Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 10/2012: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia 2012 2014

Tuotantolautakunta LIITTEET 19.12.2012

Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 10/2012: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia 2012 2014 KANNEN KUVA: Niko Väisänen LUKIJALLE... 2 1. STRATEGIATYÖN PROSESSIKUVAUS... 3 2. PÄIHDETILANTEEN SEURANTA INDIKAATTORIEN AVULLA... 5

3. MIKKELIN PÄIHDETILANNE... 6 3.1 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TAUSTATEKIJÄT... 6 Työttömyys -indikaattorin arvon muutoksia tulee jatkuvasti arvioida mm. suhteessa kunnan toimeentulotukimenoihin ja seuraaviin palveluihin: työttömien terveydenhuolto ja työttömien aktivointi.... 8 Asunnottomuusindikaattorin kohdalla tulee kunnassa pohtia seuraavia kysymyksiä.... 8 3.2 NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ... 9 3.3 ALKOHOLINKULUTUS... 13 4. PÄIHDEHUOLLON PALVELUT... 14 4.1 Päihdehuollon avopalvelut... 14 4.2 Päihdesairauksien hoito katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa... 15 4.3 Päihdesairauksien hoito terveydenhuollossa... 16 5. LASTEN HUOSTAANOTOT JA LASTENSUOJELUN TUKITOIMET... 17 6. RIKOLLISUUS, RATTIJUOPUMUS JA PÄIHTYMYKSEN TAKIA SÄILÖÖNOTETUT... 19 7. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN KUSTANNUKSET... 21 8. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ MIKKELISSÄ... 23 9. KAUPUNGIN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YDINSTARTEGIA... 24 10. Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT... 30 10.1 SIVISTYSTOIMI: Päivähoito... 30 10.2 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Neuvolatoiminta... 31 10.3 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Kouluterveydenhuolto... 32 10.4 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Opiskeluterveydenhuolto (2.asteen oppilaitokset ja MAMK) 33 10.5 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Avoterveydenhoito/lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminta... 34 10.6 ETELÄ-SAVON TYÖTERVEYS... 35 10.7 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Kotihoito... 36 10.8 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksikkö ja mielenterveysvastaanotto... 37 10.9 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Sosiaalityö... 38 10.10 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: A-klinikka (ostopalvelut)... 40 10.11 SOSIAALI- ja TERVESYTOIMI: Nuorten kehityksen tukiyksikkö... 411 10.12 SIVISTYSTOIMI: Koulutuspalvelut... 42 10.13 SIVISTYSTOIMI: Liikunta- ja nuorisopalvelut... 433 10.14 MIKKELIN SEURAKUNTAYHTYMÄ... 444 10.15 POLIISI... 455 11. EHKÄISEVÄN PÄIHDESTRATEGIAN VAIKUTUKSET MIKKELIN KAUPUNGIN TALOUSARVIOON.. 477 12. JOHTOPÄÄTÖKSET... 488 13. OHEISLUKEMISTOA... 499 LIITE 1: Kumppanuussopimus LIITE 2: Mikkelin kaupungin tavoite- ja toimintasuunnitelma Alkoholiohjelman kuntakumppanuudelle LUKIJALLE Päihteiden käyttö ja samalla päihteiden käytön haitalliset seuraukset ovat Mikkelissä huolestuttavasti lisääntyneet 2000 -luvulla. Useilla osa-alueilla Mikkelin päihdeongelmien kehitys 2

on valtakunnan keskivertokehitystä huolestuttavampaa. Päihteiden käytön seuraamukset näkyvät jokaisen mikkeliläisen arjessa. Nuorten päihteiden käytössä huolestuttavaa on lukiolaisten humalajuomisen sekä huumekokeilujen lisääntyminen sekä ammattiin opiskelijoiden korkeat prosenttiluvut niin tupakoinnissa, humalajuomisessa kuin huumeiden käytössäkin. Tämä ehkäisevän päihdetyön strategia on laadittu apuvälineeksi johtamaan eri toimijoita päihteistä johtuvien ongelmien ehkäisyssä Mikkelin kaupungissa. Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelmassa 2012 2015 linjataan, että v.2012 aloitetaan seudullinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laadinta ja suunnitelma valmistuu v.2014 (kehittämissuunnitelman hyväksytty Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnassa 22.8.2012). Tämä ehkäisevän päihdetyön strategia on osa Mikkelin kaupungin hyvinvointistrategiaa ja - politiikkaa. Raportissa on kaksi päälukua: Kaupungin ehkäisevän päihdetyön ydinstrategia (luku 9) ja 15:sta eri toimialan toimintasuunnitelmat (luku 10). Lisäksi raportissa esitellään strategiatyön lähtökohtia ja Mikkelin päihdetilannetta indikaattorien valossa. Mikkelissä on päihdeongelmiin päätetty puuttua tarmokkaasti. Voimakas panostus ehkäisevään päihdetyöhön näkyy käsillä olevasta strategiasta ja toimintasuunnitelmista. Lisäksi Mikkelin kaupunki on solminut Alkoholiohjelman kuntakumppanuussopimuksen vuonna 2005 ja sopimusta on jatkettu vuosille 2008 2011. Tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihteistä aiheutuvia haittoja. Itä-Suomen aluehallintoviraston alaisen alkoholiohjelman aluekoordinaattori vastaa tämän ehkäisevän päihdetyön strategian toimialakohtaisten toimintasuunnitelmien arvioinnista vuosittain. Toimintasuunnitelman arviointi on tehty viimeksi syksyllä 2011. Tämän strategian toimeenpanon toteutumisesta ja seurannasta on vastannut kaupungin terveyden edistämisen yhdyshenkilö yhdessä kaupungin päihdetyöryhmän kanssa. Terveyden edistämisen yhdyshenkilö toimii myös kaupungin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä. Kulukoon tämä strategiakirja edelleen ehkäisevää päihdetyötä tekevien käsissä ja ohjatkoon se toimintaa kohti visiota: Terve, elämä! Mikkelissä 3.12.2012 Pirjo Syväoja, hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori(3.9.2012 alk.), Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Marit Salo, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi 1. STRATEGIATYÖN PROSESSIKUVAUS Strategia on laadittu tasapainotetun tulosmittariston (BSC, balanced score card) teoriaan perustuen. Strategian perusta ja ydin on visiossa, missiossa ja arvoissa. Strategiassa päihdetyötä tarkastellaan neljästä valitusta näkökulmasta: talous, asiakas, prosessi ja henkilöstö. Kriittiset 3

menestystekijät ovat päihdetyön painopistealueita, joissa tavoitellaan onnistumista. Jokaiselle painopistealueelle on laadittu yksi tai useampi tavoite, joiden toteutuminen mahdollistaa vision saavuttamisen. Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön ydinstrategian rakenne: VISIO, MISSIO, ARVOT Henkilöstö Prosessi Asiakas Talous Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vastuuhenkilöt Aikataulu TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT Miten prosessi etenee tästä eteenpäin? Ehkäisevän päihdetyön strategia valmistui laaja-alaisen työryhmätyöskentelyn tuloksena loppuvuodesta 2005 ja strategiaa on päivitetty sen jälkeen kahdesti: 01/2009 ja 10/2012. Tämä strategia on voimassa v. 2012-2014. Päihdetyön systemaattinen ja menestyksekäs johtaminen edellyttää tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja mittaamista. Toimintasuunnitelmien vastuuhenkilöt raportoivat tavoitteiden toteutumisesta vuosittain kaupungin terveyden edistämisen yhdyshenkilölle (nimike muuttuu hyvinvointisuunnittelijaksi). Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimintakertomus/seurantayhteenveto julkaistaan osana kaupungin hyvinvointikertomusta. Tavoitteena on, että Mikkelissä voitaisiin jatkossa julkaista myös päihdepalvelujen tilinpäätös, osana kunnan hyvinvointitilinpäätöstä. 4

2. PÄIHDETILANTEEN SEURANTA INDIKAATTORIEN AVULLA Indikaattori on vierasperäinen sana, joka tarkoittaa osoitinta tai lukua, joka kertoo asioiden tilasta yhteiskunnassa. Kuntalaisten hyvinvoinnin kehityksen seuraamiseksi elämänkulun eri vaiheissa tarvitaan tilastotietoa. Tätä tietoa käytetään käytännön työn suunnittelussa ja päätöksenteon tukena. Hyvinvoinnin kehitystä mitataan ns. hyvinvointi-indikaattoreiden avulla. Hyvinvointi-indikaattorit mittaavat mm. kuntalaisten fyysistä ympäristöä, elämäntapoja, elinoloja, palveluiden käyttöä, väestökehitystä, sairastavuutta ja kuolleisuutta. Indikaattoritiedon kerääminen ja analysointi on johtamisen keskeisiä osa-alueita myös päihdetyössä. Johtamisessa on ymmärrettävä tiedon merkitys: sitä mitä ei ole mitattu, ei voida myöskään johtaa. Päihdetilannetta kuvaavia tai ennakoivia indikaattoreita on olemassa useita kymmeniä. Indikaattoritiedon avulla saadaan kuva vallitsevasta tilanteesta ja tilanteen kehittymisestä vuodesta toiseen. Tämän strategian perustaksi on valittu seuraavat indikaattorit: 1. Päihteidenkäyttöä ennakoivat tekijät: 1. Päivittäinen tupakointi: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. kuokan oppilaat 2. Humalajuominen: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 3. Huumekokeilut: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 4. Vanhemmuuden puute: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 5. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat lapset ja nuoret 6. Alkoholijuomien myynti ja kulutus 2. Päihteiden käytön vaikutukset hyvinvointiin: 1. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat 2. Päihdehuollon avopalveluissa olleet asiakkaat 3. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat 4. Päihdehuollon asumispalveluiden asiakkaat 5. Päihtyneiden säilöönotot 6. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset 7. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 3. Yleiset taustatekijät: 1. Työttömyys 2. Toimeentulotukea saaneiden määrä 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat 4. Asunnottomat yksinäiset Kaikki kyseiset indikaattoritiedot löytyvät Sotkanetin tietokannasta. 5

3. MIKKELIN PÄIHDETILANNE 3.1 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TAUSTATEKIJÄT Kun halutaan syventää ymmärrystä päihteidenkäytöstä ja päihdeongelmista, on tarkasteltava tekijöitä, jotka vaikuttavat päihteiden käyttöön. Tällaisia tekijöitä ovat mm. työttömyys, ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta jääminen, toimeentulotuen varassa elävät ja asunnottomuus. Sanotaan, että huono-osaisuus kasaantuu, millä tarkoitetaan sitä, että mm. edellä mainitut tekijät ja päihteiden käyttö voivat kasautua samoille henkilöille. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Työttömät, % työvoimasta 2011 Mikkelissä oli 2359 työtöntä, joista 18-24 - vuotiaita oli 361henkilöä. Mikkeli 15,4 13,9 13,4 13,1 12,8 11,6 9,9 9,2 10,6 10,7 10,3 Lappeenranta 14,8 14,6 14,2 14,2 13,4 12,3 10,8 10,3 12,9 12,3 11,9 Joensuu 18,0 17,3 17,0 17,0 15,9 14,7 14,0 13,9 16,5 14,5 14,0 Seinäjoki 11,5 11,1 10,4 10,0 9,6 8,8 7,7 7,5 9,9 9,2 8,2 Hämeenlinna 12,4 11,5 11,0 10,7 10,3 9,0 7,5 7,0 9,9 10,1 8,9 Koko maa 12,0 11,5 11,3 11,3 10,8 9,7 8,4 8,0 10,3 10,2 9,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 2011 Mikkelissä oli 549 pitkäaikaistyötöntä. Mikkeli 4,9 4,2 3,5 3,3 3,0 3,1 2,7 2,1 2,0 2,3 2,4 Lappeenranta 4,2 3,8 3,7 3,8 4,0 3,5 2,7 2,4 2,1 2,4 2,7 Joensuu 4,3 4,0 4,1 4,3 4,3 3,9 3,5 3,1 3,1 2,9 3,0 Seinäjoki 2,5 2,5 2,4 2,1 2,2 2,1 1,7 1,6 1,7 2,1 1,9 Hämeenlinna 3,9 3,5 3,1 3,1 3,1 2,6 2,0 1,5 1,7 2,3 2,3 Koko maa 3,3 3,0 2,8 2,9 2,8 2,5 2,0 1,7 1,6 2,1 2,2 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 2010 Mikkelissä sai toimeentulotukea 3030 henkilöä. Mikkeli 8,4 8,1 8,3 7,6 7,1 6,8 6,2 5,7 6,5 6,2 Lappeenranta 10,9 10,8 10,3 9,6 8,8 8,2 7,8 7,7 8,0 7,1 Joensuu 12,5 11,8 11,7 11,4 10,6 10,4 10,3 10,5 11,7 11,3 Seinäjoki 8,5 8,3 7,8 7,7 7,6 7,5 7,4 7,3 7,6 7,0 Hämeenlinna 8,5 8,2 8,0 7,2 7,2 6,7 6,2 6,1 6,5 6,5 Koko maa 8,5 8,3 8,1 7,7 7,2 6,8 6,5 6,4 7,1 7,0 6

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Mikkelissä oli 459 koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä nuorta. Mikkeli 8,8 9,2 9,5 8,1 9,0 9,8 8,7 9,5 9,5 9,1 Lappeenranta 9,8 10,2 9,6 9,1 9,2 9,3 9,6 9,3 9,6 10,1 Joensuu 9,7 9,1 7,7 6,7 6,6 6,7 6,6 6,5 6,5 5,9 Seinäjoki 9,4 8,9 8,1 7,6 7,7 8,0 8,5 8,2 7,8 7,5 Hämeenlinna 12,3 12,9 12,9 12,1 12,4 13,0 12,5 12,6 11,1 11,5 Koko maa 11,9 12,0 11,8 11,4 11,4 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 2011 Mikkelissä oli 31 asunnotonta yksinäistä. Mikkeli 0,5 0,6 0,4 0,4 0,7 1,1 1,3 1,7 0,6 1,3 0,6 Lappeenranta 1,5 1,9 1,7 1,2 1,3 1,2 0,9 0,7 0,7 0,7 0,6 Joensuu 2,4 2,5 2,7 2,6 2,0 1,9 1,8 1,5 1,6 1,4 1,4 Seinäjoki 0,7 0,7 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 Hämeenlinna 1,1 0,8 1,0 0,9 0,9 0,7 0,6 0,8 0,8 0,8 1,0 Koko maa 1,9 1,8 1,6 1,5 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,4 Päihteidenkäytön taustaindikaattorien tulkinta: Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Työttömyys -indikaattoriin luetaan 15 74 -vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt ilman keskeytystä vähintään yhden (1) vuoden. Tieto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttömyyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Päihdetapauslaskennassa (2003) todettiin, että päihde-ehtoisista tapauksista lähes puolet alle 50-vuotiaista oli työttömiä ja myös eläkkeellä olevien osuus oli suurempi kuin työssäkäyvien. Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta työttömien osuus oli 62 % (2004). Tutkimusten mukaan aikuiselämän kriisejä kestävät huonoimmin alhaisen ammattitaidon ja alhaisen tulotason omaavat ihmiset. Mitä enemmän työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät 7

samoille ihmisille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasaantuu. Työ antaa elämälle jäsennyksen, työssä joutuu kontakteihin ja kokemusten jakoon muiden ihmisten kanssa, työ luo yhteisöllisiä tavoitteita ja arvoja, antaa sosiaalisen identiteetin ja statuksen sekä pakottaa aktiiviseksi. Työttömyys -indikaattorin arvon muutoksia tulee jatkuvasti arvioida mm. suhteessa kunnan toimeentulotukimenoihin ja seuraaviin palveluihin: työttömien terveydenhuolto ja työttömien aktivointi. 2. Toimeentulotuen saaminen Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä. Tiedot rekisteriä ja tilastoa varten saadaan kuntien sosiaalitoimelta. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori. Toimeentulotukiasiakkaiden syrjäytymisriskejä tutkittaessa on ilmennyt, että huomattavan osan toimeentulotukea hakeneista on vaarassa ajautua syrjäytymiskierteeseen, joka ilmenee työstä syrjäytymisenä, köyhyytenä ja sosiaalisena huono-osaisuutena. 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä 17 24 -vuotiailla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. 4. Asunnottomuus Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tiedot asunnottomien lukumääristä perustuvat kuntien erilaisiin rekisteri- ja asiakkuustietoihin sekä arvioihin. Asumispalveluiden puutteellisuus voi näkyä asunnottomuutena ja ensisuojien käyttäjien määrässä. Toisaalta asiakasryhmä on sellainen, etteivät he välttämättä ole halukkaita käyttämään asumispalveluita tai ovat kykenemättömiä pitämään heille järjestettyjä asuntoja. Asunnottomuusindikaattorin kohdalla tulee kunnassa pohtia seuraavia kysymyksiä: Miten kunnassa on päihdehuollon asumispalvelut järjestetty? Onko porrastettuja asumispalveluja saatavilla? Vastaavatko päihdehuollon asumispalvelut olemassa olevaan tarpeeseen? Millaisia ensisuojapalveluja kunnassa on? Millaisia tukimuotoja asumispalvelujen käyttäjille on järjestetty, jotta he kykenisivät pitämään heille järjestetyt asunnot? 8

3.2 NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Päivittäinen tupakointi Tupakka kuuluu päihteisiin. Tupakka on usein portti muihin päihteisiin, alkoholiin ja huumeisiin. Tupakointi-indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkelissä kouluterveyskysely on toteutettu vuodesta 1996 lähtien, viimeksi vuonna 2010. Valtakunnallinen kouluterveyskysely on tehty joka toinen vuosi, eri alueilla vuorovuosina. Jatkossa kouluterveyskysely tehdään vuodesta 2013 alkaen koko Suomessa samanaikaisesti. Mikkeli 2002 2004 2006 2008 2010 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 44,0 40,9 naiset 39,5 43,8 yhteensä 42,1 42,1 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 18,0 8,8 13,3 7,0 7,1 naiset 18,4 13,8 17,0 8,5 11,8 yhteensä 18,2 11,5 15,4 7,9 9,8 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista miehet 18,2 19,2 18,0 10,2 15,6 naiset 19,6 19,6 13,0 11,7 15,0 yhteensä 18,8 19,4 15,5 11,0 15,3 Ammattiopistoissa tehtiin kouluterveyskysely ensimmäisen kerran vuonna 2008. Kyselyn perusteella Etelä-Savon ammattiopistossa tupakoi päivittäin 42 % opiskelijoista vuonna 2008 ja vuonna 2010. Vaikka tupakointi ei ole lisääntynyt kahdessa vuodessa, on luku huolestuttavan korkea ja antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Päivittäinen tupakointi on ilahduttavasti vähentynyt erityisesti lukiolaisten keskuudessa. Terveys 2015 -ohjelman tavoitteena on, että nuorten tupakointi vähenee siten, että 16 18 -vuotiaista alle 15 % tupakoi vuonna 2015. Mikkelissä yläluokkalaisten tupakoinnin tavoitteeksi on asetettu alle 20 % ja lukiolaisten alle 10 %. Asetettuihin tavoitteisiin päästiin vuonna 2008, mutta tulokset tulee saada pysymään hyvinä ja edelleen paranemaan, etenkin kun nähtävissä on negatiivista kehitystä vuodesta 2008 vuoteen 2010. Mikkelin hyvä tulos kertoo pitkäjänteisestä päihdekasvatustyöstä kouluissa, mutta myös valtakunnallisesta trendistä, jossa tupakointi ei ole enää täysin in juttu. Oppilaitoksissa määrätietoisesti tehtävä savuttomuuden edistämistyö ja v.2010 voimaan astuneet tupakkalain uudet säädökset ovat edesauttaneet asiaa. 9

Humalajuominen Humalajuomisen indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkeli 2002 2004 2006 2008 2010 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 41,0 41,6 naiset 35,8 36,5 yhteensä 38,7 39,7 miehet 21,5 35,5 30,5 17,3 23,9 naiset 17,8 26,2 27,7 17,8 28,0 yhteensä 19,3 30,2 28,9 17,6 26,3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista miehet 20,3 22,3 18,3 10,7 13,0 naiset 21,2 22,1 13,4 10,4 11,2 yhteensä 20,8 22,2 15,8 10,6 12,1 Vuoden 2008 ja 2010 kouluterveyskyselyjen perusteella Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijoista juo vähintään kerran kuukaudessa itsensä tosi humalaan n. 40 % opiskelijoista. Tämä on erittäin huolestuttava tulos, mikä antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Humalajuominen on kymmenessä vuodessa ilahduttavasti vähentynyt yläluokkalaisten keskuudessa mutta lisääntynyt lukiolaisten keskuudessa. Yläluokkalaisten humalajuomisen tavoitteeksi on asetettu alle 22 % ja lukiolaisten tavoitteeksi alle 30 %. Näihin tavoitteisiin päästiin hyvin vuonna 2008, mutta lukiolaisten humalajuomisen lisääntyminen vuoden 2010 tulosten perusteella on huolestuttava käänne. Nuorten asenteet tupakointia ja päihteiden käyttöä kohtaan ovat viime vuosina höltyneet ja tämä on ehkä vaikuttanut myös humalajuomisen lisääntymiseen. Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn (Pohjois-, Länsi-, Lounais- ja Sisä-Suomi, Ahvenanmaan maakunta) mukaan peruskoulun yläluokkalaisista 45 %, lukiolaisista 25 % ja ammattiin opiskelevista 17 % ilmoitti, etteivät käytä ollenkaan alkoholia. Raittius oli lähes yhtä yleistä tytöillä ja pojilla. Viikoittain alkoholia joi yläluokkalaisista 6 %, lukiolaisista 10 % ja ammattiin opiskelevista 22 %. 10

Huumekokeilut Huumekokeiluindikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkeli 2002 2004 2006 2008 2010 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 17,5 22,0 naiset 18,1 25,5 yhteensä 17,9 23,3 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 11,2 11,4 7,3 10,4 14,0 naiset 10,9 10,1 12,4 5,6 9,8 yhteensä 11,1 10,6 10,3 7,6 11,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista miehet 6,9 6,1 5,3 5,0 8,8 naiset 7,3 8,6 3,8 2,7 6,1 yhteensä 7,1 7,4 4,5 3,9 7,4 Etelä-Savon ammattiopistossa huumekokeilut ovat lisääntyneet merkittävästi kahdessa vuodessa. Vuoden 2010 kouluterveyskyselyn tuloksissa näkyi merkittävä kannabiskokeilujen lisääntyminen erityisesti ammattiin opiskelevilla pojilla. Tämä suuntaus on erittäin huolestuttava tulos, mikä antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Lisäksi yhä useammat nuoret tiesivät tuttavapiiristään jonkun, joka oli kokeillut huumaavia aineita. Myös huumaavien aineiden tarjonta ystävien ja tuttavien taholta oli yleisempää ja huumeiden hankintaa pidettiin helpompana. Tämä on huolestuttavaa, sillä kaveripiirin kokeilut ovat vahvasti yhteydessä nuorten omiin kokeiluihin. Mikkelissä huumekokeilut ovat sekä yläluokkalaisilla että lukiolaisilla ilahduttavasti vähentyneet vuoteen 2008 asti mutta lisääntyneet tämän jälkeen merkittävästi. Vuonna 2010 laittomien huumeiden kokeilijoita oli jo n. 12 % lukiolaisista ja 7,5 % yläluokkalaisista. Terveys 2015 -ohjelman tavoitteena on, että huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat eivät ole vuonna 2015 yleisempiä kuin 1990 -luvun alussa. Mikkelissä yläluokkalaisten ja lukiolaisten huumekokeilujen tavoitteeksi on asetettu alle 10 %. Tavoitteeseen päästiin vuonna 2008 mutta jo vuonna 2010 tavoite ylittyi lukiolaisten kohdalla. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään nykyisin mm. oppilashuoltoryhmissä ja vanhempainilloissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää, että kouluterveyskyselyn sisältämää tietoa hyödynnettäisiin myös kunnan strategisessa päätöksenteossa ja että kunnissa olisi poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä, jossa sovittaisiin yhdessä painopistealueista ja 11

tavoitteista. Mikkelissä yhteistyöryhmänä toimii lasten, nuorten ja perhepalveluiden kehittämis-, arviointi- ja seurantaryhmä (Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen poikkihallinnollinen ohjausryhmä). Mikkelissä on tehty hyvää yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisyssä poliisin, sosiaalityöntekijöiden ja nuorten parissa työskentelevien kanssa sekä alkoholin saatavuutta valvovien viranomaisten kanssa (poliisi, alkoholitarkastajat, ravintolat, vähittäismyynti). Ongelmiin on pyritty puuttumaan mahdollisimman varhain. Esimerkiksi 6.luokkalaisille on järjestetty Selvästi paras - päihdekasvatusviikko keväisin ja Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijoille hyvinvointitapahtuma syksyisin. Vanhemmuuden puute Vanhemmuuden puute saattaa altistaa päihdekokeiluille ja päihteiden käytölle. Siksi indikaattori valittiin Mikkelin ehkäisevään päihdestrategiaan. Kouluterveyskyselyn vanhemmuuden puute indikaattori koostuu seuraavista osa-alueista: Vanhemmat eivät tunne nuoren ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, nuori ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, eikä nuori saa kotoa apua kouluvaikeuksiinsa. Mikkeli 2002 2004 2006 2008 2010 Vanhemmuuden puutetta, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 28,3 23,4 naiset 27,0 32,7 yhteensä 27,8 27,3 Vanhemmuuden puutetta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 20,2 24,9 31,3 23,4 21,2 naiset 20,5 25,3 21,6 21,9 21,7 yhteensä 20,3 25,1 25,7 22,5 21,5 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista miehet 21,9 25,3 22,0 16,4 19,1 naiset 27,0 22,1 22,0 24,9 21,0 yhteensä 24,3 23,6 22,0 20,7 20,0 Tulosten perusteella voidaan todeta, että yläluokkalaisten kokemukset vanhempiensa tuesta ja osallisuudesta ovat jonkin verran parantuneet seurantajakson aikana. Lukiolaisilla kokemukset ovat hieman huonontuneet ja ammattiin opiskelevilla tytöillä merkittävästi huonontuneet. Jatkossa huomio tulisi kiinnittää erityisesti poikiin, sillä kouluterveyskyselyn tulosten perusteella vanhemmat tietävät huonommin poikien kuin tyttöjen viikonloppuviettopaikat, pojat ovat tyttöjä useammin vailla läheistä ystävää ja pojat valvovat myöhempään kuin tytöt. 12

Huomiota tulee kiinnittää myös lasten ja nuorten masennuksen varhaiseen tunnistamiseen koulussa ja napakkaan hoitoon ohjaukseen. Tulosten mukaan masennuksesta kerrotaan paljon useammin ystäville kuin vanhemmille tai terveydenhuollon työntekijöille. Eräs pojille suunnattu palvelu on Väestöliiton poikien puhelin, johon pojat soittavat paljon. 3.3 ALKOHOLINKULUTUS Alkoholin kokonaiskulutus saadaan laskemalla yhteen tilastoitu ja tilastoimaton kulutus. Tilastoitua kulutusta mittaa alkoholijuomien myynti (ks. taulukko). Tämä indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan/kaupungin alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Tilastoimaton kulutus käsittää mm. turistien ulkomailla nauttiman alkoholin ja alkoholituonnin sekä laillisen, että laittoman kotivalmistuksen. Tilastoimattoman kulutuksen valtakunnalliseksi keskiarvoksi arvioitiin vuonna 2011 1,9 litraa. Vuonna 2010 alkoholin matkustajatuonnin osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli 15 %, samoin edelleen vuonna 2011. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Mikkeli 8,6 9,0 8,9 9,4 9,5 9,7 10,0 9,7 9,5 9,3 9,4 Joensuu 7,5 7,7 7,9 8,9 9,3 9,5 9,8 9,7 9,5 9,3 9,3 Lappeenranta 7,5 7,8 8,1 8,8 8,9 9,2 9,7 9,4 9,3 9,1 9,4 Hämeenlinna 8,4 8,8 8,9 9,4 9,4 9,8 10,3 10,0 9,8 9,5 9,6 Seinäjoki 7,0 7,2 7,5 7,9 8,3 8,4 8,6 8,6 8,2 7,9 8,0 Koko maa 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 8,4 8,7 8,5 8,3 8,1 8,2 Mikkelin ehkäisevän päihdetyön strategiassa asetettiin alkoholin kokonaiskulutuksen tavoitteeksi alle 10 litraa 100 % alkoholia kunnan asukasta kohden vuoteen 2011 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei päästy, sillä kokonaiskulutus oli vuonna 2011 Mikkelissä 11,3 litraa (tilastoitu 9,4 l + tilastoimaton 1,9 l). Koko maassa kokonaiskulutus oli vuonna 2011 10,1 litraa. Mikkelin vertailukaupungeissa Joensuussa, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Seinäjoella on alkoholin kulutus kasvanut 10 - vuodessa Mikkeliä enemmänkin. Vuodet 2006-2008 ovat olleet kulutuksen huippuvuosia, jonka jälkeen kulutus on lähtenyt laskuun. Alkoholiveron korotukset (tammilokakuu 2009) ovat osaltaan vaikuttaneet laskevaan kulutukseen. Alkoholin kulutus jakautuu väestössä epätasaisesti ja on arvioitu, että eniten juova kymmenes juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista (Mäkelä ym. 2010 Päihdetilastollinen vuosikirja). Suurkuluttajien määrän, samoin kuin heidän juomansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2000 luvulla. Nyt kuitenkin haittojen kasvu näyttäisi pysähtyneen ja osin kääntyneen laskuun. 13

Suositeltavaa pohdintaa: Mistä kuntalaiset hankkivat käyttämänsä alkoholin ja mikä on vähittäismyynnin osuus myydystä alkoholista ja vähittäismyyntipisteiden määrä kunnassa? Mikä on vähittäismyynnin ja anniskelun suhde? Anniskelun asiakaspaikkojen määrä (pysyvät luvat) suhteessa asukaslukuun? Miten alkoholin myynnin ajallinen vaihtelu näkyy tilastoissa (esim. kesämökkiläiset)? 4. PÄIHDEHUOLLON PALVELUT Päihdepalvelujärjestelmä koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä avohoitomuotoisista palveluista kuten terveyskeskusten, työterveyshuollon, koulu- ja opiskelijahuollon ja mielenterveys- ja sosiaalitoimistojen antamista palveluista sekä laitosmuotoisista palveluista sairaaloissa ja asumispalveluissa. Avohoidon erityispalveluja tarjoavat esimerkiksi A-klinikat, nuorisoasemat, päihdepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Päihdehuollon laitospalveluja antavat muun muassa katkaisuhoitoasemat, kuntoutuslaitokset ja asumispalvelut. Päihdepalvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. 4.1 Päihdehuollon avopalvelut Päihdehuollon avopalveluindikaattori ilmaisee vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Esimerkiksi Mikkelissä avopalveluita annetaan myös terveyskeskuksessa. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Mikkeli 11,2 11,1 12,2 12,1 12,4 13,0 13,3 16,3 13,1 12,9 12,2 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita /1000 asukasta Lappeenranta 9,0 9,6 9,7 10,5 9,2 9,2 9,6 11,5 9,7 8,6 8,3 Joensuu 6,6 8,0 7,3 7,7 4,3 7,3 7,0 9,8 9,1 8,3 8,8 Seinäjoki 7,5 7,9 10,6 11,9 12,4 10,7 9,2 8,4 6,3 9,5 9,2 Hämeenlinna 9,9 9,8 8,0 9,2 9,2 9,8 9,2 9,5 9,6 8,8 9,2 Koko maa 9,2 9,0 9,0 9,2 9,3 9,5 9,7 10,0 9,8 9,3 9,1 Mikkelissä päihdehuollon avopalvelujen käyttäjien määrät ovat lisääntyneet maltillisesti 10 - vuoden seurantajakson aikana lukuun ottamatta huippuvuotta 2008. Koko maan ja vertailukaupunkien keskiarvoon verrattuna määrät on korkeita. 14

Mikkeliläiset asiakkaat ja käynnit A-klinikalla 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 asiakkaat 603 633 647 675 639 742 703 käynnit 6300 6733 7384 8303 7692 7771 8333 Käynnit/asiakas 10,5 10,6 11,4 12,3 12 10,5 11,9 A-klinikan luvuissa näkyvät lisääntyneet huumeasiakkaat, Nuorten päihdepysäkki Mixstopin lopettaminen 2007 lopussa ja sieltä huomattavan määrän nuoria siirtyminen A-klinikan asiakkaiksi. 4.2 Päihdesairauksien hoito katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot eli kunnan kustantamat palvelut. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Mikkeli 5,5 2,0 2,4 2,2 2,7 2,3 2,1 1,8 1,6 3,2 3,9 Lappeenranta 5,8 5,7 5,2 5,4 5,1 5,9 5,4 5,3 4,8 4,7 4,8 Joensuu 2,9 2,1 2,6 2,2 2,5 2,1 2,3 2,0 1,5 2,2 3,1 Seinäjoki 5,3 5,2 5,6 6,0 5,2 7,3 8,4 6,1 5,0 5,0 5,0 Hämeenlinna 3,3 3,1 3,3 3,4 3,2 3,8 3,8 3,4 3,9 3,4 2,6 Koko maa 3,1 3,0 3,1 3,2 3,2 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 Mikkelissä laitoshoidossa olleiden päihdeongelmaisten määrä laski merkittävästi 2008 ja 2009, mutta on noussut sen jälkeen. Kehitys johtunee avohoitopalvelujen kohtalaisesta lisääntymisestä, mutta mahdollisesti myös sosiaalityöntekijöiden puutteesta ja maksusitoumuskäytännöistä. Vertailukaupungeista Lappeenrannassa ja Seinäjoella on laitoshoidossa olleiden henkilöiden määrä paljon korkeampi kuin Mikkelissä ja maassa keskimäärin. Katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa hoidettiin 271 mikkeliläistä vuonna 2001 ja 191 mikkeliläistä vuonna 2011. Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/ 1000 asukasta 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Mikkeli 0,8 0,9 1,0 1,1 1,1 0,8 0,9 1,7 0,9 0,8 1,1 Lappeenranta 0,8 1,3 1,2 1,0 1,1 1,1 1,5 1,9 2,0 3,0 2,0 Joensuu 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,4 0,4 0,2 0,2 0,0 Seinäjoki 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 Hämeenlinna 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,5 Koko maa 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,2 1,2 1,2 1,2 15

Päihdehuollon asumispalveluissa oli vuonna 2010 yhteensä 38 asiakasta ja 57 asiakasta vuonna 2011. On huomioitava, että kuntien kustantaman laitoshoidon ja asumispalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. 4.3 Päihdesairauksien hoito terveydenhuollossa Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää ja vaikeusastetta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Mikkeli 4,7 4,9 5,2 5,1 4,8 4,6 5,1 5,6 5,5 3,2 Lappeenranta 3,7 3,8 4,0 4,1 3,6 3,8 3,2 3,4 2,6 2,5 Joensuu 5,9 6,5 6,9 6,2 5,9 6,2 6,0 6,4 5,8 4,2 Seinäjoki 2,6 2,2 2,0 2,6 2,3 2,2 2,6 2,7 2,5 2,1 Hämeenlinna 2,5 3,0 2,9 2,9 3,4 2,9 2,4 2,5 2,3 2,4 Koko maa 3,9 3,9 3,8 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,9 3,5 Mikkelissä päihdesairauksien takia hoidettujen potilaiden määrä on ollut jatkuvasti koko maata suurempaa, mutta määrä väheni olennaisesti v.2010, jolloin hoidettujen kokonaismäärä oli 158 henkilöä. Huippuvuotena 2008 hoidettavien määrä oli 275 henkilöä. Määrät ovat olleet laskusuunteiset myös vertailukaupungeissa. 231 mikkeliläistä hoidettiin päihdesairauksien vuoksi laitoshoidossa vuonna 2000 ja 250 henkilöä vuonna 2007. On huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella on tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon laitoksia; katkaisut ja päihdekuntoutus), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla todennäköisesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat - indikaattorin kanssa. Sama asiakas voi olla molemmissa hoito-/palvelumuodoissa asiakkaana saman vuoden aikana. Vaikka päihdesairauksien vuoksi hoidettavien potilaiden määrät ovat vähentyneet, ovat alkoholin käyttöön liittyvät sairaudet ja alkoholimyrkytykset edelleen yleisin kuolinsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. Alkoholiin liittyviä kuolemia on vuosittain koko maassa yli 3000. 16

Suositeltavaa pohdintaa: Miten kunnan päihdehuollon avopalvelut on järjestetty? Miten katkaisuhoidot kunnassa järjestetään? Missä palveluissa kuntalaisella on mahdollista saada päihdehuollon kuntoutusta? Onko päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon järjestämistapa kunnassa tarkoituksenmukainen ja tarvetta vastaava? 5. LASTEN HUOSTAANOTOT JA LASTENSUOJELUN TUKITOIMET 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 Mikkeli 0,6 0,6 0,6 0,7 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 Huostassa olleet 0-17- vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Lappeenranta 0,7 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Joensuu 0,7 0,8 0,9 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,6 Seinäjoki 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,7 Hämeenlinna 0,7 0,7 0,7 0,8 1,1 1,0 1,1 1,1 1,2 1,2 Koko maa 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Mikkeli 4,6 5,6 6,3 5,5 5,2 6,0 5,7 6,5 6,9 7,9 Lappeenranta 4,9 5,1 6,1 6,9 6,0 6,4 7,3 4,5 5,0 4,3 Joensuu 4,6 4,9 4,4 5,3 4,5 4,7 4,8 5,1 4,7 3,8 Seinäjoki 4,1 4,8 3,1 4,1 4,3 4,5 5,1 5,9 6,4 6,4 Hämeenlinna 4,3 5,1 5,9 6,2 3,1 2,8 3,4 8,8 8,1 9,1 Koko maa 4,0 4,4 4,7 5,0 4,9 5,0 5,3 5,4 5,8 6,5 Huostaanottoindikaattori sisältää kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, sekä tahdonvastaisesti huostaan otetut lapset. Mikkelissä huostaanottojen määrä lisääntyi merkittävästi vuosina 2004 2005, mutta sittemmin kasvu on saatu pysäytettyä panostamalla enemmän varhaiseen puuttumiseen ja avohuollon tukipalveluiden lisäämiseen. Huostaanottoja oli Mikkelissä vuonna 2011 vähemmän kuin vertailukaupungeissa (pois lukien Seinäjoki) ja maassa keskimäärin. Kokonaiskuvan saamiseksi tulee huostaanottojen lisäksi tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määrää. Mikkelissä tukitoimien piirissä on enemmän lapsia ja nuoria kuin koko maassa ja muissa vertailukaupungeissa (pois lukien Hämeenlinna) keskimäärin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta huostaanottojen määrä voi lisääntyä, kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Lastensuojelullisten toimenpiteiden taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö; vanhempien päihteiden käyttö nuorempien lasten kohdalla ja nuoren oma päihteiden käyttö vanhempien ikäryhmien kohdalla. 17

Mikkelissä huostaan otettujen ja avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17v lukumäärän kehitys: 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 huostaan 57 55 63 72 91 91 89 80 78 70 otettu avohuollossa 467 558 616 531 500 579 543 606 635 718 Mikkelissä tehtiin 750 lastensuojeluilmoitusta vuonna 2008, 617 vuonna 2009, 788 vuonna 2010 sekä 813 vuonna 2011. Vanhemman ja/tai nuoren päihteiden käyttö oli merkittävä syy lastensuojelun tarpeeseen. Mikkelissä on puututtu varhain alaikäisen halussa pitämiin päihteisiin ja humalajuomiseen erityisesti poliisin ja poliisin tiloissa toimivan sosiaalityöntekijän toimesta ja tehty lastensuojeluilmoitus päihtyneistä alaikäisistä. Suositeltavaa pohdintaa: o Millaisia avohuollollisia tukitoimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutoksia niiden järjestämisessä on tapahtunut? o Millaista yhteistyötä lastensuojelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? o Millaiset ovat sijaishuollon resurssit suhteessa tarpeeseen? o Millaiset ovat sijaishuollon kustannukset kunnassa? 18

6. RIKOLLISUUS, RATTIJUOPUMUS JA PÄIHTYMYKSEN TAKIA SÄILÖÖNOTETUT 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Mikkeli 6,6 6,1 5,8 7,5 7,2 7,0 7,1 8,1 8,9 8,6 10,5 Lappeenranta 4,8 4,4 5,7 5,2 7,2 5,9 6,9 6,2 5,9 5,7 7,4 Joensuu 8,5 7,9 8,2 7,0 7,5 8,3 7,6 7,6 7,0 6,7 7,0 Seinäjoki 6,0 7,1 7,2 7,0 6,7 6,3 7,4 7,6 7,2 6,4 7,5 Hämeenlinna 6,2 6,0 6,9 7,1 7,3 5,8 6,5 6,9 6,6 6,0 6,7 Koko maa 5,8 5,9 6,1 6,2 6,3 6,4 7,1 7,1 6,7 6,6 7,9 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta Mikkeli 4,6 5,3 5,7 5,8 6,3 6,6 7,0 6,1 5,9 5,7 5,5 Lappeenranta 5,5 5,8 6,1 5,9 5,4 5,1 5,1 4,6 5,0 4,6 5,1 Joensuu 4,2 4,5 4,5 5,0 5,5 4,6 4,9 4,6 4,2 3,7 4,3 Seinäjoki 5,5 5,6 6,4 6,0 5,1 5,4 5,8 5,5 5,2 4,2 4,5 Hämeenlinna 4,9 4,4 4,8 5,9 5,2 7,2 6,5 5,2 5,5 4,8 4,9 Koko maa 4,4 4,4 4,7 5,2 4,9 4,9 5,2 4,8 4,4 3,9 4,0 Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta Mikkeli 35,2 30,1 31,1 34,0 33,3 36,2 29,0 27,2 27,9 21,4 22,7 Lappeenranta 20,9 22,5 21,1 25,8 21,6 20,4 21,2 19,0 18,3 18,3 19,4 Joensuu 32,1 31,2 32,1 33,3 39,0 35,2 31,4 30,1 30,0 26,0 25,8 Seinäjoki 19,9 20,1 23,9 28,9 23,8 23,1 26,3 25,2 22,1 20,0 18,5 Hämeenlinna 24,4 22,7 22,9 24,3 25,2 23,7 22,4 22,4 21,2 17,5 16,4 Koko maa 18,5 18,4 18,3 20,2 19,4 18,9 18,4 17,6 16,3 14,6 14,4 Mikkelissä näiden väkivaltarikosten määrä on lisääntynyt 2000 luvulla vertailukaupunkeja nopeammin. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset indikaattori ilmaisee sellaiset väkivaltarikokset (murhat, tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset), joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Alkoholin ja väkivallan yhteys liittyy nimenomaan alkoholihumalan ja väkivallan yhteyteen. Väkivallan riski kasvaa vuorovaikutustilanteissa, joissa osapuolet tai ainakin joku paikallaolijoista 19

on humalassa. Kohtuukäyttö ei lisää väkivaltaisen käyttäytymisen todennäköisyyttä. Henkirikoksista 80 %:iin on arvioitu liittyvän päihteiden käyttöä. Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyistä (2005) lähes 70 % oli päihteiden vaikutuksen alaisina ja vastaava luku ryöstörikoksissa oli 56 %. (Lehti & Sirén 2006 Väkivaltarikokset ja alkoholi). Poliisin tietoon tulee vain osa väkivaltarikoksista. Rattijuopumus (sisältää huumaantuneena ajamisen) on Mikkelissä maan keskiarvoa ja vertailukaupunkeja korkeampaa. Rattijuopumus -indikaattori kuvaa paitsi rattijuoppoon itseensä, myös ympäristöön kohdistuvaa turvallisuusriskiä. Rattijuopumus-indikaattori on osittain riippuvainen viranomaisten aktiivisuudesta, sillä paljon rattijuopumuksia jää myös kirjaamatta ja paikkakuntakohtaiset erot voivat olla suuriakin riippuen esimerkiksi poliisin resursseista ja paikallisesta kulttuurista. Säilöönotot ovat Mikkelissä merkittävästi vähentyneet kymmenen vuoden aikana, mikä voi enemmänkin selittyä poliisin resurssien ja valvonnan vähenemisestä, kuin päihdeongelman vähenemisestä. Koska Mikkelissä ei ole selviämisasemaa, joutuu poliisi yleensä sijoittamaan päihtymyksen vuoksi säilöön otetut putkatiloihin. Poliisin tilastojen mukaan oli poliisilla vuonna 2009 Mikkelissä 975 kotihälytystä ja 975 rattijuopumustapauksia. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi (aggressiivisuus, päihteet) poliisin suojiin otettiin Mikkelissä 1360 henkilöä. Vuonna 2011 poliisin tietojärjestelmiin kirjautui 271 rattijuopumusta, 364 eriasteista pahoinpitelyä tai sen yritystä; näistä perheväkivallaksi oli luokiteltu 37. Perheväkivaltatehtävälle poliisia hälytettiin 215 kertaa, mutta osa niistä oli joku muu, kuin tehty rikosilmoitus esim. alkoholisoituneen pariskunnan riitely tai sammuneen poisto. 20

7. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN KUSTANNUKSET Kattavaa ja vertailukelpoista kuntamittaria, jossa päihdehuollon nettokustannukset olisivat täysin vertailukelpoisia, ei ole saatu rakennettua ja siksi päihteiden käytön kustannusten arviointi on melko vaikeaa. Sotkanetin päihdehuollon nettokustannukset indikaattori on ainut käyttökelpoinen mittari, joskin sillä on merkittäviä rajoituksia. Indikaattori ilmaisee ainoastaan pienen osan päihdepalveluiden kustannuksista: Kuinka paljon kunnat ovat käyttäneet rahaa päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön asukasta kohden. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita. Päihdehuollon erityispalveluidenkin kustannusten osalta on huomioitava, että palveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan. Indikaattori voi kuitenkin antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä vertailukohdaksi. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 Mikkeli 17,3 19,1 22,8 21,8 27,8 27,7 28,7 25,1 23,9 30,0 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lappeenranta 21,3 24,9 28,1 27,5 31,5 34,7 42,3 49,8 51,3 50,0 Joensuu 10,7 11,1 12,3 12,9 16,3 20,7 21,3 26,7 25,3 27,8 Seinäjoki 13,2 12,0 13,5 14,3 16,8 19,0 19,4 21,0 22,5 24,0 Hämeenlinna 17,1 18,2 20,6 21,1 23,4 22,3 24,8 27,9 26,9 28,4 Koko maa 17,2 18,7 20,0 21,4 22,6 24,4 26,3 28,6 29,9 29,7 Mikkelissä päihdehuollon nettokustannukset ovat maan keskiarvoa. Vertailukaupungeista vain Lappeenrannassa käytetään Mikkeliä enemmän rahaa päihdehuoltoon. On huomattava, että kuntien kustantamien palvelujen määrä riippuu käytettävissä olevista resursseista, rahavirtojen ohjauspainotuksista sekä vallitsevista käytännöistä. Yleisesti ottaen katsotaan, että päihdehuollon määrärahat eivät ole kunnissa kasvaneet samassa suhteessa palvelujen kysynnän kanssa. Jos halutaan seurata todellisia päihdeongelmista syntyneitä kustannuksia, tulee välittömät kustannukset selvittää seuraavilta osa-alueilta: 1. Lakisääteinen raittiustyö: raittiussihteerin / ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön tehtävät, nuoriso-ohjaajan tehtävät. 2. Päihdehuollon erityispalvelut: A-klinikat, nuorisoasemat ja vastaavat avohoitoyksiköt, katkaisuasemat ja kuntoutusyksiköt, päihdeongelmaisille tarkoitetut asumispalvelut, ensisuojat ja päivätoimintakeskukset. 21

3. Sosiaalitoimen muut palvelut, jotka liittyvät päihteisiin: lasten huostaanotot ja avohuollon tukitoimenpiteet. 4. Terveydenhuollon palvelut: Päihdesairauksien hoitopäivät somaattisessa sairaanhoidossa, erikoissairaanhoidon päihdepsykiatriassa ja erikoisyksiköissä. 5. Poliisin päihteiden käyttöön liittyvät palvelut: väkivaltarikokset, rattijuopumus, päihtyneiden säilöönotot Lisäksi tulee huomioida päihteiden aiheuttamat välilliset kustannukset: 1. sairauspoissaolot 2. työkyvyttömyys 3. omaisuusvahingot 4. viranomaisvalvonta 3. menetetyt elinvuodet päihteiden aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman vuoksi. Suositeltavaa pohdintaa: Miten päihdepalvelut on kunnassa järjestetty? Mitkä palvelut kirjautuvat päihdehuollon erityispalveluihin ja mitä päihde-ehtoisia palveluita kirjautuu peruspalveluihin? Mihin ennaltaehkäisevän päihdetyön kustannukset kirjautuvat? Millainen käytäntö päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisen suhteen kunnassa on? Onko päihdehuollon erityispalveluihin yhtä helppoa saada lähete alkuvuodesta kuin loppuvuodesta? Mikä on kunkin päihdepalvelun yksikköhinta/päivähinta? Millaisia kunnan päihdepalvelujen asiakasmäärät ovat? Miten päihdehuollon kustannuksia saataisiin ennaltaehkäistyä? Millä sektoreilla ennaltaehkäisyä pitäisi tehostaa? Millaisia toimenpiteitä ja puuttumista tämä tarkoittaisi? Tärkeimpiä päihdeongelmia ehkäiseviä toimenpiteitä hinta- ja veropolitiikan sekä saatavuuden sääntelyn lisäksi on todettu olevan tiedotus- ja valistus eri muodoissaan ja monen tahon yhteistyönä ja varhainen puuttuminen sekä hoito. Näihin tarvittavia resursseja tuleekin lisätä. Ehkäisevä työ vaatii pitkäjänteisyyttä, koska tulokset näkyvät vasta vuosien viiveellä. 22

8. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ MIKKELISSÄ Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa eri kohderyhmissä vaikuttaviksi todettuja menetelmiä hyödyntäen. Ehkäisevää päihdetyötä säätelee erityisesti raittiustyölaki ja -asetus sekä päihdehuoltolaki, alkoholilaki, tupakkalaki ja huumausainelaki. Kunnan tehtävä on luoda työlle riittävät edellytykset. Ehkäisevän päihdetyön toimijoiden joukko on laaja. Kunnan peruspalvelut muodostavat ehkäisevän päihdetyön perustan ja suuri osa työstä tapahtuu peruspalveluissa. Tässä työssä kansalaisjärjestöt, kuntalaiset ja elinkeinoelämä ovat välttämättömiä peruspalveluiden yhteistyökumppaneita. Ehkäisevän päihdetyön tulee olla pitkäjänteistä, koordinoitua ja kaikkiin kuntalaisiin kohdistuvaa. Kansallisen Alkoholiohjelma 2008-2011 suositusten mukaan tulee kunnissa kehittää ehkäisevää päihdetyötä alkoholi- ja huumehaittojen vähentämiseksi. Vuoden 2012 hallitusohjelmaan on kirjattu, että alkoholiohjelma jatkuu ja aluekoordinaatio vakiinnutetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos(thl) on ohjelman pääkoordinaattori, joka yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa ohjaa ja tukee paikallista alkoholihaittojen ehkäisytyötä. Keskeistä ohjelmassa ovat kumppanuus, paikallinen vaikuttaminen (Pakka-toiminta), varhainen puuttuminen sekä laaja-alainen yhteistyö päihdehaittojen ehkäisyssä. Mikkelin kaupunki on Alkoholiohjelman kumppanina sitoutunut alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen 20.6.2005 381 tekemänsä kumppanuussopimuksen mukaan. Kumppanuussopimusta (LIITE 1) on jatkettu 30.6.2009 ja tehty vuosittain tarkistettava toimintasuunnitelma (LIITE 2) päihteiden käytön vähentämiseksi. Toimintasuunnitelman arviointi on tehty viimeksi syksyllä 2011 alkoholiohjelman aluekoordinaattorin toimesta. Käytännön ehkäisevää päihdetyötä tekee nykyisin Mikkelin kaupungin perhepalveluiden Nuorten kehityksen tukiyksikkö Mikkelin Olkkari yhdessä sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yhdyshenkilön ja useiden yhteistyöverkostojen kanssa. Terveyden edistämisen yhdyshenkilö on nimetty kaupunginjohtajan toimesta ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöksi toimikaudeksi 2011-2012. Olkkarissa työskentelee Nuorten kehityksen tukiyksikön työntekijöinä ehkäisevän päihdetyön ohjaaja, päihdetyön ohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja sekä psykologi ja heidän lisäksi lastensuojelun tuki- ja jälkihuollon ohjaajat, etsivät nuorisotyöntekijät sekä Nuorten ohjauspalvelujen kehittämishankkeen (Olkkari 1.1.2011 31.12.2013) työntekijät. Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda Mikkelin kaupunkiin hallintokuntien rajat ylittävä nuorten (15 25 v) ohjauspalvelujärjestelmä. Mikkelissä päihdetyötä osaltaan koordinoi myös kaupungin johtajan nimeämä päihdetyöryhmä (nimetty viimeksi toimikaudeksi 2011-2012). Työryhmään kuuluu edustus kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta, sivistystoimesta, Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä, Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymästä, Etelä-Savon poliisilaitokselta, Mikkelin A-klinikalta ja Mikkelin seurakuntayhtymästä sekä yrityselämän edustaja (kauppias). Mikkelissä ehkäisevä päihdetyö on verkostoitunutta toimintaa. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään yhteistyössä sivistystoimen (nuoriso-, liikunta- ja kulttuuri), sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, seurakuntien sekä eri järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. 23

9. KAUPUNGIN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YDINSTARTEGIA Mikkelin ehkäisevän päihdetyön VISIO, MISSIO, ARVOT VISIO: Terve, elämä! MISSIO: Mikkeliläisten hyvinvoinnin edistäminen, päihteiden käytön ja päihdehaittojen minimoiminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ARVOT: Ihmisen kunnioittaminen, hyvä elämä, vastuullisuus, vaikuttavuus, yhteistyö Ihmisen kunnioittaminen MITÄ SE ON Kuunteleminen, arvostaminen, oikeus yhtäläiseen kohteluun palvelujen saamisessa Puututaan päihteiden käyttöön, mutta viime kädessä ihminen päättää itse valinnoistaan Hyvä elämä MITÄ SE ON Hyvinvointi, onnellisuus, terve elämä, oman elämän hallinta ilman päihdehaittoja, tyytyväisyys ja tasapaino Vastuullisuus MITÄ SE ON Vastuun ottaminen itsestä ja toisista Vastuu omasta tehtävästä ja työyhteisön toiminnan sujuvuudesta Vaikuttavuus MITÄ SE ON Toimenpiteiden valinta niiden vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden mukaan. Yhteistyö MITÄ SE ON Yhteistä työtä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi ehkäisevän päihdetyön ja korjaavan päihdetyön keinon. Tavoitteisiin pyritään eri toimijoiden ja toiminta-alueiden laajalla yhteistyöllä ja kumppanuudella. Mikkelin ehkäisevän päihdetyön KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT neljästä eri näkökulmasta 24

Henkilöstö 1. Työkyky (sis. ammattiosaamisen) 2. Päihdestrategiaan sitoutuminen Prosessi 3. Yhteistyö eri toimijoiden välillä 4. Päihdekasvatus 5. Varhainen puuttuminen Asiakas 6. Vanhemmuus 7. Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö 8. Aikuisten ja ikäihmisten päihteidenkäyttö 9. Erityisasuminen Talous 10. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö 11. Mielenterveys- ja päihdetyö 12. Järjestöyhteistyö 13. Kehittämispanokset 25

MIKKELIN KAUPUNGIN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YDINSTRATEGIA HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT TAVOITTEET SEURANTAMITTARI ja VASTUUHENKILÖ Henkilöstön työkyky 1. Kunnassa tulee olla ainakin yksi lautakunnan/kaupunginjohtajan nimeämä ehkäisevän päihdetyön tekijä tai yhdyshenkilö, jolla on osoitettu työhön riittävät resurssit ja jonka tehtävänkuva on selkeästi määritelty. 1. Päihdepalveluista vastaava? Päihdestrategia ja siihen sitoutuminen 2. Alueen kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden tapaavat työkokouksissa kahdesti vuodessa. 3.. Noin 20 mielenterveys- ja päihdetyössä toimijaa aloittaa kaksivuotisen palveluosaajakoulutuksen 2012-2014. 1. EP -strategian toimintasuunnitelmien mukaiset toimenpiteet toteutuvat. 2. Toimialakohtaiset vastuuhenkilöt tuottavat seurantatiedot vuosittain ja toimittavat hyvinvointisuunnittelijalle. 3. Päihdestrategia päivitetään valtuustokausittain. Ehkäisevän päihdetyön strategia päivitetään osana seudullisen mielenterveys- ja päihdetyön strategian laadintaa vuonna 2013 2014. 2. Alkoholiohjelman aluekoordinaattori, Itä-Suomen aluehallintovirasto 3. Koulutuksen toteutuminen. Vastuutahoina sosiaalipalveluiden esimies ja Tamora Oy, joka tuottaa koulutuksen. 1. Suunnitelmassa nimetyt vastuuhenkilöt ja päihdetyöryhmä 2. Toimialajohtajat/toimialojen vastuuhenkilöt 3. Erillinen päihdestrategiatyöryhmä, hyvinvointisuunnittelija ja seudun hyvinvointikoordinaattori 26

MIKKELIN KAPUNGIN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YDINSTRATEGIA PROSESSINÄKÖKULMA KRIITTISET TAVOITTEET MENESTYSTEKIJÄT Yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihdekasvatus Varhainen puuttuminen 1. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö ja päihdetyön ohjaaja toimivat kaupungin ja seutusoten kuntien ehkäisevän päihdetyön kehittäjinä ja koordinoijina. 2. Päihdetyöryhmä toimii seutusoten laajuisena yhteistyöelimenä. 3. Järjestetään päihdefoorumi vuonna 2013 tai 2014. 4. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisoitumista yhdeksi kokonaisuudeksi valmistellaan Mikkelin palvelutuotantoyksikössä vuoden 2013 aikana, mikä mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön toimijoiden kesken ja johtaminen tehostuu. 1. Oppilaitoksilla on päihdestrategia, joka on osa koulun opetus- ja valmiussuunnitelmaa. 2. Jokaisella oppilaalla on tietoa päihteiden haittavaikutuksista. 3. Järjestetään päihdekasvatustapahtumia ja päihteettömiä tapahtumia. 1. Tunnistetaan riskiperheet ja tuetaan heitä. 2. Vakiinnutetaan miniinterventiotoiminta osaksi terveydentilan arviointia kaikissa asiakaskontakteissa. 3. Saadaan rattijuopumusten määrän vähenemään. 4. Poliisi tehostaa päihteiden käyttöön puuttumista. SEURANTAMITTARI ja VASTUUHENKILÖ 2. Edustavuus eri kunnista, sektoreilta 3. Tilaisuuden toteutuminen. Päihdetyöryhmä, aluekoordinaattori 4. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö 1-2. Päihdestrategioiden määrä, terveystietotuntien määrä/ikäluokka Vastuuhenkilöt: rehtorit 3. Järjestetyt tilaisuudet Vastuuhenkilö: EPT/pt ohjaaja 1. Avohuollon tukitoimien määrä ja huostaan otettujen lasten määrä (syynä päihteet), perhetyö. Vastuuhenkilö: perhepalveluiden esimies 2. Suoritettujen mini-interventioiden määrä ja päihderiippuvuusseurantojen määrä Vastuuhenkilö: TK:n vastaanoton päihdetyöstä vastaava sairaanhoitaja. 3-4. Rattijuopumus ja huumaantuneena ajamisen tilastot Vastuuhenkilö: Mikkelin nuorisopoliisi 27

5. Elinkeinon ja valvontaviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä vastuullisen alkoholin myynnin ja anniskelun kehittämiseksi ns. Pakkatoimintamalli. 5. Tehty yhteistyö, työkokoukset x 1/v Vastuutaho: Päihdetyöryhmä MIKKELIN KAPUNGIN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YDINSTRATEGIA ASIAKASNÄKÖKULMA KRIITTISET TAVOITTEET MENESTYSTEKIJÄT Vanhemmuus 1. Tuetaan vanhempia kasvatustehtävässä ja edistetään terveitä elämäntapoja. 2. Toteutetaan päihdeäitien tunnistaminen ja hoitoon ohjaus sovitun mallin mukaisesti. Kaikille odottaville äideille tehdään kysely alkoholin käytöstä ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja laajoissa terveystarkastuksissa. Lasten ja nuorten päihteiden käyttö 1. Peruskoulun yläluokkalaisten tupakointi on alle 20 % ja lukiolaisten alle 10 % ja ammattiin opiskelevien alle 40 % v. 2013. 2. Yläluokkalaisten humalajuominen on alle 22 %, lukiolaisten alle 30 % ja ammattiin opiskelevien alle 40 % v. 2013. 3. Yläluokkalaisten ja lukiolaisten huumekokeilujen määrä on alle 10 %, ammattiin opiskelevien alle 20 % vuonna 2013. SEURANTAMITTARI ja VASTUUHENKILÖ 1. Kouluterveyskysely v.2013 ja useita vanhemmuuteen liittyviä mittareita Vastuuhenkilö: perhepalveluiden johtaja 2. Audit-merkintöjen määrä ja > 8 pisteitä saaneiden määrä sekä hoitoon ohjattujen määrä. Vastuuhenkilö: terveysneuvonnan esimies. 1. Kouluterveyskysely 2013: päivittäin tupakoivien määrä. 2. Kouluterveyskysely2013: kerran kuussa tosihumalaan juovien määrä. 3. Kouluterveyskysely 2013: laittomia huumeita kokeilleiden määrä. Vastuuhenkilö: koulutusjohtaja Aikuisten ja ikäihmisten alkoholin käyttö Erityisasuminen 1. Alkoholin tilastoitu kulutus ei ylitä 10 litraa 100 % alkoholia/henkilö/vuonna 2013 1. Varmistetaan päihdeongelmaisen asunnon saanti kaikissa olosuhteissa. 2. Palveluohjaus asumispalveluihin tehostuu kun asumispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä aloittaa työnsä 1.8.2012. 3. Ostetaan kuntouttavaa kotipalvelua henkilöille, jotka muuten joutuisivat asumispalveluiden piiriin tai laitosjaksolle. 4. Kehitetään sosiaalista isännöintimallia. 1. Sotkanetin alkoholin kulutustilasto. 1. Asunnottomien määrä Vastuuhenkilö: sosiaalipalveluiden johtaja 28

MIKKELIN KAUPUNGIN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YDINSTRATEGIA TALOUSNÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT TAVOITTEET SEURANTAMITTARI ja VASTUUHENKILÖ Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Turvataan kokoaikaisen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön/päihdetyön ohjaajan toiminta. Mittari: Vuosittain talousarvioon määräraha ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön/päihdetyön ohjaajan palkkaan. Vastuuhenkilö: perhepalveluiden johtaja Mielenterveys- ja päihdetyö Järjestöyhteistyö 1. Vakiinnutetaan ja turvataan nuorten kehityksen tukiyksikön ja Olkkarin-toiminta. 2. Selviämisasema ja/tai katkaisuhoito siirtyy yhteispäivystyksen yhteyteen v. 2015. 2.1 Katkaisuhoidon ostamista Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksesta jatketaan ainakin siihen saakka, kunnes selviämisaseman toiminta käynnistyy. 2.2 Korvaushoito toteutetaan viikonloppuisin yhteispäivystyksen yhteydessä (tai akuuttiosastolla). 1. Turvataan järjestö ja vapaaehtoistahojen kanssa tehtävä yhteistyö. 2. Kaupunki edellyttää, että avustuksen saanut, nuorten parissa toimiva taho sitoutuu päihteettömyyteen. 3. Valmistellaan v. 2012 rahoitushakemus yhteistyössä MAMK:n ja järjestöjen kanssa STM:n terveyden edistämisen määrärahoista päivätoiminnan ja vertaistukijärjestelmän kehittämiseksi. 1. Talousarviomääräraha Olkkarille vuodelle 2014 (projekti loppuu 2013 lopussa). 2. Selviämisaseman ja/tai katkaisuhoidon järjestäminen otetaan huomioon kun suunnitellaan terveyskeskuksen rakentamista keskussairaalan yhteyteen. Vastuuhenkilö: sosiaalipalveluiden johtaja Vastuuhenkilö: sosiaalipalveluiden johtaja 29

10. Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.1 SIVISTYSTOIMI: Päivähoito Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö ja aikataulu 1. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen elämänkaariorganisaation toimintatapana. 2. Lasten hyvinvointi 1-3. Varhainen puuttuminen 1-3. Varhainen puuttuminen huolen herätessä sovittua käytäntöä noudattaen (käsikirja varhaiseen tukeen) 1-3. Varhainen puuttuminen viimeistään huolen vyöhyke 2:ssa. 1-3. Lapsen kuulemisen ja kasvatuskumppanuuden kautta päivittäin 3. Kasvatuskumppanuus Vastuuhenkilö: Lapsiryhmän vastaava kasvatushenkilö

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.2 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Neuvolatoiminta Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö ja aikataulu 1. Perheen kokonaishyvinvointi 1. Riskiperheiden tunnistaminen ja tukeminen (mm. perheväkivalta, mielenterveys- ja päihdeongelmat, avioero) sekä varhainen ongelmiin puuttuminen 1.1 Laajat terveystarkastukset asetuksenmukaisesti (odotusaika, 4kk, 8kk, 4v) 1.2 Perhetyöntekijän käyttö terveydenhoitajan työparina 1.3 Raskaudenaikainen kotikäynti perheeseen 1.1 Laajojen terveystarkastusten määrä 1.2 Perhetyöntekijän käyttö 1.3 Raskaudenaikaisten kotikäyntien määrä 2. Päihteiden käyttö (sis. huumeet) 3. Tupakointi 2. Päihdeäitien tunnistaminen ja hoitoonohjaus 2.1 Suurkuluttajien tunnistaminen 3.1 Tupakoimattomuus Tupakoinnin väheneminen 2.1 Kaikille odottaville äideille ja isille alkoholin käytön kysely (AUDIT) ensimmäisen neuvolatarkastuksen yhteydessä sekä laajoissa terveystarkastuksissa 2.2 Päihdeäitien hoitoon ohjaus sovitun mallin mukaisesti 2.1 Naisten 30 v papa-seulassa AUDIT- kysely ja sen mukaiset jatkotoimenpiteet 3.1 Tupakoinnista kysytään neuvolakäynneillä ja kaikilta papa -seulassa kävijöiltä 2.1 AUDIT merkintöjen määrä > 8 pistettä saaneiden määrä 2.2 Hoitoon ohjattujen määrä 2.1 AUDIT- merkintöjen määrä >8 pistettä saaneiden määrä 3.1 Tupakoitsijoiden määrä Vastuuhenkilö: terveysneuvonnan esimies vuosittain 31

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.3 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Kouluterveydenhuolto Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö ja aikataulu 1. Lasten ja nuorten päihteiden käyttö (alkoholi, lääkkeet, huumeet), perheen hyvinvointi 1. Raittius, päihteiden käytön väheneminen ja aloittamisiän siirtäminen myöhemmäksi 1. Päihdeasioiden puheeksi otto laajoissa terveystarkastuksissa (1lk, 5lk, 8lk), nuorison terveystodistus, ajokortti (Nuorten päihdemittari ADSUME) ja tarvittaessa 1.1 Kouluterveyskysely 8.ja 9.lk 1.2 ADSUME (Nuorten päihdemittari) merkintöjen määrä (<18v) > 7 pistettä (riskikäyttö) saaneiden määrä hoitoonohjaus > 10 pistettä (vaarallinen suurkulutus) saaneiden määrä 2. Tupakointi 2. Tupakoimattomuus Tupakoinnin väheneminen 2. Tupakoinnista kysyminen ja lopettamisen neuvonta tarv. 2. Tupakoitsijoiden määrä Vastuuhenkilö: terveysneuvonnan esimies vuosittain 32

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.4 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Opiskeluterveydenhuolto (2.asteen oppilaitokset ja MAMK) Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö ja aikataulu 1. Nuorten päihteiden käyttö (sis. alkoholi, lääkkeet ja huumeet) 1. Raittius, päihteiden käytön tunnistaminen ja varhainen puuttuminen sekä päihteiden käytön väheneminen 1. Päihdeasioiden puheeksi otto terveystarkastuksissa 1.vuoden opiskelijoille lukiossa ja keskiasteella. Lisäksi kutsuntatarkastuksissa lukio 2.lk ja Ammattiopisto. Korkea-asteella terveystarkastus tehdään terveyskyselyn perusteella. 2.Ongelmissa seuranta ja hoitoonohjaus hoitomallin ja SORA -lainsäädännön mukaan (Soveltumattomuuden ratkaisuja) yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa. 1.1 Nuorten AUDSUME (Nuorten päihdemittari) merkintöjen määrä (<18v) 7 pistettä (riskikäyttö) saaneiden määrä 10 pistettä (vaarallinen suurkulutus) saaneiden määrä 1.2 Audit -merkintöjen määrä (>18v) 8 pistettä saaneiden määrä 2. Nuorten tupakointi 2.1 Tupakoimattomuus Tupakoinnin väheneminen 2. Tupakoinnista kysyminen ja lopettamisen neuvonta tarv. Vastuuhenkilö: terveysneuvonnan esimies vuosittain 33

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.5 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Avoterveydenhoito/Lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminta Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö ja aikataulu 1. Aikuisten alkoholin käyttö 1.1 Alkoholin suurkuluttajan tunnistaminen 1.2 Rattijuopumusten määrän väheneminen 1.1 Alkoholin käytön puheeksi ottaminen ja terveysneuvonta vastaanotoilla 1.2 Päihdeseurannat poliisin toimeksiantona 1.1 AUDIT(>18v) merkintöjen määrä potilastietojärjestelmässä > 8 pistettä saaneiden määrä 1.2 Päihdeseurantojen määrä 2. Nuorten päihteiden käyttö 3. Aikuisten tupakointi 2. Alle 18v päihteiden käyttöön varhain puuttuminen 3. Tupakoinnin väheneminen 2. Alaikäisten vastaanotolle tulijoiden päihteiden käyttöön puuttuminen, tarvittaessa ohjaus ja neuvonta 3.1 Tupakoinnin puheeksi ottaminen ja lopettamisen neuvonta vastaanotoilla 3.2 Savuttomuusklinikkatoiminnan jatkuminen 2. ADSUME (nuorten päihdemittari<18v) merkintöjen määrä 7p.(riskikäyttö) saaneiden määrä 10p. (vaarallinen suurkulutus) saaneiden määrä 3.1Tupakointimerkintöjen määrä potilastietojärjestelmässä 3.2 Savuttomuusklinikalle ohjattujen määrä 3.3 Tupakoitsijoiden määrä 4. Iv. huumeiden käyttö 4. Tartuntatautien väheneminen Huumeiden käytön lopettaminen 4. Terveysneuvontapiste järjestetään sopivaan paikkaan (laki 31.10.1986/78, 6). 4. Kävijämäärät terveysneuvontapisteessä Vastuuhenkilö: vastaanoton päihdetyöstä vastaava sh vuosittain. 34

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.6 ETELÄ-SAVON TYÖTERVEYS Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö ja aikataulu 1. Työikäisten alkoholinkäyttö 1. Suurkuluttajan tunnistaminen terveystarkastuksissa, suurkulutuksen vähentäminen 1. AUDIT kyselyt kaikissa terveystarkastuksissa, miniinterventio 1. AUDIT -merkintöjen määrä potilastietojärjestelmässä (Acute): 2. Työntekijöiden hoitoonohjaus (alkoholi ja huumeet) 2. Hoitoon ohjattavien määrän väheneminen 2. Hoitoon ohjattavien määrän seuraaminen työpaikkojen toimintasuunnitelmissa olevien ohjeiden mukaan 2. Hoitoon ohjattavien määrä 3. Työikäisten tupakointi 3. Tupakoinnin väheneminen 3. Tupakoinnin puheeksi otto ja terveysneuvonta, niin terveystarkastuksissa kuin sairauskäyntien yhteydessä 3.1. Tupakointimerkinnät potilastietojärjestelmässä (Acute) 3.2. Tupakasta vierotukseen ohjattujen määrä Vastuuhenkilö: TTH:n päihdetyöstä vastaava vuosittain 35

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.7 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Kotihoito Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö ja aikataulu 1. Ikäihmisten alkoholin käyttö 1. Hoitosuunnitelmien seuranta 1. Alkoholinkäytön sekä alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön väheneminen 2. Asiakkaiden tunnistaminen ja varhainen puuttuminen 1. Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen kotikäynneillä ja vastaanotolla 2. Ohjeet hoitoon ohjauksesta, tukitoimista ja varhaisesta puuttumisesta 2. Hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisen seuranta 3. Osaava ja jaksava henkilöstö 4. Asiakkaan elämänhallinta 3.1 Henkilökunnan jatkuva täydennyskoulutus ikäihmisten päihteiden käytöstä 3.2 Työnohjaus 3.3 Hoidon laadun ja määrän rajojen asettaminen 4. Päihdeongelmaisen edunvalvonta tarvittaessa 3.1 Koulutuksen toteutumisen seuranta 3.2 Työnohjauksen toteutumisen ja asiakkaiden väkivaltaisen käyttäytymisen seuranta 3.3 Hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumisen seuranta Vastuuhenkilö: kotihoidon tiimit 2 kertaa vuodessa 4.1 Edunvalvonnan lisääntyminen Vastuuhenkilö: kotihoidon tiimit vuosittain 36

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.8 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Mielenterveysvastaanotto ja mielenterveyskuntoutus Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö ja aikataulu 1. Mielenterveysvastaanotto: a) Kohderyhmänä uudet, 18-25 - vuotiaat potilaat. a) Uusien 18-25v mielenterveyspotilaiden päihdeongelman tunnistaminen ja suurkulutuksen vähentäminen a) AUDIT- kysely ja tarvittaessa mini-interventio a) AUDIT -kyselyjen määrä ja AUDITISSA yli 8 pistettä saaneiden määrä b) Kohderyhmänä uudet potilaat, joilla alle 18-vuotiaita huollettavia. b) Uusien potilaiden, joilla <18v lapsia, päihdeongelman tunnistaminen ja lapsien huomiointi b) AUDIT -kysely ja tarvittaessa mini-interventio b) AUDIT -kyselyjen määrä ja AUDITISSA yli 8 pistettä saaneiden määrä 2. Kuntoutustyöryhmä: Kohderyhmänä alle 35 -vuotiaat kuntoutujat. 2. Alle 35-vuotiaiden kuntoutujien alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja vähentäminen 2. Vuosikontrollin yhteydessä AUDIT -kysely ja tarvittaessa mini-interventio 2. 1 AUDIT -kyselyjen määrä ja AUDITISSA yli 8 pistettä saaneiden määrä 2.2 Ns. kaksoisasiakkuuksien määrä A-klinikan kanssa Vastuuhenkilö: apulaisylilääkäri/mielenterveysvastaanotto 37

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.9 SOSIAALIPALVELUT/Sosiaalityö Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö ja aikataulu 1. Yhteistyö eri toimijoiden välillä 1.Sosiaalityön näkökulma tulee esille päihdetiimissä ja seudullisessa päihdepalvelujen toimintamallissa 1. Sosiaalityö mukana päihdepalvelujen toimintamallin luomisessa 1. Edustuksen toteutuminen Vastuuhenkilö: sosiaalipalvelujen johtaja 2. Varhainen puuttuminen 3. Vanhemmuus 4. Päihdeäidit 2. Riskiperheiden tunnistaminen ja tukeminen 3. Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä 4. Päihdeäitien tunnistaminen ja hoitoonohjaus Kohdat 2-4. Nuorten kehityksen tukiyksikön palvelut ja varhaisen tuen palvelut; esim.erilaiset ryhmätoiminnat, perhetyö sekä avohuollon tukitoimenpiteet; mm. lastensuojelun perhetyö Toimenpiteet ennakollisten lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojeluilmoitusten perusteella, työnja vastuunjaot selkeät, toimiva yhteistyömalli, vauvaperhetyön malli eri tahojen yhteistyönä Jatkuva ammattitaidon ylläpitäminen Kohdat 2-4. Varhaisen tuen piirissä olevien lasten ja perheiden määrä Nuorten kehityksen tukiyksikön asiakasmäärät (koulutus-, tiedotus- ja valistustoimintaan osallistuneet, päihteettömyyttä tukevat käynnit) Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten ja nuorten määrä (syynä vanhemman tai nuoren päihteiden käyttö) Huostaan otettujen lasten määrä (syynä päihteiden käyttö) Kouluterveyskysely: vanhemmuuden puute 8. ja 9. luokka ja lukion 1. ja 2. luokka Asiakkuuden kesto/perhe Odottavien ja pikkulasten äitien päihdehoitopäätösten lukumäärä Vastuuhenkilö: perhepalveluiden johtaja 38

5. Aikuisten päihteiden käyttö 5. Haitallisen käytön väheneminen 5. Päihdeasioiden puheeksi ottaminen sosiaalisen tilanteen arviointia koskevissa asiakaskontakteissa 5. Katkaisuhoitojaksojen lukumäärä Vastuuhenkilö: sosiaalipalvelujen johtaja 6. Olkkarin toiminta 6. Toiminnan turvaaminen 6. Varataan määräraha toiminnan turvaamiseksi sekä kehitetään toimintamallia edelleen eri tahojen yhteistyönä Vastuuhenkilö: perhepalveluiden johtaja kaupunginvaltuusto 39

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.10 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: A-klinikka (ostopalvelut) Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö (VH) ja aikataulu 1. Työkyky 2. Päihdestrategiaan sitoutuminen 3. Yhteistyö eri toimijoiden välillä 4. Varhainen puuttuminen 5. Vanhemmuus ja aikuisten päihteiden käyttö 1.1 Henkilöstö osallistuu ehkäisevän päihdetyön koulutukseen 1 pv/henkilö/2v 1.2 Henkilöstöllä on työnohjaus ja vuosittaiset kehittämiskeskustelut 2. A-klinikka sitoutuu omalta osaltaan päihdestrategian toteuttamiseen ja päivitykseen. 3.1 A-klinikalla on nimetty edustaja Mikkelin päihdetiimissä 3.2 A-klinikka on pyydettäessä mukana päihdefoorumissa 4.1 Nuorten aikuisten kanssa työskentelyyn etsitään uudenlaisia tapoja ja keinoja 4.2 Peliongelmaisten hoidon tehostaminen 5.1 Vanhempien kasvatustehtävässä tukeminen 5.2 Odottavia päihdeäitejä hoidetaan yhteistyössä muiden tahojen kanssa ja tarvittaessa ohjataan muiden palveluiden piiriin. 1.1 Varataan mahdollisuus osallistua EPT koulutukseen 1.2 Työnohjausresurssien turvaaminen 2. Aktiivinen osallistuminen päihdestrategiseen keskusteluun 3.1 ja 3.2 Edustajille varataan mahdollisuus osallistua kokouksiin 4.1 Verkosto-otteisen työn lisääminen ja asiaan kouluttautuminen ja perehtyminen 4.2 Osallistutaan Pelissä -projektiin ja sen tuotoksiin. 5.1 ja 5.2 Päihdeperheen lapsen näkökulma näkyvämmäksi A-klinikan asiakastyöskentelyssä mm. osallistumalla A-klinikkasäätiön lasinen Lapsuus -projektiin. 5.2 Pyydettäessä annetaan koulutusta ja konsultointia tunnistamiseen ja kohtaamiseen liittyvissä asioissa. 5.2 Asiakastyötä kulutuksen ja haittojen vähentämiseksi jatketaan. 40 1.1 Koulutukseen osallistumisen määrä / pv 1.2 Toteutuneiden työnohjausten ja kehityskeskusteluiden määrä VH: A-klinikkatoimen johtaja, kalenterivuosittain. 3. Toteutuneiden kokousten määrä 4. Kehityksen arviointi A-klinikan sisäisissä suunnittelu- ja arviointipäivissä VH: A-klinikan vastaava sosiaaliterapeutti. 5. Toteutuminen arvioidaan arviointi- ja suunnittelupäivissä. esim. toteutuneiden koulutusten määrä. VH: A-klinikan vastaava sosiaaliterapeutti

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.11 SOSIAALI- ja TERVESYTOIMI: Nuorten kehityksen tukiyksikkö Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö (VH) ja aikataulu 1. Työkyky Päihdetyötä tekevän työssä jaksamisesta huolehditaan 2. Päihdestrategiaan sitoutuminen 3. Yhteistyö eri toimijoiden välillä Nuorten kehityksen tukiyksikön päihdetyö on tärkeä toimija nuorten osalta päihdestrategiatyössä Tiivis yhteistyö päihdetoimijoiden kanssa 4. Päihdekasvatus Nuorten päihteettömyyden tukeminen 5. Varhainen puuttuminen Verkostoyhteistyö 6. Vanhemmuus Vanhemmuuden tukeminen, välineitä mm. ongelmien tunnistamiseen ja puheeksiottoon varhaisessa vaiheessa. 7. Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Työntekijällä on koulutusta, työnohjausta sekä vuosittaiset kehittämiskeskustelut. Nuorten kehityksen tukiyksikön päihdetyö sitoutuu omalta osaltaan päivittämään toimialakohtaista osuuttaan Nuorten kehityksen tukiyksikön ehkäisevän päihdetyön ohjaaja toimii Mikkelin Päihdetyöryhmän sihteerinä. Molemmat työntekijät ovat mukana eri toimijoiden, järjestöjen ja oppilaitosten projekteissa. Osallistutaan päihdekasvatukseen tarpeen ja resurssien mukaan. Pyritään tehokkaaseen verkostomalliseen viranomaisyhteistyöhön. Vieraillaan vanhempienilloissa ja järjestetään 6-lk:n päihdekasvatusviikon yhteydessä vanhempainilta. Vanhemmuuden tukikäyntejä Nuorten kehityksen tukiyksikön päihdeohjaajien vastaanotoilla. Lasten ja nuorten päihteiden Kouluille ja muualle tehdyt käytön vähentäminen ja päihteiden päihdekasvatustapahtumat, asiakasvastaanotot, käytön ehkäiseminen. matalan kynnyksen säilyttäminen. Koulutuksiin osallistumisen määrä.. Toteutuneiden työnohjausten ja kehityskeskusteluiden määrä. Sairauspoissaolojen määrä. VH: Perhepalveluiden johtaja vuosittain Tuotokset VH: Perhepalveluiden johtaja Osallistuminen VH: Nuorten kehityksen tukiyksikön molemmat päihdetyönohjaajat Kouluille, oppilaitoksiin ja muualle tehtyjen päihdekasvatustapahtumien määrä ja laajuus VH: Nuorten kehityksen tukiyksikön molemmat päihdetyönohjaajat Suoritteiden määrä VH: Nuorten kehityksen tukiyksikön molemmat päihdetyönohjaajat Suoritteiden määrä VH: Nuorten kehityksen tukiyksikön molemmat päihdetyönohjaajat Suoritteiden määrä VH: Nuorten kehityksen tukiyksikön molemmat päihdetyönohjaajat 41

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.12 SIVISTYSTOIMI: Koulutuspalvelut Kriittinen menestystekijä Päihdekasvatus Varhainen puuttuminen Vanhemmuus Lasten ja nuorten päihteiden käyttö (kouluterveys-kysely 2013) Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen vastuuhenkilö (VH) 1. Oppilaitoksella on päihdestrategia, joka on osa koulun opetus- ja valmiussuunnitelmaa. Jokaisella oppilaalla on tietoa päihteiden haittavaikutuksista. 1. Päihdestrategiaa noudatetaan arkipäivän koulutyössä. Haittavaikutuksista tiedotetaan eri oppiaineiden opetuksessa (esim. kemia, biologia, terveystieto, yhteiskuntaoppi, lakitieto, psykologia) 1. Koulu pidetään tupakka- ja 1. Laki velvoittaa päihteettömyyteen kaikissa koulujen päihdevapaana vyöhykkeenä sisätiloissa, oppilasasuntoloissa ja ulkoalueilla 2. Tehdään yhteistyötä koulun ja (tupakkalain 688/2010 12 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan) kotien välillä sekä Kielto koskee kaikkia iästä riippumatta, oppilaita, henkilökuntaa oppilaskunnan kanssa. ja täysin ulkopuolisia henkilöitä. Tupakointikielto on voimassa 3. Oppilaiden poissaoloihin myös oppilaitoksen toiminta-ajan ulkopuolella. puuttuminen. 2. Alaikäisten päihdeongelmista tiedotetaan huoltajille. Oppilaskunta otetaan mukaan EPT toimijaksi (tapahtumat, oppitunnit). 3. Noudatetaan varhaisen tuen toimintamallia poissaolojen seurannassa. 1. Koulu tukee vanhempia 1. Järjestetään vanhempainiltoja ja opettajan sekä vanhempien kasvatustehtävässä. välisiä tapaamisia yhteisesti sovitun huolen herätessä 2. Koulut edistävät osallisuuden käytännön mukaisesti. Tehdään yhteistyötä koulujen ja yhteisöllisyyden toteutumista. (vanhempain)neuvottelukuntien kanssa. 2. Ihastjärven koulun mallia viedään muihinkin kouluihin. *8 &9 lk tupakointi alle 20 % * 8 &9 lk humalajuominen <22% *lukiolaisten tupakointi <10% ja humalajuominen alle 30% 4. huumeita kokeilleiden määrä alle 10% Opettajan tai muun henkilöstön ilmoitus päihteiden käytön epäilystä oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmälle, joka huolehtii jatkotoimista. Luokanvalvoja/ryhmänohjaaja tai oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä ilmoittaa huoltajalle ohjeistuksen mukaan. Välitön asian selvittäminen epäilytilanteessa. Lastensuojeluilmoitus tehdään alaikäisen kohdalla koulussa selvästi havaitusta alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisena olosta (lain 25 ). 42 VH: Rehtorit VH: Rehtorit ja oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä Koulutusjohtaja vastaa kouluterveyskyselyn tilaamisesta. 1. VH: rehtorit 2. VH: koulutusjohtaja VH: Koulutusjohtaja. Rehtori ja oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä Luokanvalvoja/ryhmänohjaaja.

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.13 SIVISTYSTOIMI: Liikunta- ja nuorisopalvelut Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö (VH) ja aikataulu Työkyky 1. Riittävä määrä EPT tekeviä henkilöitä 1.1 Nuorisotiloissa ja nuorille suunnatuissa tapahtumissa riittävä valmius puuttua päihteiden käyttöön ja ottaa päihdeasiat tarvittaessa puheeksi. Etsivää nuorisotyötä tekevien työntekijöiden määrän VH: Kyseisen toimialan ja tulosalueen esimies Päihdestrategiaan sitoutuminen 2. Strategiaan sitoutuminen säilyttäminen. 2.1 Nuorisopalvelut sitoutuu omalta osaltaan päivittämään toimialakohtaista osuuttaan päihdestrategiasta Toimialakohtaiset tuotokset VH: Nuorisopalveluiden esimies vuosittain Yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihdekasvatus 3. Ehkäisevän päihdetyön koordinointi Mikkelissä 4. Nuorten päihteiden käytön vähentäminen 3.1 Nuoriso-ohjaajilla sekä etsivää nuorisotyötä tekevillä välittömät kontaktit oman alueensa opetusja sosiaalialan henkilöstöön sekä järjestötoimijoihin 3.2. Etsivä nuorisotyö kiinnittyy olennaisena osana poikkihallinnollista nuorten ohjausta tekevän Olkkarin toimintaan. 4.1Tuetaan nuorten päihteettömyyttä 4.2 Päihteettömien tapahtumien järjestäminen Kokoontumisten määrä VH: nuoriso-ohjaajat 4.1 Päihteettömyyttä tukevan toiminnan määrä VH: nuoriso-ohjaajat, nuorisovaltuusto 4.4 Järjestetyt tilaisuudet VH: nuoriso-ohjaajat, nuorisovaltuusto Varhainen puuttuminen 5. Päihteiden käytön vähentäminen Vanhemmuus 6. Vanhemmuuden tukeminen 5.1. Välitön puuttuminen nuorisotiloissa havaittuihin päihdeongelmiin ja tarvittaessa hoitoon ohjaus 5.2. Etsivän nuorisotyön joustava käyttö päihdekokeiluja havaittaessa, tarvittaessa eteenpäin ohjaus 6.1. Yhteydenpito nuorisotiloissa kokoontuvien nuorten vanhempiin 43 5.1 Talojen toimintaraportit VH: nuoriso-ohjaajat vuosittain 5.2. Etsivän nuorisotyön raportit 6.1 Talojen raportit VH: nuoriso-ohjaajat vuosittain

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.14 MIKKELIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö (VH) ja aikataulu Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön ydinstrategian painopistealueet ja tavoitteet ovat seurakuntayhtymän mielenterveys- ja päihdetyönstrategian kanssa yhtenevät. 1. Seurakunnallisten palvelujen omaleimaisuuden esillä pitäminen 1. Löytää ne ihmiset, jotka ovat jääneet muun auttajaverkoston ulkopuolelle ja saattaa heidät avun piiriin 2. Omaisten huomioiminen 2.1 Tarjota mielenterveys- ja päihdekuntoutujien omaisille seurakuntayhteyttä; henkistä, hengellistä ja sosiaalista tukea 2.2 Tarjota diakonian keinoin päihteetön vaihtoehto 1. Leirit ja jatkotyöskentely 1. Seurataan ja kehitetään leirityötä ja jatkotyöskentelyyn osallistuneiden sitoutumista Seuranta diakonia- ja nuorisotyön tiimissä. VH: Tuomas Martio (päihdetyön diakoni) ja Miika Paukkunen (erityisnuorisotyöntekijä) 2.1. Toipumis- ja omaisten ryhmät. Myös muut seurakuntatilaisuudet 2.2. Evankeliumin julistaminen. Esirukous- ja sielunhoitotyö. Jumalan todellisuuden ylläpitäminen rinnalla kulkemalla. 2. Seurataan ryhmiin osallistuneiden sitoutumista ja toipumista Seuranta diakonia- ja nuorisotyön tiimissä. VH: Tuomas Martio ja Miika Paukkunen 3. Perhetyön kehittäminen päihde- ja mielenterveystyön asiakkaiden parissa. 3.1 Tuoda elämään mielekkyyttä ja tarkoitusta 3.2 Rajojen asettaminen sekä asiakkaalle ja työntekijälle 3.3 Työntekijöillä selkeät yhteiset pelisäännöt, linjaukset ja sitoutuminen niihin 3.2 Jämäkkä ja ammatillinen työote 3.3 Tiedotus yhteistyöverkostojen ja paikallisten tiedotusvälineiden kautta 3. Seuranta diakonia- ja nuorisotyön tiimissä. VH: Tuomas Martio ja Miika Paukkunen 44

Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT 10.15 POLIISI Kriittinen menestystekijä Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, vastuuhenkilö ja aikataulu HENKILÖSTÖ Työkyky, osaaminen ja sitoutuminen 1. Osaamisen ja sitoutumisen lisääminen/ylläpito 1.1 Päihdestrategian esilletuominen omissa koulutustilaisuuksissa. 1.1 Tilaisuuksien ja osallistujien määrä 1.2 Oma-aloitteisten tehtävien määrä. PROSESSI Yhteistyö Päihdekasvatus 1. Hyvän yhteistyön säilyttäminen sosiaaliviranomaisten kanssa 2. Yhteistyön tiivistäminen ja laadun parantaminen poliisin ja Itä-Suomen aluehallintoviraston alkoholitarkastajien välillä 3. Yhteistyön tiivistäminen muiden yhteistyötahojen kanssa 1. Osallistuminen kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuvaan valistuksen antamiseen päihdeasioissa 1.2 Osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin ja niiden järjestämiseen. 1.3 Oma-aloitteisuuden lisääminen päihdevalvonnassa. 1.1 Poliisilaitoksella toimivan sosiaalityöntekijän ja poliisin yhteistyöprosessien kehittäminen. 1.2 Ilmoitusten välittäminen akuuteista tapahtumista sosiaalipäivystäjälle ja yhteistoiminta heidän kanssaan akuuteissa tapahtumissa virka-ajan ulkopuolella. 2.1 Yhteiset koulutustilaisuudet, palaverit ja valvontatapahtumat. Ilmoitusten kattavuuden ja laadun parantaminen. 3.1 Kunnallisten/seudullisen turvallisuussuunnitelman mukainen toiminta. Teematapahtumien yhteinen suunnittelu ja osallistuminen. 3.2 Valvonnallinen yhteistyö sosiaaliviranomaisten, lasten ja nuorten vanhempien, vapaaehtoisjärjestöjen, yhdistysten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 1.1 Nuorisopoliisin pitämät päihdekasvatustunnit kouluissa. Osallistuminen kaupungin päihdetyöryhmän toimintaan. 45 VH: Koulutusvastaava ja yksikköjen vastuuhenkilöt vuosittain 1.1 Sosiaaliviranomaisten palautteet 1.2 Poliisilta ja Hätäkeskukselta tulleiden ilmoitusten määrä 2.1 Tilaisuuksien ja tapahtumien määrä 2.2 Alkoholitarkastajien palautteet 2.3 Yhteisten tapahtumien määrä 3.1 Yhteistyötahojen palautteet 3.2 Yhteisten tapahtumien määrä VH: Yhteyshenkilö. 1.1 Koulutustuntien määrä VH: Nuorisopoliisi Varhainen 1. Puututaan erityisesti lasten, 1.1 Näkyvä valvonta ja varhainen puuttuminen normaalin 1.1 Lasten ja nuorten tekemien

puuttuminen nuorten sekä riskiperheiden ja vanhempien liialliseen päihteiden käyttöön ja siihen liittyvään häiriökäyttäytymiseen yleisillä paikoilla tapahtuvan valvonnan yhteydessä. Painopisteet viikonlopuissa ja yleisötapahtumien yhteydessä. 1.2 Päivittäinen rikosilmoitusten ja päihdekiinniottojen seuranta ja erityisesti lasten ja nuorten päihdeongelmaisten nopea käsittely, kiinniotettujen haastattelu sekä tarvittaessa hoitoon ohjaaminen. rikosten laatu ja määrä 1.2 Kotihälytysten määrä VH: Yhteyshenkilö. 1.3 Yhteistyö sosiaalityöntekijän ja sosiaalipäivystyksen kanssa. 1.4 Nopeutettu esitutkinta nuorten rikoksissa ja mahdollinen sovittelu 1.5 Aktiivinen neuvonta ja hoitoonohjaus. 2. Puututaan rattijuopumuksiin 2.1 Lupahallinnolliset toimenpiteet, mm. ajokorttitoimenpiteet, sekä mahdolliset pakkokeinot ja päihderiippuvuusselvitykset. 2.2 Näkyvä ajallisesti ja alueellisesti kohdennettu valvonta. 2.1 Rattijuopumusten määrä 2.2 Lupahallinnollisten toimenpiteiden määrä 2.3 Pakkokeinojen määrä 2.4 Alkoholivalvontateemojen määrä 3. Puututaan säännösten vastaiseen alkoholin myyntiin ja välittämiseen 3.1 Poliisin oma sekä poliisin ja Itä-Suomen aluehallintoviraston yhteisesti suunniteltu alkoholin anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkojen valvonta. Puututaan aktiivisesti havaittuihin epäkohtiin ja huolehditaan ilmoituksista valvontaviranomaisille. 3.1 Valvontaviranomaiselle tehtyjen ilmoitustenmäärä VH: Yhteyshenkilö. 46

11. EHKÄISEVÄN PÄIHDESTRATEGIAN VAIKUTUKSET MIKKELIN KAUPUNGIN TALOUSARVIOON Ehkäisevän päihdetyön strategiasta nousevat keskeiset resursointia vaativat asiat vuosille 2012-2014: 1. Nuorten avopäihdehoidon turvaaminen a. Olkkaritoiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen b. Olkkaritoiminnan budjetointi v. 2014 alkaen 2. Ensisuojan perustaminen a. Resursointi jäi toteutumatta edellisen strategian 2009-2011 aikana b. Nyt suunnitteilla ensisuoja/selviämisasema/katkaisuhoitoyksikön perustaminen v 2015 3. Perhetyöntekijän resurssien lisääminen sosiaali- ja terveystoimessa 4. Järjestöjen päihteettömyysbonukset a. Päihteettömyysbonuksia ei ole annettu vuoden 2006 jälkeen. Bonusten merkitys tulee selvittää uudelleen. 5. Päihdetyötä tekevän henkilöstön täydennyskoulutus 6. Ehkäisevän päihdestrategian johtaminen: koordinointi, seuranta ja indikaattoritietojen kokoaminen, päihdekertomuksen ja tilinpäätöksen laatiminen 7. Monialaisen päihdetyöryhmän toiminta a. Päihdetyöryhmän roolia tulee selkeyttää sekä sen toiminta ja kokoonpano virallistaa päätöksentekoelimissä, seudullisuus huomioitava 8. Mini-interventiotoiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja laajentaminen a. Mini-interventiohanke VAMP loppui 10/2008. Mini-interventiota tulisi laajentaa myös sosiaalityön puolelle. Mikkelissä tulee tehdä päätös päihdesairaanhoitajan nimittämisestä ja resursoinnista. 9. Yhteinen seudullinen ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön ja mielenterveystyön strategia (mielenterveys- ja päihdestrategia) a. Laadinta aloitetaan Arjen mieli- hankkeen toimesta v. 2012, työryhmä nimetään ja strategia valmistuu v. 2014. 10. Ehkäisevän päihdetyön johtaja ja yhdyshenkilö a. Mikkelissä tulee nimetä päihdetyölle johtaja ja kirjata selkeästi henkilön vastuut päihdestrategiaan ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön osalta b. Kaupungin nimeämälle EPT -yhdyshenkilölle tulee osoittaa työhön riittävät resurssit ja määritellä tehtävänkuva selkeästi. Edellä mainitut resurssit luovat ehkäisevän ja osittain myös korjaavan päihdetyön perustan Mikkelissä. On tärkeää, että ehkäisevällä ja korjaavalla työllä on oma erillinen resurssinsa. Päihdetyön, erityisesti ehkäisevän päihdetyön monialaisuus edellyttää työn hyvää koordinointia ja siksi ehkäisevän päihdetyön tulee olla yhden tahon - mielellään yhden henkilön - vastuulla. Resurssikysymysten ohella on välttämätöntä ymmärtää, että päihdetyön tuloksellisuutta voidaan tehostaa työasenteita muuttamalla ja toimintamalleja kehittämällä entistä enemmän moniammatilliseen yhteistyön ja seutuyhteistyön suuntaan.

12. JOHTOPÄÄTÖKSET Päihteet, erityisesti alkoholi, on yksi vaikeimmista Mikkelin kaupungin hyvinvointiongelmista. Tärkeimpiä päihdeongelmia ehkäiseviä toimenpiteitä ovat hinta- ja veropolitiikan sekä saatavuuden sääntelyn lisäksi tiedotus- ja valistus erimuodoissaan, hoito sekä varhainen puuttuminen. Vaikka alkoholin saatavuuden sääntely on heikentynyt nykyisen hinta- ja veropolitiikan kautta, on kunnissa lukuisia mahdollisuuksia vaikuttaa päihdeongelmien ehkäisyyn. Ehkäisevä päihdetyö vaatii pitkäjänteisyyttä; tulokset näkyvät vasta vuosien viiveellä. Päihdehaittojen ehkäisyssä tarvitaan lisäksi näkemystä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja elinkeinoelämän välisestä tiiviistä yhteistyöstä. Päihdetyö kokonaisuudessaan (ehkäisevä ja korjaava päihdetyö) tulisi olla keskitetty saman johtovastuun alle. Lakien ja valtakunnallisten ohjelmien (tärkeimpänä Alkoholiohjelma) perusteella Mikkelin kaupungin voidaan katsoa hoitaneensa päihdepoliittisen vastuunsa kun - alkoholin kokonaiskulutus saadaan pysäytettyä ja laskettua alle 10 l/hlö - kaupunki osaltaan huomioi Etelä-Savon ammattiopiston erittäin huolestuttavat Kouluterveystutkimustulokset - tupakoinnin ja alkoholin mainonta on kielletty kaikissa kunnan omistamissa ja hallinnollisissa tiloissa - tupakoinnin ja alkoholin myyntiä ja anniskelua ei sallita niissä paikoissa ja tapahtumissa, joissa on alaikäisiä asiakkaita - alkoholi- ja tupakkaelinkeinolla on toimiva omavalvonta (sisältää mm. alaikäisille ja päihtyneille myynnin, anniskelun ja laittoman välittämisen) - kaupungissa toimii riittävän monialainen päihdetyöryhmä, jolla raittiuslain mukaisesti on vastuu ehkäisevän päihdetyön toimeenpanosta, raittiuden edistämisestä ja alkoholiolojen seuraamisesta - kaupungissa on ajantasainen ja vastuutettu päihdestrategia osana hyvinvointistrategiaa - päihdestrategiaa tarkennetaan ja päihdetilannetta sekä toiminnan tuloksellisuutta (sis. kustannustehokkuuden) arvioidaan joka vuosi - kaupunki on nimennyt ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön ja hänelle riittävät resurssit - kaupunki huolehtii, että kuntalaiset tietävät päihteidenkäytön riskit - kaupungin eri toimialat ovat laatineet omat päihdetyön toimintaohjelmansa ja toteuttavat ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä - kaupunki on varannut päihteidenkäytön varhaiseen puuttumiseen ja toteamiseen (mm. mini-interventio) riittävät resurssit - kaupunki on varannut päihdepalveluihin (ehkäisevä ja korjaava päihdetyö) laatusuositusten mukaiset voimavarat - päihdetyössä käytetään johtamisen apuvälineenä vähintään vuosittain kerättyä tilastotietoa - kaupungissa huomioidaan ajoissa ikääntyvien kasvavat päihdeongelmat ja uusia palveluita tarvitseva asiakasryhmä, mm. alkoholidementikot. - kaupunki sitoutuu kumppanuusohjelman mukaiseen toimintaan 48

13. OHEISLUKEMISTOA Ahlström, S & Metso, L & Tuovinen, E-L 2003. Nuorten juominen vähentynyt, usein humaltuminen, ei. Yhteiskuntapolitiikka 68 (2003):6. Stakes. Alkoholihaitat työelämässä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen toimenpiteet ja suunnitelmat alkoholihaittojen ehkäisemiseksi 2004. STM:n selvityksiä 2004:19. Alkoholiohjelma 2004-2007. Yhteistyön lähtökohdat 2004. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:7. STM. Helsinki. (Alkoholiohjelma jatkuu 2008-2011) Alkoholiongelmaisen hoito 2005. Käypä hoito suositus. Suomen päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2005; 121. Alkoholiveron alentamisen ja matkustajatuontimääräysten muuttamisen vaikutuksia. Valtiovarainministeriön tutkimuksia ja selvityksiä 1/2005. Alkoholipolitiikan kuluttajaopas 2006. STM:n esitteitä 2006:6. Ehkäisy ja hoito 2007. Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus. STAKES. Hakkarainen, P & Metso, L 2002. Suomalaisten suhteutuminen huumeisiin ja huumepolitiikkaan. Mielipiteet ja asenteet väestössä. Yhteiskuntapolitiikka 69(2004):1. Stakes. Heino, T 2002. Päihdetyön seudullisuuden toteutuminen Etelä-Savossa, VEP raportti. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO. HYVOKE projekti. Joroinen, Juva, Rantasalmi. Hyvinvointikertomus syksy 2005. Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Indikaattoripankki sotkanet: www.sotkanet.fi Junnila M ym. 2004. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto. Väestölähtöinen toimintamalli. LIITE 4 Mikkelin kaupungin päihdehuollon palvelut. Stakes, Alue- ja kuntapalvelut. Kehittämisselvityksiä 11/2004. Kekki, T & Partanen, A 2008. Päihdepalvelujen seudullinen kehitys. Työpapereita 38/2008. STAKES. Kouluterveys 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008 ja 2010 Mikkelin kuntaraportti. Stakes, Helsinki. Laatutähteä tavoittelemassa. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit 2006. Stakes. Lehti, M. & Sirén, R. Väkivaltarikokset ja alkoholi. Teoksessa: Rikollisuustilanne 2005. Julkaisuja 220, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2006. Luopa, Pietikäinen & Jokela (2006) Nuorten elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset 1996 2005. Kouluterveyskysely 2005. Stakes. Työpapereita 25/2006. Helsinki. 49

http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/tyopaperit/t25-2006-verkko.pdf Mellin, Vihmo & Österberg (2006) Alkoholihaittojen yhteiskunnalliset kustannukset Suomessa vuonna 2003. Stakes Raportteja 10/2006. Helsinki. http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/r10_2006%20verkko.pdf Mikkelin kaupungin hyvinvointiselvitys. Mikkelin kaupungin julkaisuja 2/2008. Mikkelin kaupungin päihdestrategiat v. 2000 ja 2002. Mikkelin kaupungin julkaisuja. Myllärniemi, A Pääkaupunkiseudun huostaanottojen kriteerit. Tiivistelmä tuloksista. http://www.socca.fi/hankkeet/selvitystyo.htm Mäkelä ym. 2010. Alkoholi ja huumeet. Päihdetilastollinen vuosikirja. THL. Nevala, J 2008 (toim.) MIEPÄ sanoma. Julkaisija Miepä hanke, hankkeen rahoittajana STM. Etelä- Savon kirjapaino Oy, Mikkeli. Pohjoismainen alkoholitilasto 2002-2007. Tilastotiedote 18/2008. Stakes. Nuorvala, Metso, Kaukonen & Haavisto (2004) Muuttuva päihdeasiakkuus. Päihdetapauslaskennat 1987-2003. Yhteiskuntapolitiikka 69 (2004):6. 608-618. http://yp.stakes.fi/nr/rdonlyres/368a2bf9-011a-4af3-8523-a2d0a08803e4/0/yp62004.pdf PAKKA-hanke - Holmila, Karlsson & Raitasalo (2005) Alaikäisten alkoholiostot. Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005):3. 305-310. http://www.pakka.fi/holmila_karlsson_ym.pdf, Partanen, A & Kuussaari, K 2007. Päihdepalvelujärjestelmän haasteet 2000 luvulla. STAKES. Paunio (2006) Lapsi, perheväkivalta ja viranomaisten vastuu. Oikeusasiamiehen erilliskertomus eduskunnalle 2006. http://www.oikeusasiamies.fi/dman/document.phx/eoa/suomi/erilliskertomukset/perhevakivalta -fi?cmd=download Perttilä K 2000. Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. Stakes. Tutkimuksia 103. Perttilä K, Orre S, Koskinen S & Rimpelä M. Kuntien hyvinvointikertomus. Hankkeen loppuraportti. Stakes Aiheita 7/2004. Helsinki 2004. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2005. Stakes. Tilastotiedote 11/2006. http://www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/paihteet/paihdehuollonhuumeasiakkaat.htm Päihdehuoltolaki (1984/41) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860041?search%5btype%5d=pika&search%5bpika% 5D=p%C3%A4ihdehuoltolaki Päihdepalvelujen tilinpäätös 2004. Turun kaupunki. Turun kaupungin päihdehuollon johtoryhmä 3.5.2005. Kaupunginkanslian painatuspalvelut; Turku 2005. 50

Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3. STM ja Suomen kuntaliitto, Helsinki 2002. Päihdetilastollinen vuosikirja. Alkoholi ja huumeet. (2006) Rusmedelsstatistisk årsbok. Alkohol och narkotika 2006 - Yearbook of Alcohol and Drug Statistics 2006. Stakes. Helsinki. http://www.stakes.fi/fi/julkaisut/kirjakauppa/kktilastot/ti59.htm Päihdeportaali: www.stakes.fi/neuvoa-anatvat Raitasalo, Alho, Lindeman, Roine & Tigerstedt (toim.) (2005) Tommi 2005. Alkoholi- ja huumetutkimuksen vuosikirja. Alkoholi- ja huumetutkijain seura ry. Hämeenlinna. http://neuvoaantavat.stakes.fi/nr/rdonlyres/dd2e898b-c8ca-446d-ab74-e08c4d0e431e/0/tommi_2005.pdf http://www.huumaa.net/ Rimpelä, A ym. 2007. Nuorten terveystapatutkimus 2007. STM. Selvityksiä 2007:63. Rimpelä, Rainio, Pere, Lintonen & Rimpelä (2005) Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977 2005. Nuorten terveystapatutkimus 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:23. Helsinki. http://www.stm.fi/resource.phx/publishing/store/2005/12/pr1134387529796/passthru.pdf Salomaa J, Warsell L & Hein, R 2000. Päihdehaittojen seutukunnalliset erot ja niitä selvittävät tekijät. Tilastoraportti 6/2000 Stakes. Seppä, K-L 2008. Mini-intervention jalkauttaminen terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. Teoriasta toimivaksi käytännöksi. STM. Selvityksiä 2008:10. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 2004-2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja www.stm.fi/ohjelmat Sosiaalialan kehittämishanke. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja www.stm.fi/hankkeet Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:3. Helsinki 2001 STM 2006:6. Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet esite. STM 2008:6. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, KASTE ohjelma 2008-2011. Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma 2005-2008. Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 2/2005. Tampere. Terveyden edistämisen laatusuositus 2006. STM. Julkaisuja 2006:19. 51

Terveysalan kehittämishanke. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja www.stm.fi/hankkeet Terveys 2015 -kansanterveysohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2001:4. Helsinki Tilastoimaton kulutus: http://www.sttv.fi/alkoholijuomien%20kulutus%202005%20tilastokatsaus.pdf Tuominen, P et al. Terveysbarometri 2004. Ajankohtaiskatsaus kuntien ja järjestöjen terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen keskus. Helsinki. Uusitalo, M ym. 2005. Hyvinvointi ja terveyden edistäminen kuntien asiakirjoissa. Asiakirjaanalyysi TEJO pilottikunnissa. Työpapereita 8/2005. Stakes. Virtanen, A (toim.) 2005. Huumausainetilanne Suomessa 2004. Tilastoraportti 1/2005. Stakes. Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista. STM:n esitteitä 2003:6. Warpenius (2005) "Paa iso tuoppi" Näyttelijän avustama ostokoe ravintoloissa. Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005):3. 295-304. http://www.pakka.fi/paa_iso_tuoppi.pdf Lait: Raittiustyölaki- ja asetus, päihdehuoltolaki, alkoholilaki, tupakkalaki, huumausainelaki. 52

LIITE 1: Kumppanuussopimus Kumppanuussopimus Alkoholiohjelma kokoaa yhteen ja tukee alkoholihaittoja vähentävää toimintaa valtionhallinnossa, kunnissa, järjestöissä ja elinkeinoelämän piirissä. Tällä sopimuksella sopijakumppanit määrittelevät oman toimintansa tavoitteet ja puitteet Alkoholiohjelmassa siten, että sopimuksella ei määrätä eikä rajoiteta osapuolten toimintaa tai tulevaisuudessa tehtäviä päätöksiä. Mikkelin kaupunki osallistuu Alkoholiohjelman 2004 2007 kumppanina alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen 20.6.2005 381 tekemänsä päätöksen mukaan, joka on tämän sopimuksen liitteenä. Mikkelin kaupunki päivittää päihdestrategiansa alkoholiohjelman linjaukset huomioon ottaen ja toimittaa sen Stakesiin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston resurssiksi; laatii alkoholiohjelmaan liittyvän strategiatyön ja hallinnon, ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalveluiden kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman ja toimittaa sen alkoholiohjelmaan liittyvää työtä aluetasolla koordinoivalle lääninhallitukselle; asettaa alkoholiohjelmaan liittyvälle toiminnalleen selkeät tavoitteet ja kehittää alkoholihaittoja ehkäisevää toimintaansa ohjelmakauden aikana; välittää alkoholiohjelman tavoitteita tukevaa tietoa omalla toimialueellaan; arvioi toimintaansa ja sen tuloksellisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kumppaniensa alkoholiohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista tiedonvälityksellä, materiaalintuotannolla, alkoholiohjelman logon käyttöoikeudella ohjelman tavoitteita tukevissa tuotteissa ja yhteyksissä sekä edistämällä kumppanien yhteistoimintaa; huolehtii alkoholiohjelman yhteydessä siitä, että kumppanit saavat tiedon alkoholiohjelmaan liittyvän toiminnan ulkopuolisista rahoitusmahdollisuuksista; tarjoaa etuoikeutetun aseman ohjelman tiedotuksessa ja yhteyden ohjelman kumppanien muodostamaan viestintäverkostoon. Sosiaali- ja terveysministeriössä / 200 Sosiaali- ja terveysministeriö Mikkelin kaupunki Liisa Hyssälä Jyrki Myllyvirta Tapio Hauvala Peruspalveluministeri Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja 53

LIITE 2: Mikkelin kaupungin tavoite- ja toimintasuunnitelma Alkoholiohjelman kuntakumppanuudelle Useimmat tässä toimintasuunnitelmassa olevat asiat sisältyvät myös Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategiassa oleviin toimialakohtaisiin toimintasuunnitelmiin. Vuodesta 2013 alkaen tehdään yhteinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia, jota seurataan vuosittain. Laaditaan myös päihdekertomus ja tilinpäätös (sisältää kustannustehokkuuden) ja toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan vuosittain. Tavoitteet Toimenpiteet Vastuutaho 1. Lasten ja nuorten Savuton Mikkeli-tiimi päihteiden käytön ehkäisy 1.1 Päihdetietouden lisääminen ja raittiuden asenneilmapiirin vahvistaminen 1.2 Varhainen puuttuminen päihdeongelmiin Savuttomuustunnit pidetään 5.luokan oppilaille Päihdetapahtuma järjestetään keväisin 6.luokan oppilaille ja vanhempainilta Asiantuntijoiden pitämät tunnit (kaveruus, tupakka, alkoholi, huumeet) pidetään 7.-9.luokan oppilaille koulujen pyynnöstä Päihteettömiä tapahtumia järjestetään Ehkäisevän päihdetyön viikolla vk.45 Kouluterveys- / lastensuojelutyöryhmä perustetaan (kouluterveystutkimuksen tulosten hyödyntäminen) Alkoholinkäytön riskit otetaan puheeksi; Mini-interventiotoiminta vakiinnutetaan osaksi terveydenhuollon perustoimintaa (päivähoito, neuvola, koulu- ja opiskeluth, työterveys, hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot, mielenterveysyksikkö, kotihoito) kaikenikäisillä. Erityishuomiota kiinnitetään niihin vanhempiin, joilla on huollettavia. Nuorten ehkäisevä päihdetyö / OLKKARI Mikkelin päihdetyöryhmä Päihdetyöryhmä ja OLKKARI Mikkelin ammattikorkeakoulu/ kouluterveyslähettiläs, SOTE Sosiaali- ja terveystoimi Mikkelin Päihdetyöryhmä Yhteistyötä tehdään tupakan ja alkoholin saatavuutta valvovien viranomaisten kanssa; ei alkoholin myyntiä ja anniskelua paikoissa ja tapahtumissa, joissa on alaikäisiä. Mikkelin Päihdetyöryhmä 54

2. Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ehkäisy ja vähentäminen 2.1 Vanhemmuuden tukeminen 3. Päihdetyön ja päihdekuntoutuksen tehostaminen; päihdepalvelujärjestelmän toimivuus MIEPÄN toimintamallin käytännön mukaisesti. Tupakan ja alkoholin mainonta kielletään kunnan hallinnoimissa ja avustamissa tiloissa. Nuorten avopäihdehoito toteutuu; Olkkarin toiminnan turvaaminen ja laajentaminen. Selvitetään alaikäisten (erit.16-18v) päihdehoito ja huumetestit. Katupartiointia jatketaan yhteistyökumppaneiden ja vanhempien kanssa. Käsikirja varhaiseen tukeen otetaan työkaluksi lasten ja nuorten kanssa työskenteleville (huolen puheeksi otto) Päihteiden haitoista ja avunsaannin mahdollisuuksista tiedotetaan; Välitäthän vieläkin minusta opas jaetaan syksyisin 7.lk.oppilaiden vanhemmille. Päihdeäitien tunnistamista ja hoitoonohjausta tehostetaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn mallin mukaisesti. Perheväkivalta otetaan puheeksi neuvolassa, päivähoidossa, kouluissa ja vastaanotoilla. Perhetyöntekijöiden resurssit säilytetään ja hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Päihdetyössä ja -kuntoutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lastensuojeluperheiden vanhemmuuden tukemiseen. Päihdetyötä ja kuntoutusta kehitetään laaja-alaisena yhteistyönä. Järjestetään avo- ja laitoskuntoutusta tarkoituksenmukaisesti. Selviämisaseman ja ensisuojan Mikkelin kaupungin valtuusto Sivistystoimi / Liikunta- ja nuorisotoimi Varpu-työryhmä Mikkelin Päihdetyöryhmä, Olkkari Sosiaali- ja terveystoimi, Sairaanhoitopiiri ja Mikkelin A-klinikka Sosiaali- ja terveystoimi/perhepalvelut Sosiaali- ja terveystoimi/perhepalvelut Kaupungin valtuusto Kaupungin valtuusto Sosiaali- ja terveystoimi/vanhusten palvelut 55

4. Päihdetyö on koordinoitua päihdepalvelujen kattavuuden, saatavuuden ja laadun huomioiminen. perustaminen toteutetaan yhtenä osana päihde- ja mielenterveystyön kokonaisuutta. Päihdeongelmaisten asuntotilannetta kehitetään esim. perustetaan Ensisuoja. Ikääntyvien kasvavat päihdeongelmat huomioidaan vanhusten palveluissa. Päihdetyön johtovastuu määritetään sekä ehkäisevän että korjaavan päihdetyön osalta. Monialainen päihdetyöryhmä nimetään virallisesti. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö nimetään virallisesti ja hänelle turvataan toimintaan riittävät resurssit. Toimintaa kehitetään entistä enemmän moniammatillisen yhteistyön ja seutuyhteistyön suuntaan. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISO:N kokoamat kuntien avainpäihdeindikaattorit otetaan käyttöön työkaluksi päihdetilanteen systemaattiseen seurantaan ja johtamisen apuvälineeksi. Sosiaali- ja terveystoimi 56

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen Hirvensalmen ja Puumalan kunnan yhteyshenkilöt Yhteyshenkilöön voi ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveyspalveluiden asioissa. Yhteyshenkilö välittää tietoa, palautteita ja kysymyksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuuhenkilöille. Hirvensalmi: vt. vanhuspalveluvastaava Jaana Ravolainen jaana.ravolainen@mikkeli.fi puh. 050 548 4711 Puumala: avo- ja hoivapalveluohjaaja Raija Hakala-Ewing raija.hakala-ewing@mikkeli.fi puh. 050 468 5450 Olettehan yhteydessä! Maria Närhinen Sosiaali- ja terveysjohtaja www.mikkelinseutusote.fi

Mikkelin kaupungille ELÄKELÄISTEN ÄÄNTÄ KUULTAVA Eläkeläisten määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti ja ylittänee vuoden 2015 aikana puolentoista miljoonan rajan. Mikkelin seudulla eläkkeensaajien ja ikäihmisten osuus väestöstä on selvästi muuta maata korkeampi. Seniori-ikäiset ovat merkittävä voimavara Mikkelin seudulla "kolmannella ikäkaudellaan" 20-30 vuoden ajan. Eläkeikäiset muodostavat lähes kaikkien kulttuuri-, vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjen keskeisimmän ja aktiivisimman osan. Tämä resurssi voisi olla nykyistä paremmin hyödynnettävissä julkisen, yksityisen ja järjestösektorin rajapinnassa. Ikä-ihmiset ovat aikaisempaa terveempiä, paremmin koulutettu ja varakkaampia. Heillä on monipuolinen työura ja kokemusvaranto. He ovat merkittävä taloudellista ja kulttuurista kysyntää ja aktiviteettia tuova väestöryhmä. Eläkkeensaajat ovat yhä kasvava hyvinvointia tuottava voimavara eikä kustannustekijä. Elämän viimeiset vuodet luonnollisesti tuottavat usein kasvavaa terveyspalvelujen kysyntää. Eläkeläisten ääni kuuluu tutkimusten mukaan todella huonosti. Mikkelin kaupungin alueen viisi eläkkeensaajien yhdistystä ovat huolissaan eläkeläisten ja ikäihmisten asioiden ja palvelujen tilasta ja esittävät yhteisesti seuraavaa. 1. Eläkeläisjärjestöjen toiminta tulee nähdä ihmisten sosiaalisen, henkisen ja fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ennaltaehkäisevänä, ylläpitävänä ja kuntouttavana toimintana. Se pitää suunnitella yhteistoiminnallisesti ja budjetoida samoin kuin kaupungin vastaava oma tai ostopalvelutoimintakin. Ehdotamme kumppanuussopimusten aikaansaamista. 2. Kaupungin tukea on kasvatettava Nyt kaupunki tukee eläkkeensaajia vuodessa 300 euran toiminta-avustuksella vuodessa. Samaan aikaan esimerkiksi Naisvuoren Eläkkeensaajat maksavat kaupungille vuokria kymmenkertaisen määrän. Esitämme, että kaupunki osoittaa eläkeläisjärjestöjen toimintaan tarvittavat tilat vastikkeetta tai kumppanuussopimukseen kytkettyinä. 3. Seniorikortti tulee ennaltaehkäisy- periaatteen mukaisesti myöntää 55-vuoden ikäisistä alkaen ja sen tulee sisältää Iiikunta- ja uimahallipalvelujen lisäksi myös kulttuuripalvelut esimerkiksi ns. kulttuurisetelin avulla. 4. Ikä-ihmisten tarvitsemat perusterveyspalvelut tulee turvata kaupungin eri osissa lähipalveluina ja lisäksi tarvittaessa esimerkiksi palveluautolla. Apuvälinepalvelu tulee olla helposti saavutettavissa kaupungin keskustassa. 5. Vanhusneuvoston nimi pitää muuttaa paremmin koko työelämän jälkeistä aikaa kuvaavaksi esim. "Eläkeläisneuvostoksi" ja tehdä siitä kaupungin virallinen elin esitysoikeuksineen ja riittävine resursseineen. Mikkelin eläkkeensaajajärjestöt ovat valmiit rakentavaan vuoropuheluun kaupungin kanssa eläkeläisten ja ikäihmisten yhteiskunnallisen roolin vahvistamiseksi elämää koskevien asioiden parantamiseksi.