimijat vuokrata käyttöönsä. Nuorisotoimen hallintotoimisto sijaitsee Monarin 2. kerroksessa. www.lappeenranta.fi > Nuorisopalvelut > Nuorisotoimisto Nuorisotiloilta löytää ystäviä Keskusteleva ilmapiiri vetää nuoria Lauritsalan nuorisotiloille. Lappeenrannassa toimii Lasten Parlamentti sekä Nuorisovaltuusto. Lasten Parlamentti on tarkoitettu alakouluikäisille ja Nuorisovaltuusto yläkoulussa sekä toisen asteen oppilaitoksessa opiskeleville. Nuorisotoimi järjestää kouluilla Vaikuttamispäivätapahtumia. Lasten Parlamentti, Vaikuttamispäivät ja Nuorisovaltuusto toteuttavat nuorisolain mukaisia lasten- ja nuorten kuulemistavoitteita. Tavoitteena on että lapsista ja nuorista kehittyy aktiivisia kansalaisia ja vaikuttajia omassa lähiympäristössään ja yhteiskunnassa. Lasten Parlamentin ja Nuorisovaltuuston kautta lapsi ja nuori oppii miten päätöksenteko tapahtuu ja miten kansalainen voi vaikuttaa asioihin. Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto tarjoavat myös kunnallisille päätöksentekijöille mahdollisuuden kysyä lasten ja nuorten mielipidettä heitä koskevissa asioissa. www.lappeenranta.fi > Nuorisopalvelut > Nuorten kuuleminen 34 Nuorisotilatoiminta Lappeenrannan nuorisotoimella on nuorisotiloja eri puolilla kaupunkia, keskustassa Monarilla, Sammontorilla, Voisalmessa, Lauritsalassa, Pontuksella ja Joutsenossa. Nuorisotiloille voi kuka tahansa nuori mennä viettämään aikaa kavereiden kanssa tai puuhailemaan ohjatun toiminnan parissa. Nuorisotilalla työskentelevät nuoriso-ohjaajat ovat kasvatusalan ammattilaisia, joiden kanssa voi halutessaan keskustella omista asioistaan luottamuksellisesti. Nuorisotoimen nuorisotilat ovat ensisijaisesti tarkoitettu 13 17 -vuotiaille nuorille. www.lappeenranta.fi > Nuorisopalvelut > Nuorisotilat Sosiaalinen nuorisotyö Nuorisotiedotus ja nettinuorisotyö Nuorten tiedotuspiste Verkko sijaitsee kauppakeskus Oprissa. Verkosta saa tietoa ja neuvoja lähes mihin tahansa asiaan liittyen. Jos et tiedä mistä kysyt, kysy Verkosta. Nuorisotoimen nettinuorisotyöntekijä toimii nuorten suosimissa nettiympäristöissä. Nettinuorisotyöntekijä on myös kysytty vierailija koulujen vanhempainilloissa. Hän opastaa lasten ja nuorten vanhempia internetmaailmaan liittyvissä asioissa. verkko.lappeenranta.fi Hankalaan elämäntilanteeseen ajautuneet nuoret saavat tukea sosiaalisen nuorisotyön yksiköstä. Erityisnuorisotyöntekijät ja etsivät nuorisotyöntekijät ohjaavat ja kulkevat nuoren rinnalla auttaen ja tukien häntä eteenpäin. Heillä on työpisteet Kauppakeskus Oprissa sekä Lauritsala-talolla. Sosiaalisen nuorisotyön palvelut ovat tarkoitettu alle 29-vuotiaille nuorille. www.lappeenranta.fi > Nuorisopalvelut > Sosiaalinen nuorisotyö Tapahtumia nuorille Nuorisotoimi järjestää yli 13-vuotiaille tarkoitettuja konsertteja ja tapahtumia, jotka ovat pääsääntöisesti ilmaisia. Kaamospuhallus on jokavuotinen suurtapahtuma syksyisin Urheilutalolla: lähes 2 500 nuorta kokoontuu marraskuussa viettämään päihteetöntä perjantai-iltaa monipuolisten toimintapisteiden ja huippuesiintyjien parissa. Monari LIVE:t ovat bänditapahtumia, joissa esiintyy paikallisia bändejä, toisinaan valtakunnallisesti tunnetuilla nimillä maustettuna. www.lappeenranta.fi > Nuorisopalvelut > Nuorisotoimen tapahtumakalenteri Skannaa koodi suoraan Nuorisopalvelujen sivuille! Lauritsalan nuorisotiloilla työskentelevä nuoriso-ohjaaja Nina Laine muistelee usein, millaista oli oma nuoruus. Vaikka perusasiat olisivatkin kunnossa, rajojen etsiminen ryöpsähtävine tunteineen kuuluvat kasvuun. Valtaosa nuorista on yhteistyökykyisiä ja hyväkäytöksisiä. Kun ongelmia tulee, keskustelemme ja pohdimme yhdessä ratkaisuja, Laine sanoo. Nina Laine toivoo, että yhteisöllinen kasvatus tulisi taas muotiin. Moni aikuinen arastelee puuttua esimerkiksi häiriköintiin ja ajattelee, etteivät naapurin lapsen asiat kuulu minulle. Nuoret kuitenkin arvostavat asiallista palautetta ja tarvitsevat ympärilleen välittäviä aikuisia myös kodin ulkopuolella. Hyökkäävä huutaminen ei kuitenkaan kanna hedelmää. Laineella on hyviä muistoja omasta kasvuympäristöstään. Vartuin turvallisessa kerrostaloyhteisössä lähellä Espoon keskustaa. Isolle pihallemme kokoontui eri-ikäisiä lapsia ja nuoria lähitaloista. Leikittiin kirkonrottaa ja kymmentä tikkua laudalla. Tämänkaltaista yhteisöllisyyttä toivon kaikille nuorille. Lauritsalan nuorisotiloilla ilmapiiri on keskusteleva ja suureen oleskelutilaan mahtuu kerralla vaikka koko porukka. Biljardipöytien ympärillä käy eniten kuhinaa. Lautapelejäkin voi pelata, pleikkaria varten on oma huone. Askartelutiloissa voi purkaa luovuuden puuskiaan ja henkilökohtaista jutustelua varten on kivoja nurkkauksia, Laine kuvailee. VÄLITTÖMÄSSÄ KARJALASSAKIN JOSKUS VAIKEA PUHUA TUNTEISTAAN Pääkaupunkiseudun tytön toi Etelä-Karjalaan rakkaus. Tapasin lappeenrantalaisen aviomieheni ensi kertaa yhteisten tuttavien häissä. Karjalaisiin ihmisiin on helppo tutusta ja omat sukujuurenikin juontavat Sortavalaan, Laine hymyilee. Hän muistuttaa kuitenkin, että myös maineeltaan hyväntuulisessa ja välittömässä Karjalassa on joskus vaikea puhua tunteistaan. Varsinkin nuoret peittelevät herkimpiä tunteitaan. Esimerkiksi toinen saattaa kokea sutkaukset leikkinä, mutta toinen kiusaamisena. Monesti kiusaaja ei edes tajua kiusaavansa ja siksi uhriksi joutuneen olisikin hyvä kertoa, että tuo tuntuu pahalta. Nuorisotiloilla puutumme kiusaamiseen välittömästi, kun sitä havaitsemme. NUORISOTILOILTA LÖYTÄÄ YSTÄVIÄ Rauhalliseksi, pitkäpinnaiseksi, mutta jämptiksi itseään kuvaileva Nina Laine luottaa puhumisen voimaan. Yleensä asiat selviävät puhumalla. Vain harvoin olen joutunut antamaan kurinpalautusta. Yhdessä sovittuja sääntöjä on kuitenkin noudatettava. Illan aikana Lauritsala-talon nuorisotiloilla poikkeaa paristakymmenestä neljäänkymmeneen 13 17-vuotiasta nuorta. Ensikertalaiset otetaan hyvin porukkaan. Lähellä sisääntulo-ovea kokoontuvaan korttirinkiin vedetään ujoimmatkin tulokkaat. Täältä löytää ystäviä, Nina Laine lupaa. 35

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaalityö auttaa asiakasta elämän vaikeuksissa Hyvinvointia ja terveyttä yhdessä! Kuva: Mikko Nikkinen Aikuissosiaalityö pitää sisällään talous- ja velkaneuvonnan, toimeentulotuen, maahanmuuttajien palvelut ja työvoiman palvelukeskuksen palveluita. Asiakasneuvonta palvelee uusia asiakkaita osoitteessa Raastuvankatu 9, 1. krs. Puhelinneuvonta (puh. 040 759 6730) palvelee asiakkaita ma pe klo 13 15. Lappeenrantalaisten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote. Palveluihin kuuluvat mm. terveysasemat, sairaalat, hammashuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, neuvolat, aikuisten sosiaalipalvelut, perhepalvelut, kuntoutus ja apuvälineet, röntgen, laboratoriot, vanhusten ja vammaisten palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Terveysasemalta apu sairastuneelle Terveysasemalla toimii päiväaikaan lääkärin vastaanotto, sairaanhoitajan päivystysvastaanotto, sairaanhoitajan vastaanotot erityisryhmille kuten diabetes- ja astmapotilaille, neuvolat, hammashuolto sekä mielenterveyspalvelujen toimipiste. Terveysasemalla kuntalainen saa palvelua ilman erillistä lääkärin lähetettä. Terveys asemien yhteystiedot löydät viereisen sivun Terveysasemat Lappeenrannassa -laatikosta. Terveys asemat ovat avoinna ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15. Koululaisen terveystarkastuksista huolehtii kouluterveydenhoitaja. Päivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita Terveysasemat vastaavat päivystyspotilaiden hoidosta arkisin klo 8 16. Arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin yleislääkäripäivystys toimii Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla (Valto Käkelän katu 1). Keskussairaalan päivystykseen kannattaa soittaa etukäteen (puh. 05 352 5743) ja odottaa vastaanottoa kotona. Matkapuhelimeen tulee tekstiviesti, kun lääkäri ottaa vastaan. Seuraavalla aukeamalla Norppa neuvoo päivystyksen aakkoset. Lappeenrantalaisia palvelee kaksi sairaalaa Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan keskussairaalassa. Toiminta jakautuu päivystykseen sekä suunniteltuihin hoitoihin ja toimenpiteisiin, joihin tullaan lääkärin lähetteellä. Keskussairaalassa hoidetaan alueen synnytykset. Sairaalassa on edustettuina kaikki tärkeimmät erikoisalat. Jatkohoitoa potilaat saavat Armilan sairaalassa (Armilankatu 44). Palveluita perheille, lapsille ja nuorille Tietoa kaikista ikäihmisten palveluista saa IsoApu-neuvontapisteestä. Nuorten vastaanotto Sihti (Raatimiehenkatu 12 C 4, puh. 044 791 4400) on luottamuksellinen selvittelypaikka 13 22-vuotiaille nuorille mielenterveyden ongelmissa ja elämän kriiseissä. Sihtiin voi mennä arkipäivisin omasta aloitteesta, ilman lähetettä. Sosiaalipäivystys vastaa sosiaaliseen hätätilanteeseen, joka syntyy hyvinvoinnin perustekijöiden järkkyessä. Virka-aikana sosiaalipäivystys hoidetaan kunkin palvelualueen omalla päivystysjärjestelmällä. Virka-ajan ulkopuolella päivystyksestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys, johon saa yhteyden hätäkeskuksen 112 kautta. Turvakoti on tarkoitettu perheväkivallan kohteeksi joutuneiden ja uhatuksi tulleiden aikuisten ja lasten väliaikaiseksi turvapaikaksi. Turvakotiin (Saratie 20 B 11, puh. 040 351 6477) voi ottaa yhteyttä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Neuvoja ja apua vammaisille ja ikäihmisille Ikäihmisille on tarjolla muun muassa kotipalveluja sekä asumis- ja laitospalveluja. IsoApu-neuvontapisteestä saa tietoa kaikista vanhuksiin liittyvistä palveluista (Lönnrotinkatu 7, puh. 040 765 7240). Vammaispalveluita ovat muun muassa vaikeavammaisten kuljetuspalvelu, tulkkaus, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt sekä työ- ja päivätoiminta. Vammais palvelutoimisto sijaitsee Valto Käkelän katu 3:ssa (puh. 05 352 000/vaihde). Maahanmuuttajat kohtaavat Momentissa Kuva: Mikko Nikkinen Momentti (Brahenkatu 5 A, 3. krs) on Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus, joka auttaa maahanmuuttajaa Etelä-Karjalaan asettumisessa ja täällä elämisessä. Momentti on avoinna ma pe klo 9 12 ja 13 15. Lääkärin vastaanotto toimii päiväaikaan terveysasemilla. Lisätietoa palveluista Kaikista Eksoten palveluista löytyy lisätietoa verkkosivuilta osoitteesta www.eksote.fi. Sivuston päävalikosta löytyvät palvelut ryhmiteltyinä: terveyspalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, ikäihmisten palvelut. Lisäksi etusivulla on palveluhaku, jossa palvelua voi hakea vapaalla sanahaulla. Myös Eksoten vaihteesta (puh. 05 352 000) saa lisätietoa. Eksote tarjoaa apua monenlaisissa perheen tilanteissa, muun muassa erossa, adoptiossa, isyysasioissa, perheasioiden sovittelussa, lastensuojeluasioissa sekä lähisuhdeja perheväkivaltatilanteissa. Apua mielenterveyden ja päihteiden käytön ongelmiin TERVEYSASEMAT LAPPEENRANNASSA 36 Kuva: Olli-Pekka Latvala Kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit toteuttavat peruskouluissa kouluterveydenhuoltoa, joka on ennaltaehkäisyyn painottuvaa toimintaa kuten terveystarkastuksia ja neuvontaa. Koulukuraattorilta ja -psykologilta saa apua, jos lapsella on pulmia esimerkiksi koulunkäynnissä tai kaverisuhteissa. Koulukohtaiset yhteystiedot löytyvät Eksoten verkkosivuilta www.eksote.fi. Opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoito on tarkoitettu lukioiden ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opiskelijoille. Opiskelijoille tehdään sekä terveydenhoitajan että lääkärin suorittamat terveystarkastukset. Äitiys-, lasten- ja perheneuvolat palvelevat eri puolilla kaupunkia. Lisätietoja löydät www.eksote.fi -osoitteesta. Mielenterveysongelmissa yhteyttä voi ottaa terveysasemien mielenterveystyön neuvontapuhelimeen ma pe klo 12 13 puh. 040 127 4276. Kiireellisessä tilanteessa voi hakeutua mielenterveyspäivystys ja arviointipoliklinikalle, joka sijaitsee keskussairaalan ensiavun viereisessä psykiatrian siivessä (Valto Käkelän katu 1, puh. 05 352 4610). Mielenterveyspäivystys päivystää kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. Raittiustoimisto (Kirkkokatu 6, puh. 05 352 6339) pyrkii edistämään kaikkien Eksoten alueen asukkaiden terveitä elämäntapoja sekä ehkäisemään ja vähentämään päihdehaittoja. Toimisto järjestää paljon erilaista pienryhmätoimintaa, koulutusta, luentoja ja teemapäiviä ja on avoinna arkisin kello 9 12 ja 13 15. Armilan terveysasema Armilankatu 44, puh. 05 352 7260 Sammonlahden terveysasema Torpanpellonkatu 2, puh. 05 352 7501 Lauritsalan terveysasema Tietokatu 1, puh. 05 352 6701 Joutsenon terveysasema Välskärintie 2, puh. 05 352 6072 Ylämaan terveysasema Ylämaantie 2944, puh. 05 352 1300 Hammashuollon keskitetty ajanvaraus palvelee ma pe klo 8 15, puh. 05 352 7059. Skannaa koodi suoraan www.eksote.fi! 37

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Melanie Matern-Riihelä on monen toimen nainen. Hän opiskelee Saimaan ammattikorkeakoulussa sosionomiksi, pitää harrastuksena yllä Finweddings-juhlapalveluaan, opettaa Joutsenon opiston saksan kielen kursseilla, on aktiivijäsen Multicultural clubissa ja perheenäiti. Monimuotoista monikulttuurisuutta ja ahkeraa opiskelua Melanie Matern-Riihelä on asunut Suomessa kohta 12 vuotta. Miehensä, koripalloilija Pasi Riihelän hän tapasi eteläsaksalaisessa kotikaupungissaan Freiburgissa aivan 1990-luvun lopussa. Vuonna 2002 menimme naimisiin Nokialla, Pasin kotikaupungissa, ja nyt meillä on kaksi lasta: 9-vuotias Lea ja vähän yli kolmivuotias Nick, hän kertoo. Lappeenrantaan muutettiin, kun Pasi Riihelä sai tänne sopimuksen. Melanie Matern- Riihelän sopeutumista uuteen kaupunkiin, uuteen maahan ja elämänmuotoon auttoi toisaalta miehen työn luonne ja toisaalta mahdollisuus opettaa omaa äidinkieltä. Koripallomaailman kansainvälisyys helpotti sopeutumista ja tutustumista. Lisäksi pääsin projektiin, jossa kiersin tuntiopettajana kaupungin yläkouluja ja lukioita saksan kielen opettajien tukena. Ystävystyin monen opettajan kanssa. Alussa en siis kokenut mitään kulttuurishokkia. Olin silloin vielä monesta asiasta tietämätön. Nyt osaisin ja tietäisin paremmin. APUA JA TUKEA MONIKULTTUURISUUTEEN Melanie Matern-Riihelä korostaa, että viime vuosina on tapahtunut hyvää kehitystä, josta yhtenä esimerkkinä on Momentti, Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus. Melanie muistelee, miten itse joutui hakemaan tietoa ja apua eri tahoilta. Nyt on konkreettinen paikka, minne maahanmuuttaja voi mennä ja mistä hän tietää saavansa apua mihin tahansa ongelmaan. Samaan aikaan Momentin kanssa perustettiin Multicultural Club, joka kokoaa yhteen eri maista tulleita ihmisiä ja järjestää monenlaisia tapahtumia. Melanie on klubin aktiivijäsen ja yhteyshenkilö Momentin suuntaan, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteyttä kotimaahan puolestaan merkitsee Melanie Matern-Riihelän reilut viisi vuotta käynnissä ollut yritys Finweddings, joka järjestää hää- ja juhlapalveluja. Asiakkaina ovat esimerkiksi saksalaiset, jotka haluavat on asiakkaiden kertomuksia unohtumattomista kokemuksista vihkimisestä Saimaan jäällä tai häitten jälkeisestä rauhaisasta mökkilomasta. Yrityksen perustamiseen sain valtavan paljon apua silloiselta Selmalta, nykyiseltä Wirmalta. Yritysideani hyväksyttiin, minua tuettiin ja sain starttirahaa. Nyt Finweddings on lähinnä harrastus, sillä opiskelu vie paljon aikaa. Ulkomaalaisena haluaa ja on pakkokin olla vielä ahkerampi kuin muut. Kun kieli ei ole täydellistä, sitä yrittää muiden taitojen avulla päästä eteenpäin. ULKOMAALAISENA ON PAKKO OLLA AHKERAMPI Monikulttuurinen palvelukeskus Momentti Momentti on Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus, joka auttaa maahanmuuttajaa Etelä-Karjalaan asettumisessa ja täällä elämisessä. Momentista saa tietoa muun muassa asumisesta, päivähoidosta, kouluista, työstä, suomen kielen opiskelusta, terveyspalveluista sekä muista käytännön asioista. Lisäksi Momentti järjestää tapahtumia ja kursseja maahanmuuttajille. Momentin toimisto sijaitsee Brahenkadulla (Brahenkatu 5 A, 3. krs, Lappeenranta) ja on avoinna ma pe klo 9 12 ja 13 15. Raatimiehenkadulla (Raatimiehenkatu 18, Lappeenranta) on koulutus- ja toimintatilat, joissa pidetään kursseja ja järjestetään tapahtumia. Lisää tietoa Momentista ja maahanmuuttajiin liittyvistä asioista löytyy Eksoten nettisivuilta www.eksote.fi > Perhe- ja sosiaalipalvelut > Maahanmuuttajat Kulttuurishokki iski vasta lasten syntymän Parhaillaan (2013) Melanie Matern-Riihelä yhteydessä. Kumpikin lapsista on keskoslapsi, tosiaan opiskelee kolmatta vuotta Saimaan ja heitä odottaessaan ja synnytyssairaalas- ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Hän sa Melanie kaipasi kotiin, samoin turvallista halusi toteuttaa nuoruuden unelmansa sosiaalialan Kaisu Lahikainen 38 saksalaista perhelääkärijärjestelmää. pitää häät Suomessa. Yrityksen nettisivuilla koulutuksesta. Kasvatustieteen kan- 39 didaatin tutkinto hänellä oli jo Freiburgissa. Suomeksi opiskelu vaatii paljon, mutta näin karttuu myös kielitaito, jota Melanie kutsuu avaimeksi suomalaisuuteen. Ulkomaalaisena haluaa ja on pakkokin olla vielä ahkerampi kuin muut. Kun kieli ei ole täydellistä, sitä yrittää muiden taitojen avulla päästä eteenpäin. Valmistuttuaan Melanie Matern-Riihelä haluaisi työhön lastensuojelun pariin. Toisaalta monikulttuurinen toiminta on innostanut kansainvälisyyteen. Ehkä voisin löytää työn, jossa olisi mahdollista yhdistää molemmat. LAPSIYSTÄVÄLLINEN LAPPEENRANTA Vaikka koti-ikävä välillä vaivaa, Melanie Matern-Riihelä ja Pasi Riihelä ovat halunneet pysyä Lappeenrannassa. Lappeenranta on lapsiystävällinen kaupunki, siltä minusta tuntuu. Suomen päiväkoti- ja koulujärjestelmä on muutenkin hyvin toimiva, arvostan sitä kovasti. Norppa neuvoo päivystyksen aakkoset: Soita ensin! Jokaiseen puheluun vastaa terveydenhuollon ammattilainen, jolta saa apua ja neuvoja. Kun hätä on suuri, soita 112! www.eksote.fi/paivystys Lääkäripäivystys, hammashuolto, mielenterveyspalvelut, sosiaalipäivystys, turvakoti Sairauksien hoito-ohjeita lapsille ja aikuisille Jos sairastut arkipäivänä Ota yhteyttä omaan terveysasemaasti tai työterveyshuoltoon. Jos sairastut illalla, yöllä, tai viikonloppuna Soita keskussairaalan päivystykseen p. 05 352 5743. Puhelimessa saat apua ja neuvontaa. Myrkytystietokeskus palvelee numerossa 09 471 977.