Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Samankaltaiset tiedostot
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET

Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot Eurajoen kunnanvirasto

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet

Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon

PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Umpeenkasvaneiden rantojen hoidon kustannustehokkaat keinot

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Biomassat paikallisena voimavarana

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

Ruovikon niittäminen jään päältä. Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

TEHO:ssa tuumasta toimeen

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

ristöjen hoito - Vesilinnut

Vesienhoito ja maatalous

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

Transkriptio:

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous 25.9.2012 Terhi Ajosenpää VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus E

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja ruo on bioenergiahyödyntäminen Etsitään ratkaisuja ruovikoitumiseen ja merenrantaniittyjen umpeenkasvuun Kehitetään ranta-alueiden uudentyyppistä suunnittelua, jossa yhdistyy luonnonvarojen kestävä käyttö, monimuotoisuuden suojelu, vesienhoito, maisemanhoito ja virkistyskäyttö Valmistellaan ruovikoiden korjuuseen ja hyödyntämiseen liittyvää uusia tukimuotoja Testataan ruo on eri käyttömuotoja ja kartoitetaan mahdollisia korjuuketjuja sekä etsitään uusia rantaniittyjen hoitoratkaisuja

Talviruokoa rakentamiseen, lähienergiaksi, katteeksi, käsityömateriaaliksi Biomassaa poistuu, veden laatu paranee 3

Ruo on kesäniitosta biokaasua, maanparannusainetta Ravinteet kiertoon, maisema avartuu 4

Merenrantaniityt kuntoon Laajoja kokonaisuuksia reunavyöhykkeineen Riittävä peruskunnostus Riittävä laidunpaine Yhteys avoveteen Niitto täydentäväksi tai pääasialliseksi hoitokeinoksi 5 Monimuotoisuus turvataan, maisemaa hoidetaan

Monikäyttösuunnitelmien sisältö ja toteutus Suunnittelualueen eri kohteille määritellään suositeltavin maankäyttömuoto ja annetaan hoito- ja käyttösuositukset Suunnitteluun osallistuminen on vapaaehtoista, suositukset eivät velvoita maanomistajia Tiivis yhteistyö Suunnittelussa huomio ruovikkoalueisiin Hyötykäyttöön leikattavat ruovikot Avoimena pidettävät merenrantaniityt Säilytettävät ruovikot Valmiit hoito- ja korjuupaketit luvat, hyödyntämiskohteet, varastopaikat ym. selvitetään 6

Suunnittelukohteet Satakunnassa Esiselvitys Satakunnan rannikolta Paikkatietoaineistojen ja maastokäyntien avulla kartoitettu ruovikoiden ja merenrantaniittyjen sijaintia, laajuutta ja laatua Ruo on hyödyntämismahdollisuudet ja kohteet Preiviikinlahden ja Pihlavanlahden Natura 2000 alueiden HKS-työhön osallistuminen Suunnitelmissa arvioitiin ruo on hyödyntämismahdollisuudet Eurajoki Luvia rannikolla kohdennettua monikäyttösuunnittelua, jossa erityinen huomio merenrantaniittyverkoston kunnostamiseen ja hoitoon Kysely lähetetty maanomistajille 7

Pilottikokeet Satakunnassa Merenrantaniityn kunnostus syksyllä 2011 Eurajoen Väkkäränperällä Niitto- ja paalauskoe + paalien polttokoe maatilaluokan paalikattilassa Koetta jouduttu siirtämään huonojen sääolosuhteiden vuoksi Talvi- ja kesäniitto 2013 Eurajoella Ruokorakentamisessa yhteistyötä käynnistyvän olkihankkeen kanssa Yhteistyö: ProAgria Satakunta, Prizztech, MTT, Eurajoen kunta, maatila Paneliassa 8

Pilottikokeet Varsinais-Suomessa Talviruo on niitto ja ruo on polttokoe Taivassalon lämpölaitoksessa Kesäniitto 2011, ruo on säilyvyystestaus aumassa, biokaasutus Kesäniitto 2012, tuoreen ruokosilpun peltoon sijoitus, kompostointi, biokaasutus, ravinne- ja raskasmetallianalyysit Yhteistyö Ammattiopisto Livia/Tuorla, Turun ammattikorkeakoulu, Biovakka, SYKE 25.9.2012 9

VELHOn kokemuksia hyödynnetään valtakunnallisessa kehittämisessä YM asettanut joulukuussa valtakunnallisen ranta-alueiden monikäyttösuunnittelutyöryhmän (RAMOS) Tehtävä laatia konsepti ja opas rantaaluesuunnitteluun sekä edistää uusien tukimuotojen kehittämistä Tukikehittely yhteistyössä eri tahojen kanssa Maatalouden ympäristötukeen: merenrantaniittyjen kunnostustukien parantaminen, kosteikkotuki myös ruovikoihin, orgaanisen aineen lisääminen peltoon Maaseudun kehittämisohjelmaan: ruovikon leikkuupaketit tarjouskilpailuna tai hankkeina 10

Perustelut uusille tukimuodoille Monihyötyisyys Ravinteiden kierrätys Biomassojen tehokas hyödyntäminen Vesien laatu Monimuotoisuuden turvaaminen Ilmastonmuutoksen varautuminen Maaseudun vetovoima Maisema, virkistyskäyttö Kohdentaminen Ensisijaiset toimenpiteet ranta-alue- suunnittelussa esitetyille kohteille Kustannustehokkuus Muissa EU-maissa vastaavanlaisia tukia ruovikon leikkuulle, monimuotoisuuden hoidolle ym. 25.9.2012 11

Lisätietoja www.ymparisto.fi/velho ruoko1.vuodatus.net RANTA-ALUEIDEN MONIKÄYTTÖSUUNNITTELU JA RUOKOENERGIA VELHO-HANKE, VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Terhi Ajosenpää, projektikoordinaattori,turku, 040 769 9060, terhi.ajosenpaa@ely-keskus.fi Ritva Kemppainen, suunnittelija, Turku 050 433 9908, ritva.kemppainen@ely-keskus.fi 25.9.2012 12

Kiitos mielenkiinnosta! 13