Arvio toimintamallista: Luova toiminta keinona harjoitella epäonnistumista Mokaamalla oppiminen

Samankaltaiset tiedostot
Arvio toimintamallista: Luovat menetelmät osaksi nuorten palvelukokonaisuutta

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Arvio toimintamallista: Seinätön luontopaja

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Opinnollistaminen ja käytännönläheinen oppiminen erilaisissa ympäristöissä

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Osallisuus, osa-alueet ja palastyö

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Osallisuuden palaset -työ ja palaset osana laajempia osallisuuden edistämisen kokonaisuuksia

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Itä-Suomen Varikko (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli

OHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Hyvillä käytännöillä lisää osallisuutta

kynnyksetön Olopiste - työtoiminta

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

Osallisuutta lisäävät kokonaisuudet, toimintamallit ja palaset

Espoon Avoimen osallisuuden malli

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?

Arvio toimintamallista: Kokemusosaajien ja ammattilaisten työnohjaus

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Palvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla

Arvio toimintamallista: Asiakasosallisuusryhmät vammaispalvelujen yhteiskehittämisessä

TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Etelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Arvio toimintamallista: Vapaa-ajan ranneke kimmokkeena yhdessä virkistymiseen

Arvio toimintamallista: Pelitarina sosiaalityön välineenä

Arvio toimintamallista: Osuuskunta työllistää osatyökykyisiä

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Kumina työhön ja koulutukseen valmentava kuntouttava työtoiminta

Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi

Osallisuuden palaset. Anna-Maria Isola Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Turun Ohjaamo

OSALLISUUTTA JA TIIMITYÖTÄ HYVÄSSÄ SEURASSA

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä.

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Kokemuksia Palvelu olen minä! hankkeesta Susanna Salmela, Iiris Nurmo

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa Kuntamarkkinat

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

Etunimi Sukunimi Markus Seppelin. Neuvotteleva virkamies

Mitä osallisuus voisi olla?

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN

Kohti Ohjaamoa projekti

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä Kehittämispäällikkö Tarja

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Transkriptio:

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra (THL) 08.12.2017 Arvio toimintamallista: Luova toiminta keinona harjoitella epäonnistumista Mokaamalla oppiminen Luovien menetelmien avulla harjoitellaan epäonnistumista ja käsitellään virheiden tekemisen pelkoa. Elokuva-, sirkus- ja teatteritoiminnan harjoittelu hyväksyvässä ilmapiirissä luo jaettuja kokemuksia ja vahvistaa nuorten elämätaitoja. Kehittäjä: Tenho elämän taitoja nuorille taiteen keinoin -hanke Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Varkaudessa, Oulussa ja Kajaanissa. Lasten ja nuorten säätiö, Oulun tähtisirkus, Pirkanmaan elokuvakeskus, Sirkus Magenta, Vaara-kollektiivi ja Varkauden teatteri, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Nuorisotutkimusseura (ESR 1.6.2015-31.5.2018). Malli on arvioitu 1 osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke Sokran ja ESR TL5 - hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Arvio on tehty Sokra-hankkeen päätoteuttaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Kehittäjän yhteyshenkilö: Tuomas Tirkkonen, Lasten ja nuorten säätiö, tuomas.tirkkonen@nuori.fi [Muutokset hyväksytettävä Tuomaksella] Mallin kuvaus Tenho-hankkeen suunnitteluvaiheessa nähtiin tarve laajamittaisemmalle kehittämiselle, kokeilemiselle, tutkimukselle ja levittämistyölle, jotta luoviin menetelmiin liittyvän toimintatavan potentiaali ilman koulutus- ja työpaikkaa olevien nuorten auttamisessa hyödynnettäisiin. Hankkeen taustalla ovat Lasten ja Nuorten säätiön kokemukset Myrskyprojekteista ja mm. Kajaanin harrastajateatterin Draaman paikka -projekti. Hanke kiinnittyy mukana oleviin kuntiin (Helsinki, Vantaa, Varkaus, Kajaani, Oulu ja Tampere). Hankkeen osatoteuttajat (Vaara-kollektiivi, Pirkanmaan elokuvakeskus, Oulun Tähtisirkus, Sirkus Magenta ja Varkauden teatteri) toimivat yhteistyössä kunnan nuorisotakuutoimijoiden kanssa. 1 Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmista hankkeen dokumentaatiota hyödyntäen.

Toiminnan kohderyhmä ovat ilman koulutus- ja työpaikkaa olevat nuoret, sekä nuoret, jotka eivät pysty haastavan elämäntilanteensa vuoksi työskentelemään tai opiskelemaan kokopäiväisesti. Kohderyhmää ovat myös nuorisotakuun toimeenpanon parissa työskentelevät ammattilaiset sosiaali-, terveys-, nuoriso-, koulutus- ja työllisyyspalveluissa, sosiaali- ja terveysalan ja taidealojen opiskelijat, soveltavan taiteen alalla toimivat taiteilijat ja nuorisotakuun parissa työskentelevät organisaatiot. Välillisiä kohderyhmiä ovat osallistujien perhe ja lähipiiri, osallistuvat taideorganisaatiot sekä koulutuksia toteuttavat oppilaitokset. Luovat menetelmät, elokuvan, sirkuksen ja teatterin työpajat, tuodaan Tenho-hankkeessa osaksi nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa. Ilman koulutus- ja työpaikkaa olevien nuorten elämätaitoja vahvistetaan elokuva-, sirkus- ja teatteritoiminnan avulla, jotta koulutukseen ja työelämään siirtyminen olisi helpompaa. Elokuva, sirkus ja teatteri menetelminä pohjaavat osallisuuteen ja lisäävät osallistujien osallisuuden kokemuksia. Toimintaan osallistuminen on pääsääntöisesti vapaaehtoista, joskin joissakin ryhmissä toiminta osa esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa ja sen ohjelmaa. Toimintaan voi osallistua vähitellen. Koulutettujen taiteilija-ohjaajien käyttämä osallistava ja dialoginen työote laajentaa nuorten parissa toimivien osaamista. Toimintaan osallistuvia nuoria tuetaan jatkopolkujen löytymisessä. Virheiden pelkääminen voi johtaa toiminnan mahdollisuuksien ja sosiaalisten ympäristöjen kutistumiseen. Sosiaalinen tai epäonnistumisen pelko saattavat rajoittaa ihmisen potentiaalia. Virheiden sietäminen ja niistä oppiminen on tärkeä taito elämässä. Luovassa toiminnassa, kuten sirkuksen ja teatterin työpajoissa, virheiden tekemistä voidaan käsitellä rakentavalla tavalla. Kaikki ovat samalla viivalla, kun tehdään esimerkiksi suurimmalle osalle vieraita sirkustemppuja. Epäonnistumista voidaan käsitellä yhdessä hyväksyvässä ilmapiirissä esimerkiksi nauramalla. Yrittämisestä syntyy jaettu kokemus. Mallin arviointi Osallisuuden toteutuminen mallissa Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, joskin joissakin ryhmissä osa esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa ja sen ohjelmaa. Toimintaan voi osallistua omaan tahtiin vähitellen ja myös vain läsnä ollen. Ryhmän toiminnan sisällä osallistumisen kynnys on mahdollisimman matala ja osallistumisen tapoja on hyvin monenlaisia. Joissakin ryhmissä mukana on pääsääntöisesti vapaaehtoista, ja Tenhossa siihen voi osallistua vähitellen. Samalla mukana voi myös olla nuoria, jotka ovat velvoitettuja osallistumaan toimintaan esimerkiksi osana kuntouttavaa työtoimintaa. Ohjaajat eivät tunne nuoren taustoja ennalta, jolloin nuori kohdataan vailla ennakko-odotuksia ja jokainen voi tulla toimintaan sellaisena kuin on. Toimintaan osallistumisen kynnys pyritään pitämään matalana, jolloin nuoret voivat tulla löydetyiksi. Nuorten palveluverkkoon pyritään tuomaan toimintatapoja, joiden avulla

voidaan vaikuttaa osallisuuden kokemukseen, itsen arvostukseen ja asenteisiin. Lisäksi kehitetään palveluverkkoa helpommin lähestyttäväksi kokoamalla kuntayhteistyön hyviä käytäntöjä. Luovassa toiminnassa saa tyypillisesti kokeilla erilaisia rooleja tai toimijuuksia. Luovat menetelmät yleensä auttavat ihmistä ottamaan etäisyyttä arjen vaikeuksiin ja käsittelemään asioita, joita voi olla muuten vaikea sanoittaa. Niiden avulla voidaan vaihtaa kokemuksia vaikeasti sanoitetuista tunnetiloista, ei-kielellisten keinojen avulla. Palvelujen ulkopuolinen toimijuus vahvistuu, kun osallistujat rohkaistuvat kokeilemaan erilaisia asioita ja tutustuvat itseensä. Myös toiminnallisuus ja epäonnistumisten jakaminen liittävät osallistujia keskenään ja ammattilaistenkin kanssa yhteen, sekä saattavat osallistujat löytämään yhteyden omiin kuin myös toisilta saataviin voimavaroihin. Toiminnassa nuorille etsitään yksilöllisiä jatkopolkuja. Luovassa toiminnassa voi ilmaista ajatuksiaan. Taiteilijaohjaajat osaavat tukea nuoria tuomaan ajatuksiaan esiin ja kokeilemaan uusia asioita, sekä tukea sosiaalisia rooleja taideprosesseissa. Heidät on koulutettu elämäntaitoja vahvistavaan työotteeseen, dialogiseen työskentelyyn ja matalan kynnyksen huomioimiseen toiminnassa ja sen suunnittelussa. Työpajat tarjoavat paikan vaikuttamiselle ja toisiin ihmisiin virittäytymiselle. Itseen tutustumisen ohella nuoret oppivat työpajoissa toimimaan toisten ihmisten kanssa. Myös sosiaalinen osallisuus ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat. Nuoret ovat mukana asettamassa tavoitteita sekä ryhmälle että itselleen. Tavoitteita on seurattu keskusteluissa ja toiminnallisesti ryhmissä. Tavoitteiden asettamista ja niihin sitoutumista tapahtuu monella tasolla. Tätä kautta saadaan myös välineitä vaikuttaa omaan elämään. Haastavien asioiden tekeminen yhdessä muiden kanssa ja epäonnistumisten sietäminen avaa näkemään uusia mahdollisuuksia. Jaettu kokemus harjoittelusta auttaa sanoittamaan tunnelmia ja tarkastelemaan omaa kokemusta. Osallistujat ovat keskenään tasa-arvoisia, mikä avaa ihmisen vaikuttumaan ja vaikuttamaan, ja edesauttaa edelleen osallisuuden lisääntymistä vaikuttamisen prosesseissa. Toiminnassa tehdään usein jonkinlaisia esityksiä, joiden yleisöstä nuoret päättävät itse. Toiminnan matala kynnys, osallistujien tasa-arvoisuus ja se, että nuoret määrittävät toimintaa, kuvaavat pyrkimyksiä eettiseen kestävyyteen. Toiminnasta hyötyvät pääasiassa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, tässä tapauksessa ilman koulutus- ja työpaikkaa olevat nuoret, sekä nuoret, jotka eivät pysty työskentelemään tai opiskelemaan kokopäiväisesti. Toiminnan on todettu lisäävän osallisuutta. Tämä on todennettu kauden päätös- ja loppupalautekeskustelujen avulla, joissa on tullut esiin osallistujien sitoutuminen usein paremmin toimintaan, jossa luova toiminta on osana jotakin palvelua. Useilta osatoteuttajilta sekä nuorilta on myös kuultu erilaisista

pienistä suunnanmuutoksista elämässä sekä yksittäisistä selvistä muutoksista, kuten opiskelemaan hakeminen. Toiminta lisää osallisuutta omassa elämässä, sillä se auttaa käsittelemään virheiden tekemisen pelkoa ja avaa siten tilaa toimia ja nähdä uusia mahdollisuuksia sekä vaikuttaa. Toimintamalli lupaavana käytäntönä Toiminnalle on ilmennyt tarve hankkeen toteutusvaiheessa. Käytäntöjä on kehitetty hankkeen kehittämispäivillä, joilla hankkeeseen osallistuneet taiteilijat ovat tuoneet kysymyksiään yhdessä ratkaistavaksi eli on myös ilmennyt tarve käsitellä toimintaa yhdessä. Toiminta on kytketty tutkimukseen ja toiminnassa on hyödynnetty Lasten ja nuorten säätiön Myrsky-hankkeen tutkimusta. Taide- ja kulttuuriperustaisia menetelmiä on tutkittu paljon ja niiden vaikuttavuudesta alkaa olla runsaasti näyttöä. Yksi luovan toiminnan vaikuttavista mekanismeista on se, että se auttaa ihmistä ottamaan etäisyyttä arjen vaikeuksiin ja käsittelemään ja jakamaan sellaisia asioita, joita voi olla vaikea sanoittaa. Toimintaa kohtaan on tunnettu ulkopuolista mielenkiintoa samankaltaista työtä tekevässä hankkeessa. Toiminta ei ole itsessään uutta, sillä luovia menetelmiä on käytetty aiemminkin. Sirkus, teatteri ja elokuva ovat olleet pitkään käytössä Myrsky-hankkeessa tuetuissa projekteissa. Osatoteuttajien kanssa on toteutettu vastaavia prosesseja yksittäisinä projekteina ja Sirkus Magenta ja Vamos ovat pitkään työskennelleet yhdessä. Toiminnan on todennettu lisäävän osallisuutta haastatteluin. Kauden päätös- ja loppupalautekeskusteluissa on tullut esiin, että osallistujat sitoutuvat usein paremmin toimintaan, jossa luova toiminta on osana jotakin palvelua, kuin muuhun työpajan arkeen. Yksittäisinä tapauksina toimintaan osallistunut nuori on peruuttanut eläkepäätöksen ja päättänyt hakea opiskelemaan. Useilta osatoteuttajilta ja suoraan nuorilta on tullut esille muita vähemmän konkreettisia suunnanmuutoksia. Toiminta on siirrettävissä: luovat menetelmät sopivat sovellettavaksi erilaisille kohderyhmille lapsista vanhuksiin. Toiminta edellyttää taiteen ammattilaisia, jotka osaavat tukea nuoria tuomaan esiin ajatuksiaan ja kokeilemaan uusia asioita ja sosiaalisia rooleja ja jotka on koulutettu elämäntaitoja vahvistavaan työotteeseen, dialogiseen työskentelyyn ja matalan kynnyksen huomioimiseen. Toiminta on tarkoitus juurruttaa peruspalvelujen rinnalle ja varsinaisen toiminnan tuottavat taideorganisaatiot. Varkaudessa on kiinnostusta saada Tenhon toiminnasta pysyvä osa Ohjaamoa. Tampereella Ohjaamo on ottanut Pirkanmaan elokuvakeskuksen kattonsa alle.

Monenlaisille ryhmille sopivan toiminnan menetelmiä on todennettu ja sitoutumisesta on positiivisia kokemuksia. Lopuksi Toimintamalli sekä käytetty työote ovat levitettävissä nuorten parissa eri sektoreilla toimiville, joiden tavoite on osallisuuden vahvistaminen omassa elämässä. Tenho-hanke päättyy toukokuussa 2018. Mokaamalla oppiminen on rakennettu sisään luovaan toimintaan, esimerkiksi sirkuksen ja teatterin työpajoihin, jo toimintaperiaatteiden myötä. Tässä Mokaamalla oppiminen on rakennettu osaksi Luovien menetelmien kokonaisuutta nuorten palveluissa (ks. Innokylä: Luovat menetelmät osaksi nuorten palvelukokonaisuutta). Kokonaisuuden juurtuminen on toistaiseksi avoinna..