aiheuttanut muutoksia myös ympäristönsuojelu- ja vesilakiin, jotka muodostavat edelleen Suomi vesiensuojelun mallivaltio
|
|
- Hilja Uotila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Suomi vesiensuojelun mallivaltio Suomessa on tehty pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä, jossa on saavutettu hyviä tuloksia. Vesiemme tila on kansainvälisten vertailujen mukaan valittu maailman parhaimpien joukkoon. Valtioneuvoston hyväksymät vesiensuojelun tavoiteohjelmat ovat yhdessä Itämeren suojeluohjelman kanssa luoneet perustan nykyiselle vesiensuojelulle. Vesiensuojelussa on pyritty erityisesti pintavesiä rehevöittävän ravinnekuormituksen ja happea kuluttavan eloperäisen aineen vähentämiseen. Pohjavesiä on suojeltu haitallisten aineiden päästöiltä ja pohjaveden muodostumista vähentäviltä toimilta. aiheuttanut muutoksia myös ympäristönsuojelu- ja vesilakiin, jotka muodostavat edelleen vesiensuojelun ja vesienhoidon lainsäädännöllisen perustan. Vesipuitedirektiivin toimeenpano toteutetaan Suomessa ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä. Huolimatta vesiemme pääsääntöisestä hyvästä tilasta kaikkia tavoitteita ei vielä ole saavutettu vaan ongelmia ilmenee monin paikoin. Näitä ovat muun muassa erityisesti pienten järvien rehevöityminen sekä monien virtavesien heikko tila. Itämeren tilassa näkyy huolestuttavia merkkejä vuosi toisensa perään. Yksi haastavimmista tehtävistä on vesistöihin tulevan hajakuormituksen vähentäminen. Suomen ja muun Euroopan vesienhoito uudistuu Vuoden 2000 joulukuussa astui voimaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi. Laaja direktiivi ohjaa EU:n jäsenmaiden vesipolitiikkaa ja yhdenmukaistaa nykyistä vesilainsäädäntöä jäsenmaissa. Direktiivi sisältää muun muassa vesiensuojelun tavoitteisiin ja menettelytapoihin liittyviä linjauksia sekä aikataulun toimenpiteiden toteuttamiselle. Yksityiskohtainen toimeenpano on pitkälti kunkin jäsenmaan omassa päätäntävallassa. Suomessa direktiivin vaatimukset pantiin täytäntöön vuoden 2004 lopussa lailla vesienhoidon järjestämisestä ja valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista. Laissa säädetään viranomaisten yhteistyöstä, vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisestä, seurannasta, vesien tilan luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta sekä kansalaisten ja eri tahojen osallistumisesta suunnitteluun. Asetus säätää suunnittelutyön järjestämisestä vesienhoitoalueilla ja eri sidosryhmien osallistumisesta vesienhoitosuunnitelman valmisteluun. Muut suunnittelua sekä pinta- ja pohjavesiä käsittelevät asetukset täydentävät työtä. Direktiivi on Tavoitteena vesien hyvä tila Vesienhoidon päätavoitteena on kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä sekä pintaja pohjavesien tilan huonontumisen estäminen. Lisäksi tavoitteena on edistää vesivarojen kestävää käyttöä sekä vähentää vaarallisten aineiden päästöjä pinta- ja pohjavesiin. Tavoitteisiin pyritään alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien avulla. Suunnittelutyö tehdään tähän tarkoitukseen perustetuilla vesienhoitoalueilla, joiden vastuullisina viranomaisina toimivat alueelliset ympäristökeskukset.
3 Vesien tilan ja ihmistoiminnan sille aiheuttamien muutosten ja uhkien arviointi sekä tarvittavien vesienhoitotoimien suunnittelu toteutetaan vesienhoitoalueilla alueellisten toimijoiden ja ympäristökeskusten yhteistyönä. 3 joki. Vesienhoitoalueen kokonaisala on Suomen vesienhoitoalueista suurin, noin neliökilometriä. Järvien kokonaismäärä Vuoksen alueella on noin , joista 95 % on pieniä, alle neliökilometrin kokoisia, järviä. Toisaalta pintaalaluokittain tarkasteltuna yli 100 km 2 :n järvet (18 kpl) muodostavat yli puolet vesienhoitoalueen vesipinta-alasta. Suurimmat järvet ovat Saimaan ja sen osa-altaiden (muun muassa Suur-Saimaa, Lietvesi, Pihlajavesi, Orivesi, Haukivesi, Puruvesi ja Pyhäselkä) lisäksi Pielinen ja Höytiäinen. Vesipuitedirektiivin tavoitteena on vesien tilan parantaminen ja siten muun muassa sinileväkukintojen ehkäiseminen. Vuoksen vesienhoitoalue Suurjärvien vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalue (VHA 1) kattaa Vuoksen Suomen puoleisen valuma-alueen Kainuun eteläosista lähtien kokonaan ja lisäksi Jänisjoen, Kiteenjoen-Tohmajoen sekä Hiitolanjoen vesistöalueet, jotka laskevat Vuoksen tavoin Laatokkaan. Kaakkois- Suomessa on Vuoksen vesienhoitoalueeseen liitetty erilliset etelään laskevat jokivesistöalueet: Juustilanjoki, Hounijoki, Tervajoki, Vilajoki, Urpalanjoki ja Vaalimaan- Vuoksen vesienhoitoalue (VHA 1) - pinta-ala km 2, (Venäjän puoli ml km 2 ) - 74 kuntaa asukasta (Suomi), 11,2 asukasta / km 2 Hydrologisia ominaisuuksia: - aluesadanta 643 mm/a, VHA 1:n keskiosassa - keskivirtaama 631 m 3 /s, yhteensä VHA1:llä - jääpeitteinen aika 156 d/a, VHA 1:n keskiosassa Maankäytön jakauma: (VHA 1:n Suomen puol. osa) - rakennetut alueet: 3,5 % - maatalousalueet: 6,4 % - metsät ja taimikot: 67,6 % - suot ja kosteikot: 3,3 % - sisävedet: 19,2 %
4 Vuoksen alueella monia pieniä ja paikoin suurempiakin järviä on laskettu erityisesti viljelysmaan tarpeisiin. Yli 50 hehtaarin kokoisista järvistä joka viidennen tiedetään olevan laskettu (yli 200 järveä). Laskettuja järviä on todennäköisesti tätä enemmänkin. Monia vesienhoitoalueen järviä säännöstellään etupäässä voimatalouden tarpeisiin. Säännöstelyä tehdään myös vesiliikenteen, virkistyskäytön ja tulvansuojelun tarpeisiin. Tarkemmat selvitykset vesienhoitoalueen säännöstellyistä järvistä ja muista pintavesien ns. hydrologis-morfologisista tekijöistä ja niiden vaikutuksista tullaan tekemään lähivuosina. Suurissa, pinta-alaltaan yli 40 km 2 :n järvissä ei alustavien tarkastelujen mukaan ole voimakkaita ihmistoiminnasta johtuvia vaikutuksia lukuun ottamatta Pohjois-Savon Onkivettä, joka on luontaisen rehevyyden lisäksi hajakuormituksen vaivaama. Lisäksi Itäistä Pien-Saimaata kuormittavat erityisesti metsäteollisuuden päästöt. Vuoksen vesienhoitoalueen suurimmissa vesistöissä ei ole alustavasti arvioitu olevan suuria ihmistoiminnan vaikutuksia. Kuvassa Luonteri. Suurten jokien tila muuttunut Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on runsaasti pieniä ja keskisuuria humuspitoisia latvajokia. Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen joista pääosa on lyhyitä, järvialtaita toisiinsa yhdistäviä jokiuomia, joiden vesi on usein suhteellisen vähähumuksista. Vesienhoitoalueella on kymmenkunta jokea, joiden valuma-alue on kooltaan yli km 2. Suurin niistä on vesienhoitoalueelta Laatokkaan laskeva Vuoksi, seuraavina tulevat Pohjois- Karjalan Pielisjoki, Koitajoki ja Lieksanjoki. Jänisjoki purkaa vetensä suoraan Laatokkaan. Pohjois-Karjalassa sijaitsevat myös Valtimonjoki ja Taipaleenjoki. Pohjois-Savon 4 suurista joista mainittakoon Atronjoki, Puntinjoki, Nurmijoki ja Matkusjoki. Suurikokoisista joista lähes puolet on selvästi ihmistoiminnan muuttamia muun muassa vesirakentamisen seurauksena, mikä on ilmennyt muutoksina esimerkiksi kalastossa. Saimaan kanava on nimetty keinotekoiseksi vesistöksi, jolle tullaan asettamaan pienempiä ympäristötavoitteita voimakkaasti muutettuihin jokiin verrattuna. Pistekuormitus vähentynyt hajakuormitus paikoin ongelmana Piste- ja hajakuormituksen merkittävästi kuormittamia alueita on Vuoksen vesienhoitoalueella paikoitellen, mutta niitä on vesistöjen kokonaismäärään nähden kuitenkin melko vähän. Hajakuormituksesta suurin osa on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Sisävesiin kohdistuvasta kokonaisfosforin kuormituksesta laskennallisesti noin kolmasosa on peräisin maataloudesta. Maatalouden painopistealueita ovat muun muassa Iisalmen reitin peltovaltaiset alueet sekä Salpausselkien eteläpuoliset alueet Kaakkois-Suomessa. Metsätalous on voimakkainta Pohjois-Savon pohjoisosassa sekä Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosissa, joissa maatalousmaan osuus on vähäisempi. Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on vähentynyt Vuoksen vesienhoitoalueella viime vuosikymmenten aikana merkittävästi, mikä johtuu muun muassa yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien tehostuneesta puhdistustekniikasta. Yhdyskuntien jätevesien kuormituksen vaikutukset kohdistuvat lähinnä purkupaikkojen lähivesiin. Puunjalostusteollisuutta on runsaimmin eteläisellä Saimaalla Lappeenrannan- Imatran alueilla. Metsäteollisuus kuormittaa vesiä myös muun muassa Kuopion Kallavedellä, Varkauden eteläpuolisella Haukivedellä sekä Pohjois-Karjalassa Pielisjoen- Pyhäselän alueella. Direktiivin nojalla on säädetty haitallisista tai vaarallisista ns. prioriteettiaineista ja toimista niiden päästöjen vähentämiseksi. Vuoksen vesienhoitoalueen prioriteettiaineista nikkeli ja muista pilaavista aineista muun muassa orgaaniset halogeeniyhdisteet, arseeni ja sinkki tulevat vesistöihin pääosin teollisuuslaitoksista ja kaivoksista. Kemiallisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen kuormitusta tulee vesistöihin pistekuormittajien ohella myös maa- ja metsätaloudesta.
5 Kokonaisfosforin ja kokonaistypen laskennallinen kuormitus päästölähteittäin Vuoksen vesienhoitoalueella. Tiedot on koottu ympäristöhallinnon VEPS- ja VAHTI-rekistereistä. 5
6 Piste- ja hajakuormituksen päästöjä pintavesiin rajoitetaan suomalaisessa vesienhoidossa ns. yhdistetyn lähestymistavan mukaisesti sekä kuormitusta sääteleviä direktiivejä että samanaikaisesti ympäristönlaatunormeja noudattaen. Pohjavesialueista osa riskinalaisia Vuoksen vesienhoitoalueen hyödynnettävissä olevat pohjavesivarat sijaitsevat pääasiassa lajittuneilla sora- ja hiekkamailla pitkittäisharjumuodostumissa sekä ns. Salpausselkämuodostumissa. Salpausselillä Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ovat vesienhoitoalueen suurimmat pohjavesivarat. Vedenhankinta perustuu alueella pääasiassa pohjaveden käyttöön. Jonkin verran hyödynnetään myös kallioperässä olevaa kalliopohjavettä. Pohjaveden kemiallinen laatu on pääosin hyvä. Kuten muuallakin Suomessa pohjavedet ovat lievästi happamia. Käyttöä vaikeuttaa paikoin luontaisesti korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Rapakivialueella vesienhoitoalueen eteläisimmässä osassa ongelmana on paikoin pohjaveden korkea fluoridipitoisuus. Radonpitoisuudet ovat pai- 6 koitellen keskimääräistä korkeampia erityisesti Pohjois-Karjalan eteläosan ja Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla, jotka sijaitsevat graniittialueilla tai niiden läheisyydessä. Joillakin pohjavesialueilla ihmistoiminnasta aiheutuneet päästöt ovat pilanneet pohjavesiä. Pohjavesien määrällistä ja kemiallista laatua seurataan nykyisin monin paikoin liian vähän vesienhoidon tarpeisiin nähden. Jatkossa pohjavesien seuranta tuleekin tehostumaan. Monet pitkittäisharjut ovat merkittäviä muodostumia pohjavesivarojen kannalta. Vuoksen vesienhoitoalueella on hieman yli tuhat neliökilometriä vedenhankinnan kannalta tärkeitä I-luokan pohjavesialueita. Niiden arvioitu muodostuva vesimäärä on noin m 3 päivässä. I-luokan pohjavesialueista 67 eli yli 40 % on alustavasti arvioitu riskialueiksi, joilla esiintyy ihmistoiminnan aiheuttamia ongelmia; merkittävimmät ovat asutus ja maankäyttö, teollisuus ja yritystoiminta, liikenne ja tienpito sekä maa-ainesten otto. Riskinalaisten pohjavesialueiden ominaispiirteet selvitetään tarkemmin ja alueille laaditaan suojelusuunnitelmat. Vuoksen vesienhoitoalueella on 141 pohjavedenottamoa, joissa vedenottomäärä on yli 100 m 3 päivässä. Niistä lähes kaikki ovat yhdyskuntien käytössä. Vedenoton kokonaismäärä on noin m 3 päivässä, mikä on noin 17 % arvioidusta muodostuvasta pohjavesimäärästä. Lisäksi alueella on 15 tekopohjavesilaitosta, joilla imeytettävä vesimäärä on keskimäärin yli 100 m 3 päivässä. Pohjaveden käytön on ennustettu kasvavan vesienhoitoalueella 12 % vuoteen 2015 mennessä.
7 Pintavesien laadussa alueellisia eroja Vuoksen vesienhoitoalueella Vuoksen vesienhoitoalueen pintavedet ovat uusimman veden käyttökelpoisuusluokituksen (v ) mukaan valtaosin erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Suuri osa erityisesti Saimaan osa-altaista ja muista vesienhoitoalueen suurista järvistä ja siten suuri osa myös koko vesipinta-alasta kuuluu parhaimpaan luokkaan. Koska veden värin määräävä humus on yksi kyseisen veden- 7 laatuluokituksen kriteeri, ovat monet turvemaavaltaisten metsäalueiden vesistöt luokiteltu laadultaan tyydyttäviksi. Iisalmen reitin maatalousvaltaisten alueiden välttäväksi tai huonoksi luokiteltujen vesistöjen tila johtuu luontaisen rehevyyden, ruskeavetisyyden ja järvien mataluuden ohella pitkälti maatalouden rehevöittävästä vaikutuksesta. Myös pistekuormittajien, kuten taajamien jätevesien ja teollisuuslaitosten vaikutus näkyy monin paikoin luokituksessa. Jokivesien laatu on yleisesti ottaen heikompi kuin järvien.
8 Vesien tilan luokittelu uudistuu Koska Euroopan yhteisön alueella vesien tilaa tarkastellaan jatkossa yhtenäisin mittarein, pinta-, pohja- ja rannikkovesien tilan arviointi- ja seurantajärjestelmät on uudistettava. Vesiensuojelun perustana tulee jatkossa olemaan pinta- ja pohjavesien tilan arviointi, jossa tarkastellaan pinta- ja pohjavesien nykytilaa suhteessa arvioituun luonnontilaan. Jokien, järvien ja rannikkovesien tilan arviointi alkaa tyypittelyllä. Vedet ryhmitellään niiden luontaisten ominaisuuksien perusteella. Tyypittelytekijöitä ovat sisävesissä muun muassa vesistön koko, valumaalueen pinta-ala ja maaperän ominaisuudet sekä veden humuspitoisuus ja syvyyssuhteet. Aiempaa enemmän biologista seurantaa pintavesistöissä Vesistöseurannoissa pääpaino on ollut fysikaalis-kemiallisten tekijöiden, kuten ravinnepitoisuuksien ja happea kuluttavien aineiden ja muiden muuttujien laboratoriomittauksilla. Näiden tekijöiden selvittäminen jatkuu edelleen. Vesiympäristölle myrkyllisiin ja muihin vaarallisiin aineisiin ja niiden vesiin pääsyn estämiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Myös merkittävät säännöstelyn, patoamisen ym. tekijöiden aiheuttamat muutokset huomioidaan vesien tilan arvioinnissa. 8 rehevä järvi voi olla luokitukseltaan hyvä tai erinomainen, jos se on lähellä luonnontilaansa eli siihen ei kohdistu tai ei ole kohdistunut ihmisen aiheuttamaa merkittävää muutosta. Järvien pohjassa esiintyvät lahnaruohot voivat osaltaan ilmentää vesistöjen ekologista tilaa. Kuvassa tummalahnaruohoa Karjalan Pyhäjärveltä. Pintavedet luokitellaan erinomaiseen, hyvään, tyydyttävään, välttävään ja huonoon luokkaan. Pohjavedet jaetaan veden laadun ja riittävyyden perusteella hyvään ja huonoon luokkaan. Uusi luokittelu kuvaa ihmistoiminnan aiheuttamaa vesistön ekologisen tilan tai pohjaveden kemiallisen tai määrällisen tilan muutosta. Sen avulla havaitaan ja päätetään, missä erityisesti tarvitaan panostusta vesiensuojeluun, jotta tavoite eli vesien hyvä tila saavutetaan vuoteen 2015 mennessä. Organisoitua yhteistyötä Vuoksen vesienhoitoalueelle Rantavyöhykkeen pohjaeläinten näytteenottoa varsihaavilla. Tulevassa luokittelussa on tarkoituksena huomioida koko vesiekosysteemin tila. Seurannan pääkohteita ovat vuoden 2007 alusta lähtien vesien eliöryhmät kuten vesikasvit, pohjaeläimet, planktonlevät sekä kalat. Esimerkiksi ruskea humusjärvi tai ravinteikas Vuoksen vesienhoitoalueen (VHA1) vastuuviranomaisia ovat Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukset sekä edellä mainituilla alueilla toimivat TE-keskusten kalatalousyksiköt. Viranomaiset huolehtivat vesienhoidon tehtävistä omilla toimialueillaan. Etelä- Savon ympäristökeskus toimii Vuoksen vesienhoitoalueen yhteensovittavana viranomaisena, joka kokoaa muun muassa alueellisten ympäristökeskusten tietoja vesienhoitosuunnitelmaa ja raportointia varten.
9 Vuoksen vesienhoitoalue rajoittuu idässä Venäjään, jonka kanssa pyritään yhteistyöhön jotta direktiivin tavoitteet saavutetaan vesienhoitoalueella. Vuoksen vesienhoitoalueella toimii alueellisten ympäristökeskusten edustajista sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköiden edustajasta koottu ohjausryhmä. Ryhmä päättää muun muassa vesienhoitoalueen työskentelyn suuntaviivoista ja sopii vesienhoitoalueen yhteisistä asioita. Kunkin ympäristökeskuksen toimialueelle on perustettu sidosryhmätyötä varten yhteistyöryhmä, joka koostuu vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista sekä elinkeinojen, järjestöjen, vesialueiden omistajien ja vesien käyttäjien edustajista. Yhteistyöryhmä osallistuu vesienhoidon suunnitteluun ja vesienhoitosuunnitelman valmisteluun. Ryhmä tekee alueelliselle ympäristökeskukselle ehdotuksia vesienhoidon tavoitteista sekä seuraa vesien käytön, suojelun ja tilan kehittymistä alueellaan. Ryhmän jäsenet toimivat lisäksi tiedotuskanavana taustatahojensa ja yhteistyöryhmän välillä. Vesienhoitoalueille laaditaan hoitosuunnitelma 9 Euroopan komissiolle. Ensimmäinen vesienhoitosuunnitelma valmistuu vuonna 2009 ja se tarkistetaan kuuden vuoden välein. Vuoksen vesienhoitoalueelta on tähän mennessä valmistunut alustava selvitys alueen tärkeimmistä pinta- ja pohjavesistä sekä vesiin kohdistuvasta kuormituksesta (ks. lisätiedot). Vesienhoitoalueilta tehdyistä selvityksistä on koottu valtakunnallinen raportti, joka toimitettiin EU:n komissiolle alkuvuodesta Kansalaiset mukaan vaikuttamaan Kaikkien kansalaisten kannattaa osallistua vesiensuojelutyöhön, koska vesien tila koskettaa meitä kaikkia. Hoitosuunnitelmaehdotukseen ja siihen sisältyviin asiakirjoihin on kaikilla mahdollisuus tutustua ja ottaa niihin kantaa suunnitelman kolmessa eri valmisteluvaiheessa vuosina (ks. vesienhoidon aikataulu). Kuultavana olevat vesienhoitoalueen asiakirjat julkaistaan Vuoksen vesienhoitoalueen verkkosivuilla sekä kuntien ilmoitustauluilla ja sanomalehdissä. Asiakirjoja voi kommentoida puolen vuoden ajan Internetin kautta tai kirjallisesti. Vuoksen vesienhoitoalueelle laaditaan vesiensuojelun pohjaksi vesienhoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma on kokonaisvaltainen kuvaus vesistöjen ominaispiirteistä ja siihen kuuluu: arvio vesien tilasta ja vesiin kohdistuvista ihmistoiminnan vaikutuksista ympäristötavoitteet pinta-, pohja- ja rannikkovesille toimenpideohjelma, jossa esitetään suunnitelmat tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä kuten päästöjen vähentämisestä ja vesistöjen kunnostuksesta Vuoksen vesienhoitoalueella alueittain yhteistyöryhmissä kootut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelmat kootaan koko vesienhoitoaluetta koskevaksi suunnitelmaehdotukseksi, jonka yhteensovittamisesta vastaa vesienhoitoalueen ohjausryhmä. Valtioneuvosto vahvistaa vesienhoitosuunnitelmat, jonka jälkeen ne toimitetaan Vesienhoitoa koskevaa tietoa jaetaan kansalaisille muun muassa yleisötapahtumissa. Kuva on otettu Mikkelin Kalamarkkinoilta. Kansalaisille on tarjolla ajankohtaista alueellista ja valtakunnallista tietoa vesien hoidosta Vuoksen vesienhoitoalueen, alueellisten ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön Internetsivuilla. Alueellisissa ympäristökeskuksissa järjestetään avoimia sidosryhmätilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia vesienhoitoa koskevia asioita ja joissa jokaisella on mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen.
10 10 Vesienhoidon aikataulu direktiivin voimaantulo alustava katsaus tärkeistä vesienhoitoalueen hoitoa koskevista kysymyksistä (kuuleminen 6/2007) kansalliset säädökset (laki vesienhoidosta ja asetus vesienhoitoalueista) voimaan ehdotus hoitosuunnitelmaksi ja toimenpideohjelmaksi (kuuleminen 6/2008) alustava selvitys vesienhoitoalueiden merkittävimmistä vesistä (maaliskuu 2005) - vesienhoitoalueiden yhteistyöryhmien toiminta käynnistyy - pinta-, pohja- ja rannikkovesien tyypittely valmis vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisaikataulu ja työohjelma (kuuleminen 6/2006) - pinta- ja pohjavesien uudistettu seuranta alkaa vesienhoitoalueen hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma julkaistu - toimenpiteiden toteuttaminen alkaa vesien tilatavoitteet toteutuneet? - uusi hoitosuunnitelmakausi alkaa LISÄTIETOJA: Vesiensuojelu: > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu Vuoksen vesienhoitoalue: > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoitoalueet > Vuoksen vesienhoitoalue Alustava selvitys Vuoksen vesienhoitoalueen merkittävimmistä vesistä: > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoitoalueet > Vuoksen vesienhoitoalue > Selvitykset Vesipuitedirektiivi: > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö > EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi Vesienhoito Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa: > Kaakkois-Suomi > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö (VPD) Vesienhoito Etelä-Savon ympäristökeskuksessa: > Etelä-Savo > Ympäristönsuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö Vesienhoito Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa: > Pohjois-Savo > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö Vesienhoito Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa: > Pohjois-Karjala > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesipuitedirektiivi Pohjois-Karjalassa Vuoksen vesienhoitoalueen ympäristökeskusten ja työvoima- ja elinkeinokeskusten kalatalousyksiköiden yhteystiedot: Organisaatio Osoite Puhelin / faksi Sähköposti Etelä-Savon ympäristökeskus Pohjois-Savon ympäristökeskus Jääkärinkatu 14, Mikkeli Sepänkatu 2 B, PL 1049, Kuopio Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Torikatu 36, PL 69, Joensuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kauppamiehenkatu 4, PL 1023, Kouvola Etelä-Savon TE-keskus Mikonkatu 3 ja 5, PL 164, Mikkeli Pohjois-Savon TE-keskus Käsityökatu 41, PL 2000, Kuopio Pohjois-Karjalan TE-keskus Kauppakatu 40 B, PL 8, Joensuu Kaakkois-Suomen TE-keskus Salpausselänkatu 22, PL 1041, Kouvola puh: fax: puh: fax: puh: fax: puh: fax: puh: fax: puh: fax: puh: fax: puh: fax: palvelu.virastotunnus@ymparisto.fi (palvelu=kirjaamo, virastotunnus=esa) palvelu.virastotunnus@ymparisto.fi (palvelu=kirjaamo, virastotunnus=psa) palvelu.virastotunnus@ymparisto.fi (palvelu=kirjaamo, virastotunnus=pka) palvelu.virastotunnus@ymparisto.fi (palvelu=kirjaamo, virastotunnus=kas) etela-savo@te-keskus.fi pohjois-savo@te-keskus.fi pohjois-karjala@te-keskus.fi kaakkois-suomi@te-keskus.fi Lisätietoja Vuoksen vesienhoitoalueelta antavat alueellisten ympäristökeskusten lisäksi Etelä-Savon ympäristökeskuksessa seuraavat henkilöt: Hydrobiologi Pertti Manninen, puh , etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Suunnittelija Juho Kotanen, puh , etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Julkaistu syyskuussa 2005 Kuvat ja kartat: Juho Kotanen Piirrokset: Hannele Mäkelä
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotVesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotVesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia
Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotPäivitetty joulukuu Vesienhoito uudistuu
Päivitetty joulukuu 2005 Vesienhoito uudistuu Kuva Tuukka Pahtamaa Tavoitteena vesien hyvä tila Vesienhoidolle ja suojelulle on tulossa yhtenäiset tavoitteet EU:n jäsenmaissa. Vesienhoidon tavoite on vaativa:
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotTulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen
Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen 1 Lainsäädäntö Tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotAjankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta
Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta - alustus teemaan, kehityssuuntia Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.11.2018, Ikaalinen Ari Kangas Ympäristöministeriö Vesienhoito
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotHE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vesienhoidon järjestämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotMerkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotMaakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta
Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta Maakuntaliitot -maankäytön suunnittelu -aluekehitys Maakunnat (18 kpl) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotPohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.
Vesien- ja merenhoidon tehtävät 2016-18, organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.2017 Taina Ihaksi Vesienhoidon vaiheet Mauri Karonen 2 Suunnitelmat
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotTORNIONJOEN VESISTÖALUEELLE PERUSTETTAVA KANSAINVÄLINEN VESIENHOITOALUE
TORNIONJOEN VESISTÖALUEELLE PERUSTETTAVA KANSAINVÄLINEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS SUOMEN PUOLEISEN ALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004 2 1 JOHDANTO Tämä raportti on EY:n vesipolitiikan
LisätiedotPohjaveden suojelu Pohjois- Savossa
Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa Ajankohtaista 2019 9.4.2019 Pohjavesialueiden uudelleen luokittelu Luokittelu perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä ja siihen liittyvään asetukseen Työ aloitettu
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotPohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset
Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet
LisätiedotPohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma
Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma
LisätiedotVesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus
Vesienhoito hallinnonuudistuksessa Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä 23.5.2018 Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus 1 2 14 000 htv Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen vuosibudjetit yhteensä noin 1 200 000 000 euroa
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotVesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta
Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotPelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotVesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa
Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista
Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla
LisätiedotOULUJOEN IIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004
OULUJOEN IIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004 2 1 JOHDANTO EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artikla edellyttää, että kullakin vesienhoitoalueella
LisätiedotHaitallisten aineiden päivä. Juhani Gustafsson
Haitallisten aineiden päivä Juhani Gustafsson 12.3.2019 Pintavesien kemiallinen tila Euroopassa Ilman UBI-aineita EEA julkaisi kesällä 2018 jäsenmaiden raporttien pohjalta raportin Euroopan vesien tilan
LisätiedotVesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä
Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4 Timo Yrjänä 16.11.2016 Organisointi ja ohjaus Vesitalous, vesihuolto ja pohjavesitehtäviä, vesien- ja merenhoitoa, ympäristötiedon
LisätiedotALUSTAVA SELVITYS KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ
ALUSTAVA SELVITYS KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ TAMMIKUU 2005 1. JOHDANTO EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) 5 artikla edellyttää, että kullekin direktiivin
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu
Toimenpiteiden suunnittelu Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä/ Lapland ELY-centre 1. ENSIMMÄISEN SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN - Toimenpiteiden päivittämisen ensimmäisessä
LisätiedotNosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotUudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005)
Muistio 29.9.2005 Dnro UUS 2005 R 13 56 Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005) Aika: 26.8.2005 klo 9.30 11.30 Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, Helsinki Läsnä: Liite
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotVesivarojen hallinta ja vesihuolto
Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotVesienhoito Keski-Pohjanmaalla
Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra
LisätiedotMiten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019
LisätiedotVesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö
Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKEMIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004
KEMIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004 2 1 JOHDANTO Tämä raportti on EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artiklan edellyttämä alustava selvitys
LisätiedotEhdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015. Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon
Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon SISÄLLYS 1 Johdanto... 7 1.1 Vesienhoitosuunnitelmien tarkoitus...7 1.2 Vesienhoitosuunnitelmien
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,
LisätiedotEhdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus
Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS ja TRHS-ehdotuksista 1.10.2014-31.3.2015 www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
LisätiedotVesien tila hyväksi yhdessä
Raportteja 53 2012 Vesien tila hyväksi yhdessä Vaikuta vesienhoidon työohjelmaan ja keskeisiin kysymyksiin Vuoksen vesienhoitoalueella 2016-2021 Juho kotanen (toim.) pertti manninen (toim.) anne petäjä-ronkainen
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotVesien tila hyväksi yhdessä
Vesien tila hyväksi yhdessä Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 PERTTI MANNINEN (TOIM.) JUHO KOTANEN (TOIM.) 1 VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ EHDOTUS VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN
LisätiedotEU ajankohtaiset vesihoidosta. Juhani Gustafsson Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi , Helsinki
EU ajankohtaiset vesihoidosta Juhani Gustafsson Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi 27.-28.8.2019, Helsinki Vesipuitedirektiivin toimeenpanon tuki CIS ohjelma vuosille 2019-2021 hyväksytty
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2012 1 (8) 389 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (7) 321 Lausunto vesien hoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotRAPORTTEJA Vaikuta vesiin. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella
RAPORTTEJA 72 2017 Vaikuta vesiin Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2022 2027 RAPORTTEJA 72 2017 VAIKUTA VESIIN Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma
LisätiedotPohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta
Lisätiedot