Koulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

Samankaltaiset tiedostot
Segregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Normit ja naapurusto Metropolialueella:

Venla Bernelius FT, apulaisprofessori Skoopin koulutustilaisuus Helsinki,

Koulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän

Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet

Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet

Eriytyvät kaupunkikoulut: Missä ja miksi suomalaisten koulujen erot kasvavat?

Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen

Pääkaupunkiseudun koulujen naapurustot missä erot kasvavat?

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Mika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Verkostoseminaari KOILLINEN MUISTIO

Mitä asuinalueiden eriytymiskehityksellä tarkoitetaan?

Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet

Koti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen

ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN. Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE

Koulumarkkinat ja segregaation hallinta

Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit

Segregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa kehittämisryhmän loppuraportti Vantaa KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Syrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Kaupunkiseutujen segregaatio

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Kaupunkien eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat pääkaupunkiseudulla

14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

VERY IMPORTANT PERSONS OPPILAAT, JOTKA OPPIMISENSA JA KOULUNKÄYNTINSÄ TUEKSI TARVITSEVAT VAATIVAA ERITYISTÄ TUKEA.

Suomen koulutussektori muutoksessa. Tapio Varmola Haikon kartano

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Uusi peruskoulu -ohjelma vauhtiin! Sanna Vahtivuori-Hänninen

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa Kehittämisryhmän loppuraportti ja sen ehdotukset

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista

Elina Harjunen Elina Harjunen

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy ).

Vaativan erityisen tuen kehittäminen

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Vaasa

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Kuntien käyttötalouden kannustinmalli. Antti Saastamoinen, erikoistutkija, VATT Kuntaliiton Taloustorstai

Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijalausunto; VATTtyöryhmä

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Loimaan kaupunki. Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Koulutuslautakunta / Liite 3a

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

PUHE. Kirjastopäivät Jyväskylän Paviljonki, Lutakonkatu 12, auditorio Wilhelm Uusi kirjastolaki Mitä kirjastolaki tarkoittaa kunnille?

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

KESKUSTELUTILAISUUS TÄHTINIITYN JA KUITINMÄEN KOULUJEN YHDISTÄMISTÄ KOSKEVASTA ESITYKSESTÄ

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA)

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Joensuu

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys Nastolan alue

Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä

Lausunto Lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle 2018

Lausuntopyyntö STM 2015

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

AMEO-strategia

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

Tulevaisuuden sivistyskunta

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Rakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Koulujen alueelliset haasteet ja rahoituksen kohdentuminen

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Lausunto Heiskanen/SR. Luonnos hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain 14 luvun 3A, 3C ja 3D muuttamisesta

Transkriptio:

Koulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 20.10.2017 30.8.2013 1

Lähtökohta: Yhteiskunnallisten erojen kasvu ja kansalliset huono-osaistuvat periferiat: syrjäiset maakunnat ja kaupunkien heikkenemisen taskut Alueellisen eriytymisen neljä trendiä suomalaisissa kaupungeissa Syvemmät kuilut: Väestöryhmien ja alueiden välisten erojen kasvu Kertautuvat kartat: Huono-osaisuuden eri ulottuvuuksien kasautuminen samoille alueille (oppilasalueille) Leviävät läiskät: Huono- ja hyväosaisuuden alueelliset keskittymät kasvavat maantieteellisesti kortteleista suuralueisiin Pysyvät urat: Polkuriippuvuus pohjalle päätyneet alueet tyypillisesti pysyvät pohjalla, ja hyväosaiset jatkavat nousuaan Map: Juho Kiuru

1. Kansallisena haasteena pohjan putoamisen kautta heikkenevät alueet ja oppimistulokset Esimerkkinä Helsingin työttömyyden eriytyminen: Ennen 1990-luvun lamaa alueelliset erot vähäisiä ja kaupungissa käytännössä täystyöllisyys; erojen lähteenä lähinnä eliitin irtiotto Laman aikana ja sen jälkeen erot kasvaneet myös pohjalla Mats Stjernberg 2013

1. Kansallisena haasteena pohjan putoamisen kautta heikkenevät alueet ja oppimistulokset Parhaidenkin oppijoiden osaamistaso on Suomessa laskenut, mutta voimakkainta lasku on ollut heikoimpien oppijoiden keskuudessa: jääneet kymmenen vuoden aikana parhaista oppijoista jälkeen jopa puolen kouluvuoden verran. Perinteiset suuret syrjäseudut paikantuvat pääsääntöisesti Itäja Pohjois-Suomeen- uusi huono-osaisuus paikantuu kaupunkiseutujen heikkeneville alueille. Esimerkiksi Helsingissä koulujen oppilasalueiden välinen vaihtelu hyvä- ja huono-osaisuudessa on yhtä suurta kuin koko Suomen kuntien välinen vaihtelu. Oppimistulosten kääntämisessä nousuun keskeistä pysäyttää heikkenemisen kierteet Alueellisten haasteiden eriytyminen on tarpeen pysyvästi tunnistaa koulujen rahoituksessa: tarvepohjainen lisäresursointi (pd)

2. Pd-lisäresursoinnin mahdollisuus torjua koulujen välistä eriytymistä A) Rahoitus mahdollistaa monipuolisesti opetusta ja oppilaita tukevien toimintojen toteutuksen koulussa. B) Koulujen eriytymisen ehkäisy: lisäresursointi lähikoulun suosio perheiden kouluvalinnoissa Yksi merkittävä eriytymisen mekanismi on Suomessakin osoitetusti hyväosaisten perheiden hakeutuminen pois ongelmallisiksi leimautuneista naapurustoista ja kouluista. Luottamus lähikoulun laatuun kannustaa perheitä valitsemaan oman lähikoulun ja vähentää myös asuinalueiden eriytymistä Tästä näkökulmasta on erityisen tärkeää, että tukijärjestelmä ei ole vanhempien silmissä leimaava ja huono-osaisuutta korostava (stigmatisoiva), vaan se nähdään vain osana koulujen normaalia rahoitusta.

3. Keskeisenä kysymyksenä lisäresursoinnin kohdentuminen ja vaikutukset eri oppilasryhmiin Segregaation ulottuvuuksia on useita, ja sen tiivistäminen yksittäisiin mittareihin on haastavaa etenkin kansallisella tasolla: vrt. perinteinen syrjäseutujen huono-osaisuus vs. kaupunkien uudet mustat aukot Eri mallit syrjäseutujen huono-osaisuuden ja segregoituneiden kaupunkinaapurustojen tunnistamiseen? Tukimäärien summat ja tarve suhteessa alueellisten ja koulujen välisten erojen vaihteluun? Tuen vaikutusmekanismit? Vaikutus eri ryhmiin (sosioekonominen tausta, maahanmuuttajataustaisuus?) Tuen vaikutus luokkien välisiin eroihin koulujen sisällä (Suomessa poikkeuksellisen suuri)?

4. Mahdollisuus kehittää rahoituksen tehokkuutta parhaiden käytänteiden tunnistamisen kautta Osana koulujen lisäresursoinnin tutkimusta on mahdollista selvittää kokemuksia parhaista käytänteistä koulujen sisällä Toistaiseksi arviointitietoa koulujen tukirahojen käytöstä on vähän, eikä koulujen kokemuksista ole systemaattisesti koostettu Selvittämällä hyviä kokemuksia ja yhdistämällä tutkimusta tuen kohdentumisen ja tehokkuuden arviointiin olisi mahdollista jakaa hyviä käytänteitä koulujen välillä Arviointitutkimus auttaisi myös osaltaan arvioimaan tukisummien tarvetta ja riittävyyttä erilaisissa toimintaympäristöissä

5. Varhaiskasvatus ja sen tuki osana koulupolun tukea Päiväkodeissa korostuvat samat eriytyvien toimintaympäristöjen haasteet kuin kouluissakin Lisäresurssitarpeiden selvittäminen ja tukijärjestelmä peruskoulun tapaan? varhaiskasvatuksen laatu, vanhempien luottamus Tuki keskeistä, koska varhaiskasvatuksen merkitys lasten mahdollisuuksien tasa-arvoon on monien tutkimusten mukaan jopa suurempi kuin koulun Varhaislapsuudessa syntyvät osaamiserot pysyvöityvät ja lisäävät myöhempiä eroja Päivähoito osaksi koulupolkua keskeistä laadukkaan päivähoitopaikan takaaminen lapsen oman lähikoulun oppilasalueelta voi kannustaa entistä laajempaan päivähoitoon osallistumiseen ja oman lähikoulun valintaan