Ruovikon niittäminen jään päältä. Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Transkriptio

1 Ruovikon niittäminen jään päältä Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

2 Talviniitto = Kuivan, ylivuotisen ruovikon niitto talvella jään päältä vesialueella tai lumen päältä routaantuneella maalla Hyvä tietolähde järviruo osta: Järviruoko

3 Talviniitto Vesijärvellä Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden tukeminen Säkylän Pyhäjärvellä ja Lahden Vesijärvellä paikallista verkosto-osaamista yhteiseksi hyväksi ( ) Rahoittaja: YM vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustusvarat (50 %) VHS-hankkeen osana: Liiallisesta vesikasvien kasvusta aiheutuvien ongelmien ja kasvihuonekaasujen vähentämisen yhdistäminen 1) Talviniiton menetelmien kehittäminen 2) Lisää näkemyksiä talviniittojen vaikutuksista 3) Niittojätteen jatkokäyttö, keruumenetelmät 4) Suositukset

4 Ruovikon hyödyt + Monen lajin elinympäristö (linnut, selkärangattomat). Ruovikkolajit runsastuneet. + Kutualueilta kaloille (ei tiheät ruovikot) + Suojapaikkoja (vesikirput, kalanpoikaset) + Ojien suulla biofiltteri : pidättää kiintoainesta, sitoo ravinteita + Juuristo tuo happea pohjasedimenttiin, vähentää pohjan sekoittumista + Torjuu (aallokko)eroosiota + Näkösuoja, melusuoja, tuulensuoja Ruovikon haitat - Haittaa avoimen elinympäristön lajistoa (rantaniityt, monilajiset ja -muotoiset vesikasvillisuus-avovesimosaiikit) - Heikentää veden virtausta, vähentää avovesialaa - Mätänevä ruoko tuottaa metaania (kasvihuonekaasu), kuluttaa rantaveden happea, aiheuttaa hajuhaittoja - Ruokoturve edistää umpeenkasvua - Esteettinen haitta, umpeuttaa näkymiä - Haitat virkistyskäytölle, kiinteistöjen arvolle - Jään katkomat ruokolautat teettävät töitä mökkikiinteistöillä

5 KUVA: Räikkönen N. 2007: Ruovikkoluokittelu ja ruovikon laatukartoitus bioenergia- ja rakennuskäyttöön. Teoksessa: Ruovikot ja merenrantaniityt. Luontoarvot ja hoitokokemuksia Etelä-Suomesta ja Virosta. Suomen ympäristö 37/2007.

6 Talviruo on ravinnepitoisuus Talviruo ossa typpi 29 % ja fosfori 17 % kesäruo'on keskipitoisuuksista Ajosenpää T. 2014: Suunnitelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon. Tuloksia ja kokemuksia VELHOhankkeesta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 55/2014.

7 Talviniiton hyödyt - Ravinteet juurakossa => vaikutus seuraavan vuoden kasvuun ei niin taannuttava kuin kesäniitolla. Ruovikon kasvu jopa paranee => ravinteiden sitomiskyky paranee. - Vähentää ruokoturpeen muodostumista: torjutaan umpeenkasvua ja rantaviivan pakenemista kauemmas vesialueelle - Parantaa veden virtausta, vähennetään metaanipäästöjä ja hajuhaittoja - Voidaan niittää alueita, joihin ei kesällä ei pääse. Väyliä niittämällä voidaan monipuolistaa ruovikon rakennetta ja lisätä tärkeitä reunavyöhykkeitä (myös pohjana kesäniitoille). - Leikkuu ei sekoita pohjasedimenttiä tai häiritse vedenalaista eliöstöä - Ei jätä juurakkoa lahoamaan ilman kasvustoa - Rantaniityillä talviniitosta suuri hyöty, jos esim. karja laiduntamaan seuraavaksi kesäksi. Muuttolinnut, rantalinnut.

8 Lupa-asiat - Koneelliseen talviniittoon tarvitaan samat luvat kuin koneelliseen kesäniittoon: Niittoilmoitus ELY-keskukseen Vesialueen omistajien lupa Niittojätteen keruu tai käsittely sovittava rannanomistajan kanssa - Omassa rannassa käsin (viikate) tapahtuva niitto sallittua ilman ilmoitusta (vähäinen niitto < 0,1 ha). - Natura 2000 alue, lintuvesien- tai rantojensuojeluohjelman tai uhanalaisen lajin esiintymisalue: yhteys ELY-keskukseen.

9 Linnusto Suositus: Monipuolinen rakenne takaa monipuolisen linnuston - Ruovikoiden leikkaaminen kokonaan voi vähentää ruovikoista riippuvaisten lajien määrää haittaamalla niiden asettumista reviirille keväällä => osa ruovikoista säästetään - Tärkeää saada yhtenäiset ruovikot rakenteeltaan monipuolisemmiksi, sillä laajoissa yhtenäisissä ruovikoissa lajisto yksipuolistuu - Ruovikon maatuessa nisäkäspedot pääsevät kulkemaan pesille => laajojakin ruovikoita vaativat siirtyvät muualle - Ruovikon leikkuu porrastetusti vuorovuosittain vähentää merkittävästi kasvimassan määrää ja hidastaa umpeenkasvua.

10 Talviniitto - Kuinka usein? Ruovikon taannutus, alueen puhdistus talviniitto joka vuosi (8-10 vuotta) Ruovikot, joita ei haluta taannuttaa - Vesiensuojelullisesti tärkeät ruovikot, joissa halutaan ylläpitää ruovikon ravinteiden sitomiskyky - Linnustollisesti arvokkaat ruovikot, joissa halutaan pelkästään estää ruovikkosukkession eteneminen ja ylläpitää mosaiikkimainen rakenne Rotaatioleikkuu 3 5 vuoden välein ei taannuta ruovikkoa Rotaatioleikkuu 5 8 vuoden kierrolla, jos arvokkaan ruovikkolajiston pesimäympäristöä

11 Haasteena olosuhteet Talvien vaihtelevat sääolosuhteet: tuleeko kunnon jää? Lumi, sohjo, vesikerros jään välissä laitteiston kesto koetuksella!

12 Haasteena olosuhteet Ruovikoiden jäätymistä hidastavat mätänevästä karikkeesta tuleva lämpöenergia ja mahdolliset ojavedet Ruovikoiden reunoille tuuli kasaa helposti lunta, lakoontuminen Pitkällinen maatuminen: Puut ja pensaat

13 Jään katkomaa ruokoa Kajaanselällä

14 Vesijärvellä tyypillinen reunavalli, jossa kasvaa puita

15 Talviniittovälineistöä

16 Talviniittovälineistöä Risto Kauhala Hot Mill Oy, Hollola Argo 8x8 amfiajoneuvosta rakennettu niittokone. Nähtävillä pyydystalkoiden piha-alueella, Askonkatu 9!

17 Talviniittovälineistöä Hartwig Reuter, Jyväskylä BCS 622 sitova niittokone vm 70 Nähtävillä pyydystalkoiden piha-alueella, Askonkatu 9!

18 Talviniittovälineistöä Lännen Järviperkaus Oy:n kehittämä rinnekoneyhdistelmä, jossa rinnekoneeseen kiinnitetty kaksoissilppuri leikkaa, silppuaa ja puhaltaa ruokosilpun toisen koneen vetämään, jalaksilla varustettuun kärryyn. Kuva: Ritva Kemppainen

19 Talviniittovälineistöä Siim Sooster Reedfly oy, Viro Ruokoleikkuupuimuri Seiga 402 4WD BCS niputtava leikkuupää Päivän leikkuu: 3-4 ha; nippua.

20 Talviniittovälineistöä Siim Sooster Reedfly oy, Viro Ruokoleikkuupuimuri Bandvagen BVH 292 (kumitelat) BCS niputtava leikkuupää Ruokoleikkuupuimuri Seiga 202 2WD BCS leikkuupää

21 Talviniittovälineistöä KARJALAINEN, Maakunta (verkkouutinen) Mikko Hirvonen, Rääkkylä Sarvitraktori

22 Niittojätteen keruu - Niittojäte on ehdottomasti kerättävä pois vesistöstä! - Sopiva tie => Nouto hyötykäyttöön - Kokeillaan keruumenetelmiä: siirtolava, paalaava kontti, jäteauto - Läjitys maalle, poltto? Talkoot apuun!

23 Talviruo on hyötykäyttö - Ilmastoystävällinen biopolttoaine, haasteena keveys => Silppuaminen, paalaus, pelletöinti, briketöinti - Rakennusmateriaali => ruokokatot, eristelevyt, seinäelementit - Maanparannukseen lisäämään humusainetta - Kateaine puutarhoihin - Kuivikkeeksi eläimille - Käsityömateriaali Hyötykäyttö edellyttää logistiikan toimivuutta! Paras korjuuaika on kevättalvi, jolloin kasvuston kosteuspitoisuus on alimmillaan, n %. Kevättalvella sääolosuhteet ovat usein myös soveltuvimmat korjuuseen.

24 Ruo on hyötykäyttö Rakennusbetoni ja Elementti Oy: Ruoko viherkatoilla korvaamassa muovista salaojalevyä Kuvat: Kirsi Kuoppamäki, HY

25 Tutkimusta viherkatoilla Viides ulottuvuus - viherkatot osaksi kaupunkia (Koneen säätiö) Järviruoko toiminut erittäin hyvin salaojana, vapauttaa myös hitaasti kasvustolle ravinteita => Ei lannoitustarvetta Urban Ecosystems Research Group

26 Lisää näkemyksiä talviniittojen vaikutuksista Seuranta aloitettiin talvella Yhteensä 10 kartoituslinjaa - n. 7 ruutua (m 2 )/linja - Mitattu: tiheys, pituus, paksuus Jatketaan talvella Kohteita lisää - Kartoitetaan edellisvuotiset, joista osa niitetty, osa ei

27 Suositukset? Talviniitolle selvät tavoitteet eri alueilla: - Virkistyskäyttö? Taannutettavat ruovikot / rannan puhdistus - Vesiensuojelun biofiltterit? Ravinteiden sitomiskyvyn ylläpito - Linnusto? Umpeenkasvun ehkäisy, ruovikon monimuotoisuuden ylläpito - Jo maatuneet alueet? Puuston ja penkan poisto? - Ruo on hyötykäytön kannalta on tärkeää suunnitella ruovikon leikkuualueet niin, että taannuttavista, toistuvista ja rotaatioleikkuista saadaan laajoja korjuukokonaisuuksia, joiden toteutus on käytännössä järkevää ja kustannustehokasta

28 Kiitos!

29 Niittokoneet esillä pyydystalkoissa! x Oikeustalon uusi sisäänkäynti