LIIKUNTANEUVONNAN TILA KUNNISSA

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 282 Sari Kivimäki ja Katariina Tuunanen LIIKUNTANEUVONNAN TILA KUNNISSA Kettingistä ketjuihin kohtaamisia kentällä 1

2

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 282 Sari Kivimäki ja Katariina Tuunanen LIIKUNTANEUVONNAN TILA KUNNISSA Kettingistä ketjuihin kohtaamisia kentällä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2014

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 282 ISBN 978-951-790-353-0 ISSN 0357-2498 Ulkoasu Kotisaari Graphic Management Oy Kuvat Jiri Halttunen, Studio Juha Sorri, Bjarke Strøm Paino PunaMusta Oy 2014 Jakelu Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Lutakonaukio 1 40100 Jyväskylä www.kkiohjelma.fi Copyright Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/likes-tutkimuskeskus

LIIKUNTANEUVONNAN TILA KUNNISSA Kettingistä ketjuihin kohtaamisia kentällä

Sisällys 1 Johdanto 9 2 Tausta 11 3 Aineisto 15 4 Tulokset 17 4.1 Liikuntaneuvonnan tila kunnissa 17 4.2 Liikuntaneuvonnan sisältö 23 4.3 Liikuntaneuvonnan tulevaisuus 28 4.3.1 Tulevaisuuden haasteet 28 4.3.2 Onnistumisia 30 5 Yhteenveto tuloksista 33 5.1 Kyselyn kattavuus 33 5.2 Liikuntaneuvonnan nykytila 33 5.3 Liikuntaneuvonnasta vastaavat toimijat ja yhteistyö 34 5.4 Liikuntaneuvonnan kohdentaminen 34 5.5 Liikunnan puheeksi ottaminen 36 5.6 Liikuntaneuvojat ja koulutus 37 5.7 Sähköinen potilastietojärjestelmä liikuntaneuvonnassa 38 5.8 Liikuntaneuvonta osana palveluketjua 40 5.9 Liikuntaneuvonnan sisältö 41 5.10 Liikuntaneuvonta osana kunnan strategioita 43 6 KKI-toimenpiteet liikuntaneuvonnan edistämiseksi 45 7 Ehdotuksia liikuntaneuvonnan käynnistämiseksi 47 LÄHTEET 48 LIITE 1. Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyyn vastanneet kunnat 50 LIITE 2. Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue 2013 2014 51 LIITE 3. KKI-ohjelman tukemat liikuntaneuvontahankkeet vuosina 2013 2014 53 LIITE 4. Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia alueittain 57 LIITE 5. Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselylomake 64

8

1 Johdanto Väestön liian vähäinen liikkuminen on huomioitu valtakunnallisissa strategioissa. Liikuntaneuvonnan kehittäminen on nostettu tärkeäksi osaksi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön strategiaa Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020, jossa liikuntaneuvonnan todetaan olevan merkittävä keino liian vähän liikkuvien ihmisten opastamisessa liikunnallisen elämäntavan pariin (STM 2013). Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma kehittää valtakunnallisesti liikuntaneuvontaa osana kuntien liikunnan palveluketjua. Lisäksi KKI-ohjelma edistää liikunnan puheeksi ottamista eri toimialoilla ja lisää toimijoiden verkostoitumista. KKI-ohjelman pyrkimyksenä on aktivoida yhteistoimintaan valtakunnallisia, alueellisia sekä paikallisia toimijoita kohdeväestön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi. Toimilla pyritään tavoittamaan henkilöitä, jotka liikkuvat liian vähän ja joilla on mahdollisesti ylipainoa sekä muita terveyttä heikentäviä elintapoja. Tavoitteena on laadullisen, valtakunnallisen ja asiakaslähtöisen palvelun tuotteistaminen. Yhteisten käytäntöjen avulla liikuntaneuvonnan saatavuutta, laatua ja toimivuutta parannetaan. Liikuntaneuvonnalle ei ole yksiselitteistä eikä yhtenäistä määritelmää siitä, miten sitä toteutetaan ja mitä se pitää sisällään. KKI-ohjelman näkemyksen mukaan liikuntaneuvonta on riittävän koulutustaustan omaavan ammattilaisen toteuttamaa laadukasta ja yksilöllistä neuvontaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Liikuntaneuvonta on aina määritelty prosessi, joka sisältää tavoitteita ja seurantaa. Moniammatillisuus ja sektorirajat ylittävä toiminta vahvistaa prosessia ja kiinnittää asiakkaan vahvemmin terveyttä edistävän palvelun pariin. Neuvonta on osa liikuntapalveluketjua, jossa liian vähän terveytensä kannalta liikkuvat tunnistetaan, tavoitetaan ja heitä kannustetaan terveellisten elintapojen pariin. Liikuntaneuvonta on aina asiakaslähtöistä toimintaa, jossa motivoivan vuorovaikutuksen kautta asiakasta autetaan löytämään omat voimavaransa, etsitään luontevia tapoja liikkumiseen, kannustetaan liikunnan aloittamiseen omatoimisesti tai matalan kynnyksen liikuntaryhmissä, ja prosessin kuluessa asiakas ja liikuntaneuvoja yhdessä laativat liikuntasuunnitelman. Neuvonnalla pyritään vahvistamaan ihmisen kykyjä ja taitoja tehdä itse terveyttään ja liikkumistaan koskevia valintoja. Elintapojen muuttaminen on pitkä ja vaiheittain etenevä prosessi, jonka aikana asiakas tunnistaa omat elintapansa, harkitsee niissä tarvittavia muutoksia, harjoittelee uuden elintavan oppimista sekä sen ylläpitämistä pysyväksi osaksi elämäänsä. Neuvonnan tukena voidaan hyödyntää henkilökohtaista liikuntaopastusta, erilaisia terveysmittauksia sekä tukimateriaaleja. Liikuntaneuvonta sisältää seurantaa neuvonnan vaikuttavuudesta sekä yksilö- että prosessitasolla. Liikuntaneuvonta on osa asiakkaan terveyspalveluketjua ja siten osa asiakkaan kokonaisvaltaista terveyden-/ sairaanhoitoa. Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kysely Liikuntaneuvonnan nykytilanteen kartoitusta ja tulevia kehittämis toimia varten KKI-ohjelma laati Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn. Kysely lähetettiin laajasti Suomen kunnille Liikunnan aluejärjestöjen (ks. liite 4) kautta. Jo kyselyä laadittaessa tiedostettiin, että liikuntaneuvonta on käsitteenä vakiintumaton ja sen merkitykset mitä moninaisimmat. Kyselyllä haluttiin selvittää, millainen on liikuntaneuvonnan tila kunnissa, mitä liikuntaneuvolla tarkoitetaan kunnissa ja millaista palvelua nimikkeen alla tarjotaan. Kysymyksiksi muodostuivat: 1. Millainen on liikuntaneuvonnan tila kunnissa? 2. Mitä liikuntaneuvonta sisältää? 3. Millainen on liikuntaneuvonnan tulevaisuus? 9

Kysely tehtiin KKI-ohjelman liikuntaneuvonnan kehittämistyön taustaselvitykseksi. Kyselyn tuloksista ei pystytä sanomaan absoluuttista totuutta liikuntaneuvonnan tilasta eikä tekemään yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Kyselyn vastaukset antavat kuitenkin yleiskuvan kuntien järjestämän liikuntaneuvonnan nykytilasta. Tässä selvityksessä tarkastellaan Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia ja pohditaan niiden merkitystä valtakunnallisesti asetettujen liikuntaneuvonnan tavoitteiden ja KKI-ohjelman tulevien toimenpiteiden osalta. Lisäksi selvityksessä annetaan kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. 10

2 Tausta Suomalaisten fyysinen aktiivisuus on liian vähäistä Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on maailman neljänneksi yleisin syy ennenaikaiseen kuolemaan (kuvio 1). On laskettu, että suomalaisen aikuisväestön liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain miljardiluokan kustannukset (Vasankari 2011). Viime vuosikymmenten aikana fyysinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt (kuvio 2). Istumiseen käytetyn ajan pitenemisen on todettu suurentavan kuolleisuuden, sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä (Vuori ja Laukkanen 2012). Borodulinin ja Jousilahden (2012) artikkelissa viitataan vuoden 2012 Finriski-tutkimukseen, jonka mukaan noin joka viides suomalainen on vapaa-ajallaan fyysisesti passiivinen. Myös työn fyysinen kuormittavuus on laskenut 1970-luvulta lähtien, ja yhä useampi tekee kevyempää istumatyötä. Vuonna 2012 työssäkäyvistä 25 64-vuotiaista miehistä 57,9 prosenttia ja naisista 52,5 prosenttia raportoi työnsä fyysisesti aktiiviseksi. Nuorin ikäryhmä oli vanhempia ikäryhmiä useammin istumatyössä. 25 64-vuotiaat istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä (Husu ym. 2011). Vaikka liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on lisääntynyt, samaan aikaan työn ja työmatkojen aktiivisuus on vähentynyt, mikä on laskenut väestön kokonaisaktiivisuutta merkittävästi (Borodulin ja Jousilahti 2012). Huomattava on, että yksittäinen tunnin tai parin liikuntasuoritus ei korvaa koko päivän istumista (Vasankari 2012). High blood pressure Tobacco use High blood glucose Physical inactivity Overweight and obesity High cholesterol Unsafe sex Alcohol use Childhood underweight Indoor smoke from solid fuels Unsafe water, sanitation, hygiene Low fruit and vegetable intake Suboptimal breastfeeding Urban outdoor air pollution Occupational risks Vitamin A deficiency Zinc deficiency Unsafe health-care injections Iron deficiency High income Middle income Low income 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Mortality in thousands (total: 58.8 million) Kuvio 1. Kuolleisuuden maailmanlaajuiset syyt maiden tulotason mukaan (Lähde: WHO 2009). 11

80 NAISET Vapaa-ajan liikunta Työliikunta Työmatkaliikunta 60 MIEHET Vapaa-ajan liikunta Työliikunta Työmatkaliikunta 40 20 Kuvio 2. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus. Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet naisilla ja miehillä vuosina 1972 2007. (Lähde: Husu ym. 2011 pohjautuen Finriski 1972 2007 (THL).) 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 80 80 60 60 40 40 20 20 0 0 1978-1979 1980-1981 1982-1983 1984-1985 1986-1987 1988-1989 1990-1991 1992-1993 1994-1995 1996-1997 1998-1999 2000-2001 2002-2003 2004-2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1978-1979 1980-1981 1982-1983 1984-1985 1986-1987 1988-1989 1990-1991 1992-1993 1994-1995 1996-1997 1998-1999 2000-2001 2002-2003 2004-2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 MIEHET NAISET 15 24-v 45 54-v 15 24-v 45 54-v 25 34-v 55 56-v 25 34-v 55 56-v 35 44-v Yhteensä 35 44-v Yhteensä Kuvio 3. Ylipainoisten (BMI 25 kg/m²) osuudet ikäryhmittäin vuosina 1978 2011 (Lähde: Helakorpi ym. 2012). 12

Nykyisten terveysliikuntasuositusten mukaan 18 64- vuotiaille suositellaan kestävyyskuntoa parantavaa reipasta liikuntaa useana päivänä viikossa yhteensä 2 tuntia 30 minuuttia tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa. Tämän lisäksi lihaskuntoa kohentavaa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa tulisi harjoittaa kahdesti viikossa. (UKK-instituutti 2013.) Terveysliikunnalla tarkoitetaan riittävää fyysistä aktiivisuutta, joka tuottaa terveyttä hyvällä hyötysuhteella ja vähäisin vaaroin (STM 2001). Toisin sanoen kaikki fyysinen aktiivisuus huippuurheilua ja hyvin kevyttä fyysistä aktiivisuutta lukuun ottamatta on terveysliikuntaa (Fogelholm ym. 2007). 15 11 Ei säännöllistä liikuntaa Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa Liikunnan on osoitettu edistävän terveyttä, vähentävän monien sairauksien riskiä sekä parantavan työ- ja toimintakykyä. Liikunnan tiedetään vaikuttavan suotuisasti kansansairauksiemme, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. 18 Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Liikuntaneuvonta ratkaisu liikkumattomuuteen? 6 38 12 Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoharjoittelua Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Kuvio 4. 15 64-vuotiaiden suomalaisten terveysliikunnan harrastaminen (Lähde: Helakorpi ym. 2012). Fyysinen inaktiivisuus heijastuu ylipainona ja terveysriskien lisääntymisenä. Vuonna 2011 60 prosenttia miehistä ja 44 prosenttia naisista oli ylipainoisia (BMI 25kg/ m²) itse ilmoittamiensa pituus- ja painotietojen avulla arvioituna (kuvio 3). Liikunnan hyödyistä huolimatta vain noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi ja vain noin kymmenesosa työikäisistä täyttää terveysliikunnan suositukset. Vähemmän kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi (kuvio 4). Liian vähäinen liikunta tuo terveyshaittoja yksilölle ja kustannuksia yhteiskunnalle. Jollakin keinolla liian vähän liikkuvat kansalaiset on tavoitettava ja kannustettava heitä liikunnan lisäämiseen. Laadukkaasti ja toimivalla tavalla toteutettu liikuntaneuvonta voi olla keino tähän. Liikuntaneuvonta on saanut kasvavaa huomiota vuosituhannen alusta lähtien. 2000-luvun alussa liikunta pyrittiin tuomaan osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden ennaltaehkäiseviä hoitopolkuja liikuntareseptin muodossa. Pian kuitenkin huomattiin toteutuksen kannalta oleelliset puutteet lääkäreiden ajassa ja liikuntaneuvontapalveluiden tarjonnassa. Siitä lähtien liikuntaneuvonnan käytäntöjä on kehitetty muun muassa asiantuntijalaitosten ja liikunnan edistämisohjelmien toimesta (STM 2013.) Kokemuksia kuntien liikuntaneuvonnan toteuttamisesta on saatu käynnistettyjen hankkeiden avulla. Koska liikuntaneuvontaprosessia ei ole tarkkaan kuvattu, vaihtelee sen sisältökin suuresti. Jokainen toimija on toteuttanut liikuntaneuvontaa omien näkemystensä mukaisesti. Valtakunnallisten terveysliikunnan linjausten mukaan Liikuntaneuvonta on terveydenhuollon ammattihenkilöstön toteuttamaa henkilökohtaista, yksilötapaamisia sisältävää neuvontaa ja se kuuluu osana terveysneuvontaan. Toimiakseen liikuntaneuvonnan on 13

oltava moniammatillista yhteistyötä. Tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen, oppilaitosten ja liikuntatoimen kesken. Keskeisessä roolissa on perusterveydenhuolto, jonka piiristä tavoitetaan liian vähän liikkuvia ihmisiä neuvontaan. Esimerkiksi terveyskeskusten, äitiysneuvoloiden, ja opiskeluterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaskontakteissa tavoitetaan nimenomaan tätä kohderyhmää. Liikuntapalveluketjun terveydenhuollosta muille sektoreille on toimittava saumattomasti. Tässä hyvänä työkaluna on muuan muassa sähköinen lähetejärjestelmä. Liikuntaneuvonnan palveluketjuun tarvitaan mukaan liikuntaseuroja ja liikunta-alan yrityksiä sekä muita matalan kynnyksen liikuntapalveluja tarjoavia tahoja, kuten kansanterveysjärjestöjä ja kansalaisopistoja. (STM 2013.) Liikuntaneuvonnan toimivuudesta on Suomessa tehty joitain tutkimuksia. Miilunpalo on todennut terveyskeskusten liikuntaneuvontaa käsitelleessä tutkimuksessaan, että terveystarkastuksen ja kuntokokeen sisältänyt liikuntaneuvonta lisäsi osallistujien liikunta-aktiivisuutta vuoden seurannassa, kun mittareina käytettiin raportointia ja kyselylomaketta. Miilunpalo kuitenkin myös toteaa, että kuntokokeiden perusteella tehtyjen mittausten mukaan liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen oli suhteellisen vähäistä. (Miilunpalo 1989.) Vahvinta näyttöä liikuntaneuvonnan toimivuudesta on saatu lääkärin kirjoittamasta liikuntareseptistä sekä liikkumisen itsetarkkailusta askelmittarin ja päiväkirjan avulla. Niiden avulla toteutetun liikuntaneuvonnan on todettu lisänneen liikunnan määrää sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä. Vähemmän tutkittu, yksittäisessä tutkimuksessa onnistunut, tehostettu liikuntaneuvonta äitiysneuvolassa lisäsi raskaana olevien naisten kohtuukuormitteisen liikunnan määrää. (Aittasalo 2008.) Liikuntaneuvonnasta on saatu positiivisia tuloksia myös ikääntyneiden ikäryhmässä. Liikuntaneuvonnan avulla voidaan ylläpitää ikääntyneiden liikkumiskykyä sekä lisätä heidän fyysistä aktiivisuuttaan. (Mänty 2010.) Lääkärien antamalla liikuntaneuvonnalla ja kirjallisten liikkumisohjeiden antamisella on väestön tuki ja tarve (Ståhl ym. 2004). Määritelmän ohella kunnilla olisi tarve saada tietoa liikuntaneuvonnan tuloksista, kustannuksista ja säästöistä. Liikuntaneuvonnan toimivuuden tutkimuskentästä puuttuu vielä tutkimus, jossa tarkasteltaisiin kuntien nykyisten liikuntaneuvontapalveluiden vaikuttavuutta. Liikuntaneuvontaa tulee jatkossakin kehittää, jotta se saataisiin toimivaksi osaksi terveysneuvontaa. Henkilökohtainen useita tapaamisia sisältävä liikuntaneuvonta on merkittävä keino liian vähän liikkuvien ihmisten opastamisessa liikunnallisen elämäntavan pariin. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla on merkitystä puhuttaessa liian vähäisen liikkumisen tuomista terveysongelmista ja kustannuksista, terveyspalvelujen tarpeesta, työurien pituudesta (ennenaikainen eläköityminen ja sairauspoissaolot) sekä ikääntyvän väestön toimintakyvystä. Terveydenhuoltolain (2011) mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa. Terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin. Terveysneuvonnan on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus muiden kunnan järjestämien palvelujen kanssa. Kuntien toiminnalla on keskeinen merkitys kuntalaisten liikunnan edellytysten luomisessa ja ylläpitämisessä. Kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta kuvaavan TEAviisarikyselyn (2012) mukaan työnjako perusterveydenhuollon kanssa on epäselvää. Noin 70 prosentissa kunnista oli sovittu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä edistävää liikuntaa. Tästä huolimatta joka toisessa kunnassa (52 ) työnjaosta perusterveydenhuollon kanssa ei ollut sovittu. Peräti 42 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei tiennyt, onko liikunnan edistämistä käsitelty sosiaali- ja terveystoimen asiakirjoissa. Vertailukelpoista tietoa liikunnan edistämisestä kunnan toiminnassa kerättiin vuonna 2012 toisen kerran Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman yhteistyönä. Liikuntaneuvonnan käynnistäminen on esillä myös sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön Muutosta Liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 -julkaisussa, jossa liikuntaneuvonnan edistämiseksi esitetyt toimenpiteet kohdentuvat erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen. Linjauksissa kohdennetaan toimia sellaisiin kohderyhmiin, joiden liikuttamisesta on syytä olla eniten huolissaan, ja joiden osalta kehittämistoimet ovat olleet vähäisiä. Linjauksissa kuvataan muun muassa tavoitteita ja esitetään konkreettisia toimenpiteitä sekä valtakunnan tason että paikallistason toimijoille. 14

3 Aineisto KKI-ohjelma toteutti Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn keväällä 2013. Kysely lähetettiin Liikunnan aluejärjestöjen kautta Suomen kuntiin. Raportissa käytetty alueellinen jaottelu perustuu Liikunnan aluejärjestöjen aluejakoon. Kyselyyn vasta yhteensä 158 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku on lähes 4,5 miljoonaa. Kahdeksasta kunnasta kyselyyn vastasi kaksi eri toimijaa, jolloin vastausten kokonaismäärä oli 166 (liite 1). Kyselyyn vastanneista suurin osa työskenteli kunnan liikunta-/vapaa-aikatoimessa (kuvio 6). Kyselyyn vastasi noin puolet Suomen kunnista, joista noin puolet ilmoitti, että kunnassa on tarjolla liikuntaneuvontaa. Ne kunnat, joissa liikuntaneuvontaa ei vielä ole tarjolla, siirtyivät kysymyksen 12 jälkeen suoraan tulevaisuutta käsitteleviin kysymyksiin 27 29. (Liite 5) < 9 999 10 000 49 999 > 50 000 90 57 19 0 kpl 20 kpl 40 kpl 60 kpl 80 kpl 100 kpl Kuvio 5. Vastanneiden kuntien asukaslukujen jakaumat Liikunta-, vapaa-aika- tai nuorisosihteeri Liikunta-, vapaa-aika- tai nuoriso-ohjaaja Liikunta- ja/tai vapaa-aikatoimen johtaja tai päällikkö Liikunta- tai vapaa-aikasuunnittelija tai erityisliikunnan suunnittelija Terveysliikunta- ja hyvinvointikoordinaattori Fysioterapeutti Osastonhoitaja tai hoitotyön vastaava Muut 58 51 29 9 6 4 3 5 0 kpl 10 kpl 20 kpl 30 kpl 40 kpl 50 kpl 60 kpl Kuvio 6. Kyselyyn vastanneiden ammatit 15

16

4 Tulokset 4.1 Liikuntaneuvonnan tila kunnissa Liikuntaneuvonnan huomioiminen kuntien hyvinvointi- ja terveydenedistämissuunnitelmissa jakautui tasaisesti (kuvio 7). Yli kolmasosa (38 ) kunnista ilmoitti, että liikuntaneuvonta on kirjattu osaksi kunnan hyvinvointi- tai terveydenedistämissuunnitelmaa, kun taas yhtä moni (39 ) ilmoitti, että liikuntaneuvontaa ei ole huomioitu suunnitelmissa. Noin neljäsosa (23 ) vastaajista ei tiennyt, onko liikuntaneuvonta kirjattu osaksi kunnan hyvinvointi- tai terveydenedistämissuunnitelmaa. Vastausten mukaan liikuntaneuvontaa on tarjolla yli puolessa (59 ) Suomen kunnista. Vajaassa neljäsosassa (22 ) kunnista harkitaan liikuntaneuvonnan järjestämistä (kuvio 8). Avoimista vastauksista käy ilmi, että liikuntaneuvontaa ei ole tarjolla resurssien puutteen takia. Osassa kunnissa liikuntaneuvontaa ei ole vakiintuneena palveluna, mutta sitä annetaan pyydettäessä. Osassa liikuntaneuvontaa on joskus saattanut olla, mutta se on lopetettu kysynnän hiipuessa. Kyllä Ei En osaa sanoa 38 39 23 0 10 20 30 40 50 60 Kuvio 7. Onko liikuntaneuvonta kirjattu osaksi kunnan hyvinvointi-/terveydenedistämissuunnitelmaa? Kyllä Suunnitteilla/harkinnassa Ei En osaa sanoa 59 22 13 6 0 10 20 30 40 50 60 Kuvio 8. Onko kunnassa tarjolla liikuntaneuvontaa? 17

On tavoitteena, käynnistetään kun on aikaa suunnitella. Ei ole resurssoitu. Ei tarpeeksi henkilöstöä, yksittäisiä liikuntaneuvontatunteja annetaan ryhmille sitä heidän pyytäessä. Ei järjestetä erikseen, omana toimintana liikuntaneuvontaa (vain yksi työntekijä liikuntapuolella), mutta ihmiset saavat liikuntaneuvontaa jos pyytävät. Esim. kyläyhteisöt ovat pyytäneet opastusta kuntosalille. Ei tällä hetkellä perinteisessä merkityksessä. Palvelua on kokeiltu, mutta kysyntä hiipui ja se päätettiin laittaa tauolle. Kunnissa, joissa liikuntaneuvontaa järjestetään, ovat kohderyhmänä useimmiten kaikki kuntalaiset (kuvio 9). Jos palvelu on kohdennettu ja markkinoitu tarkemmin tietylle kohderyhmälle, ovat yleisimmät kohderyhmät ikääntyneet ja työikäiset. Kuvion 9 kohdassa muu, mikä? kohderyhmiksi on mainittu diabetesriskissä olevat, kutsuntaikäiset, vähän tai ei ollenkaan liikkuvat, terveydenhuoltohenkilöstön arvioimat henkilöt sekä erityisryhmät. Liikuntaneuvonnan järjestämisestä vastaavat selkeästi useimmiten liikunta-/vapaa-aikatoimi (90 ) yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa (kuvio 10). Avoimista vastauksista käy ilmi, että liikuntaneuvonnan järjestämisestä voivat vastata monet muut tahot, kuten hyvinvointipalvelut, liikuntaneuvontaa kehittävä hanke, urheiluseura, eläkeliitto, sydänyhdistys, yksityiset tahot tai kuntokeskukset. Sosiaali- ja terveystoimi Vapaaaikatoimi Liikuntatoimi Jokin muu taho, mikä? 32 22 68 7 0 20 40 60 80 Kuvio 10. Kuka vastaa liikuntaneuvonnan järjestämisestä kunnassa? Kaikki kuntalaiset Lapset/lapsiperheet Nuoret Työikäiset Kunnan henkilöstö Työttömät Ikääntyneet Muu, mikä? En osaa sanoa 71 5 11 21 14 10 26 8 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuvio 9. Liikuntaneuvonnan kohderyhmät 18

Sosiaali- ja terveystoimi Liikuntatoimi Sairaanhoitopiiri Työterveyshuolto Apteekki Kansanterveysjärjestö Jokin muu taho, mikä? Muita tahoja ei ole mukana 75 86 17 43 10 9 11 4 0 20 40 60 80 100 Kuvio 11. Mitkä tahot ovat mukana kunnan liikuntaneuvonnan järjestämisessä ja toteuttamisessa? Liikuntaneuvonnan järjestämisessä yhteistyö on vahvuus ja monissa kunnissa palvelun toteuttamisessa ovat mukana useat eri tahot. Useimmiten mukana ovat liikunta-/vapaa-aikatoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä työterveyshuolto. Kohdassa Jokin muu taho, mikä? liikuntaneuvontaa järjestäviksi tahoiksi mainittiin myös urheiluseurat, yksityiset palveluntarjoajat, kansalaisopistot ja koulut, Liikunnan aluejärjestöt, yksityiset fysioterapeutit, liikuntakeskukset ja yhdistykset. (kuvio 11.) Varsinaisen liikuntaneuvonnan lisäksi useat tahot ottavat liikunnan merkityksen puheeksi osana työtään/asiakaskontaktejaan. Liikunnasta keskustellaan usein osana liikunta-/vapaa-aikatoimen, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja neuvoloiden toimintaa. Liikunta otetaan puheeksi myös terveyskioskeissa, hankkeissa, yksityisten fysioterapeuttien toimesta, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä kotihoidossa (kuvio 12). Perusterveydenhuollon lääkärit Perusterveydenhuollon terveyden- tai sairaanhoitajat Perusterveydenhuollon fysioterapeutit Ravitsemusterapeutit Liikuntatoimi Apteekki Sairaanhoitopiiri Työterveyshuolto Neuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kutsunnat Jokin muu taho, mikä? En osaa sanoa 68 73 82 37 91 17 18 71 55 60 29 6 2 0 20 40 60 80 100 Kuvio 12. Mitkä tahot ottavat liikunnan puheeksi osana asiakastyötään? 19

Tietoa liikuntaneuvonnasta kuntalaiset saavat useimmiten liikunta-/vapaa-aikatoimen henkilökunnalta, perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Puolet (53 ) vastaajista kertoivat tietoa saatavan myös esitteistä ja mainoksista (kuvio 13). Avointen vastausten mukaan tietoa liikuntaneuvonnasta saadaan monista muista lähteistä (14 ), kuten uimahallien infotelevisioista, kunnan internetsivuilta, personal trainerilta, järjestöiltä, hankkeilta, paikallislehdistä, yksityisiltä fysioterapeuteilta, ikäihmisten palveluneuvojalta, kuntokeskuksista, erilaisista tapahtumista ja liikuntakalenterista. Selkeästi suurin osa (65 ) liikuntaneuvojista on liikunnanohjaajia. Myös fysioterapeutit (44 ) sekä sairaanja terveydenhoitajat (18 ) antavat liikuntaneuvontaa. Kohdassa Jokin muu, mikä? -vastausten kirjo liikunta- ja vapaa-aikasihteereistä kuntohoitajaan kuvastaa neuvonnan toteuttajien moninaisia taustoja (kuvio 14). Perusterveydenhuollon lääkäreiltä Perusterveydenhuollon terveyden- tai sairaanhoitajilta Perusterveydenhuollon fysioterapeuteilta Ravitsemusterapeuteilta Liikunta-/vapaa-aikatoimen henkilökunnalta Apteekista Sairaanhoitopiiristä Työterveyshuollon henkilökunnalta Neuvolasta Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta Kutsunnoista Työttömien terveystarkastuksista Esitteistä, mainoksista Muualta, mistä? En osaa sanoa 60 72 77 26 93 16 17 62 46 53 21 33 53 14 4 0 20 40 60 80 100 Kuvio 13. Mistä kuntalaiset saavat tietoa liikuntaneuvonnasta? Liikunnanohjaaja Liikuntaneuvoja (ammattitutkinto) Liikuntatoimen fysioterapeutti Perusterveydenhuollon fysioterapeutti Sairaan-/terveydenhoitaja Jokin muu, kuka? En osaa sanoa 65 19 8 44 18 18 4 0 20 40 60 80 Kuvio 14. Kuka/ketkä kunnassa toimivat liikuntaneuvojina? 20

Liikuntaneuvontaan lähettäviä tahoja on monia. Lähete tai kannustus neuvontaan saadaan useimmiten perusterveydenhuollon terveyden- tai sairaanhoitajilta (68 ), lääkäreiltä (65 ) ja fysioterapeuteilta (60 ) sekä työterveyshuollosta (50 ). Yleistä on myös, että neuvontaan tullaan ilman lähetettä omaehtoisesti (40 ). Avoimissa vastauksissa on mainittu myös sosiaalisektorin henkilöstö, mikä kuvastaa liikuntaneuvontaan tulevien asiakkaiden moninaisia taustoja (kuvio 15). Vaikka liian vähäinen liikunnan määrä on useimmiten (73 ) liikuntaneuvontaan pääsyn kriteeri, pyritään neuvontaa kohdistamaan juuri oikeille asiakkaille myös muiden kriteerien avulla. Näitä kriteerejä ovat painoindeksi (BMI) (56 ), tyypin 2 diabeteksen korkeat riskipisteet (43 ) ja laboratoriotestit (18 ). Liikuntaneuvontaan päädytään myös kuntotestauksen tai haastattelujen pohjalta, jolloin liikunnasta todetaan olevan hyötyä fyysisesti tai sosiaalisesti (kuvio 16). Perusterveydenhuollon lääkärit Perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitajat Perusterveydenhuollon fysioterapeutit Ravitsemusterapeutit Liikunta-/vapaa-aikatoimen henkilökunta Apteekki Sairaanhoitopiiri Työterveyshuolto Neuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kutsunnat Työttömien terveystarkastukset Ilman lähetettä omaehtoisesti Jokin muu taho, mikä? En osaa sanoa 65 68 60 21 41 6 11 50 30 38 15 23 40 2 12 0 20 40 60 80 Kuvio 15. Mitkä tahot lähettävät asiakkaita liikuntaneuvontaan? BMI TD2-riskipisteet Vähäinen liikunnan määrä Laboratoriotestit Jokin muu kriteeri, mikä? En osaa sanoa 56 43 73 18 25 16 0 20 40 60 80 Kuvio 16. Millä tarkemmilla kriteereillä liikuntaneuvonta pyritään kohdistamaan oikealle kohderyhmälle? 21

Noin kolmasosa (30 ) kunnista hyödyntää potilastietojärjestelmiä osana liikuntaneuvontaa (kuvio 17). Potilastietojärjestelmän kautta voidaan hoitaa ajanvaraus- ja lähetekäytäntö. Lisäksi järjestelmään voidaan kirjata esimerkiksi käynnit liikuntaneuvonnassa, mittaustulokset, asiakkaan liikuntasuunnitelma, tavoitteet ja seurantatietoja. Kyllä 30 Ei 40 En osaa sanoa 30 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuvio 17. Hyödynnetäänkö potilastietojärjestelmää (mm. Effica, Pegasos) osana liikuntaneuvontaa? 22

4.2 Liikuntaneuvonnan sisältö Liikuntaneuvonta sisältää tyypillisesti yksilöllistä neuvontaa (81 ). Yksilöllinen neuvonta kestää avointen vastausten mukaan useimmiten 30 60 minuuttia ja tapaamiskertoja on yhdestä kolmeen. Yksilöllisen neuvonnan määrissä ja kestoissa on kuitenkin huomattavaa vaihtelua: liikuntaneuvonta voi tarkoittaa yhtä 15 minuutin neuvontakertaa, kolmea 90 minuutin neuvontatapaamista tai kaksi tuntia kestävää kuntotestausta. Yleensä ensimmäinen tapaamiskerta on pidempi ja seurantakäynnit lyhyempiä. Tapaamiskertojen määrä ja niiden kesto riippuvat neuvontaresursseista sekä asiakkaasta ja hänen tarpeistaan. Neuvonnassa jaetaan usein asiakkaalle materiaalia (67 ). Materiaalit tehdään joko itse tai tilataan terveysliikuntatoimijoilta, kuten KKI-ohjelmalta, UKK-instituutilta, Ikäinstituutilta sekä Sydänliitosta. Erilaisia oppaita ja liikuntakortteja hyödynnetään paljon, kuten myös liikunta- ja ravitsemuspäiväkirjoja, jumppaohjeita sekä liikunta- ja ravinto-ohjeita. Asiakkaille jaetaan myös kunnan liikuntakalentereita ja yksityisten liikuntapalvelujen esitteitä. Muita mainittuja materiaaleja olivat järjestöjen liikuntamateriaali, liikunta- ja terveysaiheiset julkaisut sekä Kiloklubi- ja Terveyskirjasto-verkkosivut. Vain harva käyttää neuvonnan tukena erilaisia verkkosovelluksia (9 ). Noin puolessa kunnista (53 ) liikuntaneuvonta sisältää ohjattuja lajikokeiluja. Hajonta vastauksissa oli suurta. Asiakas ohjataan jo olemassa oleviin ryhmiin tai liikuntaneuvonnan asiakkaille perustetaan oma starttiryhmä. Lajikokeiluja on yhdestä kymmeneen kertaan, ellei asiakas ala käydä säännöllisesti ryhmäliikunnassa. Lajikokeilujen määrä suunnitellaan asiakkaan tarpeet ja toiveet huomioon ottaen. Lähes puolet (46 ) vastaajista kertoi liikuntaneuvonnan sisältävän kuntotestejä. Testejä tehdään asiakkaan tarpeiden mukaan. Testauskäytännöt vaihtelevat suuresti: joissakin kunnissa valittu testi tehdään kerran, kun taas toisaalla useat testit toistetaan viikoittain. Asiakkaiden kuntoa testataan UKK:n kävelytestillä, Cooperin testillä, erilaisilla juoksutesteillä, lihaskuntotesteillä, puristusvoimatestillä, tasapainotesteillä, liikkuvuustesteillä, SuomiMiehen kuntotesteillä sekä polkupyöräergometritesteillä. Usein neuvontaan kuuluu myös kehonkoostumuksen mittausta, joka toteutetaan bioimpedanssimenetelmään perustuvilla mittalaitteilla tai seuraamalla asiakkaan painoindeksiä ja vyötärönympärysmittaa. Lisäksi käytössä on usein verenpaineen mittaus ja tyypin 2 diabeteksen riskitesti. Iäkkäille asiakkaille tehdään lisäksi erilaisia toimintakykytestejä. Liikuntaneuvonta sisältää usein myös ravitsemusneuvontaa (43 ). Ravitsemusneuvonta toteutetaan painonhallintaryhmissä, henkilökohtaisena neuvontana tai luentojen muodossa. Liikuntaneuvoja voi antaa itse ohjeita ravitsemukseen liittyen tai vaihtoehtoisesti asiakas ohjataan ravitsemusneuvojalle. Ravitsemusneuvonnassa käsitellään terveellisen ravitsemuksen perusteita ja sen merkitystä painonhallinnassa tai laihduttamisessa. Neuvonnassa käsitellään useimmiten perusaiheita, kuten ateriarytmiä, annoskokoa sekä ravinnon koostamista joko lautasmallin tai ravintoympyrän/-pyramidin avulla. Päivittäisten ravitsemustottumusten kirjaamisessa käytetään usein apuna ruokapäiväkirjaa. Keskustelun aiheet vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan kasvisten määrästä rasvojen laatuun. Noin puolessa (43 ) liikuntaneuvontaa järjestävistä kunnista neuvonta sisältää asiakkaan liikuntatottumusten tai erilaisten terveysmittareiden, kuten kehonkoostumuksen, verenpaineen tai painoindeksin, seurantaa. Seurantaa toteutetaan erittäin vaihtelevasti, eikä se ole säännöllistä. Seurantaa järjestävillä kunnilla neuvontakäyntejä on useimmiten kahdesta viiteen ja tapaamisissa keskitytään useimmiten kuulumisten vaihtoon ja asiakkaan kannustamiseen. Motivointikeinoina ja edistymisen seurannan mittareina käytetään erilaisia testejä ja mittauksia tai keskustellaan liikuntaohjelman toimivuudesta tai tarkastellaan asiakkaan täyttämiä päiväkirjoja. Seurantakäynnit voivat myös olla lajikokeilukertoja, joissa neuvoja on mukana. Seurantakäyntien välissä noin neljäsosa (28 ) neuvojista on yhteydessä asiakkaaseen joko soittaen, tekstiviesteillä tai sähköpostitse. Yhteydenottoja on useimmiten 1 3 asiakkaasta ja hänen tarpeistaan riippuen, ja niissä päivitetään kuulumiset, kannustetaan, päivitetään liikuntasuunnitelma tai sovitaan tapaamisajoista. Asiakkaalle voidaan esimerkiksi tekstiviesteillä tiedottaa ajankohtaisista liikuntatapahtumista ja -kursseista. Liikuntaneuvontaa voidaan toteuttaa myös ryhmäneuvonnan muodossa tai ryhmätapaamisia voidaan järjestää yksilöneuvontaan osallistuville asiakkaille (42 ). Ryhmätapaamisten määrä vaihtelee yhdestä viiteentoista. Myös yksittäisten tapaamiskertojen kestoissa on suurta vaihtelua. Liikuntaneuvonnan ryhmätapaamisilla 23

voidaan tarkoittaa ryhmäliikunnan yhteydessä annettavaa 10 minuutin neuvontaa tai varta vasten liikuntaneuvonnan asiakkaille perustetun painonhallintaryhmän kahden tunnin kokoontumiskertaa. Myös erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa annettu liikuntaan liittyvä neuvonta voidaan käsittää ryhmäneuvonnaksi. Yksilöllistä neuvontaa Ryhmäneuvontaa Ravitsemusneuvontaa Ohjattuja lajikokeiluja Kuntotestejä Liikuntamateriaalin jako asiakkaille Yhteydenottoja ja/tai kannustusviestejä Sähköisiä sovelluksia Seurantaa Jotakin muuta, mitä? En osaa sanoa 81 42 43 53 46 67 28 9 43 3 12 0 20 40 60 80 100 Kuvio 18. Mitä liikuntaneuvonta sisältää? 24

Yksi neuvontatuokio 1 2 kk 3 4 kk 5 6 kk 7 8 kk 8 10 kk 10 12 kk Yli vuoden Yksilöllinen kesto En osaa sanoa 19 0 4 2 4 0 10 1 44 17 0 10 20 30 40 50 Kuvio 19. Liikuntaneuvontaprosessin kesto per asiakas Liikuntaneuvonnan sisällöstä ja toteutustavasta huolimatta neuvonnan kesto on usein yksilöllinen (44 ) ja riippuu asiakkaasta ja hänen tarpeistaan sekä kunnan henkilöstöresursseista. Viidesosa (19 ) neuvontaa tarjoavista kunnista ilmoittaa, että liikuntaneuvonta tarkoittaa yhtä neuvontatuokiota (kuvio 19). Liikuntaneuvonnan prosessit ovat siis hyvinkin erilaisia kunnasta, järjestäjästä, resursseista ja muodostuneista tavoista riippuen. Avoimista vastauksista käy ilmi, että liikuntaneuvontaan päädytään monella tapaa: asiakas voi omaehtoisesti itse ottaa yhteyttä, saada lähetteen tai kannustuksen esimerkiksi terveydenhuollosta tai ottaa yhteyttä liikuntaneuvojaan. Joissakin kunnissa taas lääkäri, fysioterapeutti tai terveyden- tai sairaanhoitaja voi suoraan varata asiakkaalle ajan liikuntaneuvontaan. Ajanvarausjärjestelmä, josta lähettävä taho voi suoraan varata asiakkaalle ajan, helpottaa yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen välillä sekä kannustaa asiakasta. Jos ajanvaraus kannustuksen jälkeen jää asiakkaan omalle vastuulle, todennäköisyys osallistua liikuntaneuvontaan pienenee. Neuvonnassa asiakkaan kanssa keskustellaan, hänen kysymyksiinsä pyritään vastaamaan, etsitään yhdessä ratkaisuja liikkumisen lisäämiseksi ja tehdään liikuntasuunnitelma. Usein ensimmäisellä tapaamisella keskustellaan kasvotusten, asetetaan tavoitteet ja sovitaan seurannasta. Vastauksista käy ilmi seurannan monimuotoisuus ja erilaiset käsitykset siitä, mitä seurannalla tarkoitetaan. Toisaalla seurantaa ei ole, toisaalla seuraavat tapaamiset ovat lajikokeiluja. Osassa kunnista taas liikuntaneuvonta on selkeä prosessi, joka sisältää tapaamisia kasvotusten, lajikokeiluja ja yhteydenottoja. Liikuntaneuvontaa kehitetään ja toteutetaan monesti erillisillä hankkeilla, jolloin toimintaa usein vaivaa resurssipula. Vaihtelee niin paljon tapauskohtaisesti, ettei voi kuvata. Prosessia ei myöskään ole kirjoitettu auki, ei voi kuvata. Neuvontaa tapahtuu niin monella tasolla, että vaikeaa selvittää. Pääasiassa kuitenkin terveyskeskuksen lääkärit ja terveydenhoitajat ohjaavat asiakkaita liikuntaneuvontaan (jos näkevät tarpeelliseksi ja jos asiakas itse suostuu). Inbodytestien osalta asiakas saa myös liikunta- ja ravitsemusneuvontaa + päättää itse osallistuuko jatkoseurantaan. Henkilöresurssit liikuntaneuvonnan tarjontaan ovat todella pienet. Tästä syystä sitä ei aktiivisesti niin pal- 25

joa tarjota. Toivottavasti jatkossa ryhmämuotoinen toiminta esim. terveysasemalla saataisiin toteutettua. Nykyisellään ryhmämuotoinen toiminta toteutuu esim. terveysaseman painonhallintaryhmän kanssa. Asiakas varaa liikuntaneuvontaan ajan. Aikoja on 2 krt/viikossa. Asiakas tulee varattuna aikana jolloin asiakasta haastattelemalla, saadaan tietoa asiakkaan sen hetkisestä kunnosta. Käydään salilla laitteita läpi, ja tehdään harjoitteluohjelma. Asiakas ohjautuu vastaanotolle fysioterapeutin kehotuksesta. Vastaanotolla kartoitetaan asiakkaan tarpeet ja asiakkaalle varataan usein uusi aika, jolloin voidaan paneutua yksilöllisempään neuvontaan, liikuntaohjelma laatimiseen ja mahdollisesti opastukseen ja ohjaukseen. Joskus ensimmäinen tapaaminen riittää, jolloin asiakas saa tietoa liikunnan palveluntarjoajista omalla paikkakunnallaan ja sopivista liikuntaryhmistä. Liikuntaneuvontaprosessi kestää n. puoli vuotta. Alkukartoituksen jälkeen 2 puhelinkontaktia (1kk ja 3kk aloituskäynnistä) ja loppumittaukset n. 6-7 kk aloituskäynnistä. Tarvittaessa myös lisäkäyntejä, yksilöllisten harjoitusohjeiden ohjaamiseksi. Asiakkaalla on mahdollisuus osallistua perusterveydenhuollon matalan kynnyksen harjoitteluryhmään 10 kertaa. Asiakas täyttää kyselylomakkeen, yhteystiedot, syy miksi tuli liikuntaneuvontaan, liikkumisen terveysperusteet, mahdolliset rajoitukset liikunnan harrastamiseen, aikaisemmat liikuntatottumukset, liikunnan tavoite. Keskustellaan asiakkaan kanssa millaista liikuntaa hän haluaisi alkaa harrastaa. Tapauksen mukaan suoritetaan kehonkoostumus mittaus ja vyötärön ympärysmittaus sekä suunnitellaan asiakkaan kanssa hänelle sopiva liikuntasuunnitelma liikuntapiirakan pohjalta. Suunnitelma täytetään liikkumisen viikko-ohjelma seurantalomakkeeseen, mitä asiakas täyttää kotona suunnitelman pohjalta. Keskustellaan mahdollisista painonhallintatavoitteista ja keinoja siihen. Tarvittaessa annetaan ravintoneuvontaa. Asiakas voi esittää itseään askarruttavia kysymyksiä. Sovitaan tapaamisaika uusintakäynnille. Tutustutaan mahdollisesti urheilutalon liikuntatiloihin ja uimahalliin. Meillä on käytettävissä liikkumislähete, jonka asiakas voi täyttää jo odottaessaan hoitajalle tai lääkärille pääsyä. Hoitajilla ja lääkäreillä on myös sama lähete käytössään. Lähete täytetään ja hoitaja tai lääkäri varaa ajan sähköisesti liikuntaneuvojalle. Asiakas tapaa neuvojan, jolla on tarkempi kysely asiakkaan liikkumistottumuksista. He käyvät 45 min keskustelun asiakaan toiveista, liikunnan yleisistä vaikutuksista ja tarjolla olevasta liikunta mahdollisuuksista. Toisinaan käynti ei johda mihinkään, toisinaan varataan uusi aika, toisinaan asiakas saa henkilökohtaisin jatko-ohjelman, toisinaan hän valitsee jonkin ryhmän tai vielä neuvoja sopii asiakkaan kanssa yhteisen käynnin esimerkiksi uimahalliin tai kuntosaliin. Käynnin jälkeen neuvoja tekee asiakasmerkinnät käynnistä Efficaan avatulle sivulle liikuntaneuvonnasta. Liikuntaneuvoja saa asiakkaan liikkumislähetteen postitse esim. lääkäriltä, jonka jälkeen neuvoja ottaa yhteyden asiakkaaseen ja sopii ensimmäisen ajan suunnitteluun. Suunnittelussa käydään läpi mahdollisia liikuntatottumuksia tai esim. miksi liikunta ei kuulu arkeen. Ensimmäisen kerran päätteeksi sovitaan jatkosta esim. sovitaan uusi aika kuntosalille, vesijuoksuun, sauvakävelyyn jne. ja mietitään miten arkeen saisi pieniä muutoksi, joilla pystytään liikuntaa lisäämään pienin muutoksin. Toisella tapaamiskerralla tehdään jo hieman tarkempi suunnitelma ja annetaan mahdollisesti viikkoaikataulu, josta selviää miten tulisi alkuun liikkua. Asiakkaalle voidaan antaa lainaksi askelmittari, mikäli katsotaan että se motivoi asiakasta liikkumaan. Toisen tapaamiskerran jälkeen liikuntaneuvoja ottaa puhelimitse yhteyttä noin 2-6 viikon päästä ja vaihdetaan kuulumiset, että miten liikuntaa on tullut lisättyä vai onko tullut? Tämän pohjalta tehdään jatko suunnitelmaa, eli mahdollisesti uusi tapaaminen, jos siihen tarvetta tai sitten asiakas jatkaa omatoimisesti. Asiakkaaseen otetaan yhteyttä noin 6-7 kk aloituksen jälkeen ja hänelle postitetaan kysely, jonka avulla pyritään selvittämään liikunnan jatkuvuutta jne. Palaute postitetaan liikuntaneuvojalle. Asiakkaan edistymistä ja neuvonnan tehokkuutta mitataan tarkkailemalla asiakkaan painoa tai painoindeksiä sekä tekemällä kyselyitä, kuntotestejä tai kehonkoostumusmittauksia. Avoimissa vastauksissa mainittiin usein, että asiakkaan edistymistä seurataan myös keskustelemalla siitä (kuvio 20). 26

Paino/BMI Kehonkoostumusmittaus Vyötärönympäryksen mittaus T2D riskipisteet Kyselyt Kuntotestit Laboratoriotestit Jokin muu mittari, mikä? Liikuntaneuvontaan ei sisälly seurantaa En osaa sanoa 41 29 28 12 37 31 5 9 21 19 0 10 20 30 40 50 Kuvio 20. Millaisilla mittareilla asiakkaan edistymistä seurataan? Liikuntaneuvonnassa annetaan asiakkaalle tietoa paikkakunnan liikuntamahdollisuuksista. Lähes kaikilla on tieto kunnan omista matalan kynnyksen liikuntaryhmistä (94 ). Noin puolella liikuntaneuvojista on tieto seurojen, opistojen ja oppilaitosten, yksityisten palveluntarjoajien sekä pitkäaikaissairaille ja vammaisille tarkoitetuista matalan kynnyksen liikuntaryhmistä. Lisäksi neuvojalla on tietoa esimerkiksi eläkeläisyhdistyksien ryhmistä sekä Liikunnan aluejärjestöjen ja hankkeiden matalan kynnyksen ryhmistä (8, avoin vastaus). Neljä prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei kunnassa ole tarjolla matalan kynnyksen liikuntatoimintaa (kuvio 21). Kunnan omista liikuntaryhmistä Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikuntaryhmistä Seurojen liikuntaryhmistä 94 50 65 Opistojen ja oppilaitosten liikuntaryhmistä Yksityisten palveluntarjoajien liikuntaryhmistä/-toiminnasta Jonkin muun toimijan liikuntaryhmistä, minkä? Kunnassa ei ole matalan kynnyksen liikuntaryhmiä 52 52 8 4 0 20 40 60 80 100 Kuvio 21. Mistä terveys- ja matalan kynnyksen liikuntaryhmistä liikuntaneuvonnalla on tieto? 27

4.3 Liikuntaneuvonnan tulevaisuus Liikuntaneuvonnan tulevaisuus kunnissa näyttäytyy vaihtelevana: osassa kunnista liikuntaneuvontatoimintaa vasta käynnistellään, toisissa se uhkaa loppua, monissa kunnissa toiminta jatkunee entisellään, kun taas osa kunnista näkee tulevaisuuden valoisana ja toimintaa pyritään kehittämään entisestään. 4.3.1 Tulevaisuuden haasteet Hankerahoituksella aloitetun toiminnan vakiinnuttaminen Liikuntaneuvonnan kehittäminen nähdään kaikissa kunnissa erittäin tärkeänä, mutta haasteellisena ja pitkäkestoisena prosessina. Usein liikuntaneuvontaa käynnistetään hankerahoituksella, mutta muutaman vuoden rahoitus tuntuu olevan liian lyhyt toiminnan suunnitteluun, käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen. Niissä kunnissa, joissa toiminta on saatu käynnistymään hankerahoituksen avulla, pelätään sen kuitenkin kuivuvan kasaan hankerahoituksen loputtua hyvistä tuloksistakin huolimatta. Liikuntaneuvonta nykyisessä muodossaan on toteutettu OKM:n terveyden edistämisen määrärahoista saadulla avustuksella - pääosin. [ ] Suunnitelmissa on hakea ESR-hankkeen kautta laajentamismahdollisuutta suuremmalle alueelle. Mikäli ko. hanke loppuu, niin liikuntaneuvontakin tässä muodossaan loppuu liki 100 varmuudella hyvistä tuloksista huolimatta. Toivottavasti hankkeemme jälkeen liikuntatoimi ja sote jatkavat yhteistyötä ja jaksavat panostaa tähän palveluun. Haasteellinen tilanne. Liikuntaneuvonta on järjestetty tähän mennessä hankkeen toimesta, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Aiheesta keskustellaan terveyskeskuksen edustajien kanssa ja yritetään saada toiminta järjestymään esim. fysioterapeutin toimesta. Kunnalla ei ole liikunnanohjaajaa, joka liikuntaneuvontaa voisi hoitaa. Hallinnolliset rakenteet Liikuntaneuvonnan järjestämisessä haasteiksi koettiin yhteistyön kehittäminen eri toimialojen välillä, henkilöstön vaihtuvuus, matalan kynnyksen ryhmien puute, kuntarakenteen uudistukset ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan rakenteelliset muutokset sekä kunnan huono taloustilanne. Osa vastaajista myös toivoi liikuntaneuvonnan valtakunnallista kehittämistä, jotta päättäjät saataisiin ymmärtämään sen merkitys ennaltaehkäisevänä palveluna. Kehittämään pyritään, mutta työ todella vaikeaa, koska asiakkaat hyvin monella toimijalla. Toivon, että mahdollisen kuntaliitoksen myötä liikuntaneuvonta ei karkaa kauemmaksi muiden terveyspalvelujen mukana vaan edelleen henkilökohtaista palvelua saa kylällä. En oikein osaa sanoa. Riippuu paljolti siitä säilyykö kunta itsenäisenä. Jos liittyy johonkin toiseen kuntaan, niin tulevaisuudesta ei osaa sanoa mitään. Sama koskee myös kehittämisen jatkosuunnitelmia sekä vastuuorganisaatioita. Tilanne on täysin auki. Liikuntaneuvonnan ongelmana on myös se, ettei asiakkaille oikein löydy sopivia ryhmiä, koska matalan kynnyksen ryhmiä ei ole tarjolla. Heikkenee > kuntien taloustilanne. SOTE- palveluiden toiminnan rakeenteelliset muutokset vaikeuttavat toiminnan kehittämistä ja yhteistyökuvioita muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapalveluissa pystytään nykyisillä resursseilla hoitamaan välttämättömimmät työt, eli huolehtimaan ohjatun toiminnan sujumisesta. Liikuntaneuvonnalle toteuttamiselle ja kehittämiselle ei ole tällä hetkellä riittävästi resursseja. Organisaation sisältä toimintaa on mahdotonta kehittää, joten suositukset toiminnan välttämättömälle järjestämiselle olisi hyvä tulla ohjeistetusti valtakunnan tasolta. Silloin myös johtoporras ja päättäjät tukisivat neuvonnan järjestämistä ja antaisivat toiminnalle riittävän tuen. Samalla myös ymmärrys neuvonnan merkityksellisyydestä paranisi ja ennaltaehkäisevän työn arvostus kasvaisi. Saa nähdä mitä uusi hallitus tuumaa liikuntalautakunnan tekemisistä. Vanha hallitus ei pitänyt liikuntaa mitenkään tärkeänä saati tarpeellisena. 28

Vähäiset resurssit Yksi suurimmista huolta aiheuttavista tekijöistä oli liikuntaneuvontatoimintaa koordinoivan liikuntatoimen vähäiset resurssit: henkilöstöä on liian vähän toteuttamaan liikuntaneuvontaa halutulla tavalla, heidän tehtävänkuvansa on laaja eikä liikuntaneuvontaan ole varattu riittävästi aikaa. Henkilöstöresurssit ovat jo nyt AIVAN minimaaliset, joten liikuntaneuvontaa pyrimme kukin omalta osaltamme toteuttamaan normaalissa työssämme. Melko huonolta. Resurssit ovat niin pienet, ettei mahdollista tehdä aktiivista ja suunnitelmallista liikuntaneuvontaa. Suurin ongelma on resurssipula. Vain yksi työntekijä liikuntapuolella jonka tehtävä kenttä on laaja. Jos ei resursseja saada lisää, on tehtävien lisääminen aika vaikeaa mutta ei mahdotonta. En näe että tulee toteutumaan nykyisillä resursseilla. Liikuntaneuvontaa annetaan kampanjoiden, liikuntatapahtumien ym. aikana. Nykyiset resurssit ovat riittämättömät (1 viranhaltija) keskittymään liikuntaneuvontaan, vaikka katsonkin sen tärkeäksi. Liikuntaneuvonnan järjestämistä ja toimivaa palveluketjua edesauttavia tekijöitä Liikunta-alan toimijoiden sekä päättäjien positiivinen asenne ja tahtotila liikuntaneuvontaa kohtaan Päättäjillä tulee olla tietoa liikuntaneuvonnan ennaltaehkäisevästä merkityksestä Liikuntaneuvonnan kehittämisen kirjaaminen osaksi kunnan suunnitelmia Lakeja/määräyksiä kunnille liikuntaneuvonnan edistämiseksi Liikuntaneuvonnan saavuttama paikallinen ja valtakunnallinen näkyvyys Riittävät henkilöstö-, tila- ja aikaresurssit Hankerahoitus Toimiva poikkihallinnollinen yhteistyö Selkeä työnjako toimijoiden välillä Hyvä tiedonkulku järjestävien tahojen välillä Laaja matalan kynnyksen liikuntatarjonta Palveluiden saavutettavuus Neuvojien ja järjestävien tahojen tietotaito ja koulutus Neuvontaa tukevan materiaalin olemassaolo ja käyttö Ulkopuolinen apu ja esimerkit toimivista käytännöistä 29

Toiminnan hajanainen koordinointi ja yhteisen prosessin puuttuminen Vastauksista kävi myös ilmi toiminnan hajanaisuus. Liikuntaneuvontaa antavat monet eri toimijat, ja yhteinen prosessi ja johtajuus puuttuvat. Kunnat toivoivat yhtä vastuuorganisaatiota toiminnalle sekä virkoja, jotta liikuntaneuvontaan olisi myös henkilöresursseja. Liikuntaneuvonnan tila tulisi kartoittaa ja selkeyttää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen rooli ohjauksessa liikuntaneuvojan luokse on tärkeää. Jotta tällainen ketju saataisiin aikaiseksi, tulee rakentaa selkeä toimintamalli, jotta kaikki toimijat puhaltavat samaan hiileen. Liikuntaneuvontaa tulee lisätä merkittävästi. Yhteistyön lisääminen SOTE-liikuntatoimi-koulutoimi tulisi lisätä. Tarvitaan lisää henkilöstöresursseja. Toiminta ei ole koordinoitu selkeästi. Omaa toimintamallia ei ole löytynyt. Työ pitäisi keskittää jollekin toimialalle ja sillä pitää olla vastuuhenkilö. Nyt neuvontaa tapahtuu yksittäin tapauskohtaisesti siellä sun täällä. Työntekijöiden jatkuva vaihtuvuus terveyssektorilla on iso ongelma. Liikuntaneuvontatoiminta on osa perusterveydenhuoltoa. Sillä pitäisi olla näkyvämpi rooli ja paikka jokapäiväisessä terveydenhuollossa. 4.3.2 Onnistumisia Kunnat näkevät liikuntaneuvonnan edistämisen tärkeänä. Kunnissa, joissa toiminta on saatu vakiinnutettua, nähdään tulevaisuus valoisana ja toimintaa halutaan kehittää edelleen. Osassa kunnista liikuntaneuvonta on pyritty kirjaamaan hyvinvointisuunnitelmiin. Liikuntaneuvonta kasvaa järjestelmällisemmäksi toiminnaksi, jossa tehdään poikkihallinnollista yhteistyötä. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa lisätään mm. käynnistämällä liikuntaneuvontakokeilu aluksi yhdellä terveysasemalla ja kehittämällä liikuntaneuvontaan lähettäminen Effica -pohjaiseksi. Jatkossa tullaan kehittämään myös seurantamittauksia. 30

Säännöllisin väliajoin perusterveydenhuollon informointi liikuntaneuvontamahdollisuudesta. Liikuntaneuvontaan tullaan jatkossakin panostamaan ja sen on yhtenä painopisteenä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Asiakasohjausta tulee kehittää, samoin matalan kynnyksen liikuntaryhmien toimintaa, jotta liikuntaneuvonnasta on suora ketju ryhmiin. Tulevaisuus näyttää hyvältä, saamme palkattua yhdeksi lisäpäiväksi ohjaajan terveysliikunnan pariin jolloin voimme ohjata jatko-ohjaukseen liikuntakipinän saaneita. Vastuullisena toimii edelleen kunta. Neuvonnalla on oma paikkansa ja tarpeensa tulevaisuudessakin ja uskon että vielä jonkun vuoden ajan on toiminnalla kasvua. Nyt kun ohjattu liikunta kunnassamme on kasvanut ja toisaalta jatkuvasti tieto liikunnan tarpeellisuudesta lisääntyy mm. medioiden kautta uskon että jossakin vaiheessa toiminnan huippu tulee tasaantumaan. Meillä on sekä alueellista liikuntaneuvontaa neljän kunnan yhteistyönä että paikallista neuvontaa, koska saimme vakinaistettua kokoaikaisen liikunnanohjaajan. Uskoisin että liikuntaneuvonta tulevaisuudessa saa virallisen roolin kunnassamme. Kunnan hyvinvointikertomus - suunnitelma valmistuu kevään 2013 aikana ja siinä liikunnalla on tärkeä rooli. Tätä kautta liikuntaneuvonta saa virallisen aseman kunnassamme. Hyvänä näen, nyt lukee uudessa strategiassa. Kunnanhallituksen alainen Terveyden edistämisen työryhmä koordinoi jatkossa ja sillä on valtuudet irrottaa lähinnä terveydenhuollon puolelta henkilöresursseja neuvontatyöhön. Liikuntaneuvonta tulee tulevaisuudessa näyttelemään suurempaa roolia kunnassamme. Jatkosuunnitelmat neuvonnan kehittämiseksi ovat parempi yhteistyön tekeminen eri kaupungin organisaatioiden kesken. Kunnan hyvinvointikertomukseen on kirjattu tavoitteeksi toteuttaa katkeamatonta palveluketjua liikkumiseen ohjaamisessa. Tähän sisältyy myös liikuntaneuvonta. Palveluketjuprosessi on vielä työn alla. Kunnassa toimii preventioryhmä, jonka vastuulla on myös liikuntaneuvonnan kehittäminen. Preventioryhmässä on edustusta mm. sosiaali- ja terveystoimesta, liikuntatoimesta, opetustoimesta. Kyselyyn vastanneet kuntatoimijat kaipasivat liikuntaneuvonnan edistämiseksi: 1. Materiaalia asiakkaalle mukaan annettavaksi (72 ) 2. Materiaaleja neuvojalle ohjauksen tueksi (68 ) 3. Esimerkkejä toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä (62 ) 4. Koulutusta liikuntaneuvonnan tueksi (54 ) 5. Tietoa liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta (39 ) 6. Tietoa ravitsemuksesta terveellisten elintapojen tukena (31 ) 7. Tukea asiakaslähtöiseen vuorovaikutukseen (27 ) 8. Henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta liikuntaneuvonnan käynnistämiseksi (18 ) 9. Perustietoa liikunnan merkityksestä (16 ) 31