KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN MAISEMASELVITYS 137-C6985 16.10.2006
SUUNNITTELUKESKUS OY MAISEMASELVITYS 1 SISÄLLYSLUETTELO ALUKSI... 1 1 MAISEMA... 1 1.1 Käytetyt menetelmät... 1 1.2 Alueen yleiskuvaus... 1 1.3 Maisemarakenne... 1 1.4 Maisemakuva maiseman nykytila... 3 1.5 Historiallinen perspektiivi... 6 2 MAANKÄYTÖLLISET SUOSITUKSET JA MAISEMALLISTEN VAURIOIDEN MINIMOIMINEN... 8 2.1 Rakentamisen maisemavaikutukset... 8 2.2 Maankäytölliset suositukset maisemasuunnittelun näkökulmasta... 8 2.3 Haitallisten maisemavaikutusten lieventäminen... 9 LIITTEET: Maisema-analyysi kartta Maisemasuunnitelma -kartta Raportin kuvat: Riikka Ger 2006. Kannessa Loimijoki keskustan alueelta.
SUUNNITTELUKESKUS OY 1 Helsinki/Riikka Ger 16.10.2006 137-C6985 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN MAISEMASELVITYS ALUKSI Maisemaselvitys on laadittu Loimaan kaupungin toimeksiannosta Suunnittelukeskus Oy:ssä Keskusta-alueen osayleiskaavan tarkistamistyön yhteydessä. Loimaan kaupungin yhdyshenkilönä on toiminut kaavasuunnittelija Hannu Salminiitty. Maisemaselvitysosuudesta on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger Suunnittelukeskus Oy:n Helsingin toimistosta. 1 MAISEMA 1.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu karttatarkasteluihin sekä 11.4.2006 ja 17.5.2006 tehtyihin maastoinventointeihin. Tietoja on koottu mm. Turun maakuntamuseon vuonna 2002 laatimasta Loimaan kaupungin maisemahistoriaselvityksestä, joka pohjautuu historialliseen kartta-aineistoon: isojakokarttoihin 1770-1790-luvuilta sekä Hirvikosken peltokarttaan vuodelta 1765. Hirvikosken osalta aineistoja ei ole ollut pientä aluetta lukuun ottamatta käytettävissä, sillä maisemahistoriaselvitys on kunnan puolelta parhaillaan työn alla ja arvioitu valmistumisaika on joulukuu 2006. Kunnan osayleiskaava ja kaupungin yleiskaava vuodelta 1995 ovat olleet lähdemateriaaleina. Esihistoriaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä tietoja on saatu Hertta-tietokannasta. 1.2 Alueen yleiskuvaus Tarkasteltavana alueena on Loimaan keskusta ja Hirvikosken taajama sekä näitä ympäröivät laajat peltovoittoiset alueet. Kokonaisuudessaan alueella on pituutta itä-länsisuunnassa keskimäärin 13 km ja pohjoiseteläsuunnassa noin 14 km. Tarkastelualue sijaitsee luoteis-kaakkoissuuntaisen Loimijoen molemmin puolin. Aluetta halkoo lounais-koillissuunnassa VT9 sekä rautatie ja luoteiskaakkoissuunnassa Forssasta Huittisiin johtava tieyhteys. VT9 sivuaa keskustan länsilaitaa rautatien sijoittuessa keskustan itäreunalle. Tarkasteltavalta osin taajama-alueiden ulkopuolinen Loimaa on pääosin avointa viljelysmaisemaa, jota pirstovat metsäiset saarekkeet ja selänteet. 1.3 Maisemarakenne Tarkastelualue rakentuu luoteis-kaakkoissuuntaisen Loimijokilaakson ympärille. Loimaan keskusta-alue on muodostunut pääasiassa joen eteläpuolelle. Noin neljän
SUUNNITTELUKESKUS OY MAISEMASELVITYS 2 Lomijokea keskustasta luoteeseen katsottuna. Taustalla näkyy VT9:n silta. Hirvikosken komea kirkko toimii maamerkkinä aluetta mm. pohjoisesta ja luoteesta lähestyttäessä.
SUUNNITTELUKESKUS OY MAISEMASELVITYS 3 kilometrin päähän keskustasta länteen, vastaavasti Loimijoen pohjoispuolelle, sijoittuu Hirvikosken taajama. Jokivarsi on melko rakennettua Loimaan keskustan ja Hirvikosken välillä. Hirvikosken taajaman eteläpuolella Loimijokeen yhtyy voimakkaasti kiemurteleva Petäjoki. Jokilaaksoja kehystävät taajama-alueiden ulkopuolella mittavat viljelysaukeat. Maiseman hallitsevia piirteitä ovatkin laajalle alueelle levittäytyvät loivasti viettävät savipellot metsäsaarekkeineen ja metsäisine selänteineen. Selänteiden suuntautuneisuus on melko vahvasti luoteesta kaakkoon. Tarkastelualueen maasto on varsin loivapiirteistä. Suhteelliset korkeuserot ovat enimmillään 30-35 m laakson pohjalta sitä rajaavien selänteiden laelle. Selänteiden lakialueet kohoavat noin 110-120 metriä merenpinnan yläpuolelle. 1.4 Maisemakuva maiseman nykytila Mikäli aluetta tarkastellaan tiellä liikkujan näkökulmasta, aluetta koillislounaissuunnassa halkova VT9 tarjoaa useita hyviä tarkastelupisteitä. Tieltä avautuu Loimaan keskustan eteläpuolella kauaskantoisia avaria viljelysnäkymiä. Peltoalueita halkovat voimalinjat tosin synnyttävät jossain määrin levottomuutta. Erityisesti Karhulan ympäristö, joka lukeutuu arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, on hienoa seutua. Myös keskustan pohjoispuolella ennen metsäistä selänneosuutta avautuu kapeampialaisia viljelysnäkymiä. Tarkastelualueen halki luoteis-kaakkoissuunnassa kulkeva tieyhteys seurailee keskustan itäpuolella Loimijoen vartta. Laajat viljelysaukeat toimivat Loimaan sisääntulomaisemana keskustaa idän suunnalta juuri tuota Hämeentietä lähestyttäessä. Kauaskantoiset viljelysaukeiden yli avautuvat näkymät ovat alueen vahvuuksia. Valtavan kokoinen siilo erottuu myös maisemakuvassa kilometrien päähän ja tekee sisääntulosta jollakin tapaa juhlavan. Tiellä liikkuja ei voi kuin hämmästellä siilon mahtavuutta. Keskustan länsipuolella samainen luoteis-kaakkoissuuntainen tieyhteys ylittää Loimijoen kahdesti. Ensimmäinen ylityspaikka on hieno. Joen partaalle sijoittuu joitakin tärkeitä rakennuksia, joista mainittakoon erittäin näyttävä vanha tiilinen Nahkatehdas. Ennen Hirvikosken taajamaa avautuvat kauniit näkymät erityisesti koillisen suunnalle. Viljelysaukeaa kehystävän metsäselänteen reunaan sijoittuu vanhaa rakennuskantaa. Hirvikosken taajaman jälkeen tie kulkee avoimessa viljely/jokilaaksomaisemassa. Vastaavasti luoteesta Hirvikoskea lähestyttäessä Hirvikosken komea kirkko toimii maamerkkinä erottuen jo kilometrien päähän. Alueen maisematilat ovat nykyisellään varsin selkeästi hahmottuvia ja maiseman mittakaava suhteellisen miellyttävä. Avoimet tilat rajautuvat lähes poikkeuksetta selkeälinjaisiin elementteihin, kuten metsänreunoihin. Keskusta-alueen ulkopuolella maisemakuva on varsin ehyt lukuun ottamatta peltoja halkovia voimajohtolinjoja. Pääasiassa avoimeen maisemaan sijoittuvat voimajohtolinjat näkyvät kauas ja ovat häiriötekijöitä maisemassa. VT9:n varteen nauhamaisesti noin puolentoista kilometrin matkalle sijoittuva yritysalue on sekavahko ja osittain jäsentymätön. Yritysalueviidakko ei tee Loimaalle saapumista kovin houkuttelevaksi. Varsinainen keskusta-alue jää yritysalueen taakse piiloon. Vesikoskelle Lännentien ja Hirvikoskentien väliin sijoittuva sementtivalimon alue on laaja-alainen ja siivoton. Se näkyy maisemakuvassa esteettä valitettavan kauas.
SUUNNITTELUKESKUS OY MAISEMASELVITYS 4 Siilo idän suunnalta Sieppalantieltä katsottuna. Kontrasti uuden asuinalueen ja siilon välillä on melkoinen. Talot saavat nukkekotimaisia piirteitä.
SUUNNITTELUKESKUS OY MAISEMASELVITYS 5 Viljelymaisemaa Hirvikosken taajaman kupeesta. Loimaalta löytyy useita hienoja vanhoja rakennuksia. Kuvassa entinen kunnantalo Hirvikoskelta.
SUUNNITTELUKESKUS OY MAISEMASELVITYS 6 Kyseistä aluetta voidaan pitää suoranaisena maisemavauriona. Juvantien eteläpuolelle sijoittuva suurehko epäesteettinen teollisuuslaitos erottuu niin ikään kauas ja moneen suuntaan viljelyaukean keskeltä. Hirvikoskentien ja Loimijoen väliin jäävät peltihallit eivät myöskään ole kaunistus maisemakuvassa. Erityisen häiritseviä ne ovat Hirvikoskentieltä katsottuna. 1.5 Historiallinen perspektiivi Historialliseen kartta-aineistoon pohjautuvaa tietoa on voitu tarkastella ainoastaan rajalliselta osalta osayleiskaava-aluetta. Aineistoa on ollut käytettävissä keskustan alueelta ympäristöineen ulottuen lännessä aina Hirvikosken taajaman alueelle. Hirvikosken taajaman pohjoisosasta ei kuitenkaan ole ollut tietoa käytettävissä. Aineistot eivät myöskään kata Loimijoen eteläpuolista aluetta Hirvikosken taajaman kohdalla. Loimaan ydinkeskustan etelä- ja pohjoispuolella aineisto ulottuu varsin etäälle. Mikäli kohdealueella tänä päivänä vallitsevaa avoimen ja suljetun tilan suhdetta vertaa 1760-1790-lukujen tilanteeseen, pinta-alallisesti ei ole havaittavissa kovin suuria eroavaisuuksia. Avointa tilaa on ollut jonkin verran vähemmän tuolloin. 1700-luvun loppupuolella peltoalaa on ollut huomattavasti nykyistä vähemmän ja se on sijoittunut pääasiassa Loimijoen rannalle, sen molemmin puolin. Vastaavasti niittyalaa on ollut todella runsaasti nykyiseen verrattuna. Valtaosa silloisista niityistä on otettu vuosien varrella viljelyskäyttöön. Vanhimmat edelleen viljellyt pellot sijoittuvat Loimijoen välittömään läheisyyteen keskusta-alueen molemmin puolin. Edelleen viljeltyjä peltoja on jonkin verran enemmän joen pohjois- kuin eteläpuolella. Asutusta on 1700-luvun loppupuolella sijoittunut kohdealueelle hyvin vähän. Muutaman talon/tontin ryhmät ovat sijainneet aivan joen tuntumassa kaukana toisistaan. Nykyisen keskustan ja Hirvikosken välisellä alueella, Loimijoen partaalla, on ollut kolme myllyä. Useat tarkastelualueen tiet ja muutamat kadut noudattavat pääpiirteissään vanhaa tiepohjaa. Tärkeimmistä mainittakoon: Hirvikoskentie, Nahinlahdentie, Ylistaronkatu, Loimijoen eteläpuolella kulkeva Juvantie, Myrskylinnankatu, Satakunnantie, Rantatie ja Vanha Hämeentie.
SUUNNITTELUKESKUS OY MAISEMASELVITYS 7 Loimijoki: näkymä Oripääntien ja Hirvikoskentien väliseltä sillalta pohjoiseen. Petäjoen idylliä Juvantieltä katsottuna.
SUUNNITTELUKESKUS OY MAISEMASELVITYS 8 2 MAANKÄYTÖLLISET SUOSITUKSET JA MAISEMALLISTEN VAURI- OIDEN MINIMOIMINEN 2.1 Rakentamisen maisemavaikutukset Maankäytön kehityskuvaehdotuksessa uudet asuinalueet on sijoitettu pääsääntöisesti onnistuneesti maisematilojen reunoille tai olemassa olevien asuinalueiden yhteyteen/jatkeeksi. Yritys- ja tuotantoalueita on sijoitettu VT9:n varteen sekä suunnitellusta eteläisestä eritasoliittymästä luoteeseen lähtevän pohjoiseteläsuuntaisen tielinjan varteen. Maisema- ja kaupunkikuvalliselta kannalta katsottuna yritysalueet muodostavat väylien varteen muurin ja kaupunkimaisuus hämärtyy. Inhimillinen ympäristö ei välity kyseisillä teillä liikennöivälle kovin selvästi. Kuten jo aiemmassa yhteydessä on todettu, VT9:n varteen jo nykyisellään sijoittuva yritysalueviidakko ei tee Loimaalle saapumista kovin houkuttelevaksi. Varsinainen keskusta-alue jää yritysalueen taakse piiloon. Tätä vaikutelmaa vahvistetaan nyt entisestään. Samoin uuden tieyhteyden varteen suunnitellut yritys/tuotantoalueet muodostavat tielle näkyvän ulkokehän, jonka taakse asuinalueet jäävät piiloon. Alue, jonka maisemakuva muuttuu voimakkaimmin, on Petäjoen, Loimijoen ja VT9:n rajaama kolmio. Myönteistä kuitenkin on, että VT9:ltä katsottuna Petäjoen ja uuden tielinjan välistä säilyy pitkä, joskin melko kapea, näkymäakseli pohjoiseen. 2.2 Maankäytölliset suositukset maisemasuunnittelun näkökulmasta Kauaskantoiset peltoaukeiden ja niittyjen yli avautuvat näkymät ovat alueen vahvuuksia. Loimijoki ja siihen yhtyvä, voimakkaasti polveileva Petäjoki tarjoavat niin kulkijalle kuin autolla liikkujallekin elämyksiä. Maisemasuunnitelmakartassa on okranvärisellä esitetty maisemallisesti hyvin tärkeät peltoalueet. Kyseiset alueet suositellaan säilyttämään avoimena. Mahdollinen vähäinen rakentaminen tulisi ohjata tällaisten alueiden reunoille. Vihreällä värillä on samaisessa kartassa esitetty maisemallisesti varsin tärkeät peltoalueet, jotka suositellaan säilyttämään pääosin avoimena. Rakentaminen tulisi ohjata tällaisten alueiden reunoille tai asutuskeskittymien yhteyteen. Yleisesti ottaen peltoaukeiden alavimmat osat tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Selvitysalueelle sijoittuvat lakialueet tulisi säilyttää rakentamattomina. Lakialueet ovat ekologisesti herkkiä alueita ja maisemassa lakialueilla suoritetut toimenpiteet esimerkiksi hakkuut ja rakentaminen - näkyvät valitettavan kauas. Lakialueet ovat myös kulutuskestävyydeltään herkkiä alueita. Peltoaukeiden läheisyydessä ja lakialueilla avohakkuut eivät ole suotavia. Peltoaukeiden, erityisesti okran värisellä merkittyjen, metsittämistä ei myöskään suositella. Mikäli paineita metsittämiselle on viljelysaukeiden yhteydessä, tulisi metsittäminen ohjata peltoaukean reunamille. Metsitettävät alueet eivät saisi katkaista avoimia maisematiloja. Parhaiten metsittämiseen soveltuvat metsän keskelle sijoittuvat peltoalueet ja metsän sisään työntyvät peltoniemekkeet.
SUUNNITTELUKESKUS OY MAISEMASELVITYS 9 2.3 Haitallisten maisemavaikutusten lieventäminen Rakentamisen myötä syntyvät maatäytöt ja pengerrykset tulee sovittaa ympäröivään maastoon. Luiskat tulisi muotoilla loiviksi. Loimaan loivapiirteiseen maastoon sopivat luiskakaltevuudet, jotka ovat enintään luokkaa 1:5. Rakentamisen rajautuessa peltoalueeseen olisi avoimen ja rakennetun väliin hyvä jättää edes vähäisessä määrin tilaa suojavyöhykkeelle. Istutettavan suojavyöhykkeen tarkoituksena ei ole toimia tasaleveänä tai korkeana muurina eikä estää näkyvyyttä puolin tai toisin. Suojavyöhykkeen tehtävänä on pehmentää rakentamisen aikaansaamaa vaikutusta maisemakuvassa. Erityisesti yritys/tuotantoalueet, jotka pääasiassa koostuvat massiivisista rakennuksista, tarvitsevat ympärilleen suojavyöhykkeen. Istutettavaan kasvilajistoon tulisi valita lajeja, jotka luontaisesti sopivat Loimaalle. SUUNNITTELUKESKUS OY Riikka Ger Maisema-arkkitehti MARK