TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Padasjoen kunta Padasjoen kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012 Aki Pesola, Erkka Ryynänen
Sisältö Esipuhe... 3 Lyhenteet... 4 1 Yhteenveto... 5 1.1 Katselmuskunta... 5 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet... 6 2 Kohteen perustiedot... 10 2.1 Yleistä... 10 2.2 Rakennuskanta ja kaavoitus... 10 2.3 Elinkeinorakenne... 12 2.4 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta... 13 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt... 13 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila... 14 3.1 Lähtötiedot... 14 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus... 15 3.3 Lämmön tuotanto... 19 3.4 Kiinteistöjen lämmitys... 21 3.5 Kokonaisenergiatase... 23 4 Uusiutuvat energialähteet... 24 4.1 Puupolttoaineet... 24 4.2 Peltobiomassat... 26 4.3 Jätepolttoaineet... 27 4.4 Tuulivoima... 31 4.5 Aurinkoenergia... 32 4.6 Vesivoima... 33 4.7 Lämpöpumput... 33 4.8 Yhteenveto... 35 5 Jatkotoimenpide-ehdotukset... 36 5.1 Kunnan omistuksessa olevat kohteet... 37 5.2 Muiden omistuksessa olevat kohteet... 42 5.3 Toimenpiteiden rahoitusmallit... 43 6 Jatkoselvitykset ja -tutkimukset... 44 6.1 Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut... 44 6.2 Vesistölämmön hyödyntäminen... 47 6.3 Kaukolämpöverkon laajentaminen... 47 6.4 Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena... 48 7 Seuranta ja tiedottaminen... 48 Lähteet... 50 Liite 1. Hyödyllisiä tietolähteitä... 52 2 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Padasjoen kunnan nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpideehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöjen muutos. Padasjoen kunnalle ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kuntakatselmus tehdään samanaikaisesti Kuhmoisten uusiutuvan energian kuntakatselmuksen kanssa, jolloin voidaan tunnistaa myös molempien kuntien yhteisiä hankeaihioita. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Padasjoen kunta (40 %). Työ toteutettiin loka-joulukuussa 2012. Tarkastelussa käytetty tarkasteltu referenssivuosi oli 2011. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Padasjoen ja Kuhmoisten kuntien ympäristösihteeri Maria Virtanen sekä Suomen Ympäristökeskuksen Hiilineutraalin kunnat -hankkeen suunnitteluinsinööri Pasi Tainio. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat toteuttaneet DI Aki Pesola (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk103) ja DI Erkka Ryynänen Gaia Consulting Oy:stä. 3 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. CHP-laitos Energialähde Energiatase Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista Kaukolämpö Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja - jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen Lämpökeskus Lämpöyrittäjä POK POR TEM TMA Tuontisähkö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Työ- ja elinkeinoministeriö Takaisinmaksuaika (investoinnissa) Tässä: kunnan rajojen ulkopuolella tuotettu sähkö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine) Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa 4 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
1 Yhteenveto 1.1 Katselmuskunta Padasjoen uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on 2011. Mikäli kyseisen vuoden tietoa ei ole ollut saatavilla, on tämä mainittu raportissa erikseen. Padasjoen kunnan kokonaispintaala on 729,9 km 2 ja asukasluku 3 369. Padasjoella on yksi taajama, Padasjoki, jossa asuu suurin osa kunnan asukkaista. Lisäksi Padasjoella on joukko pieniä kyläkeskuksia. Padasjoen keskustaajamassa ensisijainen lämmitysmuoto on kaukolämpö. Myös suurin osa kunnan kiinteistöistä on liitetty kaukolämpöverkkoon. Vapon omistama lämpölaitos otettiin käyttöön 2009 ja kaukolämpöverkkoa laajennetaan edelleen. Kunnan alueella toimii muutamia teollisuuslaitoksia, jotka käyttävät teollisuuden sivuvirroista syntyvää purua sekä haketta ja pellettejä lämmön tuotantoon. Myös maatiloilla lämpöä tuotetaan jonkin verran hakkeella, oljella ja muulla biopolttoaineella. Kunnan alueella toimii lisäksi yksi pienvesivoimala 1. Padasjoki on yksi maamme vilkkaimpia kesämökkikuntia ja kunnan alueella sijaitsee noin 2 700 kesämökkiä. Näissä pääasiallinen lämmitysmuoto on sähkö. CO2-päästöt Sähkö 4 030 tnco2 Lämpö 11 740 tnco2 Häviöt Sähkö 0,3 GWh Lämpö 14,1 GWh Hake 13,0 GWh Raskas polttoöljy 1,4 GWh Kaukolämpö 14,4 GWh Lämmön kulutus 67,7 GWh (sis. lämmityssähkön) Kevyt polttoöljy 18,5 GWh Lämmityssähkö (tuonti) 22,2 GWh Kaukolämpö 14 % Sähkö 33 % Öljy 22 % Puu/turve 28 % Muu erillislämmitys 3 % Puupolttoaineet 23,7 GWh Muu 2,4 GWh Muu sähkö (tuonti) 14,2 GWh Vesivoima (paikallinen) 1,3 GWh Sähkön kulutus 14,6 GWh (ei sis. lämmityssähköä) Teollisuus n. 21 % Asuminen ja maatalous n. 18 % Palvelut ja rakentaminen n. 62 % Kuva 1. Padasjoen kunnan energiatase vuonna 2011. 1 Kunnan alueella, Palsan Myllymuseon yhteydessä, sijaitsee lisäksi museokäytössä oleva pienvesivoimala. Voimalan sähköntuotto on nimellistä, joten sen tarkastelu tämän selvityksen puitteissa ei ole tarpeellista. 5 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Padasjoen kunnan energiatase on esitelty yllä kuvassa 1. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa hakkeella, jonka varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Yleisimpiä lämmitysmuotoja ovat sähkölämmitys, öljylämmitys, kaukolämpö ja puulämmitys. Pientalot kuluttavat noin 50 % lämmöstä ja asuinrakennukset yhteensä noin 60 %. Lisäksi kesämökit ja teollisuusrakennukset ovat merkittäviä lämmönkuluttajia. Padasjoen sähkönkulutuksesta reilut 50 % käytetään lämmityssähkönä. Muun kuin lämmityssähkön kulutus jakautuu melko tasaisesti asumisen muun kulutuksen, palveluiden ja rakentamisen sekä teollisuuden kesken. 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Padasjoen kunnassa käytetään uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen erillislämmityksessä sekä kaukolämmön tuotannossa, josta vastaa Vapo Oy. Kunnalla on potentiaalia tuottaa lämpöä ja sähköä huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvilla energialähteillä. Merkittävin potentiaali liittyy tuulivoiman, puu- ja peltobiomassa sekä lämpöpumppujen lisähyödyntämiseen. Myös biokaasua voidaan hyödyntää lähitulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa ja liikennepolttoaineen valmistuksessa. Taulukossa 1 on esitetty uusiutuvan energian nykykäyttö/-tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet Padasjoella. Hyödyksi saatava lämpömäärä on joidenkin energialähteiden osalta taulukossa esitettyä alhaisempi, sillä arvoissa ei ole huomioitu energiantuotannon hyötysuhteita (nämä on merkitty taulukkoon tunnuksella käyttö ). Taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on kerrottu oletukset, joihin lisäämismahdollisuudet perustuvat. Tuulivoiman tekninen kokonaispotentiaali on Padasjoella huomattava - lähes puolet koko Päijät- Hämeen maakunnan 500 GWh:n tuulivoimatavoitteesta. Keskipitkällä aikavälillä tuulivoimahankkeiden onnistuminen riippuu ennen kaikkea alueellisista tuuliolosuhteista ja asukkaiden suhtautumisesta. Moni lupaava tuulivoimahanke on kaatunut lähialueiden asukkaiden vastustukseen. Puubiomassan käytön lähiajan lisäämispotentiaali on erillislämmityksessä suurempi kuin alueellisessa lämmöntuotannossa. Tämä johtuu siitä, että kaukolämpö tuotetaan jo nyt lähes kokonaan metsähakkeella ja verkon huomattava laajentuminen lähivuosina on epätodennäköistä. Kunnan asukkaat ja muut yksityiset tahot voivat siirtyä hyödyntämään puupolttoaineita nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Puupolttoaineiden käyttö Padasjoella on nykyisin noin 40 % kunnan tehostetun tason mukaisesta metsäenergiapotentiaalista. Lämpöpumppujen lyhyen aikavälin hyödyntämismahdollisuuksia on arvioitu kiinteistöjen osalta siten, että tarkastelussa otetaan huomioon sekä maalämpöpumput että ilmalämpöpumput. Taulukossa 1 esitetystä potentiaalista noin 55 % koostuu maalämmöstä ja loppuosa ilmalämpöpumppujen tuottamasta lämmöstä. Mikäli Padasjoen lämmöntarve pysyisi ennallaan, kaikki kunnan alueen kiinteistökohtaiset öljylämmitysjärjestelmät korvattaisiin maalämpöjärjestelmillä sekä kaikkiin sähkölämmitteisiin erillispientaloihin hankittaisiin 6 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
ilmalämpöpumput 2, muodostuisi lämpöpumpuilla tuotetuksi lämpömääräksi vuositasolla noin 21 GWh. Tämä vastaa lähes kolmasosaa Padasjoen rakennuskannan vuotuisesta lämmönkulutuksesta. Padasjoen nauta- ja sikatiloilta sekä jätevedenpuhdistamolta saatavan lietteen kokonaisenergiapotentiaali on noin 3,3 GWh. Taloudellisesti järkevintä olisi sijoittaa mahdollinen biokaasulaitos mahdollisimman lähelle suurta eläintilaa, johon voitaisiin kuljettaa lantaa koordinoidusti muilta potentiaalisilta tiloilta. Kunnalta saatujen tietojen mukaan Padasjoella on ainakin yksi merkittävän kokoinen sikatila. Biokaasulaitoksen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös etäisyys kohteeseen, jossa lämpöä kulutetaan. Tärkeää on pyrkiä löytämään laitokselle sellainen sijainti, että sekä syötteen että tuotetun lämmön siirtomatkat muodostuvat mahdollisimman lyhyiksi. Taulukko 1. Uusiutuvan energian nykykäyttö tai -tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet. Puupolttoaineet (käyttö) Käyttö/tuotanto 2011 [GWh] Lähiajan lisäämismahdollisuudet [GWh] - aluelämmön tuotannossa 13,0 2,6 - erillislämmityksessä 23,7 3,7 Peltobiomassat (käyttö) 0,0 0,3 Biokaasu (käyttö) 0,0 2,8 Jätepolttoaineet (käyttö) 0,0 0,0 Tuulivoima (tuotanto) 0,0 105,0 Aurinkosähkö (tuotanto) 0,0 0,3 Huomioita Mikäli kaukolämpöverkkoa laajennetaan nykyisestä 20 % ja tuotannon polttoaineiden keskinäiset osuudet pysyvät muuttumattomina. Mikäli 20 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan käyttämään puupolttoaineita (hake/pelletti). Kattiloiden hyötysuhteiden oletetaan pysyvän entisellään (80 %). Mikäli kaukolämpöverkkoa laajennetaan nykyisestä 20 % ja lisääntyvän tuotannon kiinteistä polttoaineista 10 % katetaan peltobiomassalla. Mikäli toteutetaan raportissa esitetty biokaasulaitos ja syötetään tuotettu lämpö nykyiseen kaukolämpöverkkoon. Luvussa on mukana myös liikennepolttoaineen energiasisältö. Ei taloudellisesti kannattavaa rakentaa omaa jätteenpolttolaitosta. Mikäli toteutetaan puolet Päijät-Hämeen alustavassa tuulivoimaselvityksessä esitetyistä tuulivoimaloista, jotka sijaitsevat Padasjoen kunnan alueella. Mikäli 15 kunnan omistamistamaan rakennukseen integroidaan 50 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä ja 10 %:iin kunnan alueen erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä. Aurinkolämpö (tuotanto) 0,0 0,4 Mikäli 15 kunnan omistamaan rakennukseen integroidaan 50 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä ja 30 %:iin kunnan alueen öljylämmitteisistä erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä. Vesivoima (tuotanto) 1,3 0,0 Arvioitu, että potentiaali kokonaan käytössä. Lämpöpumput (pumpuilla tuotettu lämpö) 2,3 2,7 Yhteensä 40,2 117,8 Mikäli 10 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan maalämpöjärjestelmään ja 20 % sähkölämmitteisistä erillispientaloista hankkii ilmalämpöpumpun (sähköenergiansäästö vuositasolla 20 % ja lämpökerroin 2,5). 2 Oletuksena sähköenergian säästö vuositasolla 20 % ja pumpun lämpökerroin 2,5. 7 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Uusiutuvalla energiantuotannolla ja paikallisia energialähteitä hyödyntämällä voidaan saavuttaa positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi myös kustannussäästöjä sekä tehostaa alueen elinkeinorakennetta. Katselmuksessa tarkasteltiin Koiravuoren rivitalokiinteistön nykyisen öljylämmitysjärjestelmän korvaamista pellettilämmityksellä tai maalämmöllä. Ehdotetuilla toimenpiteillä öljynkulutusta voitaisiin vähentää kohteessa vuosittain noin 30 000 litralla; samalla kunnan omistamien kiinteistöjen erillislämmityksessä ei kuluisi öljyä enää lainkaan. Toimenpiteiden vaikutus energialähteiden kulutukseen Padasjoen kunnan alueella on esitetty taulukossa 2. Toimenpiteiden jälkeiset energialähteiden kulutukset on Koiravuoren kiinteistön osalta laskettu kannattavamman investoinnin mukaisesti eli kaukolämpöön liittymiselle. Lisäksi on oletettu, että kunnan alueelle rakennetaan biokaasulaitos. Taulukosta 2 nähdään, että energialähteiden kulutus on toimenpiteiden jälkeen suurempi kuin nykytilanteessa. Tämä johtuu siitä, että biokaasu ei tässä tapauksessa korvaa muuta tuotantoa, vaan se käsitellään lisäpolttoaineena kaukolämpöjärjestelmässä ja liikenteessä. Lämpöpumppujen kuluttama sähkö sisältyy kokonaissähkönkulutukseen. Taulukko 2. Energialähteiden kulutus nykytilanteessa (2011) ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/v % GWh/v % CO2-vähenemä, tnco2/v Öljy 19,9 34 % 19,6 32 % 69 Muut uusiutumattomat 0,1 0 % 0,1 0 % 0 Yhteensä uusiutumattomat 20,0 34 % 19,7 32 % 69 Puupolttoaineet 36,7 63 % 37,0 61 % Peltobiomassat 0 0 % 0 0 % Biokaasu 0 0 % 2,8 5 % Jätepolttoaineet 0 0 % 0 0 % Tuulivoima 0 0 % 0 0 % Aurinkoenergia 0 0 % 0 0 % Vesivoima 1,3 2 % 1,3 2 % Muut uusiutuvat 0 0 % 0 0 % Yhteensä uusiutuvat 38,0 66 % 41,1 68 % Yhteensä kaikki 57,9 100 % 60,8 100 % 69 Sähkön tuonti (+) tai vienti (-) 36,5 100 % 36,5 100 % 0 Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto katselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä. Koiravuoren osalta on annettu kaksi vaihtoehtoista toimenpidesuositusta (pellettikattila vs. maalämpö). Taulukosta ilmenee toimenpiteiden taloudelliset ja ilmastolliset vaikutukset. Taulukkoon on myös merkitty raportin luku, jossa toimenpiteet avataan tarkemmin, sekä sovitut jatkotoimet. Biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika on suhteellisen korkea, mutta pienenee, kun kannattavuuslaskentaan sisällytetään työ- ja elinkeinoministeriön investointituki. Taulukon yhteensä-rivin arvoissa on otettu huomioon pelkästään Koiravuoren liittäminen kaukolämpöön sekä biokaasulaitos. 8 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Taulukko 3. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä. Nro Ehdotettu toimenpide Taloudelliset tiedot Toimenpiteiden vaikutukset Erittely Korvattava Investointi Säästöt/ tulot Koroton TMA energialähde Uusiutuvien lisäys CO2- vähenemä Raportin luku Sovitut jatkotoimet /v v MWh/v tnco2/v T, P, H, E * 1 Koiravuoren rivitalo pellettilämmitykseen 35 000 12 909 2,7 POK 281 80 5.1.1. H 2 Koiravuoren rivitalo maalämpöön 102 475 17 819 5,8 POK 159 59 5.1.1. H 3 Koiravuoren rivitalo kaukolämpöön 22 000 9 598 2,3 POK 287 69 5.1.1. H 4 Biokaasulaitos 875 000 80 473 10,9 (Hake) 0 0 5.1.2. H Yhteensä 897 000 90 071 287 69 * T = Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvityksiä, E = Ei toteuteta ** Toimenpide ei lähtökohtaisesti korvaa fossiilisia energialähteitä, mikäli biokaasulaitos liitettäisiin kaukolämpöverkkoon. Ks. tarkemmin luku 5.1.2. 9 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
2 Kohteen perustiedot 2.1 Yleistä Padasjoen kunta sijaitse Päijät-Hämeen maakunnassa Lahdesta noin 50 km pohjoiseen. Padasjoen naapurikunnat ovat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä. Kunnan ainoa taajama on Padasjoki, jossa asuu suurin osa kunnan asukkaista. Keskustaajama sijaitsee Päijänteen rannalla. Lisäksi Padasjoella on joukko pieniä kyläkeskuksia. Padasjoen kunnassa oli vuoden 2011 lopussa 3 369 asukasta. 3 Lisäksi kuntan tulee kesäisin yli 3 000 4 000 kesäasukasta. 4 Kunnan kokonaispinta-ala on 729,9 km 2, josta maapinta-alaa on 523,2 km² ja sisävesiä 206,7 km². Kuva 2. Padasjoen kunta on rajattu kartalla keltaisella. Koko Suomen karttaan Padasjoki sijainti on merkattu punaisella. 5 2.2 Rakennuskanta ja kaavoitus Padasjoen yleiskaava on päivitetty noin kaksi vuotta sitten. Merkittäviä kaavoja ei ole parhaillaan vireille. Alueelle ei ole näillä nykimin suunniteltu merkittävää uutta asuinrakennuskantaa eikä uusia teollisuusalueita ole kaavoitettu. 3 Kuntaliitto 2012. Väestötietoja. Saatavilla http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/sivut/default.aspx. Vierailtu: 12.10.2012 4 Tilastokeskus 2012. Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 5 Karttapohja on haettu SYKE:n Hertta-järjestelmästä. 10 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Padasjoen asukasluku on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana reilulla prosentilla vuosittain ja on nykyisellään noin 3 400. 6 Samalla kunnan alueella olevien kesämökkien lukumäärä on kasvanut noin 14 mökillä vuosittain 7 ja kesäisin Padasjoen asukasluku lisääntyy jopa 4 000 kesäasukkaalla. Padasjoen rakennuskannan jakautuminen valmistusvuoden ja rakennustyypin mukaan ilman kesämökkejä ja mm. maatalousrakennuksia on esitetty kuvassa 3. Näillä rajauksilla vuoden 2011 lopussa kunnassa oli noin 1 800 rakennusta, joista noin 1 500 oli asuinrakennuksia. Suurin osa teollisuusrakennuksista, asuinkerrostaloista ja rivi- ja ketjutaloista on rakennettua 1970- ja 1980- luvuilla, jolloin myös pientalojen ja muiden kiinteistöjen rakentaminen oli vilkasta. Rakennuskanta jakautuu siten, että pientalojen kerrosala oli vuonna 2011 55 %, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen molempien noin 6 % Padasjoen rakennuskannan kerrosalasta. Teollisuusrakennusten ja muiden rakennusten vastaavat osuudet olivat 10 % ja 23 %. Koko rakennuskannan kerrosala oli noin 314 000 m 2. 8 On syytä vielä korostaa, että näissä luvuissa ei ole mukana kesämökkikantaa, johon vuonna 2011 kuului yli 2 700 mökkiä ja joiden yhteenlaskettu kerrosala oli 128 000 m 2. 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Muut rakennukset Teollisuusrakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Pientalot 0 Kuva 3. Padasjoen rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Muut rakennukset sisältää liike-, toimisto-, kokoontumis-, opetus- ja varastorakennukset sekä liikenteen ja hoitoalan rakennukset. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. 9 Kunnan omistaman rakennuskannan jakauma on esitetty kuvassa 4. Kiinteistöjen tilavuudet jakautuvat melko tasan kolmen suurimman ryhmän kesken, joihin kuuluvat asuinrakennukset, hoitoalan rakennukset, opetusrakennukset. Lisäksi kunnan kiinteistöihin kuuluu mm. monitoimitalo, 6 Väestörekisterikeskus 2012. Viralliset asukasluvut vuodenvaihteessa 7 Tilastokeskus 2012. Kesämökit (lkm) alueittain 1970-2011 8 Huomaa, että Padasjoella on huomattava määrä kesämökkejä, joiden kerrosaloja ei ole huomioitu tässä. 9 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2011, Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 11 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
kunnantalo, vesilaitos ja joukko pienempiä rakennuksia. Kunnan kiinteistöjen tilavuus on yhteensä noin 167 000 m 3, mikä vastaa arviolta 13 % kunnan koko rakennuskannasta 10. 50000 m 3 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Asuinrakennukset Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Kuva 4. Kunnan kiinteistöjen tilavuuksien jakautuminen rakennusten käyttötarkoituksen mukaan 11 Padasjoki on yksi Suomen suosituimmista kesämökkikunnista ja kunnan alueella sijaitsee noin 2 700 kesämökkiä. Kesämökkien määrä on kasvanut melko tasaisesti ja alueelle on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana noin 14 uutta kesämökkiä vuosittain. Viimeisten viiden vuoden aikana rakentaminen on kuitenkin hidastunut. Kesämökkien tuomista kesäasukkaasta suurin osa tulee Tampereelta, Lahdesta ja pääkaupunkiseudulta. 12 Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala vuonna 2011 oli 48 m 2, joten koko mökkikannan kokonaiskerrosala on arviolta 128 000 m 2. Näin ollen koko Padasjoen yhteenlaskettu kerrosala kasvaa 314 000 m 2, josta kesämökkien osuus on noin 41 %. 2.3 Elinkeinorakenne Padasjoella oli vuoden 2011 alussa työpaikkoja yhteensä 959 ja kunnan työpaikkaomavaraisuus noin 80 %. Kunnan asukkaista 62,9 % oli töissä kunnan alueella. Padasjoella työttömyysaste oli vuoden 2011 alussa 11,1 %, mikä on hieman yli valtakunnallisen keskiarvon (10,3 %). 13 Kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen jakauma on esitetty kuvassa 5. Palvelut vastaavat yli 50 % osuutta kunnan työpaikoista. Jalostustoimintaan liittyvän teollisuuden osuus on noin 25 % ja maatalouden ja muun alkutuotannon 15 %. 14 Padasjoella toimiviin merkittävimpiin yrityksiin kuuluvat Padasjoen metalli, Eimi Kaluste, Aarnon Puu ja Warrior Sports. 10 Kunnan alueella sijaitsevan rakennuskannan kerros-ala on 442 000 m2. Jos kerroskorkeuden arvioidaan olevan keskimäärin 3 m, on kunnan alueen rakennuskannan tilavuus 1 326 000 m3. Tästä tuo 167 000 m3 on noin 13 %. 11 Lähde: Pasi Tainio / Syke 12 Tilastokeskus 2012. Rakennukset ja kesämökit. 13 Tilastokeskus 2012. Kuntien avainluvut 14 Tilastokeskus 2012. Kuntien avainluvut 12 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
3 % 15 % Alkutuotanto 57 % 25 % Jalostus Palvelut Muut Kuva 5. Padasjoen kunnassa sijaitsevien työpaikkojen jakautuminen vuoden 2011 alussa Padasjoen keskustaajaman kerrostalot ja useat kunnan rakennukset on kytketty kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkko on kunnan omistuksessa mutta tuotantolaitoksesta, sen ylläpidosta sekä lämmön tuotannosta vastaa Vapo Oy. Energianlähteenä tuotannossa käytetään turvetta, haketta ja öljyä ja lämmöntuotannon yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 19 MW. Kunnan alueella on lisäksi ainakin yksi haketta käyttävä pienempi lämpölaitos sekä joitain maatilakoon hakelämpölaitoksia. 15 Padasjoella toimii myös pieni vesivoimala, jonka vuotuinen tuotanto on keskimäärin 1 300 MWh 16. Padasjoen metsäpinta-ala on yhteensä noin 42 300 ha 17, josta noin 1 220 ha on kunnan omistuksessa 18. Loppuosa on yksityisten metsänomistajien hallinnassa. Kokonaispeltopinta-ala kunnassa on noin 2 800 ha. 2.4 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Padasjoki liittyi vuonna 2010 Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan, johon kiinteänä osana kuuluu selvittää huolellisesti uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet kunnan alueella uusiutuvan energian kuntakatselmuksen avulla. Lisäksi kunta on osallistunut vuodesta 2008 Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU -hankkeeseen, jonka tavoitteisiin kuuluvat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käyttöön panostaminen. Padasjoen uusiutuvan energian kuntakatselmuksen painoalueiksi on valittu puu- ja jätepolttoaineet, tuulienergia sekä biokaasu. 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt Padasjoen kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu Hinku-hankkeen yhteydessä tehdyssä selvityksessä. 19 Kunnan kasvihuonepäästöt asukasta kohden olivat reilut 9 tnco 2 -ekv ja niiden jakautuminen on esitetty kuvassa 6. Päästöt jakautuivat siten, että liikenteen osuus oli noin 50 %, 15 Koisti et al. 2011. Hämeen metsä- ja peltoenergiaselvitys. 16 Timo Oksanen, Arrakosken voimalan omistajasuvun edustaja, henkilökohtainen tiedonanto 12.11.2012 17 Koisti et al. 2011. Hämeen metsä- ja peltoenergiaselvitys. 18 Maria Virtanen, Padasjoki. Henkilökohtainen tiedonanto. 19 SYKE 2010. Kohti hiilineutraalia kuntaa. HINKU-hankkeen 1. vaiheen esittely ja tulokset 13 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
rakennusten lämmityksen noin 25 %, maatalouden reilut 15 % ja muiden mukaan lukien jätehuolto, muu polttoaineen käyttö ja muu sähkön käyttö reilut 15 %. Kuva 6. Padasjoen kunnan kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden vuonna 2007. 20 Henkilöautojen osuus liikenteen päästöistä oli miltei 60 %. Kuorma ja pakettiautojen osuus oli vastaavasti noin 35 % ja linja-autojen 5 %. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt jakautuvat suurin piirtein tasan kotieläimien ja maatalousmaan käytön kesken. 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila 3.1 Lähtötiedot Lähtötiedot on kerätty pääosin julkisista lähteistä, kunnan aiemmin tekemistä selvityksistä sekä tietopyyntöinä kunnan nimeämiltä yhteyshenkilöiltä. Kunnan rakennuskannan kerrosalat sekä ikä- ja lämmitystapajakaumat rakennustyypeittäin on selvitetty Tilastokeskukselta. 21 Rakennuskannan kerrosneliöihin suhteutettu lämmönkulutus on arvioitu rakennusten ikä- ja tyyppijakauman perusteella 22. Kunnan kokonaissähkönkulutus on saatu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista 23. Polttoaineiden 24 ja sähköntuotannon 25 ominaispäästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen energiatilastoja sekä Motivan ohjeistusta. Käytetyt ominaispäästökertoimet on esitetty taulukossa 4. Kunnan 20 Lähde: SYKE 2010. Kohti hiilineutraalia kuntaa. HINKU-hankkeen 1. vaiheen esittely ja tulokset 21 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2011, Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 22 Ks. esim. Heljo J., Nippala E., Nuuttila H. Rakennusten energiankulutus ja CO 2 -ekv päästöt Suomessa, 2005 ja Nieminen J. Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa (esitys 19.1.2010). 23 Energiateollisuus ry 2011. Kunnat sähkön käytön suuruuden mukaan. www.energia.fi. 24 Motiva. 2010. Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat; sekä Tilastokeskus. Energiatilasto, vuosikirja 2009. Biopohjaiset polttoaineet luokitellaan selvityksessä päästöttömiksi. 25 Sähkön päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen ilmoittamaa kansallista vuoden keskiarvoista kerrointa, joka on laskettu hyödynjakomenetelmällä. Myös lämmityssähkölle on käytetty samaa keskiarvokerrointa, vaikka sähköntuotannon päästöt ovat lähtökohtaisesti lämmityskaudella keskiarvoa korkeammat, kun erillistuotannon osuus sähköntuotannossa kasvaa. Mikäli lämmityssähkön päästökertoimena käytettäisiin esimerkiksi hiililauhdetuotannon kerrointa, olisivat lämmityksen aiheuttamat päästöt katselmuksessa esitettyä suuremmat. 14 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
kaukolämpöverkolle on laskennassa käytetty Vapon antamia kattilakohtaisia hyötysuhteita. Kaukolämpöverkossa tapahtuvien häviöiden arvioidaan olevan noin 13 % 26. Kaukolämpöverkkoon kuulumattomien lämpökattiloiden hyötysuhteena on laskennassa käytetty arvoa 80 %. Sähkön osalta huomioidaan jakelussa tapahtuvat häviöt, jotka ovat noin 2 %. 27 Taulukko 4. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet. Sähkön kerrointa ei ollut vuodelta 2011 vielä saatavilla, joten käytettiin vuoden 2010 arvoa. Ominaispäästökertoimet gco2/kwh Sähkö (2010) 270 Kaukolämpö (Padasjoki) 44 Raskas polttoöljy 284 Kevyt polttoöljy 267 Kivihiili 341 Maakaasu 198 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus 3.2.1 Sähkön tuotanto Padasjoen Arrakoskella on käytössä oleva vesivoimala, jonka vuotuinen sähköntuotanto on noin 1 300 MWh. Voimala on yksityisessä omistuksessa. 3.2.2 Sähkönkulutus Sähkönkulutus Padasjoella vuonna 2011 oli noin 37 GWh. Tästä teollisuuden osuus oli 3 GWh, palveluiden ja rakentamisen 9 GWh ja asumisen ja maatalouden 25 GWh. Suurin osa asumisen ja maatalouden sähkönkulutuksesta käytetään lämmitykseen. Padasjoen vuotuinen sähkönkulutus on laskenut vuoteen 2007 verrattuna noin 2 GWh, mikä johtuu pääosin muutoksesta lämmitysenergian kulutuksessa. Tässä luvussa esitellään tarkemmin sähkölämmönkulutuksen arviot kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Sähkön kulutus kesämökeissä Vuonna 2011 Padasjoella oli 2 716 mökkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että Padasjoella on noin 1 000 mökkiä enemmän kuin muita rakennuksia yhteensä. Sen vuoksi niiden sähkön ja lämmön kulutus muodostaa merkittävän osan kunnan alueella tapahtuvasta energiankulutuksesta. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa on esitetty kuvassa 7. Yli 90 % mökeistä hyödyntää uunia, takkaa tai kamiinaa lämmityksessä joko muun lämmitystavan tukena tai ainoana lämmitysvaihtoehtona. Sähkölämmitys on 54,5 prosentissa mökeistä ja lämpöpumppu 4,9 prosentissa. Muu irrallinen lämmityslaite, useimmiten öljylämmitys on 16,6 prosentissa mökeistä. 26 Seppo Rantanen, tekninen johtaja, Padasjoki 10.12.2012 27 Energiateollisuus ry 2011. Sähkön käyttö ja verkostohäviöt. Saatavilla: http://www.energia.fi/tilastot-jajulkaisut/sahkotilastot/sahkonkulutus/sahkon-kaytto-ja-verkostohaviot Vierailtu: 12.11.2012 15 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
100,0 % 90,7 % 80,0 % 60,0 % 54,5 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 16,6 % 1 4,9 % 0,9 % 0,5 % Uuni, takka tai kamiina Irrallinen lämmityslaite Vesi- tai ilmakeskuslämmitys Suora sähkölämmitys Lämpöpumppu Jokin muu lämmitystapa Kuva 7. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa. Arvio perustuu vuonna 2008 kesämökkibarometrissa kerättyyn tietoon. 28 Mökkien energiankulutus riippuu pitkälti niiden käyttötavasta. Talvikäytössä olevat mökit kuluttavat huomattavasti enemmän lämmitysenergiaa. Riippumatta talvikäytöstä yleistyvä käytäntö on pitää mökkejä peruslämmössä vuoden ympäri, jolloin voidaan pienentää merkittävästi kosteusvaurioiden mahdollisuutta. Peruslämmössä on nykyisin noin 27 % kesämökeistä. 29 Sähköistetyn peruslämmössä olevan mökin sähkönkulutus on keskimäärin 8 000 kwh vuodessa, josta lämmityksen osuus on noin 7 740 kwh ja muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön osuus 260 kwh. 30 Ilman peruslämpöä kesämökkien vuotuinen lämmön kulutus on noin 1 240 kwh. Arvio Padasjoella olevien kesämökkien lämpöenergian kulutuksesta perustuen edellä mainittuihin oletuksiin on esitetty taulukossa 5. Lämmitystapojen osalta on oletettu, että suora sähkölämmitys, lämpöpumppu ja irrallinen lämmityslaite ovat toisensa poissulkevia ratkaisuja. Kokonaisuudessaan lämpöenergian kulutus on noin 8,29 GWh, josta 6,36 GWh tuotetaan sähköllä, 1,38 GWh puulla ja 0,56 GWh erillisillä lämmityslaitteilla, joiden oletetaan myöhemmissä laskelmissa olevan öljykäyttöisiä. 28 Nieminen 2009. Kesämökkibarometri 2009. Tilastokeskus 29 Nieminen 2009. Kesämökkibarometri 2009. Tilastokeskus 30 Sahari ja Perrels 2009. Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä. VATT Tutkimukset 145 16 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Taulukko 5. Mökkien lämpöenergian kulutus Padasjoella. Taulukossa on kuvattu mökkien lukumäärät lämmitystavan ja peruslämmön mukaan jaoteltuna. Lämpöpumppujen osalta on ilmoitettu pumppujen kuluttama sähkö; pumppujen lämpökertoimeksi on oletettu 3. Varsinaisen sähkölämmityksen ohella näissä mökeissä on arvioitu käytettävän puuta siten, että tämä muodostaa 5 % peruslämmössä olevien mökkien ja 20 % muiden mökkien lämmön kulutuksesta. Lämmitystapa Peruslämmössä Ei Lämpöenergian Yhteensä peruslämmössä kulutus (GWh) Suora sähkö 666 813 1479 6,17 Lämpöpumppu 60 74 134 0,19 Erillinen lämmityslaite 0 451 451 0,56 Puulämmitys 0 652 652 1,38 Yhteensä 727 1989 2716 8,29 Kiinteistöjen lämmityssähkön kulutus Sähkön kulutuksesta kiinteistöjen lämmityssähkön osuuden on laskettu Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastojen perusteella olevan vuonna 2011 noin 24,2 GWh. 31 Kulutuksesta asuinrakennusten eli pientalojen, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen osuus on noin 60 %, kesämökkien 26 % ja teollisuuden ja muiden kiinteistöjen 14 %. Lämmityssähkön kulutuksen jakautuminen osa-alueittain on esitetty kuvassa 8. Huomioitavaa on, että vuosi 2011 oli Suomessa poikkeuksellisen leuto pienentäen lämmitysenergian kulutusta tavalliseen talveen verrattuna Padasjoella noin 13 %. 32 6,35 26 % Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot 2,49 10 % 1,00 4 % 0,54 2 % 1,56 7 % 12,22 51 % Teollisuusrakennukset Muut rakennukset Kesämökit Kuva 8. Padasjoen lämmityssähkön jakauma rakennustyypeittäin vuonna 2011 (GWh). 31 Pientalojen sekä rivi- ja ketjutalojen jakaumaa on korjattu siten, että Tilastokeskuksen ilmoittamasta lämmityssähkön osuudesta on siirretty osa puulämmitykselle. Korjaus perustuu siihen, että Tilastokeskus tilastoi pelkästään kohteiden ensisijaiset lämmitysmuodot ja esim. Sähkölämmitteisiksi rekisteröidyissä pien-, rivi- ja ketjutaloissa on usein rinnakkaislämmitysmuotona puulämmitys. Puulämmityksen osuuden lämmöntuotannosta on oletettu olevan sähkölämmitteisissä erillisissä pientaloissa 20 % ja rivi- ja ketjutaloissa 10 %. 32 Ilmatieteenlaitos 2012. Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. Saatavilla: http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut. 17 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
3.2.3 Sähköenergiatase Padasjoella on pienvesivoimala, joka sijaitsee Arrakoskella. Voimala tuottaa sähköä vuosittain noin 1 300 MWh. Tämä on noin 3,5 % kunnan alueella kulutetusta sähköstä, loppuosa sähkönkulutuksesta katetaan verkkosähköllä. Kokonaissähkönkulutus kunnassa vuonna 2011 oli 37 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli 8,4 % (3,1 GWh). Noin kaksi kolmasosaa sähköstä kuluu asumiseen ja maatalouden tarpeisiin. Sähkön jakelu- ja siirtohäviöiden osalta otetaan huomioon ainoastaan kunnan alueella tapahtuvat jakeluhäviöt, joiden on arvioitu Energiateollisuus ry:n laskeman keskiarvon mukaisesti olevan noin 2 %. Alueelle myydyn ja alueella kulutetun sähkön erotus (häviö) vuonna 2011 oli laskentatulosten perusteella 0,76 GWh. Padasjoen kunnan sähköenergiatase on esitetty kuvassa 9. Taseessa esitetyt päästöt on laskettu tuotantoperusteisesti siten, että tuotantomäärästä (kulutus + jakeluhäviöt) on vähennetty kunnan alueella tuotettu päästötön vesivoiman tuotanto ja saatu erotus on kerrottu valtakunnallisella sähkön päästökertoimella. Päästöissä on otettu huomioon kaikki kunnan alueella kulutettu sähkö - myös lämmityssähkö. CO2-päästöt 9 840 tnco2 Häviöt 0,76 GWh Lämmityssähkö (tuonti) 22,2 GWh Muu sähkö (tuonti) 14,2 GWh Sähkön kulutus 37,0 GWh (sis. lämmityssähkön) Teollisuus n. 8 % Asuminen ja maatalous n. 68 % Palvelut ja rakentaminen n. 24 % Vesivoima (paikallinen) 1,3 GWh Kuva 9. Padasjoen kunnan sähköenergiatase vuonna 2011 Kunnan alueen sähkönkulutuksen jakauma on esitetty kuvassa 10. Yli puolet (54 %) kulutuksesta on lämmityssähköä. Muut merkittävät kulutusluokat ovat suuruusjärjestyksessä teollisuus (19 %), asumisen muu sähkönkulutus (14 %) sekä palvelut ja rakentaminen (13 %). 18 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
17,0 19 % 11,0 13 % 30,97 36 % Lämmitys - Asuinrakennukset Lämmitys - Kesämökit Lämmitys - Teollisuus ja muut rakennukset Asuminen (ei lämmitys) ja maatalous 12,4 14 % 6,32 7 % 9,28 11 % Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 10. Padasjoen sähkönkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmien mukaan vuonna 2011 (GWh). 3.3 Lämmön tuotanto 3.3.1 Kaukolämmön tuotanto Padasjoen keskustaajaman kaukolämpöverkon rakentaminen alkoi 2008 ja varsinainen lämpökeskus vihittiin käyttöön vuonna 2009. 33 Taajamaan on rakentanut kaukolämpöverkkoa n. 8 km ja siihen ovat liittyneet kunnan kiinteistöt sekä muutama yksityinen käyttäjä. Merkittävimpiin liittyjiin kuuluvat Padasjoen seurakunta, jonka omistuksessa olevat seurakuntatalo, pappila ja kirkko lämmitetään kaukolämmöllä. Kunnalla on keskustaajamassa vielä muutamia sähkölämmitteisiä kiinteistöjä, joita liitetään kaukolämpöverkkoon noin yksi vuodessa. Kaukolämpöverkkoon liitetty rakennuskannan kokonaistilavuus on 244 000 m 3 (2011). Padasjoen alueen kaukolämmön tuotannosta vastaa Vapo Oy. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa hakkeella, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös turvetta. Lisäksi varalla on raskasta polttoöljyä käyttävä kattila. Kattiloiden kapasiteetit ovat 2,5 MW (hake/turve) ja 3 MW (POR). Vuonna 2011 noin 90 % lämmöstä tuotettiin hakkeella ja 10 % öljyllä. Turvetta ei käytetty tuotannossa. Taulukossa 6 on esitelty Padasjoen kaukolämpöverkkoon liitettyjen lämpökattiloiden lämpötehot ja tuotannot sekä hyötysuhteet vuodelta 2011. Kaukolämpöverkon hyötysuhde on 87 %. Kaukolämmön kulutus vuonna 2011 oli noin 10,8 GWh. Kokonaisuudessaan kaukolämmöntuotannon päästökerroin vuonna 2011 oli 37 gco 2 /kwh ja kaukolämmöntuotannon kokonaispäästöt 404 tnco 2. 33 Vapo 2009. Padasjoen lämpökeskus säästänyt jo miljoona öljylitraa. Tiedote, 15.9.2009 19 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Taulukko 6. Padasjoen kaukolämpöverkkoon liitettyjen kattiloiden lämpötehot, hyötysuhteet ja vuonna 2011 tuotettu lämpöenergia. Kaukolämmön tuotanto Lämpöteho [MW] Kattilahyötysuhde [%] Tuotettu lämpöenergia 2010 [GWh] Hake/Turve kattila 2,5 75 9 755 Öljykattila (vara) 3,0 75 1 067 Yhteensä 5,5-10 822 3.3.2 Teollisuuden erillislämmöntuotanto Vuonna 2011 Padasjoen kunnalla ei ollut teollisuuden erillislämmöntuotantokohteita. Sen sijaan kunnan alueella toimivista yrityksistä mm. Eimi Kaluste ja Aarnon Puu tuottavat lämpöä teollisuuden sivuvirroista, hakkeesta ja pelleteistä. Lisäksi joillain kunnan alueella toimivista yrityksistä on käytössä esimerkiksi öljykattiloita. 3.3.3 Lämpöyrittäjyyskohteet Kunnassa ei ole varsinaisia lämpöyrittäjyyskohteita. Vapo Oy:n toteuttamaa kaukolämmön tuotantoa voidaan kuitenkin pitää eräänlaisena lämpöyrittäjyystoimintana. 3.3.4 Lämpöenergiatase Padasjoen lämpöenergiatase on esitetty kuvassa 11. Kokonaislämmönkulutus Padasjoella oli vuonna 2011 noin 81,8 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli 13 % (6,5 GWh). Lämmöntuotantoon käytetystä primäärienergiasta noin 14,1 GWh kului tuotannossa ja jakeluverkossa tapahtuviin häviöihin. Kaukolämpöä Padasjoella tuotettiin vuonna 2011 arviolta 14,4 GWh, jolloin kaukolämmön osuus kulutetusta lämmöstä oli noin 18 %. Kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa syntyvät häviöt olivat vuonna noin 5,2 GWh. Päästöjä lämmöntuotannosta syntyi yhteensä reilu 11 700 tnco 2. Lämmön tuotanto jakautuu kaukolämpöön, polttoöljyyn, lämmityssähköön, puupolttoaineisiin 34 ja muihin lämmönlähteisiin. Muiden lämmitysmuotojen osuus, joihin kuuluu mm. maalämpö ja hiili 35, oli noin 2,4 GWh. Sähkön osuutta nostaa tyypillisesti sähkölämmitteiset kesämökit, joita kunnassa on runsaasti. On huomattava, että lämmityssähkö sisältyy tarkastelussa sekä sähkö- että lämpöenergiataseeseen; päällekkäisyys on poistettu kokonaisenergiataseesta. 34 Tilastokeskus tilastoi puupolttoaineet ja turpeen yhdessä. Tässä on oletettu, että turvetta ei käytetä erillistuotannossa polttoaineena. 35 Tilastokeskuksen lämmitystapatilaston (Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan 31.12.2011) mukaan hiiltä käytetään kolmessa pientalossa kunnan alueella. Todennäköisesti näissä kohteissa lämmitystapa on vaihdettu, mutta tieto ei ole päivittynyt tilastoihin. Lisäksi voidaan olettaa, että maalämmön osuus nykyisin on suurempi kuin tässä on esitetty, sillä näiden asentamiseen ei ole tarvinnut hakea toimenpidelupaa ennen vuotta 2011. 20 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus