c 1/2013 53. vsk d POHJOIS-KARJALAN PRIKAATIN PERINTÖ RISTIINAN RESERVILÄISET 50 VUOTTA RESERVILÄISLIITON LIITTOKOKOUS 14 20 22
2 SAVON VASAMA 1 2013
53. vuosikerta, maaliskuu 2013 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu 50 50100 MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) 527 9557 JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu 50 50100 MIKKELI sähköposti: suursavon.reservipiirit@gmail.com www.rul.fi/suursavo www.reservilaisliitto.fi/ suursavonreservilaispiiri PÄÄTOIMITTAJA Pentti Nuutilainen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Raimo Mikkonen TAITTO Marko Hokkanen / Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy lokakuussa 2013 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys Kahden palstan leveys Kolmen palstan leveys Sivun korkeus KANNEN KUVA: Puollustusvoimat 50 mm 100 mm 150 mm 210 mm MAAVOIMIEN UUSI TAISTE- LUTAPA JA RESERVILÄISET Puolustusvoimat on tiedottanut viime vuonna julkistetusta maavoimien uudistettavasta taistelutavasta Suur-Savon reserviläisille erinomaisen hyvin. Prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatilla oli kattava artikkeli asiasta lehtemme edellisessä numerossa. Tämän lisäksi oma aluetoimistomme järjesti neljä alueellista tilaisuutta, joissa saimme perehtyä tarkemmin tähän merkittävään ja lähes kaikkia reserviläisiämme koskettavaan uudistukseen. Muutos tosin realisoituu ensin varusmiesten joukkotuotannossa ja vasta sitten tulee alueellisiin joukkoihin sijoitettujen vuoro. Myöhemmin koulutus koskee operatiivisia joukkoja sekä viimeksi paikallisjoukkoja. Paitsi jalkaväen taistelua uusi taktiikka aiheuttaa merkittäviä muutoksia muidenkin maavoimien aselajien toimintaan. Huollon osalta uuden kenttähuollon käsitteen käyttöönotto kertonee myös perusteellisesta muutoksesta. Uusi taistelutapa korostaa yksittäisen sotilaan henkilökohtaisia taitoja, joissa korostuu aktiivisuus, joustavuus ja oma-aloitteisuus. Reserviupseereita ja aliupseereita suuresti koskettavat uuden taktiikan erityisesti komppaniatasolle tulevat johtamisen haasteet, vaikkakin uudet ryhmätasolle viedyt viestivälineet ovat helpottamassa yhteydenpitoa. Luonnollisesti ylempien johtoportaiden ja esikuntien toimintaan tulee muutoksia, jotka tulevat tutuiksi näihin sijoitetuille reserviläisille. Jalkaväen osalta keskeinen muutos on myös jalkaväen ryhmän, joukkueen ja komppanian kokoonpanojen kasvattaminen. Orgaanisen tulituen ja liikkuvuuden lisääminen tuovat merkittävästi tehoa toimintaan. Taistelutavan uudistukseen liittyy huomattavaa maavoimien sotamateriaalin hankintaa, mistä muodostunee hankkeen todellinen kulmakivi. Kun hallitus tuoreessa puolustusselonteossa jättää resurssikysymykset avoimeksi, puolustusvoimien johto on todella vaikeassa tilanteessa, kun kaikkia tarvittavia hankintaprosesseja ei voida käynnistää. Kun uusi taistelutapa on kehitelty nimenomaan Suomen puolustuksen olosuhteita varten, reserviin kuuluvien on ollut helppo hyväksyä uudistus. Erityisesti jalkaväkimiehet näkevät muuttuneessa taistelutavassa paljon myönteisiä elementtejä. Muutoksen toteutuksen ymmärretään edellyttävän huomattavaa osaamisen parantamista. On vaikea käsittää, että uudistuksen edellyttämä reservin kertausharjoitusten koulutusvaje voitaisiin vuosikymmenen loppupuolella täyttää vuotuisella 18000 koulutettavan miehen määrällä. Riittäisikö edes 30000, jää tässä vaiheessa avoimeksi. Viime vuoden lopulla tapahtuneet henkilövaihdokset puolustusvoimissa koskettavat huomattavasti maakuntaamme.reserviin siirtynyt kenraalimajuri Jukka Pennanen oli komentajakaudellaan täällä usein nähty mieluisa vieras erilaisissa maanpuolustustilaisuuksissa. Parhaat kiitokset hänelle erinomaisesta yhteistoiminnasta tämänkin lehden välityksellä. Uudelle Itä-Suomen sotilasläänin komentajalle, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatille toivomme menestystä uutena komentajanamme. Aluetoimistomme päällikölle, everstiluutnantti Arto Hokkaselle olemme kiitollisia siitä suuresta aktiivisuudesta, jolla hän hoiti tätä reserviläisille niin tärkeää yhteistoimintatehtävää. Haluamme onnitella myös uutta aluetoimiston päällikköä, everstiluutnantti Heikki Saarentoa ja toivomme hyvää ja tuloksellista yhteistyötä hänen päällikkyydessään. Olkaamme aktiivisia reserviläistoiminnassa alkaneena maanpuolustusvuonna 2013. Lippu korkealla! Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja SAVON VASAMA 1 2013 3
SUUR-SAVON RESERVILÄISET Vuoden vaihtuessa on paikallaan tarkastella edellisen vuoden tapahtumia. Merkittävin tapahtuma piirimme alueella oli Reserviläisliiton syyskokous Mikkelissä. Kokouksessa valittiin liitolle uusi puheenjohtaja. Valituksi tuli seuraavalle kaksivuotiskaudelle kansanedustaja Mikko Savola. Toivotan Mikolle onnea ja menestystä uudessa tehtävässään luotsatessaan liittoamme ja sen toimintaa. Oli hienoa, että merkittävä tapahtuma järjestettiin täällä piirimme alueella. Paikallisen reserviläisyhdistyksen ja muiden yhteistyökumppaneiden avustuksella kokousviikonlopun järjestelyt saatiin onnistuneesti hoidettua. Piirimme alueella olevien yhdistysten tapahtumista ammunta ja erilaiset maastotapahtumat ovat olleet tärkeässä roolissa, myös veteraanien tukeminen on ollut haluttua toimintaa. Alkaneen vuoden osalta voi todeta sen, että paljon esillä ollut puolustusvoimauudistus on tuomassa uudenlaisia haasteita reserviläis- ja muiden maanpuolustusjärjestöjen toimintaan. Esillä ollut sodanajan joukkojen vahvuus tulee laskemaan 350 000:sta 230 000:een. Myös käytettävissä oleva rahamäärä pienenee. Tämä tarkoittaa myöskin sitä, että ainakaan aivan lähivuosina kertausharjoituskutsu ei tule tavoittamaan kovin isoa joukkoa. Maavoimien uudistettua taistelutapaa ollaan kouluttamassa myös paikallisjoukoille. Paikallisjoukot on yksi reserviläisiä kiinnostava toimintamuoto tarjoten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Toivoa sopii, että tehtäviä löytyy kattavasti ja ne ovat nousujohteista koulutusta edistäviä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssitarjonnasta on tarkoitus poimia ikään kuin täsmäiskuna erityisesti sotilaallisia taitoja ylläpitäviä ja kehittäviä kursseja. Näistä kurssivaihtoehdoista tullaan tiedottamaan jäsenistöä. Tämä yhteistoiminta ja osallistuminen MPK:n kursseille mahdollistaa sotilastaitojen ylläpitämisen ja kertausharjoitusvuorokausien saamisen. Myös yhteistoiminnan harjoittelun kannalta saadaan laajuutta koulutukseen, kun eri alojen osaajia saadaan samaan harjoitukseen. Reserviläistoiminnan ja samalla maanpuolustustahdon ylläpitämisen kannalta on tärkeää päästä osallistumaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on osaltaan tukemassa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja mahdollistaa toiminnassa mukana oleville turvallisuutta lisäävien tietojen ja taitojen kehittämisen. Toivottavasti myös sijoittamattomalle mutta toimintakykyiselle reserviläiselle löytyy sopivia tehtäviä ja toimintaa. Yhdistyksillä on mahdollisuus hyödyntää piirilehtemme Savon Vasaman sivuja oman toimintansa esittelemisessä. Toiminnasta kiinnostuneille tarjoutuu mahdollisuus seurata reserviläistoimintaa ja ehkäpä uusia jäseniä saadaan mukaan toimintaan. Piirimme alueella uusien jäsenten määrä on laskenut. Tämän ongelman kanssa tehdään töitä myös muissa piireissä. Reserviläisliiton jäsenkehityksen ja toiminnan kannalta on tärkeää, että saamme uusien liittyvien jäsenten määrän nousuun. Herää kysymys, mitkä ovat ne toimenpiteet, mitä pitää tehdä. Tähän tarvitaan yhteistyötä eri tahojen kanssa. Toiminnan näkyvyys ja sopiva toiminnan markkinointi lisää tietoisuutta siitä mitä reserviläisyys on. Tulevaisuuteen suhtaudun kuitenkin luottavaisin mielin. Tärkeä paikallinen linkki Puolustusvoimiin on Etelä-Savon aluetoimisto. Vuodenvaihteessa uutena päällikkönä aloittaneelle everstiluutnantti Heikki Saarennolle toivotan menestystä uudessa tehtävässään. Talven selän taittuessa kohden kevättä on sopiva aika aloittaa vaikkapa kuntoilu nauttien samalla lisääntyvän valon määrästä. Kiitän kaikki toimintaamme tukevia yhteistyökumppaneita. Teidän tukenne on mahdollistanut toimintamme maanpuolustuksen hyväksi. Myöskään tämän Savon Vasaman julkaisu ei olisi ollut mahdollista ilman tukeanne. Aurinkoisia kevätpäiviä toivottaen Raimo Mikkonen Suur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja 4 SAVON VASAMA 1 2013
Toimistosta tähystettyä Oletteko koskaan pysähtyneet miettimään nykyaikaisen, pitkälti teknologiaan perustuvan yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja sen haavoittuvuutta? Vuoden vaihteen tienoilla saimme lukea ja kuulla, kuinka eri mediat, mm. iltapäivälehdet, Sanoma Oy:n palvelut, YLE ja MTV3 joutuivat palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Tällöin kyseisten organisaatioiden www-sivut olivat tavoittamattomissa. Nämä hyökkäykset eivät vaikuttaneet juurikaan kansalaisten hyvinvointiin mutta ne antoivat pelottavan esimerkin siitä, miten jopa yhteiskunnan elintärkeät palvelut voidaan lamauttaa näennäisen yksinkertaisesti. Entäs jos hyökkäys kohdistuisikin sähkön jakeluun tai laajasti tietoliikenneverkkoihin, ei siis pelkästään matkaviestiverkkoihin vaan koko Internetiin. Mitä tapahtuisi valtakunnalliselle logistiikalle tai energian toimituksille? Miten toimittaisiin, kun käteistä rahaa ei voisi nostaa automaateista ja pankit olisivat kiinni kun sähköt on poikki eikä kortillakaan voi maksaa kun tarvittavat tietoliikenneyhteydet olisivat poikki? Päivä ja kaksi voisi mennä hampaita kiristellen mutta kun tilannetta olisi jatkunut viikon, niin voi vain kuvitella mitä se tarkoittaa. Ja kuva on pelottava. Kuka sitten tuollaista tekee? Yksi vastaus on rikollisjärjestöt, jotka saavat tuollaisesta taloudellista hyötyä toteuttamalla hyökkäyksiä maksua vastaan. Mutta mikä on se rikollisjärjestöjen takana oleva taho, joka ostaa näitä palveluita? Yritys, joka haluaa tuottaa hankaluuksia kilpailijalle? Vieras valtio; tästä on maailmalla esimerkkejä. Mitä ilmeisimmin Yhdysvallat ja/tai Israel ujuttivat Stuxnet-verkkomadon Iranin ydinenergiaohjelmaan. Tiettävästi Venäjän hallitusta lähellä olevat tahot organisoivat laajoja verkkohyökkäyksiä Virolaisia tietojärjestelmiä vastaan Pronssisoturi-kiistan yhteydessä vuonna 2007. Viimeiset tiedot kertovat Kiinan armeijan olevan erittäin merkittävä kybertoimija, joka ei tyydy pelkästään tietoverkkojen avulla tapahtuvaan vakoiluun. Sen pelätään kykenevän katkaisemaan sähköt osissa Yhdysvaltoja. Tammikuun 25. päivä hallitus julkaisi kyberturvallisuusstrategian. Strategian visio on, että Suomi kykenee suojaamaan elintärkeät toimintonsa kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaa. Sen tarkoituksena on suojella kansalaisia, elinkeinoelämää ja viranomaisia sähköiseen viestintään kohdistuvilta tahallisilta häiriöiltä. Tavoitteena on, että vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. Kannattaako tuollaista, helposti nörttien touhulta vaikuttavaa toimintaa, ottaa vakavasti. Useissa 1911 ranskalainen marsalkka Ferdinand Foch totesi, että lentokoneet ovat kiinnostavia mutta niillä ei ole mitään sotilaallista merkitystä. Tämä oli tuolloin varsin yleinen näkemys lentoaseen merkityksestä. Tänä päivänä on yhtä vaarallista suhtautua vähätellen verkon kautta tapahtuvaan sodankäyntiin. Sen on sitä jo tänä päivänä. Tämän taivaallisia sfäärejä maalailevan pelottelun jälkeen voidaan perustellusti kysyä että mitä tällä on merkitystä yksittäisen kansalaisen, suur-savolaisen reserviläisen kannalta. Ainakin se, että oma tietokone kannattaa pitää suojattuna ajantasaisella virustorjuntaohjelmalla ja palomuurilla. Verkkohyökkäykset toteutetaan tähän tarkoitukseen valjastetuilla tuhansilla orja-koneilla, joihin on uitettu ohjelmakoodinpätkä omistajan tietämättä. Ja pahaa aavistamaton käyttäjä ei tiedä mitään. Henkilökohtaisen suojautumisen lisäksi tietotuvallisuuteen kannattaa asennoitua positiivisesti myös työelämässä. Kannattaa olla tarkka siitä, millaisia tietovälineitä työpaikan tietoverkkoon liitettyihin koneisiin kytketään. Toimintaympäristössämme tapahtui hiljakkoin kaksi merkittävää henkilömuutosta. Itä-Suomen Sotilasläänin komentajana upean upseerinuransa päättänyt kenraalimajuri Jukka Pennanen jäi eläkkeelle marraskuun lopussa ja prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti otti sotilasläänin komentoonsa 1.12.2012. Vuoron vaihto tapahtui myös Etelä-Savon aluetoimistossa, jota kolme vuotta johtanut everstiluutnantti Arto Hokkanen siirtyi kruunun saralla uusiin tehtäviin ja uutena aluetoimiston päällikkönä aloitti everstiluutnantti Heikki Saarento, joka toisaalla lehdessämme esittelee itsensä lukijoille. Toivotan kenraalimajuri Jukka Pennaselle mukavia ja aktiivisia eläkepäiviä sekä uusiin tehtäviin siirtyneille onnea uudessa tehtävässään. Uskon ja tiedänkin, että yhteistyö puolustusvoimien kanssa sujuu tulevaisuudessakin yhtä kitkattomasti kuin tähänkin saakka. Aurinkoista kevättä ja luistavia hiihtokelejä Mauri Parantala Toiminnanjohtaja SAVON VASAMA 1 2013 5
HYVÄT SAVON VASAMAN LUKIJAT Puolustusvoimissa eletään voimakkaan kehityksen aikaa. Meneillään on Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelu, puolustusvoimauudistuksen suunnittelu ja toimeenpano etenee ja maavoimien taistelutapaa uudistetaan. Puolustusvoimain komentaja julkisti valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa paikallisjoukkojen kehittämisen linjat. Samaan aikaan Pääesikunta on antanut ohjeensa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä, ja medioissa käydään keskustelua Suomen puolustuskyvystä, määrärahojen riittävyyden vaikutuksesta puolustusratkaisuun sekä sotilaallisesta liittoutumisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta joulukuulta 2012 toteaa sen, miten laajaa turvallisuuskäsitettä on toimeenpantu jo vuosikymmeniä: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Asiakirja selkeyttää lisäksi vastuujakoa ja määrittää uusia rakenteellisia ratkaisuja ennakoivaan varautumiseen. Iso osa edellä mainituista uudistuksista on vasta puolustusvoimallisessa ja maavoimallisessa valmistelussa, eikä niitä ole annettu alueorganisaation tasolle tehtävinä, ohjeina ja määräaikoina. Uudistusten valmistelu on osaavassa hallinnassa ja siinä edetään järkevin kokonaisuuksin kohti vuotta 2015. Vaikka puolustusvoimauudistuksen hallinnolliset vaikutukset Etelä-Savon aluetoimistossa eivät alkuun vaikuttaneet kovinkaan merkittäviltä, viimeistään nyt on käynyt selväksi, että töitä tulee riittämään niin aluetoimiston väelle, vapaaehtoiselle kentälle kuin sijoitetulle reservillekin. Uudessa asennossa tähdätään resurssien suuntaamiseen ydintehtäviin eli varmistamaan poikkeusolojen joukkojen korkea koulutustaso ja taistelijoiden hyvä osaaminen ja toimintakyky. Varusmieskoulutuksen maastovuorokaudet ja kertausharjoitusvuorokaudet palautetaan entiselle tasolle ja samalla turvataan materiaalinen valmius ja sen kehittäminen. Koko paketti rakentuu meille tunnusomaiseen tapaan kansalaisten erinomaisen maanpuolustustahdon luomalle perustalle, jonka puutteesta ei tähänastisten kokemusteni perusteella ainakaan täällä Etelä-Savossa uudistusten toteuttaminen jää riippumaan. Alueella vallitseva korkea maanpuolustustahto, asiaansa sitoutunut ja osaava reservi, järjestökentän laadukas ja antaumuksellinen vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja viranomaisyhteistoiminnan korkea taso antavat hyvät lähtökohdat muutoksen toteutukselle. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko määrittää sotilaallisen puolustuksen lähtökohdiksi puolustusvoimien nykyiset tehtävät, koko maan puolustamisen ja yleisen asevelvollisuuden. Puolustusvoimien tehtävät pysyvät ennallaan: Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Resursseista 95% käytetään suorituskyvyn ylläpitoon ensimmäistä tehtävää varten. Siviiliviranomaisten tukemiseen ja kansainväliseen kriisinhallintaan käytetään samoja resursseja. Pienessä maassa ei yhdelläkään viranomaisella ole varaa ylläpitää ja kehittää suorituskykyjä vain omiin tarpeisiinsa. Hyvällä viranomaisyhteistoiminnalla mahdollistetaan se, että kaikkien viranomaisten resurssit ja myös viranomaistyötä tukeva vapaaehtoistoiminta saadaan suunnattua tehokkaasti kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Tästä resurssien yhdistämisestä ja tehokkaasta käytöstä on hyvänä esimerkkinä tätä artikkelia kirjoittaessani käynnissä oleva Karita 13 valmiusharjoitus, jossa Etelä-Savon sekä Etelä- ja Pohjoiskymenlaakson maakuntajoukot tukevat lihaksillaan ja osaamisellaan pelastuslaitosta ja poliisia mm. henkilön etsinnässä, sähkönjakeluverkon vaurioiden paikallistamisessa, linkkien sähköistämisessä ja tulvapadon rakentamisessa. Samalla testataan johtamisjärjestelmien, yhteistoiminnan ja johtosuhteiden toimivuus sekä saadaan arvokkaita havaintoja toiminnan kehittämiselle. Paikallisjoukkojen kehittäminen käynnistyy maksimisykkeellä piakkoin, kun perusteet 2015 joukkorakenteessa on saatu. Sodanajan joukot tullaan jakamaan käytettävyyden perusteella valmiusjoukkoihin ja pääjoukkoihin. Paikallisjoukkojen kehittäminen perustuu paikallispataljoonakonseptiin. Paikallisjoukkojen tulevat tehtävät voivat olla esimerkiksi paikallisia taistelu- ja tukemistehtäviä, tiedustelu, sivustojen suojaus, maahanlaskun torjunta ja rajoittaminen, sissitoiminta, erikoisjoukkojen vastainen toiminta, henkilösuojaus, joukkojen täydennyskoulutus, alueen valvonta, kohteiden suojaaminen ja vartiointi, joukkojen perustaminen ja muiden viranomaisten tukeminen. Paikallispataljoonien kokoonpanot räätälöidään tehtävien ja alueellisten operatiivisten vaatimusten mukaisesti. Huomattavaa on, että käytettävyysjaon mukaisesti esimerkiksi 6 SAVON VASAMA 1 2013
paikallispataljoonaan kuuluvat maakuntakomppaniat tulevat lukeutumaan valmiusjoukkoihin. Muita yksiköitä voivat olla muun muassa sotilaspoliisikomppaniat, perustamiskeskukset, taistelukoulutusyksiköt sekä esikunta-, erillis-, tuki- ja huoltoyksiköt sekä hajautetut jääkärikomppaniat. Maavoimien operaatiopäällikkö lupaa 1/13 Reserviläisen haastattelussa maakuntakomppanioille ja muille paikallisjoukoille laaja-alaisten tehtävien ohessa lisää tulivoimaa ja liikkuvuutta. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen sotilaallinen koulutus ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutuksen painopiste kohdennetaan paikallisjoukkojen kehittämiseen. Reserviläisten osuutta puolustusvoimien koulutustapahtumien suunnittelu, -valmistelu, -tuki ja kouluttajatehtävissä erityisesti paikallisjoukkojen koulutuksessa tullaan lisäämään. Alustavia ajatuksia siitä, miten tämä tullaan tekemään, on tässä vaiheessa olemassa ja asia otetaan huomioon jo kuluvan vuoden suunnittelussa. Reserviläisten koulutus ja sitouttaminen päässee kuitenkin vauhtiin vasta vuonna 2014, jolloin meillä on valmiina Etelä-Savon paikallispataljoonan yksikkötyyppi. Tuolloin reserviläisten rekrytointi ja sijoittaminen ainakin avaintehtäviin tulisi olla hyvällä mallilla. Suunnittelun ohella kouluttajat, niin henkilökunta kuin MPK:n reserviläisetkin valmennetaan harjaannuttamaan paikallispataljoonan joukot maavoimien uuden taistelutavan oppeihin kertausharjoituksissa jotka saadaan taas täydellä vauhdilla käyntiin vuonna 2015. Samalla kehitetään mm. sähköisiä oppimisympäristöjä, pyritään entistä paremmin tunnistamaan reserviläisten osaaminen, mahdollistetaan reserviläisten tehokkaampi hakeutuminen ja sijoittaminen sodanajan tehtäviinsä tietojen, taitojen ja erityisosaamisen perusteella sekä kehitetään kannustejärjestelmiä jo ennestään korkealla olevan reserviläisten motivaation ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Olen vakuuttunut siitä, että Etelä- Savon reserviläisten ja vapaaehtoiskentän keskuudessa jatkuu hyvä tekemisen meininki vaikka töitä tuntuu lähitulevaisuudessa riittävän. Nyt on aika vaikuttaa tekemällä ja olemalla mukana uudistuksessa, jonka onnistuminen on yhteinen asiamme. Maanpuolustusterveisin, Evl Heikki Saarento ESE-mies lupaa: Meiltä saat edullista ja ympäristöystävällistä Ekoteko-energiaa! ESEn ympäristöystävällistä Ekoteko-sähköä ja kaukolämpöä saat kotiin, mökille ja loma-asuntoon samalla hinnalla missä tahansa Suomessa. Tutustu ja tee Ekoteko-sähkösopimus osoitteessa www.ekoteko.fi SAVON VASAMA 1 2013 7
Sotilaallisesta koulutuksesta HYVÄ MAANPUOLUSTUSVÄKI Viime vuosi toteutui Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen näkökulmasta odotetusti ja osin asetetut tavoitteet jopa ylitettiin. Puolustusvoimien tilaamaan koulutukseen osallistui tulostavoitteita enemmän koulutettavia. Etelä-Savon osalta vuosi toteutui pääsääntöisesti suunnitelman mukaan, mutta yksi asia kummastuttaa. Halukkuus sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen oli odotettua laimeampi. Kertausharjoituksia on puolustusvoimauudistuksen ja rahoitustilanteen takia vähän. On luonnollista, että rajalliset taloudelliset resurssit käytetään tasajakotaktiikan sijasta painopistemäisesti. Puolustusvoimat on uudistumassa ja murrosvaiheessa myös kertausharjoitusjärjestelmä nivoutetaan muutokseen. Kyse on ontuvalla vertauksella ilmaistuna jotakuinkin samasta kuin että ei kannata maalata sitä mökin seinää alkukesällä, jota loppukesällä remontoi. No, tähän tietysti voi todeta, että aina kannattaa maalata, koska hyvässä maalissa olevat laudat voi käyttää johonkin muuhun tarpeelliseen. Näin on, mutta tehokkuutta, resurssien ja ajan käyttöä sekä kokonaisedullisuutta ajatellen remontti kannattaa aina tehdä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Kertausharjoitusten määrä ei hyväksytyistä suunnitelmista yht äkkiä kasva, vaikka asiasta kuinka paljon porua olisi, ja sitä on toki ollut. Usein on tuotu esille, että ylennysten edellyttämät kh-vuorokausimäärät eivät voi toteutua, koska harjoituksia on vähän. Asiaan on olemassa kuitenkin oiva ratkaisu. Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää sotilaallisia valmiuksia parantavaa koulutusta ja moni koulutustapahtuma kerryttää kertausharjoitusvuorokausia. Koulutus- ja tukiyksikkö tekee korvaavista vuorokausista esityksen, jonka aluetoimiston päällikkö joko hyväksyy tai hylkää. Koulutus- ja tukiyksikkö esittää vain sellaisia tapahtumia korvaaviksi vuorokausiksi, joissa aihe, ajankäyttö ja koko tapahtuma on luonteeltaan sellainen, että se on rinnastettavissa kertausharjoitukseen. Tapahtuman on palveltava hyvin sotilaallisten taitojen ylläpitoa. Tässä asiassa näkökulma on sodan ajan joukkojen suorituskyky. Etelä-Savon reserviläisillä on halu saada sotilaallista koulutusta ja kerryttää samalla kh-vuorokausimäärää, mutta siitä huolimatta osallistujia sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen oli odotettua vähemmän. Tilanne on eriskummallinen, koska yhtälön tekijät ovat selkeät. Varsinaisia kertausharjoituksia on vähän, ylennykset edellyttävät harjoitusvuorokausia, niitä ei kerry vähissä kertausharjoituksissa, mutta vuorokausia kertyy osallistumalla MPK:n järjestämään sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen. Odotettua pienempää osallistujamäärää on selitetty sillä, että MPK:n harjoituksissa ei normiohjauksen mukaisesti ammuta puolustusvoimien aseilla ja, että jos puolustusvoimien aseilla ammuttaisiin, koulutukseen osallistujia olisi tungokseen saakka. Totta toinen puoli, mutta mikä on se toinen puoli totuutta? Rynnäkkökiväärillä ampuminen, siis ampumataidon ylläpito, on vain pieni osa reserviltä edellytettävistä tiedoista ja taidoista. Toisaalta jokaisella reserviläisellä on mahdollisuus niin halutessaan ampua rynnäkkökiväärillä. Joka syksy järjestetään niin sanottu sotilasläänin komentajan ampumakilpailu, mutta viime kerralla tähän kaikille reserviläisille avoimeen tapahtumaan osallistui vain vähän päälle 80 henkilöä. Jos Kyrönpellossa olisi ollut 800 ampujaa, olisi samalla tullut todistetuksi se yllä mainitun totuuden ensimmäinen puolikas. Totuuden toinen puolikas on eräänlaista muutosvastarintaa. Kun joskus takavuosina puolustusvoimien aseita ja ampumatarvikkeita käytettiin nykyistä vapaammin, ammuttiin paljon enemmän ja samalla totuttiin siihen, että ampuminen ja ampumataidon ylläpito on keskeisin sotilaallinen taito. Hyvä ampumataito on toki erittäin tärkeä sotilastaito, mutta sodan ajan joukkojen suorituskyvyn kannalta reservin pitää osata hyvin paljon muutakin. Kouluttautumisen ja koulutuksen painopistettä on ohjattu normiohjauksella kokonaisosaavan reservin suuntaan. Kokonaan toinen kysymys on miksi normiohjaus on niin tiukka kuin se on, ja miksi ampumisnälän tyydyttämiseen ei ole löydetty keinoja. Tässä asiassa on vielä paljon kehitettävää, mutta keinot eivät ole eteläsavolaisten maanpuolustajien käsissä. Ajan myötä asioilla on kuitenkin tapana järjestyä tarkoituksenmukaisella tavalla. Reserviläisiä tietenkin harmittaa kun enää ei ammuta kuten ennen, ja kun jonkin asian muuttuminen harmittaa, syntyy muutosvastarintaa. Se puolestaan heijastuu johonkin, ja se on heijastunut halukkuuteen osallistua niin sanotusti paukkeettomaan sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen. Näin on, mutta näin ei pitäisi olla. Entisiä aikoja ei kannata haikailla, koska paluuta entiseen ei ole. Sama koskee kertausharjoitusten vähyyttä. Päätösten perusteet ovat 8 SAVON VASAMA 1 2013
tarkkaan analysoitu ja päätökset ovat tarkkaan harkittuja. Positiivinen piirre edellä mainitussa luonnollisessa muutosvastarinnassa ja porussa kertausharjoitusten vähyydestä on että maanpuolustusväki tuntee huolta maanpuolustuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Suomalainen jupisee useimmiten hyvässä tarkoituksessa. Se on hyvä asia, ja vielä paremmaksi se tulee, jos katseet suunnataan tulevaisuuteen, ollaan uudistushakuisia, sopeudutaan toimintaympäristöön ja hyödynnetään muutos. Kaikkeen muutokseen on aina syynsä, ja muutosta tapahtuu jatkumona. Elettyyn aikaan ei pidä käpertyä. Parin vuoden kuluttua puolustusvoimauudistukset jalkautuvat kentälle, vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys suorituskyvyn ylläpidossa kasvaa ja MPK saa yhä merkittävämmän roolin reservin kouluttajana. Emme tiedä mitä konkreettisia uudistuksia maanpuolustuskentässä tapahtuu ja miten ne käytännössä vaikuttavat vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, koska valmistelutyö on vielä käynnissä. Puolustusvoimien periaatepäätökset ja suunnitelmat jalostuvat päätöksiksi ja niistä kuulemme aikanaan. Julkisuudessa esillä olleesta voi tehdä arvioita ja johtopäätöksiä. Reserviläisten omaehtoisesta kouluttautumisesta tulee nykyistä näkyvämpi ja kiinteämpi osa sotilaallista maanpuolustusta. Vapaaehtoinen maanpuolustus uudistuu ja se tulee vaikuttavuudeltaan siirtymään uuteen aikakauteen. Kannattaa siis kouluttautua omaehtoisesti ja osallistua sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen, koska aktiiviset ja omaehtoisesti kouluttautuvat reserviläiset otetaan aikaisempaa paremmin huomioon kun puolustusvoimat astuu uuteen asentoon. Aktiivinen kannattaa olla ennakoivasti jo tänä vuonna, koska silloin on pakassa mukana jo siirtymävaiheessa. Tänä vuonna Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön koulutustarjonnassa on paljon hyviä sotilaallisia valmiuksia parantavan koulutuksen tapahtumia ja lisää voidaan järjestää, jos (toivottavasti kun) tarvetta ilmenee ja ideoita syntyy. Toivottavasti vuoden kuluttua vuosiraportissamme lukee, että Etelä-Savossa halukkuus sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen on lisääntynyt merkittävästi. Pallo on heitetty, saatko kopin? Hyvää ja turvallista kevättä sekä aurinkoisia kelejä kaikille Savon Vasaman lukijoille, ja osallistukaahan koulutukseen se kannattaa. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö, päällikkö Ari Kuikka Yleisölle avoin SOTAHISTORIALLINEN ESITELMÄTILAISUUS järjestetään torstaina 25.4.2013 klo 18.00 alkaen Kalevankankaan uuden koulun auditoriossa (Raviradantie 16) Esitelmöijinä: Prikaatikenraali Jaakko Aatolainen aiheenaan Stalingrad (Aatolainen on julkaissut 2012 kirjan Hitler, Stalin ja Stalingrad. Ennen esitelmää kannattaa hankkia kirja ja ottaa se tilaisuuteen mukaan, koska hän hyödyntää esitelmässään kirjan kuvia). Suomen sotahistoriallisen seuran varapuheenjohtaja FT Mikko Karjalainen aiheenaan Stalingardin jälkeen Suomessa sotatilanteesta tehdyt johtopäätökset ja käynnistetyt toimenpiteet. Tervetuloa Mikkelin seudun kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö SAVON VASAMA 1 2013 9
ALUEUPSEERIN TERVEHDYS KAIKILLE SAVON VASAMAN LUKIJOILLE Maanpuolustusvuosi 2013 on hyvässä vauhdissa ja Etelä-Savossa on järjestetty koulutusta alueen reserviläisille Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattuna koulutuksena ja aluetoimiston itse järjestämänä koulutuksena. Pääosa koulutuksesta on suunnattu Etelä-Savon maakuntakomppanialle. Vuoden 2014 reserviläiskoulutuksen suunnittelu on edennyt puolustusvoimien toiminnan ja resurssien suunnittelu- ja seurantaprosessin mukaisesti. Vuodelle 2014 suunnitellut koulutustapahtumat käsitellään eri johtoportaissa ja harjoitusten resurssit vahvistetaan loppuvuodesta 2013. Maanpuolustustapahtumien osalta alkuvuodesta on vedetty henkeä loppuvuoden 2012 kiireisen ajanjakson jälkeen. Eri toimijat ovat kuitenkin jo valmistelemassa tulevia tapahtumia. Kannustan kaikkia runsaslukuisesti osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan eri järjestöjen ja yhdistysten tapahtumien järjestelyihin. Aktiivisia toimijoita tarvitaan aina ja muistammehan kaikki sen, että yhteistyö on voimaa. Yhteistyötä tarvitaankin tulevaisuudessa entistä enemmän erityisesti sotilassoittotoimintaa sisältävien tapahtumien järjestelyissä. Tämä tarkoittaa eri toimijoiden tilaisuuksien ajallista ja alueellista keskittämistä sekä yhdistämistä. Vuoden 2014 alusta sotilassoittotoiminnan osalta alueellisen vastuun koko Itä-Suomessa ottaa Maasotakoulun Rakuunasoittokunta Lappeenrannassa. Voidaan sanoa, että sotilassoittokunta toimii tulevaisuudessa viiden maakunnan alueella entisen yhden sijaan. Sotilassoittokuntaa koskevien tukipyyntöjen toimittamiseen puolustusvoimille ei tapahdu muutoksia. Etelä-Savon alueen sotilassoittotoimintaa koskevat tukipyynnöt lähetetään edelleen Etelä-Savon aluetoimistoon. Saatuaan tukipyynnöt vuosittain helmikuun puoliväliin mennessä, aluetoimisto lähettää ne edelleen käsiteltäväksi Rakuunasoittokunnalle. Tammikuussa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö järjesti puolustusvoimien tilaaman Talvitaistelutaidot 2 -kurssin Etelä-Savon maakuntakomppanialle. Koulutus oli nimensä veroinen. Harjoituksen alussa oli pakkasta -30 C ja vajaata vuorokautta myöhemmin oli satanut lunta reilusti lisää. Säätilan lisäksi harjoituksessa oli totutusta poikkeavia elementtejä ja uskonkin, että maakuntajoukko on harjoituksen jälkeen entistä valmiimpi toimimaan talvella. Harjoituksen loppupalaverissa maakuntakomppanian toimintaan sitoutuneita kehotettiin välittämään tietoa joukon toiminnasta ja värväämään joukkoon uusia vapaaehtoisia. Käytän tässä yhteydessä samaani mahdollisuutta ja kannustan kaikkia säännölli- Maakuntakomppanian reserviläiset täyttämässä suursäkkejä tulvavallia varten 10 SAVON VASAMA 1 2013
sestä ja monipuolisesta koulutuksesta kiinnostuneita tulemaan mukaan Etelä-Savon maakuntakomppanian toimintaan. Sotilaskoulutuksen lisäksi maakuntakomppania toimii ja harjoittelee myös yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa koko Etelä-Savon turvaksi. Allekirjoittanut antaa mielellään lisätietoja komppanian toiminnasta ja siihen hakeutumisesta. Etelä-Savossa toteutettiin viranomaisyhteistyöharjoitus helmikuussa. Kuvattu harjoitustilanne alkoi jo edellisen syksyn runsaista vesisateista jatkuen aina talven poikkeuksellisen runsaisiin lumisateisiin ja kovaan pakkaseen. Harjoituksen tavoitteena oli parantaa viranomaisten ja eri toimijoiden kykyä ratkaista luonnonolosuhteiden aiheuttamien häiriötilanteiden aikaansaamia ongelmia. Harjoituksessa oli kolme vaihetta. Ensimmäisen vaiheen johti Etelä- Savon pelastuslaitos. Siinä Mikkelin kaupunki, Kangasniemen ja Mäntyharjun kunnat harjoittelivat ennalta luoduissa tilanteissa kuntien toimenpiteitä yhteiskunnan toimintojen ja väestön turvaamiseksi rauhan ajan häiriötilanteissa. Harjoituksen toisessa vaiheessa eli viranomaispäivänä käytiin läpi kuntien toimenpiteet edellä mainittujen ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Päivään ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen pohdintaan osallistui runsaasti Etelä-Savon kuntien edustajia. Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti totesi, että harjoituksen kaksi ensimmäistä vaihetta avasivat uusia näkökulmia kuntien valmiussuunnitteluun ja niiden painopisteisiin. Myös kuntien kriittisistä toiminnoista ja kohteista saatiin uutta tietämystä. Harjoituksen kolmannessa vaiheessa viranomaiset pyysivät puolustusvoimilta virka-apua. Harjoitukseen osallistuivat maakuntajoukot Etelä-Savosta sekä Etelä- ja Pohjois- Kymenlaaksosta. Harjoituksen tämän vaiheen ruokahuolto toteutettiin MPK:n Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön kurssina. Ruoka ja ruokailun järjestäminen saivatkin runsaasti kiitosta harjoitukseen osallistuneilta. Maakuntajoukkojen toteuttamat virka-aputehtävät käsittivät mm. kadonneen henkilön etsintää, sähkölinjoille aiheutuneiden tuhojen tiedustelua sekä tulvapadon rakentamista. Maakuntajoukkojen reserviläiset totesivatkin harjoiteltujen virka-aputehtävien olleen monipuolisia ja todenmukaisia. Harjoituksen myötä valmiudet virkaavun antamiseksi muille viranomaisille parantuivat entisestään. Etelä-Savon poliisilaitoksen ylikomisario Petri Isokuortti totesi, että Etelä-Savossa on viranomaisten kesken valmiiksi erinomainen toimintaympäristö ja yhdessä tekeminen vain parantaa sitä. Harjoituksessa havaittiin, että maakuntajoukoilla on erittäin hyvät valmiudet harjoiteltuihin monipuolisiin virka-aputehtäviin. Harjoituksen johtajan apulainen kapteeni Mika Haapiainen Etelä-Savon aluetoimistosta totesikin harjoituksen onnistuneen erittäin hyvin. Vuoden 2013 aikana on Etelä-Savossa runsaasti erilaisia maanpuolustustapahtumia, joista suurimpana on itsenäisyyspäivän paraati Mikkelissä. Paraatin katselmus on Mikkelin Hallitustorilla ja ohimarssi Maaherrankadulla. Paraatiin osallistuu henkilöstöä useista maavoimien joukko-osastoista sekä reserviläisjärjestöistä. Kuten todettua, yhteistyö on voimaa, joten kaikki paraatiin halukkaat eri maanpuolustusjärjestöistä, ottakaa yhteys omaan yhdistykseenne ja ilmoittakaa halukkuutenne paraatiin. Paraatissa tarvitaan ainakin lipunkantajia veteraanijärjestöjen ja maanpuolustusjärjestöjen lippulinnaan sekä osallistujia MPK:n Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön, Sotilaskotiyhdistyksen ja rauhanturvaajien riveihin. Talven hyvät hiihtokelit vaihtuvat kohta kevään ja kesän lenkkipolkuihin, joilla voimme kohottaa omaa kuntoamme maanpuolustustasolle. Hyvässä kunnossa on myös mukava osallistua tuleviin maanpuolustustapahtumiin. Toivotan oikein mukavaa kesän odotusta kaikille. Osastoupseeri Yliluutnantti Heikki Tonteri MAANPUOLUSTUSJUHLA Lauantaina 23.3. 2013. klo 14.00 Ristiinan koulukeskuksessa Juhlapuheen pitää Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti Reserviläisliiton tervehdyksen juhlaan tuo liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola Musiikista vastaa Ratsuväen perinnesoittokunta ja taiteilija Sakari Pipatti Esillä myös Matti Puhakan sotahistoriallinen näyttely Kahvitarjoilu klo 13.00 alkaen. Tumma puku/paraatipuku Kunniamerkit SAVON VASAMA 1 2013 11
Savon sotilasperinneyhdistys Porrassalmi r.y:n toimintaa vuonna 2013 Sotilasperinneyhdistys viettää vuosipäiväänsä torstaina 13.6.2013. Vuosipäivää vietetään Upseerikerholla. Päivä alkaa seppeleen laskulla Porrassalmen muistomerkille. Upseerikerholla julkistetaan Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmen VI osa. Kuullaan juhlaesitelmä sekä palkitaan ansioituneita yhdistyksen jäseniä ja tukijoita. Lopuksi pidetään yhdistyksen vuosikokous. Yhdistys jatkaa yhdessä Savonlinnan maakuntamuseon kanssa Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmen kustantamista. Tänä vuonna on vuorossa VI osa. Kirjan päätoimittaja on filosofian maisteri Jutta Julkunen. Teos julkaistaan perinteisesti yhdistyksen vuosipäivänä 13.6.2013. Kirjoittajat ovat jälleen maamme kärkikaartia. Tänä vuonna sotilasaiheisissa kirjoituksissa keskitytään kriisinhallinnan nykypäivään Afganistanissa ja Kosovossa. Tietenkin teos sisältää myös runsaasti mielenkiintoisia puheenvuoroja eteläsavolaisesta kulttuurista. Kirjan voi ostaa vuosikokouksen yhteydessä tai myöhemmin kuten yhdistyksen muitakin julkaisuja. Teoksen hinta on vuosikokouksessa ostettuna 30 muutoin 35. Kirjaa on jatkossa saatavissa myös Mikkelin kirjakaupoista ja Mikkelin ja Savonlinnan museoista. Hinta voi näissä olla korkeampi. Yhdistys toivoo mahdollisimman monen hankkivan tyylikkään teokset kirjahyllyynsä tai lahjaksi ja näin tukevan toimintaamme. Sotilasperinneyhdistys ja Mikkelin äidinkielen opettajien yhdistys ovat jälleen järjestäneet lukiolaisille suunnatun kirjoituskilpailun, jonka tarkoituksena on palauttaa mieliin jatkosodan aika sekä sodan tunnelmat ja tapahtumat. Kilpailu päättyy 18.3.2013. Kilpailun pääpalkintona on ilmainen osallistuminen yhdistyksen järjestämälle perinnematkalle Petroskoihin. Vuoden loppupuoliskolla yhdistys järjestää esitelmätilaisuuden myöhemmin määritellystä aiheesta. Asiasta tiedotetaan, kun se on ajankohtainen. Yhdistys käynnisti viime vuonna projektin, jonka tarkoituksena on kerätä, koota ja tallentaa savolaista sotilasperinne-esineistöä. Mikäli Teillä on esineistöä ja haluatte lahjoittaa ne, niin ottakaa yhteyttä Jalkaväkimuseoon, jonka kokoelmiin mahdollinen aineisto liitetään. Jalkaväkimuseon yhteystiedot: Jalkaväkimuseo Jääkärinkatu 6-8- 50100 Mikkeli puh.015-369666 sähköposti: jalkavakimuseo. mikkeli@surffi.fi Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmen painotuotteet on varastoitu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön varastoon, joka sijaitsee toimitilojen yhteydessä osoitteessa Päiviönkatu 15 50100 Mikkeli. Painotuotteita on myytävänä käteisellä vuosipäivänä vuosikokouksessa sekä yhdistyksen järjestämissä esitelmä- yms. tilaisuuksissa. Painotuotteita on myös noudettavissa kirjavarastosta kun siitä erikseen sopii Ari Kuikan kanssa. Hänen puhelinnumeronsa on 040-5894657 ja sähköposti ari.kuikka@mpk.fi Painotuotteita on saatavissa myös postitse tilaamalla niitä Ari Kuikalta. Postituskulut lisätään tuotteen hintaan. Yhdistyksen hallitus on päättänyt, että postitus tapahtuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, kesälukemiset kesäkuussa juhannuksen alla ja joululahjakirjat marraskuun lopussa. Painotuotteet ovat seuraavat: Porrassalmi-vuosikirja nro II, 20 (v.2009) Porrassalmi-vuosikirja nro IV, 30 (v.2011) Porrassalmi-vuosikirja V 35 (v.2012) Porrassalmi-vuosikirja VI 35 13.6.2013 jälkeen Kyösti Väänänen: Kuninkaallisen Savon Prikaatin miehiä, 30 Sprengtporten-esitelmäsarjan julkaisu: Göran Magnus Sprengtporten - Patriootti vai petturi? 10 Talvisota-esitelmäsarjan julkaisu: Mikkeli Talvisodan päämajakaupunki, 10 Näkökulmia Mannerheimiin julkaisu 10 Helatorstain aikoihin 9.-12.5.2013 järjestetään Petroskoihin, Kontupohjaan ja Sortavalaan suuntautuva perinnematka. Matka sopii naisille, miehille, nuorille, varttuneille, pareille ja sinkuille. Monipuolisissa tietoiskuissa käsitellään kulttuuria, historiaa ja nykypäivää. Matka on täysihoitomatka. Matkan hinta on 495 euroa/henkilö, omalla viisumilla 435 euroa/henkilö. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 60 euroa/henkilö. Matkan hintaan sisältyy ryhmäviisumi, aamiaiset, lounaat ja illalliset, (myös meno- ja paluupäivän lounas sisältyy hintaan), majoittuminen kahden hengen huoneissa, ohjelman mukaiset kiertoajelut, opastukset ja sisäänpääsymaksut. Lisätietoa matkasta voi kysellä Heimo Marttiselta Kiiskinmäenkatu 31-33 D 15, 50130 MIK- KELI puh 050-5914470 heimo.m1@ surffi.fi. Tämän jutun ilmestyessä on saatavilla ainoastaan mahdollisia peruutuspaikkoja. 12 SAVON VASAMA 1 2013
Hyvä maanpuolustusväki Siirryttyäni vuoden vaihteessa Etelä-Savon aluetoimiston päällikön tehtävään lienee paikallaan lyhyt esittäytyminen. Olen syntyisin Turusta, mutta vanhempieni työ vei Savoon ja Kuopioon jo ensimmäisen ikävuoteni jälkeen. Vuonna 1966 muutimme Mikkelin Maunukselankadulle. Mikkeli oli noihin aikoihin idyllinen ja upeiden puutalokortteleiden kaupunki. Lasten maailmassa kerrostaloissa asuivat kaupunkilaiset ja puutaloissa, joiden sisäpihoilla saattoi vielä nähdä hevosia, maalaiset. Reviirin puolustaminen tuli jo tuolloin tutuksi. Vuonna 1969 vanhempani päättivät ryhtyä maalaisiksi tai ainakin maalla asujiksi ja hankkivat Haahkalankylältä Kaituenmäen tilan, jonka viime vuonna 100 vuotta täyttänyttä päärakennusta nyt isännöin. Tästä on helppo siirtyä harrastuksiin. Talon ja tilusten kanssa ei vapaa-ajan ongelmia pääse syntymään, loppuosa vapaa-ajasta menee verstaalla vanhojen ajoneuvojen parissa. Koulut siis kävin Mikkelissä. Sotilasura alkoi kiinnostamaan varusmiespalveluksen aikana Savon Prikaatin 1. Jääkärikomppaniassa. Usko suorituskykyyn sodassa oli kova ja yhteishenki erinomainen. Nämä yhdistettynä isänmaalliseen kotikasvatukseen johti opintojen aloittamiseen Kadettikoulussa heti varusmiespalveluksen jälkeen. Tuolloin en olisi voinut kuvitella miten monipuolisia ja mielenkiintoisia tehtäviä Puolustusvoimat on urani aikana minulle tarjonnut. Valmistuttuani jalkaväen luutnanttina vuonna 1986 tuntui luontevalta palata palvelukseen kotivaruskuntaani Mikkeliin ja siellä tällä kertaa Panssarintorjuntakomppaniaan, missä toimin joukkueen kouluttajana, varapäällikkönä ja VT- komppanian päällikkönä valitettavan lyhyeksi jääneen ajan ennen siirtoani silloiseen Päällystöopistoon. Päällystö- ja Maanpuolustusopistosta tuli lopulta pitkäaikaisin palveluspaikkani, tosin siitä ajasta meni kaksi vuotta jatko-opinnoissa Taistelukoululla ja vuosi sotilastarkkailijana Etelä-Libanonissa. Rauhanturvakokemuksen myötä hankkiuduin esiupseerikurssin jälkeen töihin YK-koulutuskeskukseen Niinisaloon ja parin vuoden jälkeen sieltä viimeiselle Liisankadulla järjestetylle yleisesikuntaupseerikurssille. Esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssilla erikoistumisalani oli strategia ja kansainvälinen yhteistyö. YEK:n jälkeen palvelus Helsingin sotilasläänin esikunnan henkilöstöosastolla katkesi vuoden pikakomennukseen SFOR-operaation esikuntaan Sarajevossa, jonka jälkeen palasin HELSLE:n operatiiviselle osastolle, myöhemmin turvallisuus, -valmius ja tiedustelusektorin johtajaksi. Pääesikunta ja sen Kansainvälinen osasto oli seuraava osoite. Kahdenvälisellä yhteistyösektorilla koordinoitiin PV:n kahdenvälistä sotilasyhteistoimintaa, valmisteltiin Pääesikuntien väliset vuotuiset yhteistoimintaneuvottelut, vastattiin ulkovaltojen sotilasasiamiesten perehdyttämisestä Puolustusvoimiin ja järjesteltiin ylijohdon kansainvälisiä neuvotteluita. Vuoden 2005 tienoilla kansainvälistä osastoa alettiin ajamaan alas ja vastuita siirtämään toimialajaon mukaisesti PE:n muille osastoille. Tähän saumaan sektorijohtajalle, joka pian olisi jäänyt ilman sektoria, tarjoutui tilaisuus lähteä puoleksi vuodeksi USCENTCOM:iin Floridaan ja pian sen jälkeen kolmen vuoden komennukselle Suomen NATO -edustustoon Brysseliin kaksoishatutettuna Suomen edustajaksi NATO:n operaatioesikunnassa Monsissa. Edellisessä tehtävässäni Kaartin Jääkärirykmentin esikuntapäällikkönä sain palvella reilut kolme vuotta, jälleen vuosien tauon jälkeen Puolustusvoimien tärkeimmän ydintehtävän eli asevelvollisten koulutuksen ja sodan ajan joukkotuotannon parissa. Tästä oli luonteva jatkaa reservin koulutuksen, asevelvollisuusasioiden, viranomaisyhteistyön ja maanpuolustustyön pariin täällä Etelä-Savossa ja Mikkelissä, minne halusin, ja tiesin palaavani jossain urani vaiheessa. Valmistumiseni jälkeen laskin asuneeni yli kahdessakymmenessä eri osoitteessa, kun pitkät ulkomaan komennukset ja sotakoulujen kurssit lasketaan mukaan. Jokainen tehtävä on ollut toistaan mielenkiintoisempi ja toivon, että voin nyt Savoon palattuani antaa jotain Puolustusvoimien minulle tarjoamasta kokemuksesta ja opista takaisin rakkaalle kotiseudulleni. Ja lopuksi tärkein. Perheeseeni kuuluu 4 vuotias Lydia ja 6 vuotias Amos, jotka opiskelevat Helsingissä ja tutustuvat suloiseen Savon maahan aina, kun heidän aikataulunsa antavat myöten. Hyvin yhteistyö- ja maanpuolustusterveisin, Heikki Saarento SAVON VASAMA 1 2013 13
PKARPR Prikaatin perintö jää elämään osaamisessa ja perinteissä Pohjois-Karjalan prikaati muodostettiin Kontiorannan ja Ylämyllyn varuskunnista Puolustusministeriön päätöksellä 1.7.1990. Varuskuntaa Kontiorantaan alettiin perustaa jo talvisodan päättymisen jälkeen kesäkuussa 1940. Ensimmäisenä alueelle ryhmitettiin Kollaalla taistellut Jalkaväkirykmentti 34:n I pataljoona, joka majoittui Tykistönmäen alueelle. Lähiympäristöön saapuivat kesän aikana myös muut varuskunnan alueelle sijoitettavat joukot, jotka koostuivat pääosin jalkaväkirykmenteistä 34 ja 36. Joukoista muodostettiin 9. Prikaati, josta jatkosodan alkaessa perustettiin Jalkaväkirykmentti 9. Jatkosodan aikana varuskunnassa toimi järjestelykeskus, jonka kautta kulki rintamalle yli 50 000 miestä. Se, että varuskunta on 50 vuotta vanhempi kuin nykyinen joukkoosastomme, kuvaa osaltaan hyvin sitä monisäikeistä ja vaihtelevaa taivalta, joka Pohjois-Karjalan prikaatilla ja sen rauhan ajan edeltäjäjoukoilla on takanaan. Huhtikuusta 1941 kesään 1941 9. Prikaati, loppuvuodesta 1944 kevääseen 1948 Kontiorannan - Nurmeksen - Ylämyllyn alueella Jalkaväkirykmentti 3, toukokuusta 1948 marraskuuhun 1952 Jääkäripataljoona/JR 3, joulukuusta 1952 vuoden 1956 loppuun Jääkäripataljoona 5 ja vuoden 1957 alusta kesäkuuhun 1990 Karjalan Jääkäripataljoona. Pohjois-Karjalan prikaati vaalii joukko-osastoperinteitä, pohjoiskarjalaisia sotilasperinteitä ja jääkäriperinteitä. Joukko-osastoperinteet kantautuvat Narvan taisteluun 20.11.1700, josta on peräisin myös prikaatin vuosipäivä. Narvassa kuningas Kaarle XII löi venäläiset itäsuomalaisen jalkaväen avulla. Pohjoiskarjalaiset sotilasperinteet perustuvat vapaaehtoisiin talonpoikaisjoukkoihin sekä 1700-luvulla perustettuun Karjalan jääkärijoukkoon. Jääkäriperinteet pohjautuvat vuonna 1918 perustettuihin Karjalan rykmentteihin ja näiden yhteiseen perinnejoukkoon, joka on Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27. Varuskuntansa historiaan liittyen prikaati vaalii myös talvisodan Kollaan ja jatkosodan Jalkaväkirykmentti 9:n taistelijoiden perintöä. Pohjois-Karjalan Prikaatin punaiseen ja mustaan nelijakoisessa lipussa on kapea reunoihin asti ulottuva jalasristi, jonka päällikkeenä ovat Karjalan vaakunan tunnukset. Pohjois-Karjalan Prikaatin kunniamarssi on Karjalan jääkärien marssi. Marssi periytyy vuonna 1788 perustetulta Karjalan jääkärijoukolta. Marssista ei ole säilynyt alkuperäisiä nuotteja eikä säveltäjästä ole tietoa. Marssille sanat kirjoitti Elli Hällström tammikuun lopulla vuonna 1918. Marssia soitettiin mm. Viipurin valtauksen paraatissa. Vuonna 1919 Karjalan jääkärien marssi vahvistettiin armeijan aamu- ja iltasoittomarssiksi. Nykypäivää Pohjois-Karjalan prikaatin tehtävänä on ollut kouluttaa varusmiehistä ja reserviläisistä hyvähenkisiä, hyväkuntoisia ja osaavia sodan ajan jalkaväkijoukkoja itäsuomalaisiin olosuhteisiin. Prikaatin tavoitteena on ollut kehittyä johtavaksi jalkaväkikoulu- 14 SAVON VASAMA 1 2013
tuksen ja siihen liittyvän tutkimuksen ja erikoisosaamisen keskukseksi. Siinä on myös onnistuttu, mistä osoituksena prikaatin vastuulle käsketty monitahoinen ja runsas tutkimus- ja kokeilutoiminta. Muun muassa maavoimien uudistetun taistelutavan pilotointi on luonut prikaatin henkilöstölle puolustusvoimallista käytännön erityisosaamista. Vuositasolla prikaati on kouluttanut noin 1400 varusmiestä sodan ajan jalkaväkijoukkoihin. Reservin joukkoja on myös koulutettu runsaasti sekä kertausharjoituksissa että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa yhteistoiminnassa järjestetyissä vapaaehtoisissa harjoituksissa. Pohjois-Karjalan prikaati lakkautetaan osana puolustusvoimauudistusta kuluvan vuoden lopussa. Maakuntaan jää lakkautuksen jälkeen kaksi puolustusvoimien organisaatiota. Pohjois-Karjalan aluetoimisto jatkaa toimintaansa Joensuussa ja pitää yhteyttä maakunnan asevelvollisiin, viranomaisiin, eri maanpuolustusjärjestöihin ja muihin yhteistyötahoihin. Joensuuhun 1.1.2015 perustettava Puolustusvoimien palvelukeskus tuo maakuntaan yli sata puolustusvoimien työpaikkaa. Palvelukeskus tuottaa koko puolustusvoimille mm. henkilöstö- ja taloushallintoon liittyviä palveluja. Pohjois-Karjala ei siis jää rauhan aikanakaan vaille puolustusvoimien toimintoja ja poikkeusoloissa maakuntaa puolustetaan kuten ennenkin, nyt vain uudessa muotissa. Uudet paikallisjoukot toimivat tässä erityisen suuressa roolissa. Pohjoiskarjalaiset asevelvolliset koulutetaan edelleen joukkoihin, joilla maakuntaa on tarkoitus puolustaa. Varusmieskoulutuksen osalta tammikuussa 2013 palveluksensa aloittanut saapumiserä jää prikaatin viimeiseksi. Kaikille kouluttamillemme varusmiehille annetaan yhtä laadukas, mielekäs ja turvallinen koulutus kuin aina ennenkin, huolimatta siitä, että lakkautustoimenpiteitä tehdään pitkin vuotta peruskoulutuksen lomassa. Johtajakoulutuksen osalta peruskoulutuskauden jälkeen johtajakoulutukseen valitut komennetaan pääsääntöisesti Karjalan prikaatiin ja Kainuun prikaatiin, jossa he palvelevat kotiutumiseensa saakka. Prikaatin viimeiset varusmiehet kotiutetaan 19. joulukuuta. Karjalan jääkärit jalkaväen tulevaisuuden luojina Huolimatta vuosikymmenten ajan Kontiorannassa jatkuneen jalkaväkikoulutuksen päättymisestä, tulee Karjalan Jääkäreiden käden jälki näkymään myös vuosikymmeniä eteenpäin. Pienenä jalkaväen koulutuskeskuksena olemme usein saaneet osallistua puolustusvoimien materiaalikokeiluihin ja taktiikan kehittämiseen. Parin viimeisen vuoden aikana on uudistuva maavoimien taistelutapa ja siihen liittyvä kokeilutoiminta sekä työllistänyt että samalla vahvistanut paikkaamme jalkaväen kärkiosaajana. Karjalan Jääkäripataljoona tukee jalkaväen tulevaisuutta toteuttamalla myös viimeiseksi jäävällä 113 saapumiserällään maavoimien uudistetun taistelutavan mukaista alueellisten joukkojen kokeilutoimintaa. Kokeilutoiminta huipentuu toukokuussa 2013 Lapissa järjestettävään taisteluosaston harjoitukseen, jonne Karjalan Jääkäripataljoona keskitetään pääosillaan. Viimeisessä isossa koitoksessaan, Lapissa toimeenpantavassa TROM- BI13 taisteluosaston taisteluharjoituksessa Karjalan Jääkärit keskittyvät uudistettavan jääkärikomppanian taistelun harjoitteluun osana alueellista taisteluosastoa. Käytössämme olevat johtamisjärjestelmät lähiradioineen, taistelijoiden optiikka sekä hyvä maastoliikkuvuus tulevat osoittamaan kehittyvän jalkaväen potentiaalin uudistetussa taistelutavassa. Pitkä ketju Karjalan Jääkäreiden kouluttamisessa Pohjois-Karjalassa on päättymässä puolustusvoimauudistuksen päätösten mukaisesti. Viimeinen joukkotuotettu saapumiserä kotiutuu pääosillaan kesäkuussa vuonna 2013 ja tämän jälkeen maakunnan nuoret suorittavat asepalveluksensa muissa maavoimien tai rajavartiolaitoksen joukko-osastoissa. Keskeinen asemamme maavoimien toteuttamassa kokeilutoiminnassa varmistaa sen, että tulevatkin ikäluokat saavat kokea Karjalan Jääkäreiden perinnön uudistuvan taistelutavan myötä. Karjalan Jääkäripataljoonan lippu poistuu joukkojen edestä, mutta sen perintö tulee liehumaan jäljellejäävien jalkaväkipataljoonien lipuissa. Karjalan Jääkäripataljoonan osaava henkilökunta ohjautuu puolustusvoimauudistuksessa monipuolisesti maavoimien ja jalkaväen eri tehtäviin. Pataljoonan viimeisessä perinnepäivässä 25.2.2013 henkilökunnalle jaettavat Karjalan Jääkäripataljoonan pienoisliput tulevat muistuttamaan työyhteisöämme ikimuistoisista hetkistä Karjalan Jääkäreiden kouluttamisessa sekä samalla siitä työstä, jonka olemme tehneet jalkaväen tulevaisuuden luomiseksi. SAVON VASAMA 1 2013 15
Lakkauttamistoimet Varuskunta luovutetaan Senaatti-kiinteistöille kuluvan vuoden viimeisenä päivänä, jolloin prikaatin toiminta käytännössä lakkaa. Sitä ennen tapahtuu paljon asioita mm. henkilöstön ja materiaalin siirrot, varuskunta-alueen tyhjentäminen, kasarmien sulkeminen ja harjoitusalueiden ja ampumaratojen ennallistaminen. Pohjois-Karjalan prikaatin lippu poistuu viimeisen kerran jäljellä olevan joukon edestä ja kielekkeinen valtiolippu lasketaan alas. Aluetoimisto jää jatkamaan Pohjois-Karjalan aluetoimisto perustettiin 1.1.2008 jatkamaan edeltäjänsä lakkautetun Pohjois-Karjalan sotilasläänin esikunnan työtä. Aluetoimisto vaalii nykyään myös muiden edeltäjiensä eli suojeluskunta- ja sotilaspiirien perintöä. Pohjois-Karjalan aluetoimisto siirtyy prikaatin lakkauttamiseen liittyen uusiin tiloihin Joensuuhun 3.8.2013. Samoissa tiloissa tulee työskentelemään myös MPK:n Savo-Karjalan maanpuolustuspiirin henkilöstö. Toimistotilojen lisäksi käytetään Ylämyllyn tiloja. Aluetoimiston tehtävät säilyvät nykyisellään vuoden 2014 loppuun saakka. Aluetoimisto suunnittelee sotilaallisen maanpuolustuksen, hoitaa asevelvollisuusasioita, pitää yhteyttä muihin viranomaisiin sekä maakunnan reserviläis-, veteraani- ja muihin maanpuolustusjärjestöihin. Aluetoimisto on osa Itä-Suomen sotilasläänin esikuntaa vielä vuoden 2014 ajan, jonka jälkeen siitä tulee osa Kainuun prikaatia. Aluetoimisto tulee saamaan muutoksen yhteydessä jonkin verran myös uusia tehtäviä lakkautettavalta sotilasläänin esikunnalta ja jonkin verran Pohjois-Karjalan prikaatilta. Yksityiskohdat selviävät tulevan syksyn aikana. Merkittävää on kuitenkin se, että muutoksessa syntyy Joensuuhun uusi varuskunta 1.1.2015. Se sisältää kaikki alueella toimivat puolustusvoimien yksiköt, uusi palvelukeskus ml. Varuskunnan päällikkönä toimii aluetoimiston päällikkö. Aluetoimisto tukeutuu toiminnassaan jo 1.7.2013 alkaen Kainuun prikaatiin. Se tuottaa sille muun muassa erilaisten harjoitusten huollolliset palvelut sekä tarvittavan kouluttajatuen, ainakin suurempiin harjoituksiin ja ampumaleireille. Kertausharjoituksia tullaan järjestämään sekä Ylämyllyllä että Sotinpurolla. Suuremmat taisteluharjoitukset järjestetään eri puolilla maakuntaa, kuten on aikaisemminkin tehty. Tämänhetkisen tiedon mukaan maavoimien isompi taisteluharjoitus järjestetään Pohjois-Karjalassa jo alkukesällä 2015. Aluetoimisto aloittaa uudessa henkilöstökokoonpanossa 1.1.2014. Sen vahvuus on silloin 26 henkilöä. Heistä 20 tulee prikaatista ja loput muista joukko-osastoista. Aluetoimiston nykyinen henkilöstö omaa vankkaa kokemusta aluehallintotehtävistä ja uudet henkilöt ajetaan sisään toimintaan tarvittavan koulutuksen ja perehdytyksen kautta. Tämän jälkeen aluetoimistolla on täysi valmius toteuttaa sille suunnitellut tehtävät Pohjois-Karjalan maakunnassa. Lopuksi Hyvä perustan tulevaisuuden maanpuolustustyölle ja maanpuolustushengelle antaa vuosien mittainen, laadukas perustyö maanpuolustuksen kaikilla osa-alueilla sekä kiinteä ja erittäin tiivis yhteistoiminta varuskunnan kaikkien yhteistoimintakumppaneiden kanssa. Kaikilla on luja usko siihen, että varuskunnan lakkauttamisesta huolimatta maanpuolustustyö ja -henki elää maakunnassamme vahvana tulevinakin vuosina ja vuosikymmeninä. Teksti: Eversti Jari Kytölä, Pohjois-Karjalan prikaatin komentaja Eversti Jouni Mattila, Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö Everstiluutnantti Rainer Kuosmanen, Karjalan jääkäripataljoonan komentaja Everstiluutnantti Martti Koivula, Pohjois-Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö Tiedotussihteeri Marko Jalkanen, Pohjois-Karjalan prikaatin tiedottaja 16 SAVON VASAMA 1 2013
Talviketun Taivallus 2013- harjoitus pidettiin 19-20.1.2013 Mikkelissä. Harjoitus alkoi lauantaiaamuna varusteiden, kuten suksien, ahkioiden yms. jakamisella ja teoriaoppitunnilla, jossa käytiin läpi erilaisia asioita majoittumiseen ja maastossa liikkumiseen liittyen talviolosuhteissa. TALVIKETUN TAIVALLUS 2013 Varusteet pakattiin ahkioihin ja sukset säädettiin itselle sopiviksi. Annettiin käsky tehtävästä ja päästiin liikkeelle. Maasto oli haasteellinen juuri eripuolilta Suomea kokoontuneelle joukolle. Isot mäet nostivat hikipisaroita erityisesti ahkion vetäjille niin mäkiä noustessa kuin niitä alas laskettaessakin. Hämärän laskeutuessa saavuttiin majoitusalueelle. Välittömästi jatkettiin majoitusvarusteiden siirtämistä harjoitusta tukevasta autosta majoitusalueelle. Tekemistä oli paljon, kun telttoja pystytettiin, puita tehtiin ja omiakin varusteita huollettiin siinä samalla. Osa joukosta oli tällä aikaa siirtynyt valmistelemaan siirtymälatua illalla tapahtuvaa kohteen tiedustelua varten. Kokemusta saatiin myös pimeässä (hämärässä) suunnistamisesta umpihangessa suksilla. Myöhemmin illalla aluetta tiedusteltiin koko joukolla. Havaintoja tehtiin käytettyyn aikaan nähden varsin runsaasti. Kenellekään ei sattunut minkäänlaista tapaturmaa öisessä metsässä liikuttaessa vaikka maasto oli osittain melko vaikeakulkuista. Henkilökohtaisen huollon jälkeen oli vuorossa hyvin ansaittu lepo teltan lämmössä. Sunnuntaina herättiin ennen päivän valkenemista otsalamppujen valossa aamutoimiin. Tehtävänä oli jatkaa illan tiedustelua siitä mihin illalla lopetettiin. Paikoitellen metsässä tuntui olevan melkein ruuhkaa, eivätkä kaikki vastaantulijat toivotelleet meitä tervetulleeksi. Suoritimme kuitenkin oman tehtävämme ja saimme arvokkaat tie- dot, joita olimme hakemassa. Harjoitusjoukon toiminta muuttui koko ajan sujuvammaksi, mutta kello kävi kiivaasti. Oli otettava ensimmäinen askel harjoituksen päättämisen suuntaan majoitusalueen purkamisen muodossa. Paluumarssilla hiihtäminen ahkioiden kanssa sujui selvästi edellispäivää paremmin. Jarrumies vaihtui vetomieheksi suoraan liikkeessä jne. Iltapäivällä palautettiin varusteet ja todettiin, ettei yhtään varustetta kadonnut viikonlopun aikana. Tämä kertoo omaa kieltään harjoitusjoukosta. Harjoitukseen osallistuneet henkilöt olivat hyvin motivoituneita, aktiivisia ja huolellisia. Mikkelin Reserviläiset kiittää kaikkia harjoitukseen osallistuneita kurssilaisia ja järjestelyissä mukana ollutta puolustusvoimien ja MPK:n henkilöstöä sekä muuten harjoituksen taustalla avustavaa työtä tehneitä henkilöitä. Harjoituksen vastuullisena järjestävä oli Mikkelin Reserviläiset Ry. Harjoitus liittyi olennaisesti Maakuntajoukkojen talvitaisteluharjoitukseen. Teksti ja kuvat: Mika Häkkinen SAVON VASAMA 1 2013 17
Maanpuolustusnaisille uusi puheenjohtaja Olen Ella Liukkonen Pieksämäeltä. Aloitin Maanpuolustusnaisten Etelä-Savon piiri ry:n puheenjohtajana tämän vuoden alussa. Vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön tulin mukaan maanpuolustuskoulutuksen kurssien kautta. Ilmoitus lehdessä Kansalaisen turvakurssista herätti kiinnostukseni yhdeksänkymmentäluvun alussa. Kurssi tuli käytyä ja sen jälkeen monta muuta kurssia eri aihein. Pieksämäen Seudun Maanpuolustusnaisiin liityin 1996 ja samantien hallitukseen rahastonhoitajaksi. 2007-2009 olin yhdistyksen puheenjohtaja ja nyt olen varapuheenjohtaja. Toimin myös naisten valtakunnallisen jotoksen Ristikiven Kierroksen johtajana 2008. Elanto tulee maataloudesta, hoidan mieheni kanssa luomu emolehmätilaa. Työ on melko sitovaa ja ajoittain kiireistäkin, mutta kun tekee omaa työtä voi järjestää myös aikaa harrastuksille. Olen aina pitänyt tärkeänä, että työtä maustetaan harrastuksilla. Noin kolmekymmentä vuotta harrastin suunnistusta. Sitten rastien viehätys haihtui, mutta metsässä liikkuminen jatkui paikallisen hirviseurueen ajoporukassa. Koirat oppivat ajohommat ja minä siirryin passiporukkaan. Syksyiset viikonloput kuluvat mukavasti hirvijahdissa. Toimin myös Maataloustuottajain Pieksämäen yhdistyksessä. Olen joskus miettinyt, miksi vapaaehtoinen maanpuolustustyö kiinnostaa ja olen tullut siihen tulokseen miksei vapaaehtoinen maanpuolustustyö. Antaahan se paljon mahdollisuuksia oppia uutta sekä syventää tietoja turvallisuuden eri alueilta ; yksilöstä yhteiskuntaan. Isänmaallisuus tuo toimintaan juhlavuutta ja muistuttaa maanpuolustustyön tärkeydestä ja perinteiden arvokkuudesta. Ja ennen kaikkea toiminta on hauskaa samanhenkisten ihmisten yhteistyötä. Uuteen haasteeseeni Etelä-Savon piirin puheenjohtajana suhtaudun uteliaalla mielenkiinnolla, samoin kun Maanpuolustusnaisten Liiton liittohallituksenkin toimintaan. Alku sujuu tutustuessa tehtäviin ja uusiin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteenani on tuoda esille naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä, aktivoida nykyisiä jäseniä ja saada uusiakin jäseniä mukaan toimintaan. Yhteistyöterveisin! Ella Liukkonen Maanpuolustusnaisten Etelä-Savon piiri ry:n puheenjohtaja 18 SAVON VASAMA 1 2013
Veteraanien ja reserviläisten haastekilpailu Punkaharjulla Punkaharjulla kisataan vuosittain veteraanien ja reserviläisten välillä. Viime syksynä haastekilpailu vietiin läpi tapahtuman ideoineen Esko Salakan muistokilpailuna. Kyse on veteraanien, reserviläisten ja reserviupseerien yhteinen ampumakilpailu. Voittoisa veteraanien puolesta kilpaillut joukkue vasemmalta lukien: Pekka Laamanen, Arto Hokkanen, Olli Nepponen, Pekka Kero ja Esko Laamanen. Tapahtuma oli samalla reserviläisten ja veteraanien yhteinen tapaaminen, joka keräsi Pakkaspirtin radalle yli 30 osanottajaa ja kilpailun seuraajaa. Muistokilpailu vietiin läpi viisimiehisin joukkuein. Kisassa ammuttiin yhteensä 105 laukausta eli yhtä monta kuin talvisodassa oli päiviä. Aseena oli veteraanien ja vanhempien reserviläisten hyvin tuntema perinteinen sotilaskivääri eli niin sanottu pystykorva. Ennen kilpailua osallistujat ja veteraanit saivat nauttia maittavaa muikkukeittoa. Veteraanijoukkueessa ei ole tällä kertaa yhtään veteraania, kertoi Punkaharjun Rintamaveteraanien puheenjohtaja Seppo Korpelainen. Veteraanijoukkueen muodostivat Pekka Laamanen, Esko Laamanen, Pekka Kero sekä kenraali evp Olli Nepponen ja Etelä-Savon aluetoimiston päällikkönä kisan aikaan toiminut everstiluutnantti Arto Hokkanen. Lieneekö ollut ammattisotilaiden ansiota, mutta veteraanijoukkue otti selvän voiton toiseksi tulleeseen Punkaharjun reserviupseerien joukkueeseen. Kisan kolmas oli Punkaharjun reserviläisistä koottu joukkue. Kilpailun parhaan henkilökohtaisen suo- rituksen teki Arto Hokkanen. Reserviläis- ja seudun veteraanijärjestöt ovat tehneet yhteistyötä 1990-luvun puolivälistä alkaen ja nyt käyty haasteammunta on ollut ohjelmassa jo kymmenkunta vuotta. Paljon meillä on muitakin tapahtumia, mutta tämä on yksi kohokohdista, Korpelainen totesi. Teksti Esa Hirvonen Kuva: Länsi-Savo VERENLUOVUTUSKILPAILU Neljä vuotta käynnissä ollut verenluovutuskilpailu on saatu ratkaistuksi. Viime vuoden kilpailun voitti niukasti Juvan Reservinupseerit seitsemällä luovutuksella, jolloin jäsenmäärään suhteutettuna tulos on 0,12. Toiseksi sijoittui Mikkelin Reservinupseerit tuloksella 0,10 ja kolmanneksi Mikkelin Reserviläiset tuloksella 0,05. Juvan Reservinupseereille voitto oli kolmas, joten kiertopalkinto jää pysyvästi Juvalle. Vaikka kilpailu päättyykin tällä erää tähän, niin toivottavasti käytte edelleen antamassa kallisarvoisen lahjanne lähimmäisenne hyväksi. KAMPAAMO-PARTURI SAVON VASAMA 1 2013 19
Ristiinan Reserviläiset r. y. 50 vuotta Yhdistys on perustettu 31.1.1962, jolloin yhdeksän ristiinalaista aliupseeria perustivat yhdistyksen, jonka nimeksi tuli Ristiinan Reservin Aliupseerit r. y. Nimi muutettiin v.1997 alusta muotoon Ristiinan Reserviläiset r. y. Jäsenmäärämme on vakiintunut n.90 jäsenen paikkeille. Seppelettä laskemassa Ristiinan sankarihautausmalla Ari Vornanen,Matti Puhakka ja Eero Viljakainen; Kunniavartiossa Pekka Puhakka ja Juhani Pöntinen. Uuden yhdistyksen ensimmäisiä toimintamuotoja olivat yhdessä upseerien kanssa järjestettävät kerhoillat (silloinen nimi tupaillat), joita järjestettiin jäsenten kodeissa. Tupaillassa oli yleensä jonkun jäsenen ja välillä ulkopuolisenkin henkilön pitämä esitelmä maanpuolustusta sivuavalta alalta. Alkuaikoina oli myös viihteellisemmältä ohjelmaa, kuten tietokilpailuja, lausuntaa, elokuvia yms. Kerhoiltoja järjestetään edelleen vuorokuukausina upseerien kanssa. 1960 luvulta alkaen upseerien kanssa on järjestetty myös itsenäisyyspäivän juhlia sekä itsenäisyyspäivän ja jouluaaton kunniavartiot sankarihaudoilla. Uuden yhdistyksen toimintaan rahoitettiin jäsenmaksujen ja tupailloissa kerättävien kolehtien lisäksi erilaisia talkoilla sekä julkaisemalla, nykyisin kiellettyä, verokalenteria. Nykyisiä rahanhankinta keinoja on meillä ainoastaan kiinteistömme Majakallion vuokraustoiminta ja kahviteltan pitäminen markkinoilla, jossa naisosastomme on toiminta-aikanaan ollut suureksi avuksi. Kilpailutoiminta alkoi välittömästi yhdistyksen perustamisen jälkeen, ja kilpailumuotoina olivat pienoiskivääri ja -pistooli, sekä ilmakivääri, ja Erkki Freybergille yhdistyksen standaarin luovuttivat Matti Puhakka, Osmo Suominen ja Erkki Viljakainen 50-vuotisjuhlassa Reserviläisliiton pronssisella ansiomitalilla palkitut vasemmalta Jarno Pöntinen, Pekka Puhakka, Kari Jukarainen, Ari Vornanen, Mikko Puhakka, Raimo Nylander -pistoolikilpailut, ensiksi upseereita vastaan ja myöhemmin tuli mukaan metsästysseura ja naapuri yhdistyksiä. Yhdistykseemme on kuulunut valtakunnallisestikin menestyneitäampujia, mm. Olavi Mänttäri ja Jorma Åsbacka. Alkuvuosina kilpailtiin myös autosuunnistuksessa. Yhdistyksellämme oli myös v. 1964 perustettu naisosasto, jonka järjestämänä ja Lauri Takalan suunnittelemana saimme oman lipun v.1978. Lipusta Takala suunnitteli standaarin 1981. Naisosasto lakkautettiin 2000 luvun alussa. Vuonna 1970 silloinen yhdistyksemme johtokunta osti yhdistykselle Majakallio-nimisen kesäpaikan Saimaan rannalta Pettilän kylästä. Seuraavana vuonna vanhaa taloa remontoitiin talkoilla ja tontille tehtiin tie. Vuonna 1972 tehtiin Majakallion alueelle ampumarata, jossa myöhemmin käytiin monet kilpailut, ennen kuin kiristyneen lainsäädännön vuoksi rata jouduttiin lopettamaan. Yhdistyksemme 50 v. juhlia vietettiin 15.4.2012 Ristiinan seurakuntatalon valon salissa. Paikalla oli vieraita ja jäseniä n. 60 henkilöä. Juhlassa jäseniämme muistettiin erilaisin kunnianosoituksin. Ainoalle juhlien aikaan elossa olevalle perustajajäsenelle Erkki Freybergille luovutettiin yhdistyksen standaari, jollaisen saivat myös Raimo Nylander ja Veijo Haikonen. Reserviläisliiton pronssisen ansiomitalin saivat Kari Jukarainen, Ari Vornanen, Jarno Pöntinen, Mikko Puhakka, Pekka Puhakka Teksti: Eero Viljakainen, Juhani Pöntinen Kuvat: Ristiinan Reserviläiset 20 SAVON VASAMA 1 2013