LIITE 1 Kohdekuvauskortit - alueen nimi ja sijainti kartalla - kunnat, joille kohde sijoittuu - yleiskuvaus - teknistaloudelliset lähtökohdat - keskeiset ympäristövaikutukset - näkyvyysmallinnuskartta - vaikutuskohdekartta - liityntä sähköverkkoon - suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan - toteutusvalmius - epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet - luokitus Keski-Pohjanmaan IV vaiheen maakuntakaavan Liite 1 08/2014
LIITE 1 Aluekokonaisuus Honkakangas A; 74_702 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Honkakangas B; 74_701 Halsua Toisiinsa rajautuvat kohteet sijaitsevat Halsualla, vajaan 7 km etäisyydellä Lestijärven keskustasta ja 16 km etäisyydellä Halsuan keskustasta. Kohde on noin 150-170 m mpy. Maasto on loivasti itään päin kohoavaa. Alue on ojitettua suota ja metsää, jonka lisäksi alueen keskiosassa on runsaasti luonnontilaista vetistä suota. Alueen itäpuolelle 1,3-1,5 km etäisyydelle sijoittuu kaksi järveä, Iso-Lemmistö ja Kivestönjärvi sekä Haukilampi. Asutusta on alueen länsipuolella. Se myötäilee Pahkapuroa, Hautakoskentietä ja Lestijärventietä. Lähin taajaan asuttu alue on Lestijärvi (7,5 km). 1 Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen määrä /km 2 Lähialueella < 2 km asuntoja A 6,85 6,25 20,55 58,00 1,32 3,36 9 B 15,94 6,25 47,82 58,00 0,62 2,01 26 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alueet ovat melko hyviä. A-alue on lähtökohdat melko pieni ja B-alueella tiestön määrä on vähäinen, mutta kokonaisuutena alueet ovat jopa keskimääräistä paremmat. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Möksy) on 58 km, mutta linjakäytävä lävistää alueen, joten uusi linja on mahdollista sijoittaa koko matkalta nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja A-alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä vähemmän, vain 9 kappaletta, joista loma-asuntoja on 6. B-alueen lähivaikutusalueella asuntoja on keskimääräisesti 26, joista 14 on loma-asuntoja. Alueiden sisälle sijoittuu kolme metsäkämppää. A-alueen tieverkko on tiheä ja kiinteistöjen määrä alueella on kohtalainen. B-alueen kiinteistöjen määrä alueella on vähäinen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat Natura-alueisiin (kaikki lähistöllä SCI), sekä maakuntakaavan mukaisiin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin soihin ja niillä pesivään linnustoon. Natura-alueista Linjasalmenneva on lähin, se sijaitsee vajaan kahden kilometrin etäisyydellä A-alueesta. Mattilansaaren Natura-alue on noin 2,5 kilometrin etäisyydellä B-alueesta. Kotkanneva ja Pikku-Koppelon metsät on noin 3 km etäisyydellä B-alueesta. Muut Natura-alueet ovat Isoneva, Lestijärven saaret, Linjalamminkangas, Hangasneva ja Säästöpiirinneva sekä Lehtosenjärvi. Nämä ympäröivät aluetta 5-12 km etäisyydellä. Suoria vaikutuksia Naturaalueiden luontotyyppeihin ei muodostu etäisyyksistä johtuen. Linnustovaikutuksista merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maakotkaan, joita pesii useita alueen arvioidulla vaikutusalueella. Etäisyyttä lähimpiin asuttuihin (5 vuoden aikana) pesiin on useita kilometrejä, mikä vähentää vaikutuksia huomattavasti. Laaditun Natura-arvion mukaan kohtalaiset yhteisvaikutukset muiden seudun voimala-alueiden kanssa ovat mah-
dollisia. Lähimpiin sääksen pesiin on etäisyyttä yli 3 km, mikä riittänee ehkäisemään merkittävät vaikutukset. Alue ei sijoitu muuttolintujen päämuuttoreitille, joten muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Alueeseen B rajautuvat Lullonneva ja Ahvenlamminneva sekä sisälle sijoittuva Ärmätinneva lukeutuvat maakuntakaavan LUO-kohteisiin (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue). Tehtyjen maastoselvitysten mukaan Ahvenlamminneva, Ärmätinneva ja Haudanneva ovat maakunnallisesti merkittäviä linnustokohteita (MAALI-kohde). Tuulivoimalat voivat muodostaa kohtalaisen riskin etenkin soilla pesiville metsähanhille, joutsenelle ja kurjelle. Kookkaita petolintuja ei alueilla havaittu. Ympäristövaikutuksia saattaa kohdistua myös vakituiseen asutukseen, mutta nämä vaikutukset tulevat olemaan määrällisesti pieniä, sillä asutus on pääasiassa yli 2 km etäisyydellä. Maisemavaikutukset kuitenkin kohdistuvat asutukseen merkityksellisinä 6 km etäisyydelle ja niitä voimistaa asutuksen yhteydessä olevat peltoaukeat. Loma-asutusta on alle kahden kilometrin etäisyydellä 20 loma-asuntoa, joka on keskimääräistä enemmän. Alle kahden kilometrin etäisyydelle sijoittuu vakituista asutusta keskimääräisesti. Lähialueella (alle 6 km) voimalat näkyvät lähinnä Purolan ja Kanalan kylissä. Läheisten tuulivoima-alueiden kanssa kohdistuu yhteisvaikutuksia muutamiin vakituisiin sekä loma-asuntoihin lähinnä alueen länsipuolella, mutta myös itäpuolelle muodostuu yhteisvaikutuksia. Maisemallisesti herkkiä kohteita, joille maisemavaikutukset kohdistuvat, ovat Linjasalmenneva (n. 2 km etäisyydellä) Kivestönjärvi ja Iso-Lemmistö (n. 1,5 km etäisyydellä) Kotkanneva (n. 3 km etäisyydellä), Venetjoen tekojärvi ja Lestijärvi (yli 10 km etäisyydellä). Maisemavaikutukset jäävät kuitenkin selvästi keskimääräistä vähäisemmiksi. Aluetta on työ kuluessa laajennettu Halsuan-Lestijärven maantien luoteispuolelle (B-alue) ja pienennetty A-alueen itäpuolelta. Muutoksilla on mm. pienenetty maakotkiin kohdistuvaa riskiä. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet. 2
Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven Möksyn sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Honkakangas B -alueen sisällä on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue (neliapila). Turvetuotantovyöhyke 2:n (v.punainen viiva) ja 1:n (v.vihreä viiva) rajat kulkevat alueen halki niin, että B-alueen keskiosa kuuluu turvetuotantovyöhyke 2:en ja B-alueen koillisreuna kuuluu turvetuotantovyöhyke 1:en. A-alueen koillisreuna puolestaan kuuluu turvetuotantovyöhyke 2:en. Alueen pohjois-osan läpi on merkitty moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve (musta katkoviiva). Pohjoispuolella aluerajauksen ulkopuolelle jää kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää suoaluetta (neliapila). Alueiden kaakkois- ja luoteispuolella on suojeltuja suoalueita joiden yhteydessä on myös pienempiä vanhojen luonnonmetsien suojelualueita (v.sininen aluemerkintä, SL-3 ja SL-5). Suojelualueille sijoittuu myös Natura-aluetta (pistemerkintä). Luoteispuolen suoalueen reunamilla on lisää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän suoalueen kohdemerkintöjä 3
(neliapila). Alueen itäpuolella on pieni vanhojen luonnonmetsien suojelualue, joka on myös Natura-alue. Kauempana Lestijärven taajama ja kuntakeskus, joka on keskustatoimintojen alue (punainen c) ja Lestijärvi, jonka rannat ovat rantojensuojeluohjelman mukaan suojeltu (v.sininen aluemerkintä S-1). Lestijärvellä sijaitsee maakunnallisesti arvokas maisema-alue lähimmillään noin 6 km etäisyydellä, samoin Töppösen luolikot vastakkaisella suunnalla Halsualla. Matkailun vetovoima-alueen raja kulkee lähimmillään noin 1,5 km etäisyydellä alueesta (kartan oikealla puoliskolla esiintyvä vihreä viiva) Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella ei ole hankkeita vireillä. Luontovaikutuksista jatkosuunnittelussa on tarpeen kiinnittää huomioita etenkin maakotkiin kohdistuviin yhteisvaikutuksiin sekä LUO -merkittyjen soiden linnustoon kohdistuviin vaikutuksiin. Arvojen huomioiminen voi vähentää tuulivoimaloille soveltuvan alueen pinta-alaa selvästi etenkin Honkakangas B-alueella. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu. 4
LIITE 1 Aluekokonaisuus Järvineva; 74_703 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Halsua Kohde sijaitsee Halsualla, noin 2 km etäisyydellä keskustasta itään. Kohde on noin 130-140 m mpy. Maasto on loivasti kaakkoon päin kohoavaa. Alue on ojitettua ja ojittamatonta suota sekä kivikkoista metsää. Samankaltainen ympäristö jatkuu alueen lähellä myös laajemmin. Asutus ja peltoalueet ympäröivät aluetta kauttaaltaan reilun kilometrin etäisyydellä. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 9,03 6,25 27,09 49,00 0,02 3,54 96 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on keskivertoa. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Möksy) on noin 50 km. Rakennettavasta sähkölinjasta nykyiseen linjakäytävään on mahdollista sijoittaa noin 40 km. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä enemmän, 96 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 26. Alueen tieverkko on harva ja kiinteistöjen määrä alueella on kohtalainen. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat asutukseen ja erityisesti loma-asutukseen. Vakituisia asuntoja alueen ympärillä on keskimääräisesti, mutta Halsuanjärven läheisyyden vuoksi loma-asuntoja on selkeästi keskimääräistä enemmän. Avoimilla viljelyksillä sijaitsevalle asutukselle maisemavaikutukset voivat olla paikoin merkittäviä etenkin Halsuan keskustaajaman suuntaan, jonne muodostuu yhteisvaikutuksia läheisten tuulivoimaalueiden kanssa sekä vakituiseen että loma-asutukseen. Myös alueen itäpuolelle muodostuu yhteisvaikutuksia muiden tuulivoima-alueiden kanssa muutamiin asuin- ja lomarakennuksiin. Halsuanjärven lisäksi maisemavaikutuksia kohdistuu maakuntakaavassa määritellyille maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille, joita ovat Halsuan maisema-alue lännessä ja Töppösen luolikot sekä Penninkijoki alueen eteläpuolella. Keskustaajaman maisema-alue ja Töppösen luolikot sijaitsevat reilun kilometrin päässä alueesta, Penninkijoki noin 6 km etäisyydellä. Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu RKY-alue sijoittuu noin kahden kilometrin etäisyydelle. Voimalat muuttavat myös Halsuanjärven länsiosan maakun- 1
nalliselta virkistysalueelta avautuvaa maisemakuvaa. Paikoin maisemavaikutuksia korostavat yhteisvaikutukset lähiseudun muiden voimala-alueiden kanssa. Luonnonsuojelualueisiin ja linnustoon ei kohdistune merkittäviä vaikutuksia pitkistä etäisyyksistä johtuen. Lähimmät Natura-alueet ja maakotkan pesät sijoittuvat yli 6 km:n etäisyydelle. Halsuanjärvi lukeutuu maakunnallisesti merkittäviin linnustoalueisiin. Järven linnustolle ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä vaikutuksia johtuen yli 2,5 km:n etäisyydestä ja sijoittumisesta rantapeltojen taakse. Alue sijoittuu myös etäälle muuttolintujen päämuuttoreiteistä, mistä johtuen törmäysriskit jäävät vähäiseksi. Maakunnan metsäpeuraan alue saattaa aiheuttaa kohtalaisia vaikutuksia yhdessä muiden seudun tuulivoima-alueiden kanssa. Voimala-alueen soilla tiedetään olevan merkitystä metsäpeuran vasomis- ja kesälaidunalueina. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet. 2
Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven Möksyn sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Pieni osa Järvinevan alueesta kuuluu turvetuotantovyöhyke 2:een (v.punainen viiva). Alueen sisällä ei ole muita maakuntakaavamerkintöjä. Alueen länsipuolella on Halsuan taajama ja kuntakeskus, joka on merkitty keskustatoimintojen alueena (punainen c). Taajaman yhteydessä on myös kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä kohde (vihreä neliö) ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (t.vihreä vii- 3
voitus). Alueen eteläpuolella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (t.vihreä viivoitus). Alueen kaakkoispuolella on pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen katkoviiva) ja itäpuolella on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä kohde (vihreä luo-merkintä). Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Alueella ei ole hankkeita vireillä Alueen saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on kohtalainen. Halsuan kiertoliittymä pitää kuljetuksia varten parantaa, kuten myös yhdystiet Perhontie ja Kannistontie. Huoltoteiksi soveltuvaa tieverkkoa on alueella vähän. Huoltotieverkoston rakentamisen haastetta lisää soinen maaperä ja louhikkoisuus. Jatkosuunnittelussa on tärkeää huomioida etenkin asutukseen ja Halsuanjärven maisemaan kohdistuvien vaikutusten ehkäiseminen. Luokka Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu. 4
LIITE 1 Aluekokonaisuus Kannisto; 74_704 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Halsua Kohde sijaitsee Halsuan kunnassa, noin 7 km keskustaajamasta kaakkoon. Kohde on noin 150-160 m mpy. Maasto on tasaista, kivikkoista metsää ja ojitettua suota. Sähköverkko kulkee alueen ohitse noin 0,5 km päästä. Alueen pohjoispuolella on Kanniston kylä, jossa on muutama vakituinen asunto. Alueen ulkopuolella maa-alueet ovat pääosin kivikkoista metsää ja ojitettua suota. Alueen itäpuolella on myös luonnontilaisia soita ja kaksi pientä järveä. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 10,50 6,25 31,50 43,50 0,54 4,00 25 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on keskivertoa. Kantaverkko kulkee aivan tuulivoima-alueen vierestä, mutta etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Möksy) on noin 43,5 km. Lukuun ottamatta 0,5 km matkaa, linja voidaan vetää olemassa olevaan linjakäytävään. Asuntoja alueen lähialueella on keskimääräisesti 25 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 15. Alueen runkotieverkko on harva, kiinteistöjen määrä alueella on kohtalainen. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat asutukseen ja maakotkiin. Kohteen läheisyyteen (< 2 km) sijoittuu yksi pinta-alaltaan pieni luonnonsuojelualue, mutta etäisyys on riittävä ehkäisemään alueeseen kohdistuvat vaikutukset. Kanniston kylä on alle 2 km etäisyydellä alueesta, ja siellä on muutama vakituisesti asuttu rakennus. Loma-asuntoja alle 2 km etäisyydellä on useampia alueen itäpuolella ja Kanniston kylässä. Pari rakennusta sijoittuu myös alueen eteläpuolelle, reilun kahden kilometrin päähän. Kylän maisema muuttuu huomattavasti teknistyneenpään suuntaan. Länsipuolella, mutta paikoin myös pohjoispuolella maisemavaikutuksia korostavat yhteisvaikutukset lähiseudun muiden voimala-alueiden kanssa. Lähin hieman tiheämpi asutus on Pahkajoen varressa sijaitsevassa Harjunpään kylässä ja Pahkajokea mukailevan Lestijärventien varressa. Siellä on sekä vakituista että loma-asutusta. Tämä asutus sijaitsee 2-5 km etäisyydellä alueesta. 3-10 km säteellä kylissä ja Halsuan keskustassa sijaitsee asuntoja keskimääräisesti muihin alueisiin verraten. Alue sijoittuu 1-2 maakotkaparin reviirille, mutta usean kilometrin etäisyydet pesistä ehkäisevät vaikutuksia. 1
Kymmenen kilometrin säteelle alueesta ulottuu yhteensä neljä Naturaaluetta (SCI) alueen pohjois- itä ja eteläpuolella. Näistä kolme on suojeltuja soita ja yksi metsä. Matkaa lähimpänä olevaan Natura-alueeseen on noin 4 km, muihin Natura-alueisiin on 5,5-8 km matka. Etäisyys on todennäköisesti riittävä ehkäisemään merkittävien vaikutusten muodostumisen. Alue sijoittuu etäälle muuttolintujen päämuuttoreiteistä, mistä johtuen törmäysriskit jäävät vähäiseksi. Maakunnan metsäpeuraan hanke saattaa aiheuttaa kohtalaisia vaikutuksia yhdessä muiden seudun tuulivoima-alueiden kanssa. Voimala-alueen soilla tiedetään olevan merkitystä metsäpeuran vasomis- ja kesälaidunalueina. Kannisto alueesta aiheutuvat keskeisimmät maisemavaikutukset kohdistuvat asutukseen ja maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Maisema-alueista alueen länsipuolella sijaitseva Töppösen luolikot rajautuu alueen viereen. Lounais- ja eteläpuolella sijaitsee Penninkijoki ja kaksi suojeltua nevaa, joiden muodostama maisemakokonaisuus sijaitsee lähimmillään reilun 3 km etäisyydellä. Halsuanjärven sekä Halsuan maisema-alueet sijaitsevat noin 6 km etäisyydellä. Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu RKYalue sijoittuu vajaan 7 km etäisyydelle. Luonnon- ja kulttuurimaisemat muuttuvat selvästi teknistyneempään suuntaan. Asutukselle maisema-vaikutuksia muodostuu keskimääräistä vähemmän. Lähialueella (alle 6 km) voimalat näkyvät Halsuan keskustaajaman suuntaan, lkannistossa ja Halsua-Lestijärvitien varrella. Loma-asutukselle vaikutukset ovat keskimääräistä suurempia. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet. 2
Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liittyminen sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven Möksyn sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Kanniston alueen sisällä ei ole voimassa olevia maakuntakaavan merkintöjä. Alueen pohjois- ja koillispuolella on kaksi pohjaveden hankintaan soveltuvaa aluetta (sininen viiva) ja hieman kauempana lounaispuolella yksi lisää. Länsipuolella, aivan alueen välittömässä läheisyydessä on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (t.viheä viivoitus) Alueen itäpuolella on maa-ainesten ottoon soveltuva alue (v.punainen alue) ja pohjoispuolella luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde (vihreä luo-merkintä). Alueen luoteispuolella sijaitsee Halsuan taajama ja kuntakeskus on merkitty keskustatoimintojen alueena (puneinen c). Matkailun vetovoima-alueen raja kulkee alueen lounaispuolella noin 8 km etäisyydellä. Turvetuotantovyöhykkeiden rajat (v.vihreä ja v.punainen viiva) kulkevat niin, että alue jää niiden ulkopuolelle. 3
Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Alueella ei ole hankkeita vireillä Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on kohtalainen, Keski-Pohjanmaan alueista Kannisto on kuitenkin hankalimpia. Haasteellisuuteen on syynä pääosin kapea ja mutkainen tiestö. Kuljetukset edellyttävät yhdysteiden parantamista. Lisäksi tieverkko alueen sisällä on harva, joten alueelle on rakennettava uutta huoltotieverkostoa. Luontovaikutuksista jatkosuunnittelussa on tarpeen kiinnittää huomiota etenkin maakotkaan kohdistuviin vaikutuksiin ja maisemavaikutuksista asutukseen ja maakunnalliseen maisema-alueeseen kohdistuviin vaikutuksiin. Luokka Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu. 4
LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Akkainaho; 74_705 Halsua Kohde sijaitsee Halsualla, noin 1 km etäisyydellä Halsuanjärvestä ja noin 4 km etäisyydellä Halsuan keskustaajamasta. Kohde on noin 120-130 m mpy. Alue on ojitettua suota, metsää ja suota. Asutus ympäröi aluetta lähes kauttaaltaan, mutta se on harvaa. Alueen välittömään läheisyyteen jää ympäröimään metsää ja ojitettua suota. Metsäisen maaston jälkeen asutuksen yhteydessä on viljelysalueita erityisesti alueen itä- ja luoteispuolella. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 6,55 6,25 19,65 49,50 0,59 3,51 124 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on keskivertoa huonompi. Kantaverkon sähköasemaan (Möksy) on matkaa noin 50 km, mutta uusi sähkölinja voidaan mahdollisesti sijoittaa nykyiseen linjakäytävään 35 km matkalta. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä enemmän, 124 kappaletta. Näistä 29 on loma-asuntoja. Alueen tieverkko on harva ja kiinteistöjen määrä kohtalainen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemavaikutuksina asutukseen ja erityisesti Halsuanjärven loma-asutukseen sekä Halsuanjärven maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja lähialueiden virkistyskäyttöön. Lähellä on virkistyskäyttöön merkitty Masalan alue (leirintäalue, tanssiravintola ja ulkoilualue) reilun 2 km etäisyydellä, Halsuanjärven rannalla. Halsuan keskustan luoteispuolella on maakuntakaavassa määritelty vaellusreitti. Näissä kohteissa maisema tulee muuttumaan teknistyneempään suuntaan. Noin 6,5 km etäisyydellä alueen länsipuolella sijaitsee Kemoran moottorirata, jonka toiminnalle ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia etäisyyden ja moottoriradan teknisen luonteen vuoksi. Halsuanjärvi ja sen rannat lähimmillään 1 km etäisyydellä alueesta ovat maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, ja tällä alueella voimalat tulisi- 1
vat muuttamaan maisemaa huomattavasti. Myös Halsuan taajaman kylämaisema 3-6 km etäisyydellä on arvokasta maisema-aluetta. Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu RKY-alue sijoittuu noin 4 km etäisyydelle. Maisemavaikutus kohdistuisi voimakkaana myös asutukseen ja lomaasutukseen, joita Halsuajärven rannoilla sekä Vetelintien (st 751) ja Perhontien (yt 7530) varrella on runsaasti. Sekä vakituista asutusta että lomaasutusta sijoittuu alueen läheisyyteen keskimääräistä enemmän. Etenkin koillisessa, mutta myös lännessä maisemavaikutuksia korostavat yhteisvaikutukset lähiseudun tuulivoima-alueiden kanssa. Noin 3,5km alueesta luoteeseen sijaitsee Natura-alueeksi määritelty Pilvineva, joka on arvokas sekä kasviston että linnustonsa perusteella ja on määritelty finiba-alueeksi. Alue sijoittuu uhanalaisen suuren petolinnun reviirille. Yli 3 km etäisyys suojelualueeseen riittää ehkäisemään merkittävät vaikutukset Natura-alueeseen ja linnustoon. Alue sijoittuu etäälle muuttolintujen päämuuttoreiteistä, mistä johtuen törmäysriskit jäävät vähäiseksi. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet. 2
Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven Möksyn sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Alueen läpi kulkee turvetuotantovyöhykkeen 1 raja (v.vihreä viiva) niin, että alueen itäosa on vyöhykkeen sisäpuolella. Alueen pohjoispuolella on Halsuanjärvi, jonka yhtydessä on merkinnät lentokenttä, virkistys-/matkailukohde (vihreä kolmio), muinaismuistokohde (sininen neliö), sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (t.vihreä viivoitus). Myös Halsuan taajama on Halsuajärven rannalla, ja kuntakeskus on merkitty keskustatoimintojen merkinnällä (punainen c) ja Halsuan kirkko kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi kohteeksi (vihreä neliö). Kaakkoispuolella aluetta on Ylikylä (v.ruskea at), sekä mootorikelkkailun run- 3
Toteutusvalmius koreitin yhteystarve (musta katkoviiva), joka on merkitty myös alueen luoteispuolelle. Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella ei ole hankkeita vireillä. Jatkosuunnittelussa on tarpeen kiinnittää huomiota etenkin kyläasutukseen ja maisemaan kohdistuviin vaikutuksiin. Halsuanjärvi on maakuntakaavassa osoitettu lentopaikaksi vesitasokoneille. Lentopaikan suojavyöhyke voi kaventaa tuulivoimaloille soveltuvan alueen pinta-alaa alueen pohjoisosasta. Jatkosuunnittelussa on huomioitava myös Sulkaharjun lentopaikan läheisyys. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu. 4
LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Mutkalampi; 217_701 Kannus, Kokkola Kohde sijaitsee Kannuksessa ja Kokkolan kaupunkiin kuuluvan enklaavin alueella, noin 14 km etäisyydellä Kannuksen keskustaajamasta ja 12,5 km Himangan taajamasta. Alue jatkuu yhtenäisenä Kalajoen puolelle, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Kohde on noin 50-60 m mpy. Alue on valtaosin ojitettua suota ja kuivahkoa kangasmetsää, minkä lisäksi alueella on pieniä luonnontilaista soita ja vähän viljelysmaata. Aivan alueen vieressä sijaitsee Mutkalammin, Korvenkylän ja Mökkiperän kylät, muutoin asutus jää 4-6 km päähän alueesta. Alue ympäröi Hietajärveä. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 22,37 6,25 67,11 44,00 0,91 5,14 60 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on keskivertoa. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Uusnivala) on noin 44 km ja linjaa varten tulisi raken- lähtökohdat taa uutta linjakäytävää koko matkalle. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on 60 kappaletta, joista loma-asuntoja on 8. Alueen tiestön määrä on keskivertoa ja kiinteistöjen määrä alueella on kohtalainen. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat asutukseen ja Hietajärven maakunnalliseen virkistysalueeseen. Vaikka asutuksen määrä lähivaikutusalueella on keskimääräinen, siihen kohdistuva vaikutus on kohtalainen, sillä asutus sijaitsee lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä alueesta ja alue ympäröi Mutkalammen ja Korvenkylän asutusta sekä pohjois- että itäpuolelta. Myös Hietajärvi jää alueen ympäröimäksi lähes kauttaaltaan, joten järven maisemallinen luonne muuttuu huomattavasti. Yhdessä Kalajoen puolelle sijoittuvan tuulivoima-alueen kanssa vaikutukset voimistuvat alueen laajenemisen myötä. Ympäristön peitteisyys vähentää osaltaan maisemavaikutuksia. Mutkalammin, Korvenkylän, Raution Typön, Mökkiperän ja Kärkisen kylien maisema muuttuu tuulivoima-alueen myötä. Alueen läheisyyteen sijoittuu useita geologisia muodostumia. Tuulivoimalaalueen laajuudesta johtuen voimalat ja tiet voidaan toteuttaa siten, ettei merkittäviä vaikutuksia luonnonarvoihin muodostu. Länsipuolella aluetta on myös pieni vanhojen metsien suojelualue. Natura-alueeksi määritelty Jäkä- 1
länevan suojelualue sijaitsee alueen itäpuolella 2-4 km etäisyydellä. Alueen suojeluperusteena ovat luontotyypit ja luontodirektiivin lajit (SCI), joihin vaikutuksia ei muodostu. Voimaloista voi aiheutua joillekin lintulajeille kohtalaisia vaikutuksia, yhdessä Kalajoen puolen voimala-alueen kanssa. Alueen läheisyydestä ei ole tiedossa suurten petolintujen, kotkien ja sääksien pesimispaikkoja. Alue ei myöskään sijoitu lintujen päämuuttoreiteille, joten merkittäviä vaikutuksia muuttolintuihin ei ole odotettavissa. Alueen pohjoispuolelle sijoittuu pohjavesialue ja alueen sisään ja sen reunamille jää useita museoviraston rekisteröimiä muinaisjäännöskohteita, jotka on kuitenkin mahdollista huomioida teiden ja voimaloiden sijoitusta suunniteltaessa. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet. 2
Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Todennäköisin liityntäsuunta on Uusinivalan sähköasema, jonne liityntä tapahtuu pääosin uudella ja uudessa linjakäytävässä kulkevalla 110 kv:n linjalla. Alue rajautuu Kalajoen kunnan rajaan, joka on myös Keski-Pohjanmaan maakunnan raja, joten alueen itäpuolella vaikuttavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät. Himanka on kuntaliitoksen myötä osa Kalajoen kaupunkia, joten alueen pohjois- ja luoteispuolen merkinnät ovat I ja II vaiheiden osalta informatiivisia. Mutkalammin alueen sisään ja välittömään läheisyyteen on merkitty maakuntakaavaan muutamia muinaismuistoja (v.sininen neliö). Alueen sisään jää myös maa-aineksen ottoon soveltuva alue (v.punainen alue). Alueen pohjoispuolella, aivan alueen välittömässä läheisyydessä on virkistyskohde (vihreä kolmio) arvokasta harjualuetta (musta viivoitus) ja pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Alueen länsikärjen tuntumassa on myös arvokasta moreenialuetta. 3
Alueen länsikärjen pohjoispuolella on pieni alue vanhojen luonnon metsien suojelualuetta. Hieman kauempana on maa-aineksen ottoon soveltuvan alueen kohdemerkintä (v.punainen ympyrä). Alueen eteläpuolella on pohjavedenottoon soveltuvia alueita (sininen viiva), maa-aineksen ottoon soveltuvia alueita (v.punaiset alue- ja kohdemerkinnät), sekä arvokkaita moreenialueita (musta viivoitus). Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella on hankkeen suunnittelu ja YVA käynnissä (Prokon) Hankealueen läntinen kärki on lentoliikenteen aiheuttamalla korkeusrajoitusalueella. Finavian paikkatietoaineiston mukaan alueella ei saa olla yli 279 m mpy korkeita rakennelmia. Maanpinnan korkeus on kuitenkin hankealueen länsikärjessä vain n. 40 m mpy, joten voimalat voidaan varauksetta rakentaa täysimittaisina. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on kohtalainen. Sorapintainen tie 7720 tulee parantaa ja sen ylläpitoa tehostaa. Nykyinen tiestö on kuitenkin hyvä pohja huoltotieverkostolle. Asutuksen läheisyys, geologiset muodostumat ja muinaisjäännökset saattavat pienentää voimaloille käytettävissä olevaa pinta-alaa. Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota yhteisvaikutuksiin Kalajoen puoleisen tuulivoimala-alueen kanssa. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu. 4
LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Kuuronkallio; 217_702 Kannus Kohde sijaitsee noin 2 km Kannuksen keskustaajamasta etelään. Kohde on noin 60-100 m mpy. Maasto on loivasti kaakkoon päin kohoavaa. Alue on ojitettua suota ja metsää, jonka lisäksi alueella on luonnontilainen suo. Asutus ympäröi aluetta pohjois-, itä- ja länsipuolelta. Alueen kaakkoisja eteläpuolella on luonnontilaisia soita. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 12,00 6,25 36,00 44,00 0,93 4,42 300 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on keskivertoa. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Hirvineva) on noin 44 km, mutta alueen lävistää Fing- lähtökohdat ridin 110 kv:n linja, johon tuulivoima-alue on mahdollista liittää. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä enemmän, 300 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 12. Alueen tiestön määrä on keskivertoa ja kiinteistöjen määrä alueella on kohtalainen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat asutukseen ja aluetta ympäröiviin Natura-alueisiin. Asutusta on maisemallisella lähivaikutusalueella selvästi keskimääräistä enemmän, sillä alue on vain noin 3 km etäisyydellä Kannuksen keskustasta ja noin kilometrin etäisyydellä asemakaava-alueen asutuksesta. Alueen länsipuolella on haja-asutusta lähimmillään alle 2 km etäisyydellä. Alueen lounaispuolelle sijoittuu useita vapaa-ajan/työkäytössä olevia loma-asuntoja lähimmillään noin kilometrin etäisyydelle. Natura-alueita on alueen läheisyydessä useampia. Länsipuolella on Etelänevan - Viitasalonnevan - Seljäsennevan muodostama kokonaisuus (SCI) lähimmillään 3 km etäisyydellä. Lounaispuolella on Lähdenevan Natura-alue (SPA/SCI) noin 7,5 km etäisyydellä ja kaakkoispuolella noin 3 km etäisyydellä Ritaneva - Vipusalonneva Märsynneva -alue (SPA/SCI). Suot lukeutuvat myös valtakunnallisesti arvokkaisiin linnustoalueisiin (FINIBA) Pohjois- ja itäpuolella aluetta on Lestijoen Natura-alue lähimmillään noin 2,5 km etäisyydellä. Etäisyydet ovat riittäviä ehkäisemään suorat vaikutukset luontotyyppeihin. Soiden joihinkin lintulajeihin voi kohdistua kohtalaisia vaikutuksia. Kuuronkallion alue sijoittuu mm. kahden uhanalaisen petolinnun reviirille. Laaditun Natura-arvion mukaan merkittävät vaikutukset eivät ole todennäköisiä. Alue sijoittuu etäälle lintujen päämuuttoreiteistä, mistä johtuen törmäysriski muuttolinnuille on keskimääräistä pienempi. Lestijokilaakso kuuluu maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin koko tuulivoima-alueen ohittavalta matkalta. Lestijoki kulkee lähimmillään noin 1
2,5 km etäisyydellä alueesta. Maisema-alueen nykyinen rakentuneisuus vähentää viljelymaisemaan kohdistuvaa maisemavaikutusta. Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko RKY-alueet sijaitsevat noin 3,5 km etäisyydellä. Alueen koillis- ja itäpuolella on kolme virkistysaluetta 4-11 km etäisyydellä alueesta: Kitinkankaan vapaa-aika- ja urheilukeskus, Korpelan patoalue, uimaranta ja vanha voimala-alue, sekä Jämsänkallion ulkoilualue. Pitkät etäisyydet estävät merkittävien vaikutusten muodostumisen. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2 km ja 6 km etäisyysvyöhykkeet. 2
Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liityntä voi tapahtua joko hankealueella olevaan linjaan tai Uusnivalan sähköasemalle pääosin 400 kv:n nykyistä linjakäytävää seuraillen tai Kokkolan Hirvinevalle pääosin nykyisessä 110 kv:n linjakäytävässä uudella 110 kv:n linjalla. Nivalan liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Hirvinevalle liityttäessä on mahdollista hyödyntää linjan yhteydessä olevia 20/110 kv:n sähköasemia mahdollisuuksien mukaan. 3
Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Kuuronkallion alueen sisällä sijaitsee maa-ainesten ottoon soveltuva alue (v.punainen ympyrä) ja alueen läpi kulkee sähkölinja (musta z-viiva). Turvetuotantovyöhykkeiden 1 ja 2 raja (v.punainen ja v.vihreä viivat) kulkee alueen itäreunaa niin, että alue on lähes kokonaisuudessaan turvetuotantovyöhyke 2 sisällä. Alueen pohjoispuolella on Kannuksen taajama ja joka on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (punainen c). Lestijokivarsi Kuuronkallion kohdalla on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (t.vihreä viivoitus), Lestijokivarsi on merkitty myös maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (v.ruskea viiva). Alueen länsipuolella on soidensuojeluohjelmaan kuuluva luonnonsuojelualue (v.sininen alue) ja useampi erillinen pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Myös kaakkoispuolella on suojeltu suoalue (v.sininen alue). Lähialueilla on myös useampia maa-ainesten ottoon soveltuvia alueita (v.punaiset ympyrät). Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella on vireillä yleiskaavoitus ja YVA (wpd Finland Oy). Hankealue on lentoliikenteen aiheuttamalla korkeusrajoitusalueella. Finavian paikkatietoaineiston mukaan alueella ei saa olla yli 279 m mpy korkeita rakennelmia. Maanpinnan korkeus on alueella n. 60-100 m mpy, joten maaston korkeimpiin kohtiin ei voida täysin varauksetta rakentaa voimaloita täysimittaisina. Puolustusvoimilta on saadun lausunnon mukaan selvitettävä hankkeen vaikutukset Puolustusvoimien radioyhteyksiin, kun voimaloiden lukumäärä, korkeudet ja sijoituspaikat ovat tiedossa. Haittojen vähentämiseksi aluetta on supistettu kaavaluonnoksen mukaisesta rajauksesta. Esitetyllä aluerajauksella edellä mainitut rajoitteet on todennäköisesti mahdollista huomioida niin, että haitat jäävät siedettäviksi. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu. 4
LIITE 1 Aluekokonaisuus Hilli; 272_701 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Kokkola Kohde sijaitsee Kokkolassa, noin 2,5 km etäisyydellä Kälviän taajamasta ja 12 km etäisyydellä Kokkolan keskustaajamasta. Kohde on noin 20-40 m mpy. Alue on ojitettua suota ja metsää, joka on osittain hyvin kivikkoista. Lisäksi alueella on kaksi pientä luonnontilaista suota. Asutus ympäröi aluetta erityisesti pohjoispuolelta, mutta myös itä- ja länsipuolelta. Alueen eteläpuolella on isompia luonnontilaisia soita ja länsipuolella kaksi pientä järveä. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 16,18 6,00 48,54 18,00 0,67 11,19 191 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on kohtalainen. Etäisyys sähköasemaan (Hirvineva) on noin 18 km ja liityntä voidaan todennäköisesti sijoittaa kokonaisuudessaan nykyisille linjakäytäville. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä enemmän, 191 kappaletta. Näistä lomaasuntoja on 20. Alueen tieverkko on harva ja kiinteistöjen määrä on huomattavan suuri. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat asutukseen, muuttolintuihin ja kaakkoispuolella olevaan luonnonsuojelualueeseen. Asutus on lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä alueesta. Vakituista asutusta näkymä-alueelle (alle 6 km) sijoittuu tarkastelluista tuulivoimalaalueista selvästi eniten, yhteensä noin 225 taloutta. Lähivaikutusalueen asutus on keskittynyt Kälviän taajamaan ja Peltokorven asuinalueelle, sekä Kälviäntien (Mt 757) varteen. Näistä asutuskeskittymistä Kälviäntien varsi sekä Kälviän ja Peltokorven asutuksen reunamat ovat lähivaikutusalueella (alle 2 km) Lähivaikutusalueella asutusta on myös Kotkanmaan ja Vähä- Kotkan kylissä. Sekä vakituista että loma-astutusta sijoittuu alueen läheisyyteen keskimääräistä enemmän. Kälviänjoen kulttuurimaisema ja Peltokorpi on määritelty maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maisema-alueiden rajaus on lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Maisemavaikutuksina maisema-alueen ilme muuttuu paikoin teknistyneempään suuntaan. Kälviän taajamaan, maisema-alueen sisälle sijoittuu Kälviän kirkonkylä RKY-alue, joka on noin 3 km etäisyydellä alueesta. Klapurin taloryhmä RKY-alue sijoittuu reilun kilometrin etäisyydelle. Maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Ritan kylätie ja vanha 1
rakennuskanta sijoittuu noin kahden kilometrin etäisyydelle. Alueen sisään ja sen reunamille jää useita museoviraston rekisteröimiä muinaisjäännöskohteita, jotka on kuitenkin mahdollista huomioida teiden ja voimaloiden sijoitusta suunniteltaessa. Natura-alueeksi määritellyt Pieni ja Iso Ristineva sijaitsevat lähimmillään vajaan kilometrin etäisyydellä alueesta. Alueen suojeluperusteena ovat luontotyypit (SCI). Laaditun Natura-tarveharkinnan mukaan voimalat on mahdollista toteuttaa niin, ettei merkittäviä vaikutuksia luontotyyppeihin muodostu. Kohde sijoittuu osittain lintujen rannikon päämuuttoreitille. Alueen yli lentävien hanhien ja joutsenten määrät ovat suurimmat tarkastelluista tuulivoimala-alueista. Yksittäisenä alueena kohde on kuitenkin kohtalaisen helposti väistettävissä, eikä merkittävää törmäysriskiä arvioida muodostuvan. Noin 4 ja 7 km etäisyydellä sijaitsee sääksen pesät, mutta muita suurien petolintujen pesiä ei ole tiedossa lähietäisyydellä (alle 10 km). Reilun viiden kilometrin etäisyydellä alueesta on Perhonjoen koskiensuojelulain mukaisesti suojeltu osa josta noin 1,5 km pitkä osuus on määritelty myös Natura-alueeksi. Luoteispuolella reilun 5 km etäisyydellä on maisemallisesti arvokas Ruotsalon kyläalue. Kyläalueen tuntumassa on myös useampia pieniä Natura-alueita. Pitkä etäisyys ehkäisee merkittävien vaikutusten muodostumisen. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2 km ja 6 km etäisyysvyöhykkeet. 2
Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään nykyisessä 110 kv:n linjakäytävässä uudella 110 kv:n linjalla Kokkolan Hirvinevalle. Linjan yhteydessä olevia 20/110 kv:n sähköasemia voidaan hyödyntää pienempien tehojen osalta mahdollisuuksien mukaan. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Alueen sisälle jää useita muinaismuistokohteita (v.sininen neliö) ja aivan alueen läheisyydessä kohteita on runsaasti lisää. Alueen keskellä on Kalliomurskeen ottoon soveltuva alue (v.punainen ympyrä). Alueen luoteiskärjen tuntumassa on kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä kohde (vihreä neliö). Alueen pohjoispuolella reilun kilometrin etäisyydellä kulkee rautatie, joka on merkitty parannettavaksi rataosuudeksi (punainen hakaviiva) Kälviän taajama on keskustatoimintojen alakeskus (punainen ca-merkintä ja taajamatoimintojen alue v.ruskea aluemerkintä) ja sekä taajama, että taajamasta Ullavan suuntaan on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. (t.vihreä aluemerkintä). 3
Alueen eteläpuolella on kaksi suojeltua suoaluetta (v.sininen aluemerkintä) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue (vihreä neliapila) Herrosenkylän ympäristössä on kohde, joka on merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkäksi (t.vihreä neliö mustalla reunalla) Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Alueella ei ole hankkeita vireillä Hankealue on lentoliikenteen aiheuttamalla korkeusrajoitusalueella. Finavian paikkatietoaineiston mukaan alueella ei saa olla yli 187 m mpy korkeita rakennelmia. Maanpinnan korkeus on alueella n. 20-40 m mpy, joten alueelle ei voida täysin varauksetta rakentaa voimaloita täysimittaisina. Alueen saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on kohtalainen, Keski- Pohjanmaan alueista Hilli on kuitenkin hankalimpia. Käynnissä oleva ratahanke muuttaa tiestöä niin, ettei korkeille kuljetuksille ole jatkossa välttämättä reittiä Kokkola-Kajaanitien (VT 28) suunnalta. Ullavan suunnasta tulevan pitkän kiertoreitin toimivuus tulee varmistaa jatkosuunnittelussa. Asutuksen läheisyys ja muinaisjäännökset saattavat pienentää voimaloille käytettävissä olevaa pinta-alaa. Puolustusvoimien lausunnossa todetaan olevan tarpeen pyytää lausunto Pääesikunnalta hankkeen vaikutuksista Puolustusvoimien radioyhteyksiin, kun voimaloiden lukumäärä, korkeudet ja sijoituspaikat ovat tiedossa. Luokka Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita tai rajoitteita, jotka voivat vaikuttaa voimaloiden määrään ja sijoitukseen. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu. 4
LIITE 1 Aluekokonaisuus Ullava; 272_703 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Kokkola Kohde sijaitsee Kokkolan Ullavassa, noin 4 km etäisyydellä keskustaajamasta. Kohde on noin 115-120 m mpy. Alue on ojitettua suota ja kivikkoista metsää, jonka lisäksi alueella on pieni luonnontilainen suo. Asutus ympäröi aluetta länsi- ja eteläpuolelta. Sepänkylä on alueesta noin 1 km etäisyydellä, Jääskä noin 2 km etäisyydellä ja Norppa noin 4 km etäisyydellä. Alueen pohjois- ja koillispuolella on paljon luonnontilaisia soita. Alueen eteläpuolella sijaitsee Ullavanjärvi reilun 3 km etäisyydellä. Järven rannassa on sekä vakituista että loma-asutusta. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 5,03 6,25 15,09 57,50 1,14 1,19 23 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on melko hyvä, vaikkakin kooltaan lähtökohdat pieni. Kantaverkon liittymispisteeseen on matkaa 57,5 km (Hirvineva), mutta uudesta sähkölinjasta 41 km voidaan mahdollisesti sijoittaa nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä vähemmän, 23 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 6. Alueen tieverkko on tiheä ja kiinteistöjen määrä alueella on vähäinen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat Sepänkylän asutukseen, Ritaneva - Vipusalonneva Märsynnevan Natura-alueeseen (SPA/SCI) ja Vionnevan Natura-alueeseen (SPA/SCI). Maisemavaikutukset kohdistuvat erityisesti Ullavanjärven maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. Myös lähimpiin kyliin ja Ullavan taajamaan kohdistuu maisemavaikutuksia, joita lisäävät asutuksen yhteydessä olevat peltoaukeat. Sekä vakituista että loma-asutusta on lähialueella keskimääräistä vähemmän, mutta loma-asutusta sijoittuu 6 km visuaaliselle vyöhykkeelle keskimääräisesti Ullavanjärven ympäristöön sijoittuvien loma-asuntojen vuoksi. Arvokkaita maisema-alueita lähialueilla on Ullavanjärven ympäristö alkaen 2,5 km etäisyydeltä, Hongistonjärvet itäpuolella 5,5 km etäisyydellä, Alikylä alueen länsipuolella noin 8,5 km etäisyydellä ja Lestijokilaakso yli 10 km etäisyydellä alueen pohjois- ja itäpuolella. Näistä erityisesti Ullavajärven ympäristö ja asutus (myös runsas loma-asutus) ovat herkkiä maisema- 1
vaikutuksille läheisen sijaintinsa ja avoimen maisemakuvan vuoksi. Muita maisemallisesti herkkiä alueita ovat kylät ja alueen koillis- ja itäpuoliset suot. Maisemakuva muuttuu kohteilla selvästi teknistyneempään suuntaan. Ritaneva - Vipusalonneva Märsynnevan Natura-alue sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Alueen lounaispuolella, noin 5 km etäisyydellä sijaitsee Vionneva. Muihin suojelualueisiin etäisyyttä on enemmän. Suojelualueiden yhteydessä on useita erityisseurannassa olevien suurten petolintujen reviirejä. Kalasääskeen kohdistuvia riskejä lieventää se, ettei voimala-alue sijoitu lähipesien ja ruokailualueena toimivan Ullavanjärven väliin. Aluetta on pienennetty työn kuluessa, jotta haitalliset vaikutuksen Natura-alueilla pesiviin petolintuihin ja asutukseen jäisivät kohtuullisiksi. Tehdyn Natura-arvion mukaan etäisyyttä on riittävästi ehkäisemään suorat vaikutukset suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ja lintulajeihin. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet. 2
Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet.` Liityntä sähköverkkoon Liityntä voi tapahtua joko Uusnivalan sähköasemalle pääosin 400 kv:n nykyistä linjakäytävää seuraillen tai Kokkolan Hirvinevalle pääosin nykyisessä 110 kv:n linjakäytävässä uudella 110 kv:n linjalla. Ensin mainitussa tapauksessa liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Hirvinevalle liityttäessä on mahdollista hyödyntää linjan yhteydessä olevia 20/110 kv:n sähköasemia pienempien tehojen osalta mahdollisuuksien mukaan. 3
Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Aluerajauksen sisällä ei ole voimassa olevia maakuntakaavamerkinöjä. Alueen pohjois- ja länsipuolella, aivan alueen läheisyydessä on kaksi maaainesten ottoon soveltuvaa aluetta (v.punainen ympyrä). Alueen koillispuolella on arvokas moreenialue (musta viivoitus). Alueen itä- ja kaakkoispuolella kulkee turvetuotantovyöhykkeen 2 raja (v.vihrea) niin, että alue on turvetuontantovyöhykkeen ulkopuolella. Länsipuolella on Ullavan taajama, joka on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (punainen ca). Taajaman yhteydessä on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän kohteen merkintä (vihreä neliö). Länsipuolella on myös laaja pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Alueen eteläpuolella on Ullavanjärvi, jonka ympäristö on kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä kohde (t.virheä viivoitus). Ullavanjärven ympäristössä on myös useita muinaismuistokohteita (sininen neliö), yksi virkistys- ja matkailukohde (vihreä komio) sekä Haapalan kylä (v.ruskea at-merkintä). Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella ei ole hankkeita vireillä. Hankealue on Finavian korkeusrajoitusalueella, mikä tarkoittaa, ettei alueella saa olla yli 279 m mpy korkeita rakennelmia. Maanpinnan korkeus on alueella n. 115-120 m mpy, joten alueelle ei voida täysin varauksetta rakentaa voimaloita täysimittaisina. Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomioita etenkin seudun tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutuksien arviointiin ja vaikutusten vähentämiseen koskien Natura-alueiden luontoarvoja ja lintulajeja. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu. 4