MUISTIO IIJOEN TULVATYÖPAJA Aika ja paikka: 27.11.2013, klo 12:30 15:30 Pudasjärvi, valtuustosali Otava, Varsitie 7 Läsnäolijat: Horsma Aaro Kettunen Kaisa Kuosmanen Kari Latvala Reijo Mattinen Markku Talala Eero Seppänen Kauko Simu Hannu Simu Kerttu Rämet Jussi Tuohino Jukka Utriainen Olli Varanka Raimo Vitikka Markku Yrjänä Timo PVO POP ELY Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Koskienergia (poistui kohdan 4 aikana) Pudasjärven kaupunki Pudasjärven kaupunki Pudasjärven kaupunki Kurenalan kyläyhdistys Kurenalan kyläyhdistys Pohjois-Pohjanmaan liitto POP ELY POP ELY Taivalkosken kunta Iin kunta POP ELY 1. Aloitus Rämet avasi tulvatyöpajan ja toivotti kaikki tervetulleeksi Pudasjärvelle. Läsnäolijat esittäytyivät. 2. Johdatus tulvariskienhallintatyöhön Kettunen esitteli tulvariskienhallintatyön aikataulun sekä tavoitteet. 3. Toimenpiteiden esittely Kettunen esitteli toimenpiteet, jotka on jaoteltu kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on käytössä olevat ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet. Toinen ryhmä on mahdollisia toimenpiteitä ja kolmas ryhmä on toimenpiteet joiden toteuttamiskelpoisuus tai vaikuttavuus on arvioitu huonoksi. Ensimmäisen ryhmän toimenpiteistä tehtiin kysely, jossa toimenpiteitä arvioitiin asteikolla 1-5 (erittäin huono erittäin hyvä) ja 0 en osaa sanoa. Tulokset, vastaajia 13 Alimmat rakentamiskorkeudet, rakentamismääräykset, silta- ja rumpulausunnot 4,4 Tulvamallinnus, tulvavaara- ja tulvariskikartoitukset 4,0 (yksi ei osannut vastata) Tulvaennusteiden ja varoitusjärjestelmien kehittäminen 3,6 (yksi ei osannut vastata) Pelastustoimen tulvantorjunta- ja evakuointisuunnitelmat 3,4 (kaksi ei osannut vastata) POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1-9 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA
2/4 Kunnan valmiussuunnitelmat 3,9 Tulvantorjuntarakenteiden ylläpito ja seuranta 4,0 Säännöstelyjen toteuttaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen koko vesistöalueen näkökulmasta sekä jääpatojen muodostumisen ehkäiseminen 3,8 Oman omaisuuden suojaaminen 3,8 (yksi ei osannut vastata) Jälkitoimenpiteet 3,5 (yksi ei osannut vastata) 4. Ryhmätyöt Osallistujat jakautuivat kolmeen ryhmään ja jakautuivat keskustelemaan aiheista, jotka oli jaettu ns. kolmeen pöytään. Jokainen ryhmä pääsi keskustelemaan joka aiheesta. Toimenpiteille annettiin myös arvosana 1-5, yhteenveto keskustelusta: TEIDEN KOROTTAMINEN 2,5 (vastauksia 2 ryhmää kolmesta) Kuusamontien liikennöitävyys joka tulvatilanteessa nähtiin tärkeänä, koska se on yksi Pohjois-Suomen pääväylistä. Jonguntien korotus Haapokarin yläpuolella voisi suojata Jongun alueen Ruottisenharjuntien taakse jää ihmisiä mottiin OHITUSUOMAT 3 (1/3) Bifurkaatio Jongunjärvestä Nuorittajokeen (Kiiminkijoen vesistöalue) Tulvalla menee jo 150 m 3 /s Avartaminen lisää Kiiminkijoen tulvia 1/1000 tulvalla voi olla isompikin Voisi tarkastella yhdessä Kiiminkijoen tulvasuojelun yhteydessä Ontamo-Naisjärvi Tapahtuu jo nyt jollain mittakaavalla Ohittaa Petäjäkankaan padottavan kohdan ja näin ollen siirtää ongelman voimalaitokselle, jossa purku riittää 1250 m 3 /s asti Suuremmilla virtauksilla alkaa patoturvallisuus tulla vastaan alapuolisella padolla -> voisi aukaista väylän Kollajan alueelle, jonne mahtuu vesi leviämään Kumpaakaan ei mahdollisuuksia PENKEREET 3,5 (2/3) Nykyiset penkereet toimivat hyvin Vanhat mitoitettu 1/50 ja uudet 1/100 -> aaltoiluvaralla kestävät osittain jopa 1/250 tulvan Kunnossapitovastuun varmistaminen (ei saa päästää painumaan) Penkereisiin on jätetty ns. maisema-aukot -> niiden peittäminen Jos kaava-alue toteutetaan niin sitten tarvitaan uusia penkereitä lähemmäksi jokiuomaa Kuusamontien sillan itä- ja länsipuolella
3/4 VEDEN TILAPÄINEN PIDÄTTÄMINEN 2 (3/3) Kollaja kuiva-altaana epärealistinen. Toteuttajataho? Valtiolla ja kunnilla ei rahaa ja voimayhtiötä se ei varmaankaan kiinnosta. Kuiva-altaiden sijainnin tarkempi selvittäminen Pudasjärven yläpuolella ei potentiaalisia kuiva-altaita. Pienillä ei merkitystä. Ei peltoalueita Pudasjärven yläpuolella. Vesimäärät pieniä, allas täyttyisi nopeasti eikä vaikutusta Pudasjärvellä (Kollaja kuiva-altaana) Kuiva-altaiden käytön ajoittaminen ongelma tulvasuojelun kannalta TULVAN JOHTAMINEN TURVESOILLE/OJITETTUJEN SOIDEN ENNALLISTAMINEN 1,7 (3/3) Suoalueet Pudasjärven alapuolella Pääojan (Kivarinjärvi) yläpuoliset turvesuot mahdollisia pidätysalueita Vesien johtaminen tulva-aikana muualle (ilmeisesti Kiiminkijokeen?) Turvesuota Pudasjärven alapuolella Ennallistettavien soiden määrän tulisi olla valtava (liian suuri työ) Ojitettuja soita liian vähän että ennallistamisella olisi vaikutusta Pudasjärven tulviin Paljon potentiaalista pinta-alaa, mutta mikä olisi niiden vaikutus nimenomaan Pudasjärven tulvatorjuntaan. Potentiaalisten alueiden määrä ja sijainti tulisi selvittää Minkälaiset ovat tekniset ratkaisut KOSTEIKOT JA VEDENPIDÄTYSKYVYN PARANTAMINEN 3 (3/3) Pitempiaikainen hanke ja vaatisi myös asennemuutosta maanomistajilta Vaikuttaisi koko valuma-alueella tulvasuojelun lisäksi myös ekologiaan Vaikuttavuus hyvä, mutta toteuttamisen realistisuus epäilyttää. Mahdollisia paikkoja vähän Lisätietoja tarvittaisiin (menetelmistä ja potentiaalista alueista) Paljon potentiaalista pinta-alaa, mutta mikä olisi niiden vaikutus nimenomaan Pudasjärven tulvatorjuntaan. Potentiaalisten alueiden määrä ja sijainti tulisi selvittää Minkälaiset ovat tekniset ratkaisut. Vaatii paljon pinta-alaa TEKOJÄRVEN RAKENTAMINEN 5 (3/3) Arveltiin, että on vaikutusta Täyttö ohjeistettava niin, että huippu saadaan silläkin ehdolla, että allas ei täyty Ajoitus tärkeä-> kun Livojoen virtaama kääntyy laskuun, niin viikon päästä on Iijoen huippuvirtaama Yhteishyödyllinen Lisämallinnus tarpeen, jotta voidaan osoittaa vaikutus nimenomaan Pudasjärven taajamassa
4/4 5. Kokouksen päätös Rämet päätti kokouksen. Sovittiin, että Kettunen lähettää kyselyn tulvaryhmän seuraavasta kokouksen ajankohdasta.
Iijoen tulvatyöpaja
OHJELMA 27.11.2013 1. Johdatus tulvariskienhallintatyöhön 2. Toimenpiteiden esittely 3. Keskustelua toimenpiteistä 2
Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu Tulvariskien alustava arviointi suoritettiin 2010-2011, aiheesta kuultiin huhti-kesäkuussa 2011 Ehdotus merkittäviksi ja muiksi tulvariskialueiksi toimitettiin MMM:lle 12.10.2011 MMM teki päätöksen merkittävistä tulvariskialueista 20.12.2011 Tulvaryhmät perustettiin keväällä 2012 Päätös tulvariskien hallinnan tavoitteista tehtiin keväällä 2013 Tulvavaarakartat ja -riskikartat merkittäville tulvariskialueille valmistuu 22.12.2013 (http://www.ymparisto.fi/tulvakartat) Päätös toimenpiteistä keväällä 2014 Ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelma syksyllä 2014 Kuuleminen hallintasuunnitelmasta syksyllä 2014 MMM hyväksyy ja julkaisee hallintasuunnitelmat 22.12.2015 3
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Perusopetus on turvattava Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja 4
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvahuippu ei ilmastonmuutoksesta huolimatta kasva Esimerkiksi vedenpidätys valuma-alueella Viranomaistoiminta on selkeää Selkeä roolijako: ELY-keskus, kunta, SYKE, pelastuslaitos ja muut viranomaiset Väestö on turvassa Nykyisissä taajamissa ja muilla yhtenäisillä asuinalueilla eläminen ja työskentely on normaalia vähintään harvinaisella tulvalla (1/100) Muilla alueilla vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50) Kaikki uudet rakennettavat asuin- ja lomarakennukset ovat suojassa kastumiselta vähintään harvinaisella tulvalla (1/100) Vaikeasti evakuoitavat rakennukset ovat normaalissa käytössä erittäin harvinaisella tulvalla (1/250) Kaikki uudet rakennettavat erityiskohteet ovat suojassa kastumiselta ja evakuoitavissa kaikissa tulvatilanteissa Tulvasuojelupenkereet ovat turvalliset Suojaavat harvinaisella tulvalla (1/100), saa ylittyä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250) toteutuu taajamassa 5
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tiedonkulku toimii Puhelin- ja tietoliikenteen pääyhteyksiin sallitaan häiriötä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250), mutta turvallisuuslaitteistot (esim. patovalvontalaitteistot) tulee toimia kaikissa tulvatilanteissa Veden-, sähkön-, ja lämmönjakelu toimii Sähkön- ja lämmönjakelussa sallitaan haittaa aiheuttavia keskeytyksiä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250) Vesijohtovesi pysyy juomakelpoisena vähintään harvinaisella tulvalla (1/100) ja talousvettä voidaan toimittaa harvinaisemmalla tulvalla poikkeusjärjestelyin Tärkeät tiet ovat liikennöitävissä Päätiet sekä asumisen ja elinkeinoelämän kannalta välttämättömät tieosuudet sekä evakuointireitit saavat jäädä pois käytöstä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250) Petäjäkankaantielle voi nousta vesi jo melko harvinaisella tulvalla (1/50) VT 20 veden peitossa vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250) Elintärkeää toimintaa ei sijoiteta tulva-alueelle ei ole merkittävällä tulvariskialueella Vesien tila ei heikkene Tulvat eivät heikennä vesien ekologista tilaa 6
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korvaamatonta vahinkoa Millään tulvalla ei aiheudu korvaamatonta vahinkoa ei aiheudu vahinkoa, mutta kirjasto on tulvan saartama Uudet rakennukset ovat suojassa erittäin harvinaisella tulvalla (1/250) Perusopetus on turvattu Koulurakennuksia voidaan käyttää normaalisti melko harvinaisella tulvalla (1/50), poikkeusjärjestelyin harvinaisella tulvalla (1/100) ja vahinko sallitaan vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250) Kurenaluksen koulu jää tulvan saarroksiin erittäin harvinaisella tulvalla, muut nykyiset koulurakennukset ovat turvassa Yritystoiminnalle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja Nykyiset liike- ja tuotantorakennuksien käytön sallitaan estymään vasta harvinaisella tulvalla (1/100) Uudet rakennettavat liike- ja tuotantorakennuksien käytön sallitaan estyvän vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250) Pudasjärvellä toteutuu jo 7
8
Tulvariskikartoitus Tulvariskikartoitus käynnissä Merkittävällä tulvariskialueella n. 30 tulvariskikohdetta 6 energiansiirto 1 pääväylä (VT 20) 4 koulua kirjasto Paloasema 2 pilaantunutta maa-aluetta 4 huoltoasemaa 2 terveysasemaa 2 vaikeasti evakuoitavaa rakennusta Vedenottamo 9
OHJELMA 27.11.2013 1. Johdatus tulvariskienhallintatyöhön 2. Toimenpiteiden esittely 3. Keskustelua toimenpiteistä 10
Toimenpiteet Tavoitteiden saavuttamiseksi valitaan tarvittavat toimenpiteet hallintasuunnitelmaan Toimenpiteet on listattu yhdessä SYKE:n kanssa, pyritty listaamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet Konsulttiselvityksen ja tulvaryhmän kanssa rajattu ne toimenpiteet, joita voidaan käsitellä Iijoella Jaoteltu kolmeen ryhmään 1. Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset 2. Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin 3. Toimenpiteet, joiden toteuttamiskelpoisuus tai vaikuttavuus on arvioitu huonoksi 11
Pohdi näitä asioita Onko toimenpide mielestäsi hyvä ja tarpeellinen Jos ei ole Mitä pitää tehdä, että se toimisi? 12
Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet Alimmat rakentamiskorkeudet Rakentamismääräykset Silta- ja rumpulausunnot Tulvamallinnus, tulvavaara- ja tulvariskikartoitukset ELY-keskukset yhteistyössä kunnan kanssa SYKE Tulvaennusteiden ja varoitusjärjestelmien kehittäminen Pelastustoimen tulvantorjunta- ja evakuointisuunnitelmat Kunnan valmiussuunnitelmat SYKE, IL, Pelastuslaitos ja kunnat Tulvatorjuntarakenteiden ylläpito ja seuranta Pengeryhtiöt? 13
Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet Säännöstelyjen toteuttaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen koko vesistöalueen näkökulmasta Jääpatojen muodostumisen estäminen ELY-keskukset yhteistyössä vesivoimayhtiöiden kanssa Oman omaisuuden suojaaminen, esim. Ovi- ja ikkuna-aukkojen, sokkeleiden, pihan suojaus eri toimenpiteillä (muovi, maa-aines, hiekkasäkit yms.) Haavoittuvan irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin Kastumisen kestävien materiaalien ja rakenteiden käyttö Asukkaat itse Jälkitoimenpiteet Jälleenrakentaminen Vahinkokorvaukset Tiedottaminen Vapaaehtoistoiminnan edistäminen yms. Kunta, pelastuslaitos, ELYkeskus?? 14
Toimenpiteet, joiden toteuttamiskelpoisuus tai vaikuttavuus on arvioitu huonoksi Ei kohteita Tulvatasanteet Säännöstelyrakenteen muokkaaminen tai poistaminen Jokiuoman ruoppaus vesialan lisäämiseksi Maalla tai vedellä täytettävät kehikot, paperi- ja kartonkipaalit Jään sahaus ja hiekoittaminen Irni- ja Kostojärvet leikkaavat tulvahuippua n. 100 m3/s -> ajoitus hankala, viive n. viikon Kohdekohtaiseen suojaukseen, ei vaikutuksia ympäristöön tai vesiluontoon. Rakenteiden varastointiin ja kuljetukseen varauduttava (kuka?), ei sovellu kaikkiin olosuhteisiin (tasainen maa), kokoamisnopeus vaihtelee mallin mukaan Toteuttaja: suojattavan rakenteen omistaja / Pelastuslaitos KALLIS Vuormaskosken ja Kipinäkosken ruoppaus -> vaikuttaa Natura-alueseen Koskiensuojelulaki PITKÄ prosessi Vaikutus vesien ekologiseen tilaan negatiivinen Vaatii vesilain edellyttämän luvan Sahausta kokeiltu Siruanjoella -> jäät kasautuneet Maalismaan voimalaitokseen -> voisi olla hyötyä vain Raasakan alapuolella Hiekotus ei lienee tarpeellinen toimenpide 15
Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Teiden korottaminen Veden tilapäinen pidättäminen 1. Veden tilapäinen varastointi 2. Tulvan johtaminen turvesoille/ Ojitettujen soiden ennallistaminen 3. Kosteikot ja vedenpidätyskyvyn parantaminen metsäalueilla Tekojärven rakentaminen Ohitusuomat ja tulvauomat Penkereen rakentaminen ja korottaminen 16
Keskustelu toimenpiteistä Ovatko toimenpiteet tarpeellisia ja toteuttamiskelpoisia? (tekniset, taloudelliset ja oikeudelliset edellytykset) Liittyykö toimenpiteisiin ristiriitoja?
Teiden korottaminen Kommentit Mallinnettava minne vesi leviää, jos tie korotetaan Suojaavat taloja kastumiselta Liikennöitävyys asuntoihin ja maatiloille säilyy Saattaa pahentaa tulvatilannetta Vaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia vesistöön tai ympäristöön Vaikutus alapuoliseen tulvaan -> voi kasvattaa Toteutettavuus Kestääkö tien perustamistapa korotuksen Perusparannuksen tai kunnossapidon yhteydessä Tulvaveden virtauksen vaikutukset Kunnat/ELY-keskus Kustannukset: Miljoonia Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Taajamassa vesi leviää alikulkuun -> teiden korotus ei ole järkevä vaihtoehto 18
Teiden korottaminen 19
Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Veden tilapäinen pidättäminen 1. Veden tilapäinen varastointi Kommentit Naamangan, Pesiön ja Korvuan altaat Varastotilavuus n. 40 Mm3 Esimerkiksi 100 m 3 /s virtaamalla täyttyisi viidessä päivässä Sijainti latvavesillä -> ajoitus Pudasjärvellä hankalaa Kollaja kuiva-altaana (Ramboll) Kuiva-altaan tilavuus luokkaa 35-45 Mm 3 Tilavuus täyttyy 500 m 3 /s virtaamalla vajaassa vuorokaudessa ja 100 m 3 /s virtaamalla n. neljässä vuorokaudessa (n.100 m 3 /s virtaaman pienennys pienentäisi 1/250 tulvan 1/100 tulvaksi) Edellyttää pitkiä kanavia ja suojapenkereitä Iijoen varressa ei penkereillä suojattuja pelto- tms. alueita, joille voisi ohjata vettä 20
Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Veden tilapäinen pidättäminen 1. Veden tilapäinen varastointi Vaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia vesistöön tai ympäristöön mikäli purku altaista pitkän ajan kuluessa Toteutettavuus Sovittava haitan korvauksesta maanomistajien kanssa Epävarmuus ajoituksen onnistumisessa Pudasjärven kohdalla Kustannukset Miljoonia euroja (yleissuunnittelu, rakennesuunnittelu, vaihtoehtojen vaikutusarvio, rakentaminen) 21
Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Veden tilapäinen pidättäminen 2. Tulvan johtaminen turvesoille/ Ojitettujen soiden ennallistaminen Kommentit Esimerkiksi Korpijoen ja Livojoen alueilla Turvetuotantoalueet sijoittuvat Pudasjärven alapuolelle Avosuota paljon Iijoen vesistöalueella Vaikutukset Ei täyttä varmuutta vaikutusten laadusta tulvasuojeluun Positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja vesistöön Toteutettavuus Voi vaatia vesilain edellyttämän luvan, hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista YVA-lain edellyttämällä tavalla Kustannukset Merkittävin osa kustannuksista selvityksistä ja luontokartoituksista Kustannukset suhteellisen pienet 22
Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Veden tilapäinen pidättäminen 3. Kosteikot ja vedenpidätyskyvyn parantaminen metsäalueilla Vaikutukset Useamman metsäalueen yhteisvaikutuksella saattaa olla paikallista merkitystä Etenkin Livojoella vedenkorkeuden vaihtelu joessa on nopeaa metsäojituksista johtuen Positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja vesistöön Toteutettavuus Voi vaatia vesilain edellyttämän luvan Edellyttää isojen alueiden käyttöönottoa ja silti vaikutuksen merkittävyys tulvasuojelun näkökulmasta voi jäädä epävarmaksi Kustannusten suuruusluokka Merkittävin kustannuserä tulee selvityksistä ja luontokartoituksista Kustannukset suhteellisen pienet 23
Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Tekojärven rakentaminen Vaikutukset Ramboll: varastotilavuus 250 Mm 3, voidaan 500 m 3 /s täyttövirtaamalla leikata tulvahuippua 6 vuorokauden ajan Merkittävät heikentävät vaikutukset uhanalaisiin suotyyppeihin ja Venkan lähteen ja Ukonkankaanharjun Natura-alueisiin Toteutettavuus Edellyttää jo laaditun YVA:ssa esitettyjen selvitysten lisäksi täydentäviä luontotyyppien kartoituksia ja vaikutusselvityksiä Lupaprosessi pitkä Toteuttajana voimalaitosyhtiö Kustannusten suuruusluokka Merkittävät tutkimus-, selvitys- ja suunnittelukustannukset Erittäin merkittävät investointikustannukset (kymmeniä miljoonia) Rakenteiden käyttö- ja kunnossapitotutkimuksia Vaikutusten seurantatutkimusten kustannuksia 24
Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Ohitusuomat ja tulvauomat Kommentit Bifurkaation lisääminen Jongunjärven kautta Kiiminkijokeen lisää Kiiminkijoen tulvia Voi lisätä Kiiminkijoella jääpatoriskiä Toisaalta yleensä pieni ajallinen ero tulvatilanteissa, eli voisi teoriassa olla mahdollista Kiiminkijoki Natura -aluetta 25
Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Ohitusuomat ja tulvauomat Kommentit Ontamojärvestä Naisjärveen ohitettaisiin Varpuvirtojen koskialue ja helpotusta Pudasjärven vesikorkeuksiin voi tulla (??) Vettä pitäisi johtaa 400-500 m 3 /s Kipinän alueen silta voi alkaa padottaa 26
Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Ohitusuomat ja tulvauomat Vaikutukset Vahingot Nuorittajoella ja Kiiminkijoen alueella arvioitu olevan samaa suuruusluokkaa kuin hyödyt vahinkojen vähenemisenä Iijoella Toteutettavuus Vaatii vesilain edellyttämän luvan Pitkät tutkimus- ja selvitysvaihe Merkittäviä vaikutuksia Kiiminkijoen Natura-alueelle Kustannukset Huomattavat selvitys- ja tutkimuskustannukset Merkittävät investointikustannukset (miljoonia) 27
Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Penkereen rakentaminen ja korottaminen Kommentit Penkereet kestävät harvinaisen (1/100) tulvan Penkereitä korottamalla voisi Pudasjärven taajama olla suojeltu myös erittäin harvinaisella tulvalla (1/250) Vaikutukset Vähentää paikallisesti tulvavahinkoja Toteutettavuus Pieninä rakenteina ei vaadi vesilain edellyttämää lupaa Isot rakenteet vaativat vesilain edellyttämän luvan (patoturvallisuusasiat, mikäli suojelee taloja) Toteuttajana rakenteesta hyötyjä Kustannukset N. 200 /jm -> massatarve ja kustannukset nousevat merkittävästi korkeuden kasvaessa Kunnossapitovastuu ja kustannukset 28
Penkereen rakentaminen ja korottaminen 29