Päivitetty joulukuu Vesienhoito uudistuu

Samankaltaiset tiedostot
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

Vesienhoito ja maatalous

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

OULUJOEN IIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

TORNIONJOEN VESISTÖALUEELLE PERUSTETTAVA KANSAINVÄLINEN VESIENHOITOALUE

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella

Toimenpiteiden suunnittelu

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

aiheuttanut muutoksia myös ympäristönsuojelu- ja vesilakiin, jotka muodostavat edelleen Suomi vesiensuojelun mallivaltio

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

Haitallisten aineiden päivä. Juhani Gustafsson

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kustavin kunnan alueella

ALUSTAVA SELVITYS KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Vesienhoitosuunnitelman työohjelma ja aikataulu Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella

Vesienhoidon suunnittelu

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Tammelan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Asikkalan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

KEMIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Joroisten vesienhoito

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Utsjoen kunnassa

Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005)

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesienhoidon kuulemispalaute

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

1 ympäl7stökeskus. Tammelan pohjavesialueiden luokka. - ja rajausmuutokset. Häme. Luonnonvarayksikkö

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Vesienhoitolain mukaiset pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Transkriptio:

Päivitetty joulukuu 2005 Vesienhoito uudistuu

Kuva Tuukka Pahtamaa Tavoitteena vesien hyvä tila Vesienhoidolle ja suojelulle on tulossa yhtenäiset tavoitteet EU:n jäsenmaissa. Vesienhoidon tavoite on vaativa: pinta- ja pohjavesien tulisi olla hyvässä tilassa vuoden 2015 loppuun mennessä. Vesistöjen tilan parantaminen ja kestävän käytön edistäminen onnistuvat parhaiten eri tahojen yhteistyöllä. Vesiensuojelulla ja seurannalla Suomessa vankat perinteet Suomessa on tehty määrätietoista vesiensuojelutyötä jo pitkään. Erityisesti teollisuuden ja taajamien jätevesikuormituksen väheneminen on parantanut vesien tilaa. Pohjavesien suojelemiseksi on muun muassa kunnostettu pilaantuneita maa-alueita ja vanhoja maa-ainesten ottopaikkoja. Vesistöjen tilaa on Suomessa tähän asti arvioitu lähinnä vesistön käyttäjän eli ihmisen näkökulmasta. Pintavesien yleistä käyttökelpoisuutta on tarkasteltu veden laadun perusteella. Jatkossa vesistöjen tilaa arvioidaan yhä enemmän biologisin perustein. Luokittelussa otetaan huomioon vesieliöstö ja sen elinolosuhteet. Myös haitallisten aineiden ja hajakuormituksen seurantaa kehitetään. Pohjavesiä luokitellaan edelleen sen mukaan, miten hyvin esiintymät palvelevat vedenhankintaa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu muodostavat yhtenäisen vesienhoitoalueen Uudistuvan suunnittelujärjestelmän myötä vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain. Vesienhoitoalueet muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Manner-Suomi jakaantuu viiteen vesienhoitoalueeseen (kuva 1), joista yksi on Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalue (kuva 2). Näillä alueilla määritellään ensin vesien ominaispiirteet ja tila sekä arvioidaan sitten ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset ja uhat. Vesienhoitoalueille laaditaan hoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia, joita toteuttamalla vesien hyvän tilan tavoitteeseen voidaan päästä.

5 VESIENHOITOALUEET 1. Vuoksen vesienhoitoalue 2. Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalue 3. Kokemäenjoen-SaaristomerenSelkämeren vesienhoitoalue 4. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 5. Kemijoen vesienhoitoalue 3 4 1 2 0 200 Km Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/05 Genimap Oy, lupa L4659/02 SYKE Kuva 1. Vesienhoitoalueet Suomessa. Myöhemmin perustetaan kaksi kansainvälistä vesienhoitoaluetta Ruotsin ja Norjan kanssa. Kuva 2. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalue ulottuu hieman myös Lapin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksien alueelle. Kuvaan on merkitty vesienhoitoalueen suurimmat joet.

Vesien luontaiset ominaispiirteet suunnittelun lähtökohtana Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäisten määräaikojen mukaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa (kuva 3). Ensimmäinen työvaihe valmistui vuonna 2004. Siihen kuului mm. pintavesien luontaisten ominaispiirteiden kuvaus, mikä luo pohjan vesien tilan luokittelulle ja tilatavoitteiden asettamiselle. Vesien ominaispiirteiden kuvaus Pintavesien luontaisia ominaispiirteitä tarkastellaan tyypittelyn avulla. Tyypittely tarkoittaa vesistöjen jakamista ryhmiin luontaisten ominaisuuksiensa perusteella. Jaottelun taustalla ovat tyypittelytekijät, jotka kuvaavat vesistöjen maantieteellisiä ja luonnontieteellisiä ominaispiirteitä ilman ihmisen vaikutusta. Tyypittelytekijät määritellään järville, joille ja rannikkovesille erikseen. Jokien ja järvien tyypittelytekijöitä voivat olla esimerkiksi vesistön tai valuma-alueen pinta-ala, vesistön syvyys sekä valuma-alueen geologiset ominaisuudet. Rannikkovesialueella tyypittelytekijöitä voivat olla esimerkiksi veden syvyys ja suolaisuus, pohjan laatu ja jääpeitteisen ajan pituus. Pintavesien luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan aiheuttaman muutoksen suuruutta vertaamalia vesistön tilaa Iuonnontilaisiin vertailuvesistöihin. Vertailu tehdään tyyppikohtaisesti, joten tyypittely muodostaa perustan realistisille tilatavoitteille luontaisesti erilaisissa vesissä. Ihmisen toiminnan vaikutukset vesien tilaan arvioidaan Pintavesien tilaan vaikuttavia tekijöitä ovat ravinne- ja muiden aineiden kuormitus sekä hydrologis-morfologiset muutokset, joihin kuuluvat mm. säännöstely, perkaukset, pengerrykset ja padot. Ensimmäisessä työvaiheessa kerättiin tietoa vesistöihin kohdistuvista muutostekijöistä ja arvioitiin ihmisen toiminnan vaikutuksia pintavesien ekologiseen tilaan suurissa joissa (valuma-alue yli 1 000 km 2 ) ja järvissä (pinta-ala yli 40 km 2 ) sekä rannikkovesissä. Pintavesiä koskevan selvityksen yhteenveto on esitetty julkaisussa Pintavesien tilaa muuttavat tekijät Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella, jota on saatavissa ympäristöhallinnon verkkopalvelusta (osoite takasivulla). Ensimmäisessä työvaiheessa on arvioitu myös pohjavesiin kohdistuvia riskejä. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella tunnistettiin noin 60 aluetta, joilla katsottiin olevan pohjavettä uhkaavia toimintoja. Merkittävimmät pohjavesille riskiä aiheuttavat toiminnot ovat maa-aineksen otto, liikenne ja tienpito, asutus ja maankäyttö sekä maa- ja metsätalous. Veden käytön taloudelliset tarkastelut Vuoden 2004 loppuun mennessä tehtiin veden käyttöön liittyviä taloudellisia tarkasteluja. Vesihuoltolaitosten tarjoamien palveluiden kustannusten kattavuutta arvioidaan sekä tehdään ennusteet vedenhankinnasta ja tarpeesta vuoteen 2015 asti. Suojelualueiden rekisteri Suojelualueiden rekisteriin kootaan ihmisten käyttöön tarkoitetut vedenottopaikat, virkistyskäyttövedet (mm. uimarannat), ravinneherkät alueet sekä ne Natura 2000 -suojeluverkoston kohteet, joilla veden tilan ylläpito on tärkeää. Aukeaman kuvat Maarit Vainio

Seurannalla hankitaan tietoa suunnittelua varten Pintavesien seurannalla tuotetaan tietoa vesien luokittelua (ks. lisätietoa ohessa) sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia varten. Nykyisten seurantaohjelmien sisältöä muokataan niin, että ne tukevat vesipuitedirektiivin toteuttamista. Seurantaohjelmat raportoidaan EU:n komissiolle vuoden 2007 maaliskuussa. Seurantaohjelmien tulokset kootaan hoitosuunnitelmaan. Saatujen tulosten perusteella seurantoja kehitetään edelleen. Hoitosuunnitelmassa esitetään toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi Vesienhoitoalueelle laaditaan vuoden 2009 loppuun mennessä ensimmäinen hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmakausi kestää kuusi vuotta. Sen aikana toteutetaan hoitosuunnitelmaan sisältyvää toimenpideohjelmaa, jossa on kuvattu keskeisimmät toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi. Tämän jälkeen ohjelmaa ja suunnitelmaa tarkistetaan kuuden vuoden välein. Pintavesien ja pohjavesien luokittelu Ennen toimenpideohjelmien ja hoitosuunnitelmien laatimista vedet luokitellaan. Luokittelu ilmentää ihmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen voimakkuutta. Mitä pienempi muutos on luonnontilaan verrattuna, sitä parempaan luokkaan pinta- tai pohjavesi kuuluu. Pintavedet luokitellaan niiden ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella kumpi on huonompi. Pintaveden tila on hyvä silloin, kun sekä ekologinen että kemiallinen tila ovat vähintään hyviä. Pintavesien ekologinen tila luokitellaan viiteen luokkaan: erinomaiseen (luonnontilaiset vedet), hyvään, tyydyttävään, välttävään ja huonoon. Ekologisen tilan mittareina ovat muutokset vesieliöstössä, kuten kala-, pohjaeläin-, plankton- ja vesikasviyhteisössä. Myös muutokset veden laadussa sekä jokien ja järvien rakenteessa sekä veden virtaamassa otetaan tila-arvioinnissa huomioon. Pintavesien kemiallinen tila puolestaan on hyvä silloin, kun pilaavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä yhteisön asettamia ympäristönlaatunormeja. Pohjavedet luokitellaan niiden kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella. Pohjavesimuodostumat jaetaan veden laadun ja riittävyyden mukaan kahteen tilaluokkaan: hyvään ja huonoon. Mikäli pohjavesimuodostumasta ei oteta vettä uudistuvaa ja käytettävissä olevaa määrää enempää ja mikäli ihmistoiminta ei ole muuttanut haitallisesti pohjaveden kemiallista koostumusta, luokitellaan pohjavesimuodostuman tila hyväksi. Pohjavesialueita koskevia tietoja päivitetään, joten pohjavesialueiden lukumäärään, aluekohtaisiin rajauksiin ja luokkiin tulee jossain määrin muutoksia aiempaan tilanteeseen verrattuna. Kuva 3. Vesienhoidon suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheita vesienhoitoalueilla vuoteen 2015.

Yhteistyön organisointi Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella Vastuullisina viranomaisina vesienhoitoalueilla toimivat alueelliset ympäristökeskukset. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalue muodostuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskuksien alueista. Lisäksi hoitoalue kattaa pieniä osia Lapin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksien alueista. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella koordinointivastuu on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksella. Jokainen ympäristökeskus kuitenkin vastaa itse tehtävien hoidosta omalla toimialueellaan. Työn yhteensovittamisesta vastaa neljän ympäristökeskuksen johtajista ja asiantuntijoista sekä Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikön edustajasta koostuva ohjausryhmä. Alueellisten ympäristökeskusten toimialueille on perustettu vesienhoidon yhteistyöryhmä, joka muodostuu viranomaisten, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän, järjestöjen, vesien omistajien ja vesien käyttäjien edustajista. Tietoa tarjolla Vesienhoidon suunnittelusta ja muun muassa yhteistyöryhmien toiminnasta saa lisätietoa ympäristöhallinnon verkkopalvelusta. Vesienhoitosuunnitelman valmistelun yhteydessä järjestetään kansalaisille ja sidosryhmille tiedotustilaisuuksia. Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi (v. 2009) ja sen aikataulu ja työohjelma (v. 2006) sekä yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä (v. 2007) on nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla ja ympäristöhallinnon verkkopalvelussa puolen vuoden ajan mielipiteiden esittämistä varten. Nähtävillä olosta ilmoitetaan sanomalehdissä. Kuva Tuukka Pahtamaa

Tietoa Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen vesien erityispiirteistä Pintavedet Vesienhoitoalueen pohjoisosa Oulujokea myöten koostuu useista jokireiteistä, jotka saavat alkunsa Koillismaan ja Kainuun runsasjärvisistä vaaramaisemista. Kainuussa vesistöt ovat luonnostaan niukkaravinteisia ja humusväritteisiä, kun taas Koillismaalla on runsaasti myös kirkasvetisiä järviä. Koko vesienhoitoalueella soiden osuus on huomattava, laajoilla alueilla yli kolmannes maa-alasta. Eniten soita on Siikajoen, Kiiminkijoen, Olhavanjoen ja Kuivajoen vesistöalueilla sekä Iijoen vesistöalueen keski- ja alaosilla. Näillä alueilla vesistöt ovat luonnostaan humuspitoisia ja tummavetisiä. Alueen järvet ovat yleensä myös melko matalia. Vesienhoitoalueen länsiosa rannikkoalueineen on alavaa jokivesistöjen halkomaa Pohjanmaan lakeutta. Alue on maatalousvaltaista ja vesistöt ovat runsasravinteisia. Sen sijaan itä- ja pohjoisosissa metsätalous on vallitseva maankäyttömuoto. Vesistöjen voimataloudellinen säännöstely leimaa voimakkaimmin Oulujoen ja Iijoen vesistöjä. Kiiminkijoki on vesienhoitoalueen suurin säännöstelemätön joki. Lentuaa lukuun ottamatta kaikki Oulujoen vesistön suurimmat järvet on säännöstelty. Lisäksi koskia on aikanaan perattu uiton tarpeisiin aina pienimpiä jokia myöten. Pohjavedet Vedenhankintaan soveltuvat pohjavesivarat liittyvät pääosin muinaisen jäätikön sulamisen yhteydessä syntyneisiin hiekka- ja soramuodostumiin. Tärkeimpiä niistä ovat suuret harjujaksot ja saumamuodostumat, jotka usein sijoittuvat lähes yhtenäisiksi nauhoiksi Pohjanlahden rannikolta itärajan tuntumaan tai jopa sen taakse. Laadultaan pohjavedet ovat yleensä hyvin pehmeitä ja happamia. Pääosassa vesienhoitoalueen länsiosan vesilaitoksia pohjavesi joudutaan alkaloimaan. Rauta- ja mangaanipitoisuudet näissä pohjavesissä ovat usein niin suuret, että vedet on puhdistettava. Myös muita liuenneita aineita länsiosan pohjavedet sisältävät muuta aluetta enemmän. Sama koskee orgaanisen aineksen pitoisuuksia pohjavedessä. Vesienhoitoalueen itäosassa vesilaitosten pohjavesi on yleensä laadultaan moitteetonta. Muutamilla ottamoilla pohjavettä kuitenkin joudutaan happamuuden takia alkaloimaan. Raudan ja mangaanin ohella pohjaveden likaantuminen on muutamissa tapauksissa tilapäisesti rajoittanut yksittäisten vedenottamoiden käyttöä. Vesihuolto Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella asuvasta väestöstä yli 98 % ja Kainuun ympäristökeskuksen alueella asuvasta väestöstä noin 83 % on liittynyt vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostoihin. Oulun kaupunki ja suuret paljon vettä käyttävät teollisuuslaitokset käyttävät lähes yksinomaan pintavettä. Muiden yhdyskuntien vesihuoltolaitokset ja verkostojen ulkopuolinen hajaja loma- asutus, käyttävät vedenhankinnassaan pohjavettä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskusten alueella noin 75 % asutuksesta on liittynyt vesihuoltolaitosten viemäriverkostoihin. Oulujoen ja Kiiminkijoen varteen on rakennettu siirtoviemärit, joilla jokivarsien taajamien ja haja-asutuksen jätevedet johdetaan meren rannikolla sijaitseville keskuspuhdistamoille puhdistettavaksi. Muualla vesienhoitoalueella jätevedet käsitellään taajamissa sijaitsevissa yhdyskuntien ja teollisuuden omissa jätevedenpuhdistamoissa. Yksittäisten haja- tai loma- asutuskiinteistöjen jätevedet puhdistetaan kiinteistökohtaisin menetelmin. Perämeri on omaleimainen merialue, joka muistuttaa monilta osin järveä. Humuspitoiset jokivedet, alhainen suolapitoisuus, mataluus ja pitkä jääpeitteinen kausi vaikuttavat suuresti eliöyhteisön rakenteeseen ja koostumukseen. Perämeri on herkkä kuormitukselle. Perämeren ulappa-alueilla ei kuitenkaan ole havaittu samankaltaisia rehevöitymisongelmia kuin varsinaisella Itämerellä. Rehevöitymisongelmia ilmenee lähinnä rannikon läheisyydessä. Kuva Heikki Kovalainen

Yhteystietoja Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella: P ohjois-pohjanmaan ympäristökeskus Isokatu 9, 90100 Oulu K ainuun ympäristökeskus Kalliokatu 4, 87100 Kajaani L apin ympäristökeskus Hallituskatu 3, 96100 Rovaniemi L änsi-suomen ympäristökeskus Koulukatu 19, 65100 Vaasa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö Kalliokatu 4, 87100 Kajaani puh. (08) 3158 300 fax. (08) 3158 305 puh. (08) 61631 fax. (08) 616 3629 puh. (016) 329 4111 fax. (016) 310 340 puh. (06) 325 6511 fax. (06) 325 6596 puh. (08) 61631 fax. (08) 6163 814 Lisätiedot: Limnologi Satu Kouvalainen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, sähköposti satu.kouvalainen@ymparisto.fi Osastopäällikkö Sirkka-Liisa Markkanen Kainuun ympäristökeskus, sähköposti sirkka-liisa.markkanen@ymparisto.fi Kalatalousjohtaja Jukka Nyrönen, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö, sähköposti jukka.nyronen@te-keskus.fi Ympäristöhallinnon verkkopalvelun osoite vesienhoitoalueen sivulle: www.ymparisto.fi/ppo >Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalue sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Etukannen kuvat: yläkuva Saara Manninen alakuva Timo Yrjänä taustakuva Maarit Vainio Takakannen kuvat: Maarit Vainio