SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2 Maaseutuverkoston tavoitteet... 3 1.3 Maaseutuverkoston tehtävät, toiminta ja toimijat... 4 1.4 Ohjausryhmä... 4 2. Maaseutuverkostopalvelut... 5 2.1 Maaseutuverkostopalveluiden tehtävät... 5 2.2 Maaseutuverkostopalveluiden tehtävissä tarvittava osaaminen... 8 3. Maaseutuverkoston rahoitussuunnitelma... 8 4. Toiminnan seuranta ja arviointi... 10 1. Lähtökohdat Ensimmäinen koko maaseudun kehittämisohjelmaa palveleva maaseutuverkostoyksikkö perustettiin ohjelmakaudella 2007 2013. Jo ohjelmakaudella 1995 1999 toimi kuitenkin Suupohjan koulutuskuntayhtymän koordinoima Leader-verkostoyksikkö, ja sen jälkeen ohjelmakaudella 2000 2006 Suomen Kylätoiminta ry:n koordinoima toimintaryhmien verkostoyksikkö. Ohjelmakaudella 2007 2013 maaseutuverkostoyksikkö perustettiin maa- ja metsätalousministeriön yksiköksi. Vuoden 2014 alusta lähtien yksikkö on toiminut osana Maaseutuvirastoa. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (jäljempänä maaseutuasetus) artiklan 54 mukaan kunkin jäsenvaltion on perustettava kansallinen maaseutuverkosto, joka kokoaa yhteen maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitetut kumppanuudet ovat osa kansallista maaseutuverkostoa. Maaseutuasetuksen 54 artiklassa määritellään myös maaseutuverkoston tavoitteet sekä tavoitteet toteuttavan yksikön (maaseutuverkostopalvelut) tehtävät. Maaseutuasetusta täydentävän komissiondelegoidun asetuksen(eu) N:0 807/2014 artiklan 12 mukaan maaseutuverkoston toimintaan tarvittava rakenne voidaan perustaa joko kansallisen tai alueellisen viranomaisen yhteyteen tai ulkoistaa järjestämällä tarjouskilpailu tehtävien hoitamiseksi. 1
Maaseutuverkoston perustamisesta säädetään kansallisesti laissa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (27/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (295/2014). Suomen maaseutuverkoston tehtävänä on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksien ja tulosten esille tuominen. Tämä tehdään viestinnän ja koulutuksen keinoin, levittämällä hyviä esimerkkejä sekä kasvattamalla yhteistyön hyötyjä kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee maaseutuverkoston ohjelmakauden 2014 2020 toimintasuunnitelman ja sen hyväksyy maaseutuverkoston ohjausryhmä. Lisäksi maaseutuverkostolle laaditaan vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Maaseutuverkosto ja Maaseutuvirastossa sijaitseva maaseutuverkostopalvelut toteuttaa toimintasuunnitelman. Maaseutuverkoston koko ohjelmakauden toimintasuunnitelma ja vuotuiset toimintasuunnitelmat luovat raamit toiminnalle. Vuotuisissa toimintasuunnitelmissa määritellään kunkin vuoden toiminnan painopistealueet, kuinka tavoitteet saavutetaan ja kuinka tavoitteiden toteutumista mitataan. Maaseutuverkoston viestinnän tavoitteet kirjataan vuosittain yksityiskohtaisesti ohjelman yhteiseen viestintäsuunnitelmaan. Maaseutuverkostopalveluiden toiminta alkaa vuoden 2015 alussa. Maaseutuverkostopalvelut on hallinnollisesti osa Maaseutuvirastoa. Maaseutuverkosto ja maaseutuverkostopalvelut toimivat koko ohjelmakauden 2014 2020, mutta käytännössä siirtymävaihe huomioiden vuosien 2015 2021 ajan. 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat Maaseudun kehittämisohjelmia on Suomessa kaksi ohjelmakaudella 2014 2020: Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Maaseudun kehittämisohjelmien strategisten painopisteiden mukaisesti valitut tavoitteet ovat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on, että: 1. osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät, 2. ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat, 3. luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat, 4. maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat, 5. maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu, 6. maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. 2
Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on: 1. edistää kestävää, taloudellista ja älykästä kehitystä maaseudulla, 2. kehittää ja monipuolistaa maaseudun liiketoimintaa, 3. vahvistaa ja parantaa luonnon ja ympäristön tilaa, 4. vahvistaa maaseudun houkuttelevuutta yhteisönä, 5. varmistaa riittävää alkutuotantoa, jolloin varmistetaan, että ruokaa riittää kuluttajille ja raaka-aineita elintarviketeollisuudelle Ahvenanmaalla. Målsättningen för programmet för landsbygdens utveckling på Åland är att 1. bidra till en hållbar ekonomisk och smart utveckling på landsbygden, 2. utveckla och diversifiera det till landsbygden kopplade näringslivet, 3. stärka och utveckla de redan goda natur- och miljöförhållanden, 4. stärka landskapets attraktivitet som samhälle och 5. säkerställa en tillräcklig primärproduktion och på så sätt se till att det finns livsmedel för konsumenterna och råmaterial för Ålands livsmedelsindustri. Maaseutuverkosto rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 teknisellä avulla ja se kattaa molemmat maaseudun kehittämisohjelmat. 1.2 Maaseutuverkoston tavoitteet Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteena on, että - sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy; - maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys paranee; - tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille; - tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle; - innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu. 3
1.3 Maaseutuverkoston tehtävät, toiminta ja toimijat Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten välillä. Keskeistä on, että asiakkaat ja suuri yleisö ovat tietoisia kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa tarkennetaan, kuinka tavoitteet ja tehtävät toteutetaan käytännössä. Toiminta painottuu valittujen teemojen mukaan siten, että kaikki osa-alueet eivät ole yhtä vahvasti esillä joka vuosi. Maaseutuverkoston toiminta on avointa kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille. Ohjelmaa toteuttavat Leader-ryhmät sekä muut järjestöt ovat olennainen osa verkostoa. Kansalaisjärjestöjä kutsutaan laajasti mukaan. Verkoston toimintaan pyritään saamaan edustajat neuvonta- ja tuottajajärjestöistä, aluetasolla toimivista yrittäjäjärjestöistä, seudullisista yrityspalveluista, keskeisistä ympäristö-, eläinsuojelu-, maaseudun ja kylien kehittämisjärjestöistä sekä yhdistyksistä. Lisäksi mukaan kutsutaan maaseudulla nais-, nuoriso-, tai kulttuurityötä tekevät organisaatiot. Paikallisista toimijoista tärkeitä ovat kyläyhdistykset sekä muut paikallista maaseudun kehittämistyötä tekevät yhdistykset. Maaseutuverkostoon osallistuvia viranomaisia ovat mm. maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuvirasto sekä aluehallinnosta Ahvenanmaan maakunnan hallitus, ELY-keskukset ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset. Verkoston työhön kutsutaan mukaan myös rakennerahastojen sekä meri- ja kalatalousrahaston toimeenpanosta vastaavat viranomaiset, kansallisen maaseutupolitiikan toimijat (YTR) sekä maaseutua ja maataloutta tutkivien tutkimuslaitosten edustajat. Maaseutuverkoston toiminnan sisältöä ohjaa maaseutuverkoston ohjausryhmä ja työn käytännön toteutusta koordinoi maaseutuverkostopalvelut. 1.4 Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä ohjaa ja linjaa maaseutuverkoston toiminnan sisältöä sekä seuraa vuotuisen toimintasuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmä laatii itselleen työjärjestyksen. Maaseutuverkoston ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeriön edustaja. Ohjausryhmä hyväksyy maaseutuverkoston toimintasuunnitelman kaudelle 2014 2020 sekä siihen perustuvat vuotuiset toimintasuunnitelmat, määrittää maaseutuverkostolle koko ohjelmakauden ja kunkin toimintavuoden konkreettiset tavoitteet, indikaattorit tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseksi sekä seuraa tavoitteiden toteutumista. Lisäksi ohjausryhmä päättää tarvittavien maaseutuverkoston ohjausryhmän työryhmien asettamisesta sekä käsittelee ja hyväksyy maaseutuverkoston vuosiraportit. 4
Jotta maaseutuverkoston toiminta olisi mahdollisimman monipuolista ja sidosryhmät saadaan aktiivisesti mukaan toimintaan, perustetaan ohjausryhmälle teemakohtaisia työryhmiä. Työryhmät toimivat tarpeen mukaan eripituisia aikoja ohjelmakauden 2014 2020 aikana. Työryhmiä on tarkoituksenmukaista perustaa ohjelman sisällön ja toimeenpanon kannalta oleellisille aihealueille, jolloin ne edistävät ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Työryhmät voisivat toimia esim. vastaavien koordinaatiohankkeiden ja ohjelman kampanjoiden ohjausryhminä. Kunkin työryhmän puheenjohtaja voisi olla samalla myös maaseutuverkoston ohjausryhmän jäsen. MMM nimittää ohjausryhmän ja sitä kautta myös työryhmien aiheet. Työryhmien jäsenistön kokoaminen voidaan antaa kunkin työryhmän puheenjohtajan tehtäväksi. Ohjelmakausi voitaisiin käynnistää perustamalla 3 4 teemakohtaista työryhmää. Teemat valitaan siten, että ne edesauttavat ohjelman tavoitteiden toteuttamista. Työryhmien toimintaan voidaan myöntää oma budjetti maaseutuverkoston varoista. 2. Maaseutuverkostopalvelut Maaseutuverkostopalvelut koordinoi maaseutuverkoston tavoitteiden ja tehtävien toteuttamista. Se toimii Maaseutuviraston yksikkönä ja ohjauksessa. Maaseutuverkostopalvelut kokoaa maaseudun toimijat yhteen verkostoon verkostoa edelleen täydentäen ja aktivoiden. Verkostoon osallistumisen lähtökohtana on avoimuus ja yksinkertaisuus, joten verkosto pyrkii tarjoamaan monenlaisia osallistumismuotoja. Maaseutuverkostopalveluilla on vastuu maaseutuverkoston kokoamisesta ja aktivoinnista, osallistujien säännönmukaisen ja sitoutuneisuutta osoittavan vuorovaikutuksen ylläpitämisestä sekä ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisesta. Se varmistaa, että eri tahojen työ tuottaa synergioita maaseudun kehittämisessä. Maaseutuverkostopalvelut myös edesauttaa alueellisten maaseutuverkostojen syntymistä ja niiden toimintaa. 2.1 Maaseutuverkostopalveluiden tehtävät Maaseutuverkostopalvelut koordinoi maaseutuverkostolle asetettujen tavoitteiden toimeenpanoa seuraavilla toimilla: - viestii ohjelman tukimahdollisuuksista, tuloksista sekä maaseutuverkoston ja maaseudun toiminnasta mm. verkko- ja mediaviestinnän sekä julkaisujen avulla. Kehittää viestintävälineitä maaseutuverkoston käyttöön. Laatii viestintäsuunnitelman ohjelman hallintoviranomaisen johdolla ja valtakunnallisen viestintäverkoston kanssa; - kokoaa ja esittelee hanke-esimerkkejä ohjelman kaikista prioriteeteista ja toimenpiteistä sekä jakaa ohjelman toteutuksen hyviä käytäntöjä. Tietoa hyvistä käytännöistä levitetään mm. eri viestintäkanavien kautta sekä koulutustilaisuuksissa; 5
- varmistaa ohjelmien arvioinnissa ja seurannassa esiin nousseiden tulosten siirtymisen ohjelman toteuttajille ja käytäntöön. Kokoaa maaseutuverkoston toimijoita edistämään ohjelman teemoja. Uusien toimijoiden mukaan saamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Arvioi verkoston toiminnan vaikuttavuutta ohjelman mahdollisuuksien ja tulosten tietoisuuden lisääjänä ja toimijoiden aktivoijana; - kouluttaa ja tukee ohjelman toimijoiden verkostoitumista järjestämällä esimerkiksi tapaamisia ja koulutuksia. Edistää alueidenvälisiä ja valtakunnallisia hankkeita ja tukee ohjelman koordinaatiota ja yhteistyötä eri rahoittajien kesken laajojen hankekokonaisuuksien syntymiseksi; - tukee eri teemojen välistä, alueiden välistä ja kansainvälistä yhteistyötä (erityisesti yhteistyökumppaneiden hankinta); - tukee asiantuntijoiden, neuvojien ja innovaatiotoiminnan verkostoitumista sekä täydennyskoulutusta, mukaan lukien Euroopan innovaatiokumppanuusverkoston (EIP) - verkoston tuki,; - osallistuu ja vaikuttaa EU:n maaseutuverkoston toimintaan mm. välittämällä aktiivisesti tietoa muiden EU-maiden hyvistä maaseudun kehittämisen käytännöistä suomalaisille toimijoille sekä Suomen hyvistä käytännöistä EU:n maaseutuverkostolle; 2.1.1 Hyvien esimerkkien kerääminen, levittäminen ja juurruttaminen Maaseutuverkostopalveluiden keskeinen tehtävä on koota ja välittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä. Esimerkkien kerääminen ja levittäminen tehdään yhteistyössä mm. valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden kanssa siten, että toimijat ovat tietoisia ohjelman puitteissa eri puolilla maata tapahtuvasta toiminnasta ja päällekkäisyydeltä vältytään. Samalla maaseutuverkostopalvelut tukee erilaisten yhteen sovitettujen ja yhtä aluetta laajempien hankekokonaisuuksien syntymistä ja uusien ideoiden leviämistä ja ohjelman tuloksellisuuden lisääntymistä. Hyviä esimerkkejä kerätään kansalliseen ja kansainväliseen tarpeeseen kaikilta ohjelman prioriteettialueilta korostaen uusia ja tehokkaimpia toimintamalleja ohjelman toimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen liittyen. Maaseutuverkostopalveluiden koulutuksissa ja viestinnässä on systemaattisesti hyödynnettävä ja analysoitava ohjelman arvioinnissa ja seurannassa esiin tulleita havaintoja. Verkoston toimintaa kehitetään niiden perusteella. Parhaat käytännöt -kilpailua jatketaan ja kehitetään siten, että analysoidaan myös kilpailun esiin nostamien hyvien esimerkkien onnistumiseen johtaneita tekijöitä. Tällöin muiden hanketoteuttajien ja yrittäjien on mahdollista hyödyntää tietoa omien toimiensa suunnittelussa. Järjestämiltään opintomatkoilta ja vastaavilta maaseutuverkostopalvelut levittää systemaattisesti tietoa ja esimerkkejä muiden maiden hyvistä toimintatavoista ja hankkeista suomalaisten toimijoiden käyttöön. 6
2.1.2 Viestintä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle on laadittu koko ohjelmakauden kattavat viestinnän linjaukset, joista johdetaan vuosittaiset viestintäsuunnitelmat. Maaseutuverkostopalvelut osallistuu niiden toteuttamiseen yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston kanssa. Koko kauden linjat ja tarkemmat vuosittaiset viestintäsuunnitelmat ohjaavat työtä myös ELY-keskuksissa, Leader-ryhmissä ja kunnissa. Viestintäverkoston työstä raportoidaan seurantakomitealle osana ohjelman vuosiraporttia. Ohjelmaviestinnän yhdenmukaisuus ja eri tahojen tuloksellinen yhteistyö varmistetaan ohjelman viestintäryhmän sekä valtakunnallisen viestintäverkoston avulla. Maaseutuverkostopalvelut koordinoi viestintäverkoston sisällöntuotantoa, jolla on merkittävä rooli ohjelmaviestinnän kokonaisuudessa. Maaseutuverkostopalveluiden viestintä on oikein ajoitettua, yleistajuista, helposti lähestyttävää ja vuorovaikutteista sekä erilaisille vastaanottajille kohdennettua. Viestintä suunnataan maaseutuverkoston toimijoille, mahdollisille tuensaajille ja toisaalta kaikille kansalaisille. Erityisesti panostetaan erilaisia maaseudun toimijoita ja toimintoja yhdistäviin tahoihin, esim. Leaderryhmät, EIP-ryhmät, ProAgria, seudulliset yrityspalvelut, MTK, metsänhoitoyhdistykset, kuntien elinkeinoyhtiöt ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkostot. Viestintää tulee toteuttaa myös ruotsiksi ja englanniksi sekä tarpeen mukaan saameksi ja selkokielellä. Verkostoa palveleva yksikkö ei ole viranomaistiedottaja, joten viestintä eroaa luonteeltaan viranomaisviestinnästä. Viestinnän muotoja ovat muun muassa sähköinen viestintä ja sosiaalisen median näkyvyys, mediasuhdeviestintä ja niin painetut kuin audiovisuaaliset julkaisut. Maaseutuverkostopalvelut tuottaa monipuolisia viestintä- ja pr -materiaaleja maaseutuverkoston käyttöön. Ohjelman teemavuosien lisäksi viestinnässä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kansallisia ja EU-tason teemaviikkoja ja vastaavia silloin kuin näillä on kytkentä maaseudun kehittämisohjelman teemoihin. Kaikessa viestinnässä pyritään parantamaan konkreettisuutta ja käytännönläheisyyttä sekä viestinnän räätälöimistä kullekin kohderyhmälle. Myös ohjausryhmän työryhmiä ja laajan maaseutuverkoston toimijoita hyödynnetään viestinnän suunnittelussa ja viestinnän kohdentamisessa. 2.1.3 Koulutus Maaseutuverkostopalvelut koordinoi teema- ja toimialakohtaista koulutusta maaseutuohjelmien kaikkien toimenpiteiden toimijoille. Myös ohjelman tuloksellisuutta parantavaa koulutusta esimerkiksi hyviin käytäntöihin tai viestintään liittyen voidaan tarjota. Maaseutuverkostopalvelujen toiminnan kohderyhmänä ovat ns. välittäjäorganisaatiot. Maaseutuverkostopalvelut ei organisoi koulutusta yksittäisille yrittäjille ja viljelijöille. Alueelliset verkostot voivat tarjota koulutusta myös ruohonjuuritason toimijoille ja maaseutuverkostopalvelut voi olla tukena. Koulu- 7
tussuunnitelma tehdään yhteistyössä ja yhteensovittaen Maaseutuviraston, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien kanssa. Myös koulutusta kohdennetaan erilaisia maaseudun toimijoita ja toimintoja yhdistäviin tahoihin, jotka puolestaan levittävät tietoa edelleen omille sidosryhmilleen. 2.2 Maaseutuverkostopalveluiden tehtävissä tarvittava osaaminen Verkostopalvelujen henkilöstöllä tulee olla osaamista erityisesti seuraavissa asioissa: - Erinomainen yhteistyökyky ja vuorovaikutustaidot, sillä tehtävä edellyttää työskentelyä monien eri sidosryhmien ja yhteistyökumppanien kanssa, niin hallinnossa kuin kentällä. Tämä edellyttää myös kykyä toimia rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti tilanteissa, joissa eri tahojen intressit eivät ole yhtenäisiä. - Kyky toimia aktiivisesti maaseutuverkoston tavoitteiden saavuttamiseksi sekä innostaa ja aktivoida sidosryhmiä mukaan toimintaan. - Tietotaito ja kokemus maaseudun kehittämisen eri aloilta ja näkemystä uusista avauksista. - Osaaminen eri viestintätapojen ja -välineiden käytöstä ja kyky tunnistaa erilaisten viestintätilanteiden vaatimat menetelmät: erityisesti erilaisten tekstien laatiminen ja muokkaaminen, sähköisen ja verkkoviestinnän valmiudet, sosiaalisen median hallitseminen, markkinointiviestintä, hyvä esiintymistaito. - Kokemus ja osaaminen koulutustilaisuuksien, työpajojen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestämisestä. - Hyvä englanninkielen taito, jotta yhteydenpito ja tiedonkulku Euroopan maaseutuverkoston ja muiden maiden kansallisten maaseutuverkostojen kanssa voidaan varmistaa. - Julkisten hankintojen tekeminen. - Hyvä suomen ja ruotsin kielen taito kaikkien sidosryhmien palvelujen varmistamiseksi. 3. Maaseutuverkoston rahoitussuunnitelma Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostopalveluiden rahoitukseen on varattu yhteensä 10 miljoonaa euroa ohjelmakaudelle 2014 2020. Maaseutuverkostopalveluihin voidaan palkata enimmillään 7 henkilötyövuotta. Toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 teknisestä avusta. Rahoitus voi kohdistua ainoastaan maaseutuohjelmien toimenpiteiden ja tavoitteiden edistämiseen. Alla on esitetty Maaseutuverkoston varojen indikatiivinen jakautuminen vuosille 2014 2020. Lopullisesta jaosta päättää ohjelmakauden 2014 2020 maaseutuverkoston ohjausryhmä monivuotisen toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. 8
Maaseutuverkoston varojen indikatiivinen jakautuminen YHTEENSÄ Palkkauskulut 3 300 000 Muut kulut Rakenteet yhteensä 3 300 000 Viestintä 2900000 Koulutukset 2800000 Hyvät käytännöt ja verkostot 1000000 Toimintasuunnitelma yhteensä 6700000 Yhteensä 10 000 000 Euroa Prosenttia Maaseutuverkoston toimintaa varten 3300000 33 tarvittavat rakenteet Maaseutuverkoston toimintasuunnitelman 6700000 67 laatiminen ja täytäntöönpano Yhteensä 10000000 100 Maaseutuverkoston kulut jaetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013, artiklan 54.3 mukaisesti maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin ja toimintasuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin sisältyvät kaikki maaseutuverkostopalvelut -yksikön henkilöstöön liittyvät kulut, kuten palkkaus- ja sivukulut sekä matkakulut ja henkilöstön koulutukseen liittyvät kulut koko ohjelmakauden ajan sekä muut Maaseutuvirastossa sijaitsevan maaseutuverkostopalvelut -yksikön kulut, kuten tilavuokrat, atk- ja toimistotarvikkeet. Toimintasuunnitelman kustannuksiin sisältyy laajan maaseutuverkoston palvelut, esim. viestintään, koulutustilaisuuksiin, hyvien käytäntöihin ja verkostoihin liittyvät kulut. Meri- ja kalatalousohjelman verkosto ohjelmakaudelle 2014 2020 suunnitellaan perustettavaksi maaseutuverkoston yhteyteen, jolloin toiminnasta saataisiin synergiaetuja. Toiminta on EUsäädösten mukaisesti kuitenkin eriytettävä siten, että maaseuturahaston teknisellä avulla rahoitettavat toimet kohdistuvat maaseudun kehittämisohjelmaan ja meri- ja kalatalousrahaston teknisellä avulla rahoitettavat toimet meri- ja kalatalousohjelmaan. Mikäli maaseutuverkoston yhteyteen perustetaan meri- ja kalatalousverkoston lisäksi myös muita vastaavanlaisia verkostoja, tulee näihin suunnattavat toimet vastaavasti eriyttää ja rahoittaa niiden omista rahoituslähteistä. 9
4. Toiminnan seuranta ja arviointi Maaseutuverkostotoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan osana maaseutuohjelman arviointia. Vastuu ohjelman ja verkoston vaikuttavuuden arvioinnista on maa- ja metsätalousministeriöllä, joka teettää vaikuttavuusarviointeja myös ulkopuolisilla arvioijilla. Lisäksi maaseutuverkostopalvelut tekee vuosittain toimintasuunnitelman toteutumisesta itsearvioinnin. Maaseutuverkoston toimintaa seurataan EU:n yhteisillä indikaattoreilla. Toimintaa seurataan myös kansallisella tasolla. Seurantatiedot tallennetaan HYRRÄ-järjestelmään. 10