VANHUSHUOLLON YHTEISTYÖRYHMÄ: EHDOTUS HOITORAKENTEEN MUUT- TAMISESTA 24.4.2008 JA 21.8.2008 Sosiaalijohtaja / Palveluosaston osastopäällikkö: Vanhushuollon yhteistyöryhmä päätti 24.4.2008 ehdottaa seuraavia panostuksia kaupungin vanhushuollon hoitorakenteen parantamiseksi ja siksi, että tulevina vuosina 6 %:lla vuodessa lisääntyvän yli 85-vuotiaiden määrän kasvavaan hoidontarpeeseen voitaisiin vastata. Ehdotus on esitelty aikaisemmin vuoden 2009 talousarviotyötä varten, talouden vakautustyöryhmä 28.4., 26.5. ja 15.9., TSJ 12.5., sosiaalilautakunta 11.6.2008. Suositus kaupungin vanhushuollon hoidonrakenteen muuttamisesta 2008 2015 Pietarsaaren vanhushuollon hoidonrakenteen parantamiseksi, ja jotta voimavarat riittäisivät ikääntyvien nopeasti lisääntyvälle määrälle, tarvitaan panostuksia kevyempiin tuki- ja hoitomuotoihin. 1. Ehkäisevä työ, omaishoidon tuki Todetaan, että kaupunki on edistynyt pitkälle ehkäisevässä työssä Vanhustyön uuteen kansalliseen laatusuositukseen nähden (13.2.2008): - Kotipalvelun yöpartio, joka tarjoaa käytännössä koko vuorokautisia apumahdollisuuksia, on jo ollut olemassa 1990-luvun lopulta - Kotipalvelu/kotisairaanhoito on tehnyt ehkäiseviä kotikäyntejä yli 75-vuotiaiden luo jo vuodesta 2005 lähtien. - Omaishoidon tukeen on panostettu tuntuvasti vuodesta 2005 lähtien. Kaikki, jotka täyttävät sosiaalilautakunnan asettamat kriteerit, saavat tukea. Omaishoidon tukea saa 4 % yli 75-vuotiaista, mikä ylittää maan keskiarvon. Suositus on kuitenkin enemmän, 5 6 % v. 2012. Vaihtoehdot: A. Suosituksen noudattaminen ja omaishoidon tuen antaminen 5 6 %:lle yli 75-vuotiaista v. 2012 lisäisi omaishoitajien määrää 10:llä vuodessa, kustannukset 4.000 euroa/omaishoitaja/vuosi, 40.000 euroa/vuosi. B. Tuen pitäminen nykytasolla, 4 %:na yli 75-vuotiaista, lisää omaishoitajien määrää 5:llä vuodessa, 20.000 eurolla/v. A. Noudatetaan suositusta, lisätään omaishoitajien määrää 10:llä vuodessa, kustannukset 40.000 euroa/vuosi. 2. Kotipalvelu/kotisairaanhoito/dementianeuvonta
Yksityisen kotipalvelun tarjoaman kevyemmän omakustanteisen avun ja yhteiskunnan rahoittaman kaupungin tarjoaman raskaamman kotihoidon työnjako toimii suhteellisen hyvin. Sosiaalilautakunta antoi säästöohjeen (2005), jonka mukaan kotipalvelu työskentelee hoitotehtävissä, ja siivouksen hoitaa ja muun avun antaa lähinnä yksityinen kotipalvelu. Kaupungin päivitetty Vanhuspoliittinen ohjelma (2007) edellyttää 6 lähihoitajan saamista vuodessa nykyisen tason pitämiseksi, jolla annetaan kotipalvelua 10 %:lle yli 75-vuotiaista. Uuden laatusuosituksen tavoitteena oleva säännöllinen kotipalvelu 13 14 %:lle yli 75-vuotiaista v. 2012 edellyttää 10 uuden lähihoitajan saamista vuodessa. Kevyemmän lääkinnällisen hoidon siirtyminen kotipalvelulle kotisairaanhoidolta edellyttää kotipalveluhenkilöstön täydennyskouluttamisen jatkamista lähihoitajiksi. Käytäntöä on sovellettu muutamia vuosia. Tehtävä siirtyy kokeiluna syksyllä 2008. Kotipalvelun uudet tehtävät lisäävät henkilöstötarvetta. Vaihtoehto: A. 6 lähihoitajaa, 150.000 euroa/v B. 10 lähihoitajaa, 250.000 euroa/v B. 10 lähihoitajaa, 250.000 euroa/v Kotipalvelun ottaessa hoitaakseen eräitä kotisairaanhoidon lääkinnällisiä tehtäviä tarvitaan ainoastaan 1 sairaanhoitaja kotisairaanhoitoon vuoteen 2015 mennessä, vaikka vanhusten määrä kasvaa. Kustannukset 32.000 euroa v. 2009 (MTHA). 1 sairaanhoitaja kotisairaanhoitoon, kustannukset 32.000 euroa v. 2009 (MTHA). Dementianeuvonta toteutetaan tänä vuonna ALVA-hankerahoituksella, talousarviomääräraha tarvitaan v. 2009. Yhden dementiasairaanhoitajan kustannukset, 32.000 euroa. 32.000 euroa yhtä dementiasairaanhoitajaa varten v. 2009. 3. Tehostettu palveluasuminen (henkilöstöä koko vuorokauden avohuoltoasumisessa) ja laitoshoito (henkilöstöä koko vuorokauden suojetussa hoidossa) Suositus: asumispaikkoja 5 6 %:lle yli 75-vuotiaista v. 2012. Kaupungilla on nyt paikkoja 5,5 %:lle. Laitoshoitoon suositetaan pitkäaikaishoitopaikkoja 3 %:lle yli 75-vuotiaista v. 2012. Kaupungilla on nyt paikkoja 7,2 %:lle, mikä ylittää hiukan maan keskiarvon (6,5 %), mutta on samalla tasolla kuin Vaasan sairaanhoitopiirin kunnissa (7 %).
Suositusta enemmän paikkoja tarvitaan STAKESin selvityksen mukaan (2006), jotta selviydyttäisiin kaupungin huomattavasti raskaamman ikärakenteen aiheuttamasta tarpeesta, sillä yli 85- vuotiaita (131 % maan keskiarvosta) ja yli 90-vuotiaita (151 % maan keskiarvosta) on kaupungissa paljon. Vaihtoehto: Kaupunki voi ostaa 16 uutta paikkaa tehostetusta palveluasumisesta (dementiahoito) v. 2009 ja 30 paikkaa tehostetusta palveluasumisesta v. 2012, jotta kasvava tarve voitaisiin kattaa vuoteen 2015 asti. Arvioitu tarve perustuu uuteen laatusuositukseen yhdistettynä STAKESin tekemään alueen vanhushuollon tarveselvitykseen (2006). Kaupunki ostaa 30 paikkaa lisää tehostetusta palveluasumisesta geriatrian osastojen pitkäaikaishoidon paikkojen ja tilapäishoidon vähentämiseksi MTHA:lla. Samalla kaupungin paikkamäärä geriatriassa vähenee 30:lla. Teoreettinen säästö geriatrian nykyistä pitkäaikaishoitohintaa ja sosiaalihuollon tällä hetkellä ostaman raskaimman hoidon hintaa verrattaessa on 22 euroa/vrk (144 euroa vs. 122 euroa). Vuositasolla säästetään 30 asiakkaasta (teoriassa) 241.000 euroa. Tämä edellyttää sitä, että MTHA vähentää kustannuksia 1.577.000 euroa, jos yhtään säästöä on mieli syntyä. Geriatriaan ei tarvita lisää henkilöstöä vuoteen 2015 mentäessä, jos muutos tapahtuu. Jos MTHA ei säästä, muutos lisää kustannuksia 1.350.000 euroa/v. Todetaan, ettei edellisvuosina olisi syntynyt säästöä, sillä geriatrian pitkäaikaishoidon hinnat ovat olleet samalla tasolla tai huokeammat kuin sosiaalihuollon ostaman raskaimman hoidon hinnat. Geriatrian hoitohintojen korotus tekee paikkojen siirtämisen taloudellisesti kannattavaksi vasta tänä vuonna. Koivurinne (50 paikkaa) ja mahd. Aurinkorinne (27 paikkaa) muutetaan laitoshoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi. Koivurinne muutetaan v. 2009 ja Aurinkorinne mahd. v. 2011. Säästöä kertyy n. 170.000 euroa + 80.000 euroa/v, yhteensä 250.000 euroa/v. Merkitsee sitä, että laitoshoitopaikat vähenevät huomattavasti, mutta tehostetun palveluasumisen paikat lisääntyvät. Kaupunki tulee sijoittumaan suositusta paremmin palveluasumispaikoissa, mutta tuo tasoittuu sillä, että kaupungilla olisi suositusta vähemmän laitoshoitoa. Mahdolliset lainsäädännön muutokset, jotka rinnastavat laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen, voivat ajan mittaan tehdä säästön tyhjäksi. 1) Vähennetään 30 paikkaa geriatrian osastojen pitkäaikaishoidosta.
2) Lisätään uusien paikkojen määrää tehostettuun palveluasumiseen geriatrian paikkojen vähentymisen vuoksi ja kattamaan nopeasti kasvavaa hoitotarvetta, joka johtuu vanhusten määrän lisääntymisestä 6 %:lla vuodessa. 16 paikkaa ostetaan ja 46 paikkaa rakennetaan omana toimintana. Yhteensä 62 uutta paikkaa tehostetussa palveluasumisessa v. 2009 samalla kun geriatrian paikkamäärä vähenee 30:lla. Kustannukset v. 2009: 1.796.000 + 677.000, yhteensä 2.473.000 euroa/v ja 46 palveluasumispaikan rakentamisen ja keittiötoimintojen laajentamisen investointikustannukset. Säästö geriatriassa. 3) Muutetaan Koivurinne 50-paikkaiseksi tehostetuksi palveluasumiseksi v. 2009. Säästö 168.000 euroa/v. 4) Muutetaan Aurinkorinne (27 paikkaa) tehostetuksi palveluasumiseksi v. 2012, jos osoittautuu, että Koivurinteen muuttaminen on tuottanut säästöjä. Säästö 82.000 euroa/v. Yhteistyöryhmän ehdottamasta kaupungin omasta 46 tehostetun palveluasumisen paikasta on myöhempi selvitys osoittanut, että vaihtoehdot ovat Pursisalmen kiinteistön muuttaminen palveluasumiseksi tai uuden palveluasumisyksikön rakentaminen Koivurinteen alueelle. Vanhushuollon yhteistyöryhmä tutustui kaupungin kiinteistöistä tehtyyn selvitykseen 21.8.2008 kokouksessaan. Koska uusia hoitopaikkoja tarvitaan vanhusten tehostettuun palveluasumiseen kiireellisesti, sillä tällä hetkellä paikkajonossa on 40 vanhusta, päätti yhteistyöryhmä ehdottaa, että kaikki ehdotetut 62 paikkaa ostetaan, 16 paikkaa v. 2009 ja 46 paikkaa v. 2010. Geriatrian paikkoja voidaan vähentää 30:llä kun 46 uutta paikkaa on käytössä, siis aikaisintaan v. 2010 2011. Kaupungin omat paikat tulevat ajankohtaisiksi kun Pursisalmen kiinteistö on käytettävissä, ja myös muut ratkaisut ovat mahdollisia. Lisäpaikkatarve syntyy väestöennusteiden ja tarveselvityksen mukaan jo v. 2014 2015. 4. Hoitoketjut Oikeaan hoitopaikkaan sijoittamista on suunniteltu yhteistyössä hoidonsuunnitteluryhmässä jo 1990-luvulta lähtien. Joitakin ongelmia on ilmennyt, ja ne on ratkaistu. Vanhushuollossa on nykyisin poolihenkilöstöä, jotta asiakkaita voitaisiin kotiuttaa helpommin geriatriasta. Kolmisenkymmentä raskasta hoitoa tarvitsevaa vanhusta on jonottanut viime vuosina mm. geriatriassa hoitopaikkaa Folkhälsanilta/Östanlidistä, Aurinkorinteestä, Koivurinteestä tai muista raskaan hoidon yksiköistä. Kukaan ei ole jäänyt ilman hoitoa, mutta sitä on annettu geriatriassa muiden hoitopaikkojen sijasta. Geriatrian viime vuosien kustannusten nousu ei johdu suoranaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon välisten tavanomaisten hoitoketjujen ongelmista vaan siitä, että
lääkinnällisessä tutkimushoidossa olevien potilaiden määrä on lisääntynyt. Tutkimushoitoon otettujen määrän vähentämisen vaihtoehtona voisi olla, että lääkärit tai kotisairaanhoito kiertäisivät myös palveluasumisissa ja mahdollisesti tavallisissa kodeissa selvittääkseen, onko tutkimushoitoon ottaminen välttämätöntä ja voidaanko tutkimushoito tehdä kotisairaanhoidon ja kotilaboratorion avulla. Hankaluutena näyttää tässä kohdin olevan MTHA:n lääkärivaje. Sosiaalihuolto voisi vaihtoehtoisesti palkata yksityisen lääkärin. Kustannuksia ja mahdollista säästöä ei ole selvitetty. Yhteistoimintaryhmän suositus 24.4.2008: Lääkäripalvelujen ostamisesta palveluasumisiin MTHA:han kohdistuvan paineen helpottamiseksi on selvitettävä MTHA:n mahdollisuudet antaa noita palveluja. 5. Alueellinen ALVA-hanke 1.4.2006 31.10.2008, Sosiaalikeskus hallinnoi hanketta. Se on tuottanut tulokseksi alueellisia IT-ratkaisuja, joilla kaupungin hoitoyksiköitä ja avohuoltoa (käsitietokoneet) on tietokoneistettu, sekä RAI-ohjelman käyttöönoton, sijaispooliohjelman ja alueellisen dementianeuvonnan. Kaupunki ja MTHA:n lähestyvät maamme huippuluokkaa hoidon IT-ratkaisuissa. RAI-menetelmä otettiin käyttöön v. 2007, 2008 ja sillä mitataan asiakkaan hoidonraskautta tehokkaammin kuin entisellä RAVAmittauksella siten, että asiakas saa oikeinmitoitettua hoitoa. Käytetään tai tullaan käyttämään: - omaishoidon tukianomusten yhteydessä (2009) - kotipalvelun, kotisairaanhoidon tarvetta arvioitaessa (2009) - hoidonsuunnitteluryhmän arvioidessa oikeaa hoitopaikkaa (2009) - laitoshoidossa (2007) - palveluasumisessa (2009) Yhteistyöryhmän työ jatkuu syksyllä 2008 ja se pyrkii vastaamaan selvittämättömiin kysymyksiin, mm. siihen, miten vähentää MTHA:n tutkimushoidon kustannuksia. Ehdotus Sosiaalijohtaja: Sosiaalilautakunta hyväksyy vanhushuollon yhteistyöryhmän 24.4.2008 ja 21.8.2008 ehdotukset vanhushuollon hoitorakenteen muuttamisesta. Tiedoksi: Kaupunginhallitus Päätös Sosiaalilautakunta: Ehdotus hyväksyttiin.