Sosiaalityön paikka sote-uudistuksessa Pekka Karjalainen erikoistutkija Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1
Esityksen sisältö Poimintoja THL:n sote-järjestämislakiluonnoksen vaikutusten ennakkoarvioinnista Sosiaalityön tilannekuva Miten saadaan kiinni paljon tukea tarvitsevista ihmisistä? Ulos toimistosta! Sosiaalityön jalkautuminen Vaikuttavuus lisää tehokkuutta vai uudenlaisia sisältöjä sosiaalityöhön? Onko aikuissosiaalityössä elämää toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen? 28.9.2016 Pekka Karjalainen 2
OSA I: Sosiaalipalvelut sotessa 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 3
Poimintoja THL:n sotejärjestämislakiluonnoksen vaikutusten ennakkoarvioinnista: Lakiluonnos tarjoaa nykyistä paremmat edellytykset toteuttaa välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille luo edellytykset parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta palvelujen saamisessa. Pitkällä aikavälillä mahdollisuus kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Kansallinen ja maakunnallinen ohjausjärjestelmä on kokonaisuutena toistaiseksi vaikeasti hahmotettavissa. Ei ole pääteltävissä, mille taholle viranomaisvastuu ja vastuu merkittävän julkisen vallan käytöstä uudessa rakenteessa kuuluvat. 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 4
Valinnanvapautta koskevan lainsäädännön valmistelu on kesken. Sen linjauksilla tulee olemaan väistämättä vaikutuksia myös järjestämislakiin. Valinnanvapausmallin ja tuottajakunnan toimintaehtojen yksityiskohdat ovat vielä ratkaisematta. Suurena haasteena on sovittaa yhteen kuntiin jäävät palvelut ja maakuntien järjestämisvastuulle siirtyvät palvelut. 5 yhteistyöaluetta koordinoivat, mutta eivät ohjaa siihen kuuluvien maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamista. Epäselvää on, miten yhteistyöalue käytännössä toteuttaa sille asetettavat lukuisat koordinointitehtävät ja sopimukselliset velvoitteet. Velvoite yhtiöittää valinnanvapauden piiriin tulevat maakunnan omat palvelut saattaa myös purkaa toimivat integroidut palvelurakenteet. (Eksote, Siun Sote) Muutosprosessi on tietohallinnon näkökulmasta erittäin suuri ja kestää yli vuosikymmenen 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 5
Sote asiakkaan näkökulmasta: Asiakaskeskeisen integraation toteutuminen riippuu lain toimeenpanosta sekä järjestäjän ohjauskeinoista sekä palvelutuotannon toteutustavasta. Asiakaskeskeinen integraatio edellyttäisi mahdollisimman täydellistä tiedon integraatiota, joka ei näytä toteutuvan. Tiukka talouskuri ja mahdollinen asiakasmaksujen korottaminen ja omavastuun lisääminen vaarantavat riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen toteutumisen. Monituottajamalli edellyttää vankkaa järjestämisosaamista, jota kaikilla maakunnilla ei vielä välttämättä ole riski monia eri palveluja tarvitsevien asiakkaiden osalta 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 6
Lakiluonnoksessa esille tuodut lain tarkoitukset: Väestön hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen Väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Luoda asianmukaiset edellytykset hoitoon tai palvelujen piiriin pääsylle Koko maassa on saatavilla riittävät ja yhdenvertaiset palvelut Palvelurakenteen tulee myös olla kustannusvaikuttava ja tuottavuudeltaan hyvä 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 7
Näin tavoitteisiin pyritään: 1. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. 2. Palveluja voi järjestää ainoastaan järjestämisvastuuseen määritelty maakunta. Palveluita voi tuottaa ainoastaan maakunnan omistama palvelulaitos, yksityinen yritys tai yhteisö. 3. Palvelut kootaan suurempiin kokonaisuuksiin. Fyysisesti palveluita siis kootaan maakuntakeskuksiin ja paikkakunnille, joissa on keskussairaala tai yliopistollinen sairaala. Lähipalveluita tarjotaan kattavasti paikkakunnasta riippumatta. 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan. 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 8
Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Tuottaminen pois kunnilta ja kuntayhtymiltä palvelut yksityistetään palvelu/palvelukokonaisuus tai muu tuote on oltava selkeästi määritelty. Miten palvelutuotanto esimerkiksi sosiaalipalveluissa määritellään? Onko esimerkiksi SHL:n (2014) mukainen sosiaalipalvelu kokonaisuus, joka kilpailutetaan yksityisillä palveluntuottajilla? Voiko yksityinen palveluntuottaja tai yhteisö tarjota tuottavansa ainoastaan jotain osaa SHL:n 11 mainituista sosiaalipalveluista? Jos sosiaalityön palveluissa ei ole tuottajilla tarjota riittävää SHL:n mukaista palvelupakettia (esim. asiantuntemusta puuttuu rakenteellisesta tai yhdyskuntatyöstä, mutta sitä on tarjota aikuisten taloudellisten ongelmien käsittelemisessä) voiko ns. helpot ja rahakkaat palvelut tuottaa yksityisissä yrityksissä ja vaikeat ja taloudellisti tuottamattomat jäädä maakunnan omassa yrityksessä? 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 9
Kilpailuasetelma suosii suuria ja edullisesti palveluja tuottavia yrityksiä ja yhteisöjä kustannukset voidaan pahimmassa tapauksessa polkea alas (esim. osan palveluista ulkoistaminen halpatuotantomaihin). Pienet, mutta mahdollisesti vaikuttavia ja laadukkaita palveluita tarjoavat toimijat eivät tässä kilpailussa tule pärjäämään. 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 10
Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin Millaiset palvelut tullaan keskittämään ja mitkä tuodaan asiakkaalle lähipalveluna. Onko sosiaalipalvelu lähipalveluna annettavaa peruspalvelua vai sekä keskitettävää palvelua että lähipalvelua? Onko sosiaalipalvelu jakamaton kokonaisuus vai tullaanko sitä jakamaan perus- ja erityispalvelujen tai muun perusteella? Sosiaalipalvelua tarvitaan yleensä pitkäkestoisesti ja asioinnin tulee olla vaivatonta ja helposti saavutettavaa ja saatavaa. Suuruuden logiikalla voidaan varmistaa se, että palveluja tarjotaan yhdenvertaisesti, mutta se ei tarkoita palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta tai saatavuutta. 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 11
Vaikka lähipalveluja kehitetään, osa tärkeistäkin palveluista siirretään digitaaliseksi tai palvelu ei ole tarpeeksi intensiivistä tai heikompien asiakkaiden kykyjen, taitojen tai resurssein saavutettavissa. Sosiaalityössä paneutuvat ja tehostetut työmenetelmät on todettu vaikuttavimmiksi, joten palvelujen osittaminen lähipalveluksi ja joksikin muuksi palveluksi ei aina ole mahdollista. Palveluiden integrointia on perusteltu yhteisillä asiakas- ja potilasryhmillä, mutta myös kustannussäästöillä. Integraatiota ei tulisi kuitenkaan toteuttaa itseisarvoisesti, vaan tavoiteorientoituneesti. Eli saumattomuutta tulee kehittää sinne, missä yhteistyö lisää asiakkaan saaman hoidon ja tuen vaikuttavuutta. Integroinnin näkökulmasta sosiaalipalvelujen asiantuntemus on turvattava niin, että esimerkiksi resurssisyistä sosiaalityön pilkkominen ei mahdollistu (esimerkiksi osan asiakkaiden ohjaustai neuvontatyöstä siirtäminen verkkoon, muille ammattiryhmille). Sosiaalihuollon asiantuntemus tarvitsee kehittyäkseen myös sosiaalialan koulutuksen omaavan johtohenkilöstön. 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 12
Palvelujen saatavuus Korostetaan, että palvelujen on oltava lähellä asiakkaita. Saatavuus ja saavutettavuus pyrkii kuitenkin olemaan sitä heikompaa, mitä suurempiin hallinnollisiin alueisiin mennään. Laissa ei ole haluttu määritellä, mitä saatavuudella ja saavutettavuudella tarkoitetaan (esim. fyysinen välimatka palveluihin, asiakkaalle välitettävä tieto palvelun olemassaolosta ja oikeuksista palveluihin, asiakasryhmittäin varmistettu esteetön pääsy palveluun ja palvelun saamisen määräajat). Saatavuus ja saavutettavuus pykälä tärkeä heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten kohdalla, joiden kyvyt selviytyä palvelujärjestelmässä ovat heikot (esim. liikuntaesteiset, julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen, kyvyt selviytyä sähköisissä palveluissa). Tulisi vielä varmistaa, että kustannustehokkuus ei saa olla ainut syy palvelujen keskittämiseen. 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 13
Valinnanvapaus ja asiakaslähtöisyys Paljon korostettu valinnanvapaus jää lakiluonnoksessa vielä epäselväksi, miten se sosiaalipalvelujen asiakkaan kohdalla tulee tapahtumaan. Mistä asiakas valitsee palveluita, jos hänellä on vaikeasti määriteltäviä ongelmia esimerkiksi talouden, mielenterveyden, elämänhallinnan ja ihmissuhteiden alueella? Tuottaako laki mahdollisuuden, että sosiaalityön tukea tarvitseva asiakas voi oikeasti valita yrityksen tai yhteisön, josta saa apua näihin kaikkiin ongelmiinsa? Miten tämä kokonaisuus rakennetaan palvelutuotannossa? 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 14
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointi Lakiluonnoksessa vaikuttavuuden arviointiin ja lain toteutumiseen liittyvään seurantaan liittyviä arviointi- ja seurantatehtäviä on asetettu maakunnille, STM:lle ja THL:lle. Palvelujen tuottajien ohjaaminen ja arviointi on kuitenkin laissa edelleen liian väljästi määritelty (33 ). Vaikuttavuustietoa on koottava uusissa sote-rakenteissa eri tasoilla (asiakasrajapinta, kunta, alue, maakunta). Tietoa tarvitaan palvelujen ohjaukseen, tarpeiden ennakointiin, resurssien suuntaamiseen ja palveluntuottajien uudelleenarviointiin. 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 15
Vaikuttavuus ja mittarit Vertailukelpoista tietoa tuottava vaikuttavuuden arviointi edellyttää mittareita, indikaattoreita ja niiden kokoamiseen ja analysointiin tarvittavia järjestelmiä. Esimerkiksi THL:n kehittämä AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin on siirrettävissä kuntien käyttöön jo ennen lain voimaantuloa. Nykytilanteessa esteenä kuntien asiakastietojärjestelmät, jotka ovat erilaisia ja vaikuttavuuden integrointi järjestelmiin on hankalaa ja maksullista. Lainsäädännön tasolla olisi määriteltävä, millaista tiedonkeruuta palvelujen vaikuttavuudesta tulee tehdä, millaisilla mittareilla ja lopulta myös se, kenen vastuulla on palvelujen arviointi tuotetun mittaritiedon perusteella. Laadullisen ja kokemusperäisen tiedon lisäksi tarvitaan vertailukelpoista määrällistä tietoa palvelujen vaikuttavuudesta. Vaikuttavuuden arvioinnilla on kauaskantoiset seuraukset tehtiinpä sitä huonosti tai hyvin. 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 16
Osa II: Sosiaalityön paikka 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 17
Sosiaalityön tilannekuva Sosiaalityön resursseja on kunnissa suunnattu pitkälti työttömyyden hoitoon sekä toimeentulotukeen Sosiaalityötä on pyritty tehostamaan nopeuttamalla toimeentulotuen käsittelyaikoja, asiakkaiden tarvearviointia, aktivointimääriä ja sakkolistalta poistamisia Käytetyimpiä menetelmiä: neuvonta, ohjaus, talouteen liittyvien ongelmien selvittely, erilaisten suunnitelmien tekeminen, palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta Käytännöt ovat usein toimistokeskeisiä ; hallinto, lait ja määräajat ohjaavat sosiaalityön toteuttamista Sosiaalityössä pyritään tukemaan yksilöitä olemassa olevissa olosuhteissa, ei muuttamaan sosiaalisia ongelmia aiheuttavia rakenteita. Yhdyskuntatyö ja rakenteellinen sosiaalityö vähäistä Sosiaalityössä tehdään yhteistyötä useiden tahojen kanssa, paikoin yhteistyö koetaan toimimattomaksi Yhteistyöverkostoissa sosiaalityön tehtävänä on usein kokonaisvastuun kantajan rooli Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan - miten asiakas saa sosiaalityön palvelut? 5
Mitä merkitsee sosiaalityölle ja -ohjaukselle & asiakkaille? Mahdollisuuksia Uhkia Sosiaalityön tehtävän kirkastuminen (sosiaalityön ideaali) Sosiaalityö ei kykene profiloitumaan Tehtävärakenteiden selkiytyminen Asiakkaat saavat toimeentulotuen sosiaalityön palvelut nopeammin&parempina Kilpailu tehtäväalueilla Asiakkaat kärsivät työn- ja vastuunjaon epäselvyyksistä Byrokratia vähenee Tehostettua sosiaalityötä sitä tarvitseville menetelmät kehittyvät, vaikuttava sosiaalityö Byrokratia lisääntyy Asiakasvalikointi ja (palvelu)ohjaus ei toimi: Interventiot ja niistä hyötyvät eivät kohtaa Vihdoin yhteisötyötä ja rakenteellista työtä, lähityötä, yhdyskuntatyötä? Byrokratiatyön toimistoperinne jatkuu (lankapuhelinkulttuuri) Sosiaalityön yhteiskuntasuhde kehittyy Sosiaalityötä ei tunnisteta kumppanina 28.9.2016 Pekka Karjalainen 19
Mitä sitten? Suuria rakenteellisia muutoksia - sosiaalityö paikallista lähipalvelua Miten paljon uudistamisen vaadetta voidaan sälyttää sosiaalityön itsensä vastuulle? Miten paljon kyse on yksilötason ominaisuuksista ja toisaalta rakenteellisista olosuhdetekijöistä? Kysymys kuitenkin Organisoinnista, johtamisesta ja työnjaosta Verkostosuhteista ja kumppanuuksista Osaamisesta / sosiaalityön metodista / orientaatioista 28.9.2016 Pekka Karjalainen 20
Miten saadaan kiinni paljon tukea tarvitsevista ihmisistä? 12.5.2016 S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 21
Sosiaalityötä vaikea saavuttaa Sosiaalityö ei läheskään aina tavoita kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, jotka tarvitsisivat palveluita. Asiakkaaksi tulon käytännöt ovat varsin monimutkaisia ja tietoa on vaikea saada. Useimmiten sosiaalityöhön pääseminen edellyttää asiakkaan omaa aktiivisuutta. Kolmannen sektorin tarjoama apu, kuten vertaistuki ja leipäjonot, ovat osittain korvanneet sosiaalityöltä saatua tukea. Jäykät toimintatavat ja kaavamaiset tulkinnat tukien myöntämisessä saattavat johtaa asiakkaiden kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin. 28.9.2016 S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 22
Asiakkaat toivovat vaivattomasti lähestyttäviä palveluita ja välittämistä Asiakkaiden näkökulmasta onnistuneen palvelun osatekijöitä ovat oma pitkäaikainen työntekijä yhteydenoton helppous matala kynnys palveluun pääsemiseksi mutkaton palvelu ennustettavasti maksettavat etuudet läpinäkyvä päätöksenteko 28.9.2016 S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 23
Asiakkaan ohjaaminen sosiaalityön palveluun Perustoimeentulotuki ei riitä asiakkaan taloustilanteen korjaamiseen. Asiakkaalla voi olla myös täydentävän ja/tai ehkäisevän toimeentulotuen tarvetta. Epäselvyyttä siitä, miten asiakkaat ohjataan Kelasta sosiaalityön palveluihin. Huoli: lisääntyykö asiakkaiden putoaminen palveluiden väliin. Osa toimeentulotuen asiakkaista ei välttämättä enää asioi sosiaalityössä, vaikka siihen olisi tarve. 12.5.2016 S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 24
Sosiaalipalveluja uudistettava asiakkaiden ehdoilla Palvelujen käyttäjillä on kokemusta, tietoa ja näkökulmia, jotka pitäisi ottaa lähtökohdaksi uudistuksia suunniteltaessa esim. asiakasraadit, kolmas sektori vahvemmin mukaan Palvelujen kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaaviksi työmarkkinoille siirtyminen ei voi olla ainoa tavoite sosiaalisen kuntoutuksen toimintamuodot vertaistuki kolmannella sektorilla Asiakaslähtöisyys on osoitettava läpi kunnallisen sosiaalihuollon. Prosessit on kuvattava palvelulupauksena, jonka toteutumista seurataan kunnan hyvinvointikertomuksessa. 12.5.2016 S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 25
Ulos toimistosta! Sosiaalityön siirtyminen asuinalueille ja verkostoihin asiakkaiden pariin 12.5.2016 Pekka Karjalainen 26
Sosiaalityö hakee paikkaansa Toimistokeskeisyydestä halutaan irti, mutta jalkautumiselle ei ole luotu sisältöjä. Sosiaalityössä on jääty odottamaan, mitä Kela-siirto tuo tullessaan. Sosiaalityön sisällölle, menetelmille työtavalle suuri kehittämistarve. Kokeiluja ollut, mutta kantamaan ne eivät ole lähteneet Jalkautumisesta puhutaan ja käytäntöjä pohditaan Sosiaalityön mahdollisuuksien nähdään avautuvan jalkauduttaessa Somen mahdollisuudet asiakkaiden tavoittamisessa ja yhteisösosiaalityön välineenä 12.5.2016 Pekka Karjalainen 27
Vaikuttavuus lisää tehokkuutta vai uudenlaisia sisältöjä sosiaalityöhön? 12.5.2016 Pekka Karjalainen 28
Vaikuttavan sosiaalityön mahdollistaminen Kunnissa on tehtävä uudistuksia, joiden avulla sosiaalityön asiantuntemus saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön: Sosiaali- ja terveydenhuollon välillä aloitetaan konkreettinen yhteistyö asioiden hoitamiseen liittyvien esteiden kartoittamiseksi ja poistamiseksi Sosiaalityöntekijät keräävät ja analysoivat asiakkaita koskevaa hyvinvointitietoa. Asiakastyöstä saadun tiedon perusteella kunnan on tehtävä toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuinja toimintaympäristöjen kehittämiseksi Usean eri menetelmän tavoitteenmukainen käyttö parantaa vaikuttavuutta Systemaattinen vaikuttavuuden arviointi Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan - miten asiakas saa sosiaalityön palvelut? 8
Vaikuttavat sosiaalityön menetelmät Sosiaalityön on tuotava esille sen tehtävät yhteiskunnallisena toimijana. Sosiaalityön tehtävät eriarvoisuuden poistamisessa, tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa ja yhteiskuntarauhan turvaamisessa on tuotava esille. Kunnissa on osoitettava selkeät resurssit sosiaalityössä tapahtuvaan ja muuhun sosiaalisten ongelmien poistamiseen tähtäävään työhön. Vaikuttavuustiedon kerääminen integroitava sosiaalityön asiakasprosessiin tietojärjestelmien kautta mittareiden mahdollisuus! Suoriteperustaisen seurannan ohella tarvitaan myös muunlaista seuranta- ja arviointitietoa 12.5.2016 S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 30
Onko aikuissosiaalityössä elämää toimeentulotuen siirtymisen jälkeen? + Viisi teesiä 12.5.2016 Pekka Karjalainen 31
Kuntien valmistautuminen toimeentulotuen uudistukseen 2017 Kuntien on parannettava sosiaalityön tarpeen tunnistamista eri palveluissa ja asiakkaiden ohjaamista sosiaalityöhön. Asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti haltuun. Sosiaalityön ammattilaisten palveluita siirretään pois toimistoista asuinalueille ja verkostoihin, joissa asiakkaiden tilanteisiin voidaan vaikuttaa parhaiten. Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen toimintatapojen ja sisältöjen uusiminen. Tuki on sosiaalityön väline, johon voidaan liittää myös muita asiakkaan hyvinvoinnin edistämiseen tarvittavia elementtejä. Asiakaslähtöisyyden omaksuminen kaikessa sosiaalityön kehittämisessä. Sosiaalitoimen asiakasraadit, jotka osallistuvat sosiaalityön kehittämiseen ja arviointiin yhdessä sosiaalityön ammattilaisten kanssa. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan - miten asiakas saa sosiaalityön palvelut? 7
Sosiaalityön periaatteet Kohtaamisen periaate Dialogisuuden periaate Tukemisen ja vahvistamisen periaate (empowerment) Asianajon periaate (advocasy) Jalkautumisen periaate Ei-byrokraattisuuden periaate Tavoitteellisuuden ja vaikuttavuuden periaate 28.9.2016 Pekka Karjalainen 33
Viisi askelta uudenlaiseen toimijuuteen Eniten tukea tarvitsevat ja kohtaamisen ongelma Reaktiivisuus Sosiaalityön paikka Sosiaalityön rooli ja kohdeongelma Sosiaalityön orientaatioperusta 28.9.2016 Pekka Karjalainen 34
Lähteet THL:n sote-järjestämislakiluonnoksen vaikutusten ennakkoarviointi: https://www.thl.fi/fi/-/thljulkaissut-ennakkoarvioinnin-sote-uudistuksesta Kivipelto, Minna: Sosiaalipalvelut ja sosiaalityö https://www.thl.fi/documents/2616650/2646346/sosiaalipalvelut+ja+sosiaality%c3%b6.pdf/5c8e1 867-d6ab-43a3-b91e-925b0bdd5f7d Sanna Blomgren, Jouko Karjalainen, Pekka Karjalainen, Minna Kivipelto, Paula Saikkonen ja Peppi Saikku (2016) Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 4/2016. Helsinki 2016. ISBN 978-952-302-647-6 (painettu). ISBN 978-952- 302-648-3 (verkko). http://www.julkari.fi/handle/10024/130515 Sanna Blomgren, Jouko Karjalainen, Pekka Karjalainen, Minna Kivipelto, Paula Saikkonen ja Peppi Saikku (2016) Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan miten asiakas saa sosiaalityön palvelut? Päätösten tueksi 1/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-608-7 Pekka Karjalainen & Minna Kivipelto & Ari Virtanen (2016) Toimeentulotuki. Teoksessa Peruspalvelujen tila 2016 -raportti. Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta. Valtiovarainministeriön julkaisu 9/2016, 151 164. http://vm.fi/documents/10623/307653/peruspalvelujen_tila-raportti_9_2014_ii_osa.pdf/4d39ad7b- 2372-4ce6-a57d-da436508792e 28.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 35