HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristönsuojeluosasto Nro YSO/10/2006 Dnro HAM-2005-Y-437-131 annettu julkipanon jälkeen 17.1.2006 ASIA Päätös Hannu ja Eija Hovion ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee uuden eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Hannu ja Eija Hovio Norantie 54, 19700 Sysmä Puh.nro: 03 7170600, 044 2609992 Y-tunnus: 1210651-5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan uuden lypsykarjanavetan toiminnalle. Eläinsuojaan tulee eläinpaikkoja 80 lypsylehmälle, 24 hieholle tai lihanaudalle ja 32 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuoja sijaitsee Sysmän kunnan Voipalan kylässä tilalla Piekkola, kiinteistörekisteritunnus 781-423-0004-0000. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 1.11.2005 suoritemaksu 1 200 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3820 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 38 20 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham Kauppakatu 11 C PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3950 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Kauppakatu 11 C PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 39 50 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 45 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Päijät-Hämeen seutukaavassa tila sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14), Päijänteen lähivalumaalueella (14.221). Päijänteen Kirkkolahden Antialanlahteen on rakennuspaikalta matkaa noin 700 m. Antialanlahti, johon osa lannan levityspelloista ja laitumista rajoittuu, kuuluu Sysmän suojeltuihin lintuvesiin ja on Natura 2000-aluetta. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Otamon I-luokan pohjavesialue (0678101) sijaitsee noin 4 kilometrin päässä. Suunnitellusta eläinsuojasta 400-700 m koilliseen, länteen ja kaakkoon sijaitsee useita muinaismuistokohteita, jotka eivät kuitenkaan sijoitu lannan levityspelloille. Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on rakennuspaikalta matkaa noin 400 m. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläinsuoja Suunniteltuun navettaan, joka on tyypiltään lämmin parsipihatto, tulee eläinpaikat 80 lypsylehmälle, 24 hieholle tai lihanaudalle ja 32 alle kuusi kuukautta va n- halle naudalle. Navettaan tulee koneellinen alipaineilmastointi ja lämmitys tapahtuu hakkeella. Lypsy tulee tapahtumaan lypsyrobotilla. Lannan varastointi Lannankäsittelymenetelmänä eläinsuojassa on lietelanta ja lantakäytävät varustetaan lantaraapalla. Valutusperiaatteella toimivien lietekuilujen ja pumppauskaivojen yhteistilavuus on 60 m 3. Lietesäiliötilavuutta rakennetaan 2 500 m 3, josta sadevesille on varattava noin 200 m 3. Lannan varastointiin on näin ollen käytettävissä hyötytilavuutta yhteensä 2 360 m 3. Enimmäiseläinmäärän vaatima vähimmäistilavuus ilman laidunnusta on 2 608 m 3 ja hakemuksen mukainen laidunnus huomioon ottaen 1 925 m 3. Tarvittavaa varastotilavuutta laskettaessa on otettava huomioon lisäksi lietesäiliöön johdettavat maitohuonepesuvedet, 200 m 3 sekä puristenesteet. Jaloittelutarha Lypsylehmille on suunniteltu rakennettavaksi kiinteäpohjainen, 400 m 2 :n suuruinen jaloittelutarha. Tarhan valumavedet on tarkoitus imeyttää kuivikkeeseen, joka vaihdetaan tarvittaessa ja levitetään suoraan pellolle. Jaloittelutarhan yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole esitetty hakemusasiakirjoissa.
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 3 Laidunnus Säilörehu Lannan levitys Alle kaksi kuukautta vanhoja vasikoita lukuun ottamatta kaikkia eläimiä laidunnetaan neljästä viiteen kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä 40 hehtaaria. Osalle laidunalasta on tehty perinnebiotoopin hoitosopimus ja näistä laitumista osa rajoittuu Antialanlahden Natura 2000-alueeseen. Laidunnettavat lehmät pääsevät vapaasti kulkemaan laitumelta navettaan lypsylle ja syömään. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, joka on käytössä noin 30 vrk kesässä ja jonka paikkaa vaihdetaan noin 5 vrk:n välein. Eläimet juovat kiertävistä juomakupeista tai vesistöön rajoittuvilla laitumilla vesistöstä. Esikuivattua säilörehua tehdään laakasiiloon noin 1 610 t vuodessa. Puristenesteet johdetaan 10 m 3 :n suuruiseen umpikaivoon ja edelleen lietesäiliöön. Puristeneste levitetään odelmalle säilörehun korjuun jälkeen. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 185 ha, josta omaa on 140 ha ja vuokrapeltoa 45 ha. Lantaa levitetään pääosin lähimmälle 80 hehtaarin peltoalalle. Lannan levitys tapahtuu hajalevityskalustolla. Lannasta levitetään 80 % viikoilla 17-21 eli ennen kevätkylvöjä ja 20 % viikoilla 22-40 eli rehunteon jälkeen nurmelle ja ennen syysviljan kylvöä. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Vesihuolto ja jäteveden käsittely Paras käyttökelpoinen tekniikka Tilakeskukseen tulee tilavuudeltaan 2 800 litran tuotantotoimintaan liittyvä dieselöljysäiliö. Säiliö sijoitetaan betonilaatalle ja mahdollisesti katokseen. Muita öljytuotteita, enintään 600 litraa, säilytetään konehallissa. AIV-liuokset, viljelyssä käytettävät torjunta-aineet ja peittausaineet hankitaan keväällä, joten niitä ei pääsääntöisesti säilytetä tilalla. Vähäisiä määriä kasvinsuojeluaineita säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Maitohuoneessa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Eläinsuoja liitetään kunnan vesijohtoverkostoon. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin. Maitohuoneen pesuvedet, joita arvioidaan syntyvän noin 200 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Lietelanta varastoidaan vesitiiviissä, alta päin täytettävissä lietesäiliöissä. To i- minnassa syntyvät jätevedet johdetaan lietesäiliöön tai viemäriverkostoon. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lietesäiliöiden sekoituksen ja lannan levityksen aikana. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla ja multaamalla liete välittömästi levityksen jälkeen kevä i- sin ja syksyisin levitettäessä.
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 4 Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin, koska lietelanta ja maitohuoneen jätevedet johdetaan ja varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla va l- tioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Omalla kalustolla tapahtuva liikenne on vilkkainta lannan levityksen ja rehunteon aikana. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään jätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittely- ja toimituspaikka kuolleet eläimet 1 200 kg destruktiolaitos, Honkajoki jäteöljy ja muut -- ongelmajätekeräys ongelmajätteet metalliromu -- metallinkeräys pilaantunut rehu -- kompostoidaan, levitetään peltoon Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään ulkona peräkärryssä tiiviin pressun päällä ja pressulla peitettynä. Pilaantunut rehu säilytetään laakasiiloissa ja levitetään peltoon. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliö on maan sisällä, joten rikkoutumisriski on suhteellisen pieni. Ongelmatilanteessa lietesäiliön ympärille voidaan tehdä suojavallit, joiden sisällä liete imeytetään kuivikkeeseen. Lietettä voidaan myös tarvittaessa siirtää noin 700 metrin päässä sijaitsevan vanhan tilakeskuksen lietesäiliöihin, jotka eivät muutoin ole käytössä. Liete- ja öljysäiliöiden sekä lannanlevityskaluston kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään vaadittaviin korjaustoimenpiteisiin.
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemusta ei ole täydennetty tai muutettu. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Sysmän kunnan virallisella ilmoitustaululla 10.11.-9.12.2005 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Lähilehti-nimisessä lehdessä 9.11.2005. Hakemuksesta on 7.11.2005 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on 1.12.2005 suoritettu maastotarkastus, josta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 7.11.2005 päivätyillä kirjeillä lausunnot Sysmän kunnan kunnanhallitukselta ja teknisen lautakunnan lupajaostolta. Sysmän kunnanhallitus toteaa 28.11.2005 päivätyssä lausunnossaan, että kyseessä on uuden toiminnan aloittaminen haja-asutusalueella, jolla ei ole yleis- eikä asemakaava. Seutukaavassa tila sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja. Kaavamääräysten mukaan suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemapiirteisiin ja turvata alueen peltojen säilyminen avoimina ja maatalouskäytössä. Rakennuspaikkoja ei maa- ja metsätalouden tarvetta lukuun ottamatta tulisi sijoittaa yhtenäisille peltoaukeille. Alueelle ei myöskään tule suunnitella mittavaa maa-ainesten ottoa. Tila rajoittuu osittain Kirkkolahden Antialanlahden lintuvesialueeseen. Tilan alueella on myös muutamia muinaismuistokohteita. Tila ei sijoitu pohjavesialueelle. Varsinainen tilakeskus tulee sijoittumaan etäälle suojelualueesta ja muinaismuistokohteista. Toiminnan aloittaminen ei ole vastoin kaavamääräyksiä. Sysmän kunnan kannalta on positiivista, että maatalousyrittäjien jo olemassa oleva toiminta laajentuu. Kunnanhallitus toteaa, ettei sillä ole asiaan huomautettavaa. Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto toteaa 7.12.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Lupajaosto kiinnittää huomiota tilan aikaisempaan eläinsuojaan, josta eläimet on tarkoitus siirtää rakennettavaan eläinsuojaan. Kyseisestä eläinsuojasta ei ole mainintaa ympäristölupahakemuksessa. Vanha eläinsuoja sijaitsee melko lähellä uutta tilakeskusta, joten vanhoja tiloja on helppo hyödyntää tarvittaessa. Mikäli vanha eläinsuoja tai lietesäiliö tulevat jossain vaiheessa olemaan esimerkiksi tilapäisesti käytössä, tulisi ympäristöluvassa olla siitä maininta. - Teknisen lautakunnan lupajaostolla ei ole muuta huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. - Kyseessä on uuden toiminnan aloittaminen maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Tila rajoittuu osittain seutukaavaan merkittyyn Kirkkola h-
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 6 den Antialanlahden lintuvesialueeseen, lisäksi tilan alueella on muutamia muinaismuistokohteita. Suojelualue ja muinaismuistokohteet ovat kuitenkin etäällä rakennettavasta eläinsuojasta. Toiminnan aloittaminen ei ole vastoin nykyisiä kaavamääräyksiä. Muistutukset Määräaikaan mennessä hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistuttaja A esittää 29.11.2005 päivätyssä muistutuksessa seuraavaa: - Muistuttaja omistaa Hannu Hovion kanssa puoliksi Piekkola tilan naapurissa sijaitsevan Hovila nimisen tilan. Hovilan tilalla on käynnissä halkomistoimitus. Maaoikeus on tehnyt halkomisen toteuttamisesta päätöksen, joka ei ole vielä lainvoimainen, koska valitusoikeutta päätöksestä on haettu korkeimmasta oikeudesta. Maaoikeuden ratkaisussa muistuttajalle jää asuinkäyttöön Hovilan tilan päärakennus. Hannu Hovion pellot ulottuvat noin 50 metrin päähän rakennuksesta. Muistuttajan omistukseen tulee maaoikeuden päätöksellä myöskin useita Päijänteen rantatontteja Hannu Hovion peltojen lähe i- syydessä. - Lietelantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. - Lietelanta tulisi levittää sulan maan aikana ja mullata vähintään neljän tunnin sisällä levittämisestä. Levityksessä kasvustoon tai odelmaan kasvukaudella tulee käyttää sijoitusmultainta tai letkulevitintä. - Kesantopellolle lietelantaa saisi levittää vasta välittömästi ennen kesantokauden jälkeisen kasvin kylvöä tai nurmen perustamista. - Lietelannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon yleiset viihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta ja välttää levitystä yleisinä juhlapyhinä. - Lietesäiliö tulee täyttää alta päin ja varustaa vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen minimoimiseksi. - Muistuttaja ei vastusta rakennushanketta, mutta lietteen käsittely on kuitenkin toteutettava asiallisesti ja hajuhaitat minimoivalla tavalla. Hakijan vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu 13.12.2005 päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, ettei anna vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Hannu ja Eija Hoviolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Sysmän teknisen lautakunnan lupajaoston lausunnossa on esitetty, että vanhassa tilakeskuksessa sijaitseva eläinsuoja ja lietesäiliöt tulisi ottaa huomioon ympäristöluvassa, mikäli em. eläinsuojaa tai lietesäiliötä käytetään vaikka vain tilapäi-
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 7 Lupamääräykset sesti. Onnettomuustilanteita varten tehdyn suunnitelman mukaan vanhan tilakeskuksen olemassa olevia lietesäiliöitä voidaan käyttää tilapäisesti lietteen varastointiin uuden eläinsuojan yhteyteen rakennettavan lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa. Koska vanhan tilakeskuksen eläinsuojaa tai lietesäiliöitä ei ole tarkoitus käyttää luvan tarkoittamaan normaaliin tuotantotoimintaan, eivät ne kuulu nyt käsiteltävän luvan piiriin. Muistutuksessa on esitetty vaatimuksia lannan levityksen suhteen. Lannan levitys pelloille ei ole luvanvaraista toimintaa. Lannan levitystä ja muuta peltoviljelyä säädellään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000), jonka noudattamista valvoo ympäristöviranomainen, sekä vapaaehtoisessa ympäristötukijärjestelmässä, johon toiminnanharjoittajan tila on liittynyt, ja jota valvoo TE-keskus. Luvassa vaadittava levitysala perustuu em. valtioneuvoston asetuksen määräyksiin. Myös hehtaarikohtaisia lannanlevitysmääriä, levitysajankohtia ja pakollisten suojakaistojen leveyksiä vesistöjen ja ojien varrella säädellään em. määräyksin. Jos lantaa levitetään sopimuspelloille, levityspeltojen haltija on vastuussa siitä, että em. lannan levitystä koskevia määräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvassa on kuitenkin annettu jätteitä ja jätehuoltoa koskevien ympäristösuojelulain 43 :n 1 momentin 2 kohdan ja 45 :n nojalla joitakin lannan levitykseen liittyviä määräyksiä, joilla pyritään estämään pohja- ja kaivovesien pilaantumisriski ja vähentämään levityksen aiheuttamaa hajuhaittaa. Määräykset eivät kuitenkaan sido mahdollisia sopimuspeltojen omistajia muutoin kuin lannan vastaanottosopimukseen mahdollisesti otetun ehdon perusteella. Muut lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Piekkola, kiinteistörekisteritunnus 781-423-0004-0000, sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 80 lypsylehmää, 24 hiehoa tai lihanautaa ja 32 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. 2. Toiminnassa syntyvä lietelanta on varastoitava vesitiiviissä, alta päin täytettävissä lietesäiliöissä. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta vähennettynä laidunnettavien eläinten laidunkauden
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 8 aikaisella lantamäärällä. Jos eläimiä laidunnetaan, varastotilavuuden tulee näiden eläinten osalta vastata vähintään kahdeksan kuukauden lannantuotantoa. Jos naudat pidetään laidunkautena yöt sisällä tai niillä on vapaa pääsy eläinsuojaan, varastotilavuutta tulee olla vähintään kymmenen kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Esikuivatun rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,05 m 3 /rehutonni. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet kerätään talteen. (YSL 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaant u- neen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. 4. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois.
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 9 5. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 6. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Eläinsuojan yhteyteen rakennettava jaloittelutarha tulee rakentaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Koska hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty jaloittelutarhan yksityiskohtaisia suunnitelmia, suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 7. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. 8. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan, lietesäiliön sekä mahdollisten jaloittelutarhojen kuivatusvesistä on järjestettävä. Kiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan tarvittaessa seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa sekä jaloittelutarhojen valumavesien aiheuttamaa kuormitus-
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 10 ta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 9. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto- tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. (YSL 7, 43, 45 ) Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä voidaan vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. 10. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle tai melulle altistuvissa kohteissa. Käytössä olevat lietesäiliöt tulee kattaa ja ne tulee pitää katettuna työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, sen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, tai meluhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan. 11. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää, 4 hiehoa tai lihanautaa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 62 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti.
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 11 12. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 13. Lanna n levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 14. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeus-
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 12 tapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvo n- taviranomainen. 15. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tä l- laisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 16. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännö l- lisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 17. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toi-
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 13 mitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinsuojakohtaiset eläinmäärät - tiedot laidunnettavista eläinmääristä - toteutuneet lantamäärät - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 14 21. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 22. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Sysmän kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonno n- suojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 )
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 15 Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Rakennettava eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella. Eläinsuojasta on matkaa lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön noin 400 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan hakemuksen mukaiselle eläinsuojalle ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä hä i- riintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 240-250 m. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on lypsykarjanavetta ja lupamääräyksissä edellytetään toimia hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Eläinten pito ei vaaranna alueella olevia muinaismuistokohteita eikä myöskään lintujen suojelualueen luontoarvoja. Suojelualueisiin rajoittuvien rantojen laiduntaminen on päinvastoin toivottavaa. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla 62 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella levitysalaa on 185 ha, joten myös levitysalan suhteen luvan edellytykset täyttyvät. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asia n- tuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteut u- misesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä.
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 16 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Hannu ja Eija Hovio saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Sysmän kunta, kunnanhallitus Sysmän kunta, teknisen lautakunnan lupajaosto Lupahakemuksen johdosta muistutuksen tehneet Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 17 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Sysmän kunnan virallisella ilmoitustaululla Lähilehdessä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö
Ympäristönsuojeluosasto 17.1.2006 HAM-2005-Y-437-131 18
Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e-mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300