Kunnossapito muuttunut Hulevesijärjestelmän kunnossapito Pertti Reinikainen 30.10.2009 Säätilan muutos näkyy. Rakentamisen intensiteetti kasvanut. Asiakaskunnan vaatimustaso kasvanut. Aikaisempia rakenteita ei voida muuttaa nopeasti, joskus hyvinkin hitaasti. Suunnitelmallinen ennakkohuolto vähentää palokuntahommia. Taustoja kunnossapidolle. Ilmastonmuutosskenaariot Ilmastonmuutoksen päävaikutuksia arvioidaan olevan Ilmaston lämpeneminen (vuoden keskilämpötilan nousu 2-7 ºC). Sadannan lisääntyminen erityisesti talvikautena. Myrskytuulten toistuvuuden lisääntyminen ym. Arvioidaan, että sateen rankkuus kasvaa noin 10-1515 %. Sadannan lisääntyminen lisää pintavaluntaa. Myös lyhytaikaisen sadannan intensiteetti kasvaa ts. tiettyä toistuvuutta vastaava sademäärän ominaisarvo kasvaa. Taajama-alueidenalueiden pintakuivatuksen suunnittelu perustuu mitoitussateeseen, jonka toistuvuus ja suuruus on määritelty. Sadannan mitoitusarvot on määritetty vuosikymmeniä sitten ja ne edustanevat havaintopaikoilta mitattuja arvoja. Pintakuivatuksen mitoitus sadevesiviemäröinnin osalta perustuu päällystettyjen pintojen pintavalunta-arvioihin. arvioihin. Mitoitus on hyvin likimääräinen, ja ajoittain EPÄMÄÄRÄINEN. Ristiriitainen rakenne Salaojavedet yhdistetään yhteiseen hulevesiviemäriin sadevesien kanssa tosin padotusventtiilin välityksellä. Hulevesiverkon sallitaan tulvia, mutta salaojaverkon ei. Miksi kadulla ei ole erillistä viemäriverkkoa salaojavesiä varten? Näin on useimmiten Ruotsissa ja Saksassa. 1
Avo-ojat, ojat, rummut, salaojat Laiminlyöty hulevesijärjestelmän osa Avo-ojat ojat edellyttävät enemmän kunnossapitoa kuin putkiverkot. Visuaalisesti ongelmallisia, mutta toimivat hydraulisesti paremmin. Voivat toimia osana imeyttävää kuivatustekniikkaa. Liettymisherkkyys ja runsas kasvustoa, muuttavat maisemaa, joka voi aiheuttaa ongelmia kunnossapidolle. Vaativa rakenne urbaanissa ympäristössä. Valutusrinteet laskeutusaltaat Rummut Eniten laiminlyöty kunnossapito-osio. osio. Keväällä kunnossapito ongelmallista pakkasjaksojen ja sulamisaikojen vuorotellessa. Salaojaverkon rakenteet ovat: kokoojakaivot, tarkastuskaivot, tarkastusputket, sulkukaivo, säätökaivo, hulevesikaivo, lähdekaivo, pumppukaivo painejohtoineen, purkukaivo. Salaojaverkon kunnossapitokohteita ovat lisäksi ns. lietepesälliset tarkastuskaivot itse putkilinjojen lisäksi. Salaojat 1980 -luvulla syntyi hulevesien käsittelyssä ja yleensä kunnallisteknisessä rakentamisessa ns. kevennetty kunnallistekniikka. Tuolloin yritettiin keventää uudisalueiden rakentamis- kustannuksia tinkimällä putkikoosta, kaivusyvyyksistä ja rakenteiden kerrospaksuuksista. Tällöin Suomessa rakennettiin runsaasti ns. imeyttävää kuivatustekniikkaa käyttämällä hulevesiverkkojen putkimateriaalina salaojia. 2
Imeyttävä kuivatustekniikka Näistä putkityypeistä kehittyi nyt yleisessä käytössä olevat hulevesiviemäreiden putkimateriaalit. Salaojien kunnossapidossa keskeisessä roolissa on putkiverkon huuhtelumahdollisuus. Salaojitukset liettyvät varsinkin katurakenteen kuivatuksessa, kun hienoainesta erottuu veden mukana kuivatettavasta rakenteesta. Hienoaineksen erottuminen voi olla hyvinkin runsasta raskaan liikennekuorman omaavilla katuosuuksilla. Salaojaputkiston reikien avaaminen vaatii riittävän voimakkaan vesisuihkun painehuutelukalustolla. Salaojaverkon juuriongelma Hulevesijärjestelmästä poistettua juuristoa Salaojaverkon pahin uhka kuitenkin on kadunvarren ja pihojen koristepuut, joidenka juuristot tunkeutuvat verkkoon tukkien ne melko nopeasti käyttökelvottomaksi. Seuraavassa kuvassa esitetään putkiverkosta otettuja juuristoja. 3
Kadut ja tiet, kaivot, ritilät, välpät, purkuaukot Oikein ajoitetulla hiekanpoistolla on suurin vaikutus kaupunkien keskustojen ilmanlaatuun. Katupinnoilta hiekanpoisto on tehtävä ensin ja sen jälkeen se on poistettava hulevesikaivoista ja hulevesiviemäreistä. Hulevesikaivojen tyhjennykset hoidetaan vähäliikenteisinä aikoina. Ennen hiekanpoistoa joudutaan liikenteenohjaus järjestämään ja usein kieltämään kadunvarsipysäköinti, jotta työkoneille voidaan taata tarvittava katutila käyttöön. Kustannukset kaivoa kohti vaihtelee 10 22 / kpl. Hiekanpoistossa kertyvän hiekan määrä vaihtelee noin 0,1 0,25 0,25 kuutiometriin kaivoa kohti. Hiekan määrä riippuu ratkaisevasti hulevesikaivojen tiheydestä. Tiheys mitoitusohjeen mukaan parhaimmillaan 700 1100 katuneliömetriä / kaivo. Hulevesikaivot on sijoitettu yleensä katulinjan notkokohtiin ja risteysalueen tuntumaan, jonne risteävien katuprofiilien pituuskaltevuus suunnitellaan laskevaksi. Vesien johtaminen reunakiveystä vasten voi tapahtua noin 50-150 m haitattomasti. Hulevesikaivovälin ei tulisi kuitenkaan olla tätä pitempi. Johtoverkostoa Perinteisen hulevesikaivon toiminta on varmistettu tukkeutumisalttiissa kohdassa kitakaivolla. 4
Painehuuhtelussa käytettävää suutinkalustoa. Viheralueet ja pienvesistöt. Vaasalainen esimerkki Imeyttävän ja perinteisen hulevesiverkon vertailua Vanamopolun purkuputki 300 mm betoniputki Valuma-alue alue purkuputkelle on n. 30 ha Näytteenottohetkellä virtaama putkessa oli n. 2 l/s. Gerbyn rantatien purkuputki 600 mm betoniputki valuma-alue alue purkuputkelle on n. 20 ha Näytteenottohetkellä virtaama putkessa oli n. 200 l/s. Imeyttävä kuivatustekniikka virtaaman määrän osalta ekologisempi vaihtoehto. Myös näissä näytteissä bakteeripitoisuudet olivat korkeat kuten myös kokonaistypen ja -fosforin arvot. Kuiva kesä oli esteenä runsaan tutkimusaineiston hankkimiselle. 5