YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 11/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 71 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 11/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 71 Annettu julkipanon jälkeen 12.2.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Sataman laajentaminen vesialuetta ruoppaamalla ja täyttämällä, väylän syventäminen ja oikaisu, Konttilaiturin jatkaminen ja ruoppausmassojen läjittäminen merestä erotettaviin läjitysaltaisiin sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Rauma Rauman Satama HAKEMUS Rauman Satama on 17.3.2005 ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa, jota on täydennetty myöhemmin, pyytänyt lupaa sataman laajentamiseen vesialuetta ruoppaamalla ja täyttämällä, väylän syventämiseen ja oikaisuun, Konttilaiturin jatkamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen merestä erotettaviin läjitysaltaisiin sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Rauman kaupungissa. SUUNNITELMA Yleistä Lupaa haetaan 8.3.2005 laaditun ja 29.8.2005 tarkistetun suunnitelman mukaisesti Öljylaituriin johtavan väylän syventämiseen nykyisestä 9,65 metristä haraussyvyyteen MW 2005 11,00 m ja Öljylaiturin itäpuolelle jatkuvan Sisäsatamaan johtavan väylän oikaisemiseen ruoppaamalla laiturialtaan viereinen alue haraussyvyyteen MW 2005 9,65 m. Oikaistavan ruopattavan alueen syvyys vaihtelee nyt noin viidestä metristä yhdeksään metriin. Ruoppaustyöt suoritetaan ensisijaisesti kauharuoppauksena. Pilaantuneet massat ruopataan imuruoppauksella tai muulla soveltuvalla menetelmällä. Ruoppauksissa syntyvät massat sijoitetaan Ulko Petäjäksen sataman pohjoispuolelle rakennettavaan uuteen läjitysaltaaseen. Altaan reunapenkereet täytetään louherunkoisena ja verhotaan ulkopuolelta lohkareilla merenkäyntiä vastaan. Läjitysaltaan rakentamiseen tarvitaan sekalouhetta, jota saadaan Ulko Petäjäksen tasauslouhinnoista. Lisäksi kaupungilta saadaan sekalouhetta. Allas rakennetaan vaiheittain. Ruoppauksissa syntyvät massat muodostavat vain osan Ulko Petäjäkseen tarvittavasta täyttömaasta. Lupaa haetaan siten Ulko Petäjäksen satama alueen laajentamiseen myös muualta saatavien

2 massojen avulla. Täytöt on tarkoitus suorittaa noin kymmenen vuoden aikana ja vuoden 2014 loppuun mennessä. Pilaantunut sedimenttiosuus sijoitetaan Martinkarin valmiiseen suljettuun altaaseen, joka sijaitsee lähellä Öljysataman ruoppauskohdetta ja on tilavuudeltaan noin 20 000 m 3. Lupaa haetaan myös Iso Hakunin Konttilaiturin jatkeelle. Siinä yhteydessä ruoppauksissa syntyvät puhtaat massat on tarkoitus hyödyntää ja sijoittaa Ulko Petäjäksen uuteen altaaseen läjittämällä tavoitteena sataman laajentaminen vuonna 2000 laaditun yleissuunnitelman 2014 mukaisesti. Hankkeen perustelut Öljysataman väylän syventäminen mahdollistaa suurempien alusten pääsyn satamaan. Sisäsatamaan johtavan väylän oikaiseminen ruoppaamalla tulee parantamaan merkittävästi turvallisuutta satamassa. Ruoppauksissa syntyvät massat voidaan hyödyntää Ulko Petäjäksen satama alueen laajentamisessa, joten hanke on myös taloudellisesti kannattava. Lisäksi Sisäsatamaan johtavan väylän oikaiseminen tulee nopeuttamaan ja helpottamaan liikennöintiä. Ruopattavan sedimentin laatu Ruopattavalta alueelta syntyvät pilaantuneet pintamassat voidaan hyödyntää suoraan Öljysatamassa sijaitsevan Martinkarin altaan täyttöön. Lisäksi pilaantuneiden sedimenttien sijoittaminen penkereillä eristetyille päällystettäville alueille vähentää merialueelle pilaantumisesta aiheutuvaa riskiä. Konttilaiturin jatkeelle on Länsi Suomen vesioikeus myöntänyt luvan 31.5.1994 antamallaan päätöksellä nro 29/1994/4. Taloudellisista syistä johtuen Konttilaiturin loppuun rakentamista ei ole suoritettu aiemman luvan sallimassa kymmenen vuoden aikataulussa. Huhtikuussa 2005 tehdyn sedimenttitutkimuksen mukaan Ulko Petäjäksen suunnitellulla läjitysalueella nykyistä rantaviivaa lähimpänä olevilla pisteillä sedimentti oli ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen (19.5.2004) mukaan normalisoitujen raskasmetallipitoisuuksien perusteella ruoppausmassana haitatonta tai mahdollisesti pilaantunutta. Myös lokakuussa 2004 tutkitun pisteen RT7 sedimentti oli kuparipitoisuuden perusteella mahdollisesti pilaantunutta. Uloimmilla näytepisteillä sedimentin pintakerros on kuparipitoisuuden perusteella ruoppausmassana mereen läjityskelvotonta. Normalisoidut PCB kongeneerien ja PAH yhdisteiden pitoisuudet olivat Ulko Petäjäksen läjitysalueella haitattomalla tasolla tai ns. harmaalla alueella. TBT pitoisuuksien mukaan sedimentit ovat ruoppausmassoina mahdollisesti pilaantuneita. Konttilaiturin suunnitellulla ruoppausalueella näytepisteiden sedimentti oli kuparipitoisuuden perusteella mereen läjityskelvotonta lukuun ottamatta pistettä RSK1, joka oli mahdollisesti pilaantunutta. Normalisoidut PCB kongeneerien sekä PAH yhdisteiden pitoisuudet olivat haitattomalla tasolla tai ns. harmaalla alueella. TBT

3 pitoisuuksien perusteella konttilaiturin alueen näytepisteiden pintakerroksen sedimentit luokitellaan mereen läjityskelvottomiksi. Öljylaiturin suunnitellulla ruoppausalueella sisempänä lahdessa olevilla pisteillä sedimentti luokiteltiin raskasmetallipitoisuuksien perusteella pilaantuneeksi. Ulommilla näytepisteillä näytteet luokiteltiin ruoppausmassana mahdollisesti pilaantuneiksi ja yhdellä pisteellä haitattomiksi. Normalisoitujen PCB yhdisteiden pitoisuuksien perusteella sedimentit luokitellaan ruoppausmassana haitattomiksi tai mahdollisesti pilaantuneiksi lukuun ottamatta louhittavaa aluetta, jonka sedimentti syvyydellä 5 20 cm luokitellaan pilaantuneeksi. PAH yhdisteiden pitoisuuksien perusteella öljylaiturin alueen ruoppausmassat ovat haitattomia tai ns. harmaalla alueella. TBTpitoisuuksien perusteella konttilaiturin alueen näytepisteiden sedimentit luokitellaan ulointa pistettä sekä tammikuussa 2005 tutkittua pistettä RS12 lukuun ottamatta mereen läjityskelvottomiksi. Ruopattavaksi suunnitellun öljylaiturin alueen itäpuolelta on otettu sedimenttinäytteitä vuosina 2002 ja 2003. Lähimpänä tällöin ja tammikuussa 2005 tutkittua aluetta olevilla pisteillä RS2 ja RS5 haittaaineiden normalisoidut pitoisuudet olivat tributyylitinaa lukuun ottamatta haitattomalla tasolla tai harmaalla alueella. Tributyylitinan normalisoidut pitoisuudet olivat pilaantuneeksi luokiteltavia. Sedimentin laatu ja haitta aineiden pitoisuudet vaihtelevat Rauman satama alueella suuresti. Erityisesti sedimentin tributyylitina ja kuparipitoisuuksissa on paikallista vaihtelua. Mereen läjityskelvottomia sedimenttejä on Ulko Petäjäksen suunnitellulla läjitysalueella rantaviivaan nähden uloimmilla havaintopaikoilla korkean kuparipitoisuuden takia. Konttilaiturin suunnitellulla ruoppausalueella näytepisteiden sedimentit ovat mereen läjityskelvottomia korkeiden TBTpitoisuuksien sekä kuparipitoisuuksien takia. Öljylaiturin suunnitellulla ruoppausalueella näytepisteiden sedimentit ovat korkeiden TBTpitoisuuksien takia ruoppausmassoina mereen läjityskelvottomia kahta pistettä lukuun ottamatta sekä kolmella sisemmällä pisteellä myös raskasmetallipitoisuuksien takia. Muut näytteet luokitellaan haitta ainepitoisuuksien perusteella lähinnä ns. harmaalle alueelle eli mahdollisesti pilaantuneiksi. Riskinarviointi Läjitysalue Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä 8.7.2005 päivätyn ruoppaus ja läjitystöiden riskinarvioinnin. Sen tulosten perusteella on todettavissa, että mikäli pilaantuneet sedimentit jätetään paikoilleen, tulee riskitaso todennäköisesti kasvamaan nykyisestä tulevien vuosikymmenten aikana. Ruoppaus ja altaaseen sijoittaminen nostavat hetkellisesti etenkin TBT:n pitoisuutta vedessä, mutta vaikutus jää kestoltaan lyhyeksi. Tässä toimenpidevaihtoehdossa pitkäaikaisriskit jäävät pieniksi ja niitä voidaan entisestään vähentää riskinhallintatoimenpiteillä, joista on tehty ehdotus. Rauman edustan merialue on melko avointa sisäsaaristoa, jossa veden keskisyvyys on 5 7 metriä ja suurimmat syvyydet 15 metriä. Saaristovyöhyke on kapea ja avomeren vaikutus tuntuu sen vuoksi

4 voimakkaana rannikon lähivesiin asti. Merialueelle purkautuu makeita vesiä hyvin vähän, joten hajakuormitus on vähäinen. Ulko Petäjäksen läjitysallas tehdään kokonaan mereen täyttämällä. Täyttöalueen vesisyvyys vaihtelee noin 2 metristä 16 metriin ollen pääosin 9 14 metriä. Rakennettavan altaan kohdalla pohja viettää loivasti pohjoiseen, merelle päin. Ylimpänä pohjapinnassa on lieju/savikerrostuma, joka paksunee merelle päin. Kerrospaksuus rannan läheisyydessä on muutamia desimetrejä. Kauempana penkereen kohdalla se voi olla 2 3 metriä. Lieju/savikerroksen alla on kallioon ulottuva, tiivis moreenikerrostuma, jonka paksuus on yleensä alle yhden metrin. Lähin Natura 2000 alue on Rauman saaristo. Se sijaitsee noin neljän kilometrin päässä satamasta länteen. Lähin uimaranta on Otanlahti, 2,5 km itään läjitysalueesta. Hakija on katsonut, ettei ruoppauksella tai läjityksellä ole vaikutuksia uimarannan käyttökelpoisuuteen. Raumalla sijaitsee yksi kalankasvatuslaitos. Laitoksen sijaintipaikka on Nurmeksen saaren eteläpuolella, etäisyys ruoppaus ja läjityspaikasta noin 5 km luoteeseen. Lisäksi naapurikunnan alueella aivan Rauman kuntarajan tuntumassa Kukolansalmen suulla on yksi kalankasvatuslaitos. Kaavoitus Rauman kaupungin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.6.2004 asemakaavan muutoksen, joka koskee pääosin sataman asemakaavan muutosta. Pääosa kaava alueesta on satamatoimintojen aluetta (LS). Sataman laajentaminen ja tähän lupahakemukseen liittyvät toiminnot sisältyvät kaikki 28.6.2004 hyväksytyn asemakaavan mukaiseen satama alueeseen. Kalatalous Rauman edustalla on suoritettu kalataloudellista tarkkailua vuosittain. Ammattikalastus on verrattain vähäistä Rauman edustalla. Ammattikalastus tapahtuu pääasiassa verkoilla. Pyynnin kohteena ovat ensisijaisesti ahven, siika ja silakka. Myös kuhan merkitys on ollut kasvamassa. Viime vuosina hylkeiden lisääntyminen on häirinnyt kalastusta ja pyyntiä on siirretty enemmän ahvenen ja kuhan pyyntiin. Kokonaisuutena Rauman edustan saalislajistoa voidaan edelleen pitää monipuolisena, kalojen laatua käyttökelpoisena ihmisravinnoksi ja kalastusmahdollisuuksia melko hyvinä. Hylkeiden runsastuminen on kuitenkin alkanut rajoittaa verkko ja rysäkalastusta. Ruopattavan alueen tai läjitysalueen vaikutusalueilla ei ole ammattikalastajia. Hankkeen vaikutukset Hakija on arvioinut vuonna 1998 laadittuun Rauman edustan virtausja vedenlaatumalliin perustuen, että nyt suoritettavalla ruoppauksella ja läjityksellä ei ole vaikutusta virtausolosuhteisiin. Suunnitelmaselostuksen mukaan läjitysalueen rakennustyöt eivät aiheuta pysyviä tai tilapäisiä esteitä merenkululle tai pienveneliikenteelle.

5 Täyttö ja ruoppaustöiden aikaisen veden samentumisen on arvioitu ulottuvan 300 400 metrin päähän työkohteesta ja rajoittuvan pääasiassa pohjanläheiseen veteen. Veden kiintoaine ja ravinnepitoisuudet kasvavat tällä alueella pohjalietteen sekoittuessa veteen ja siihen kertyneiden ravinteiden vapautuessa vesimassaan. Fosfori on niin tiukasti kiintoaineeseen sitoutuneena, että liukoisen ja siten kasveille käyttökelpoisen fosforin pitoisuuksien vedessä ei ole arvioitu merkittävästi kasvavan. Ruoppaustöistä aiheutuu kuitenkin veden paikallista samenemista ja lievää paikallista rehevöitymistä sataman vesialueella. Ulko Petäjäksessä läjitys on tarkoitus suorittaa penkereiden suojassa. Rakenteiden avulla varmistetaan, ettei haitallisia aineita pääse kulkeutumaan mereen. Martinkarin täyttöallas on eristetty merestä louhepenkereellä siten, että mahdolliset haitta aineet eivät pääse kulkeutumaan veteen tai laajemmalle alueelle. Suunnitelmaselostuksen mukaan läjityshanke ei aiheuta pysyviä muutoksia vesistön tilassa, veden laadussa tai vesieliöstössä. Työnaikainen veden samentuminen on, täyttömateriaalin laadusta ja alueen sijainnista johtuen, hyvin vähäistä. Hakija on arvioinut, etteivät suoritettavat toimenpiteet aiheuta tila, omistaja tai henkilökohtaisia vahinkoja. Tarkkailu Merialueen tilaa tutkivalla Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:llä on kiinteä veden laadun havaintopaikka aivan ruoppausalueen läheisyydessä (380 Satamalahti) ja toinen (385 Järviluoto luot.) noin puolen kilometrin päässä Ulko Petäjäksen läjitysalueesta. Tämän Rauman edustan merialueen tarkkailun kautta saadaan tietoa myös ruoppauksien mahdollisista vaikutuksista merialueen tilaan. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Kalataloudellinen tarkkailu suoritetaan osana Rauman edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua. Lisäksi sataman suorittamassa tarkkailussa hyödynnetään jo olemassa olevia velvoitetarkkailuja, joita satama on aiempien lupapäätösten perusteella velvoitettu suorittamaan. Rauman sataman laajennusvaihtoehdoista aloitettiin ympäristövaikutusten arviointimenettely syksyllä 1995. Arviointiohjelma oli nähtävillä keväällä 1996 ja arviointiselostus kesällä 1998. Yhteysviranomaisena toiminut Lounais Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta syksyllä 1998. Arvioinnissa oli esillä sataman laajennuksen toteuttamiseksi kahdeksan eri vaihtoehtoa, joista vaihtoehdot 1b Ruuhiluoto Ulko Petäjäs, 2 Ulko Petäjäs Järviluoto, 4a Harmo ja 4b Iso Hakuni Sementtimatala sisälsivät merialueen täyttöä Ulko Petäjäksessä. Arvioinnissa vaihtoehto 0+:n vaikutukset ympäristölle todettiin pienimmiksi ja päävaihtoehto 1 Ruuhiluoto oli puolestaan huonoin useimpien ympäristövaikutusten kannalta. Muut vaihtoehdot olivat useimpien vaikutusten osalta näiden välissä.

Alueiden omistus 6 Rauman Satama on liikelaitosmuotoinen kunnallinen yleissatama. Rauman kaupunki omistaa sataman maa ja vesialueet, joilla Rauman Satama toimii vuokralla. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rauman kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 30.9. 31.10.2005 välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakemuksen työkohteissa on pilaantuneita ja mahdollisesti pilaantuneita sedimenttejä. Hakemuksessa ei esitetä pilaantuneiden massojen tarkkaa määrää. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakemusasiakirjojen perusteella ei ole selvää, että pilaantuneille massoille suunniteltu pengerläjitysalue vaiheessa 1 olisi riittävällä tavalla suljettu muusta meriympäristöstä jo läjityksen aikana. Ympäristökeskus on katsonut, ettei hakijalle tule myöntää lupaa hakemusasiakirjoissa esitetyllä tavalla töiden suorittamiseen, koska siitä aiheutuu pilaantuneissa ruopattavissa massoissa olevien haitallisten aineiden leviämistä laajemmalle alueelle. Suunnitelmaselostuksen vaiheen 1 mukainen kulkuväylällä varustettu penger ei erota pilaantuneita läjitysmassoja muusta meriympäristöstä ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen tarkoittamalla tavalla. Mahdollisesti pilaantuneet pehmeät ruoppausmassat eivät sovellu eroosiopengerrakenteisiin. Hakemussuunnitelmassa ei myöskään esitetä, miten töiden aikaisia hienoaineksen leviämisestä johtuvia haitallisia vaikutuksia pyritään estämään. Ympäristökeskus on katsonut, että luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa, mikäli hanke toteutettaisiin seuraavasti: Pilaantuneet massat rajataan ja erotetaan mahdollisesti pilaantuneista massoista valikoivalla ruoppauksella vähintään syvyyteen meren pohja 0,5 metriä. Hakijan on esitettävä, miten haitallisia aineita sisältävien hienoainesten ruoppaus ja läjitystöiden aikainen leviäminen estetään. Kaikki pilaantuneet sedimentit läjitetään merestä erotettuun läjitysaltaaseen (Ulko Petäjäksen vaiheen 1 allas ja Martinkarin allas) kokonaan suljetun penkereen taakse. Läjitysaltaan louhepenkereen seinämään altaan puolelle on asennettava murskekerros ja suodatinkangas, käyttöluokka 4. Pilaantuneiden ruoppausmassojen siirto altaaseen on tehtävä kaivinkoneella proomusta altaan reunan yli altaaseen. Myös Martinkarin altaaseen läjitettävä osuus on tehtävä kauhatyönä ja proomukuljetuksella.

7 Kaikki muut ruoppausmassat läjitetään Ulko Petäjäksen vaiheen 2 läjitysaltaaseen suodatinkankaalla suljettavan verhon taakse. Proomulle jätettävä kulkuaukko saa olla enintään 20 metriä leveä ja aukkoon on rakennettava louhetäyttömassoista kynnys, joka ulottuu altaan täyttötason 3,0 metriä yläpuolelle. Ulko Petäjäksen läjitysaltaiden penkereiden rakentamiseen saa käyttää vain Iso Hakunin alueelta tai muualta saatavaa louhetta ja mursketta. Mikäli penkereisiin on tarkoitus käyttää muualta Rauman kaupungin rakentamiskohteista saatavia massoja, on niiden oltava puhtaita kitkamaita tai louhetta. Ruoppauskohteiden pehmeitä massoja ei saa käyttää penkereisiin. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on lausunut, että Ulko Petäjäksen läjitysaltaan rakentamiseen käytettävän kaupungin sekalouheen alkuperä ja laatu eivät hakemuksesta käy ilmi. Koska näiden massojen määrä on suuri ja ne on tarkoitus sijoittaa mereen, tulee massojen alkuperästä ja laadusta tehdä selvitys. Lupaa ei tule myöntää sellaisten maa aineksien käyttöön, jotka sisältävät haitallisia yhdisteitä ympäristöministeriön antamassa sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeessa mainittuja enimmäismääriä. Uusi läjitysallas on rakennettava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja sen käytössä on varmistuttava siitä, että altaaseen sijoitettavat massat eivät pääse minkään työvaiheen yhteydessä leviämään ympäristöön. Ruopattavaa ainesta ei myöskään saa käyttää altaan rakennusmateriaalina kalliolouhetta lukuun ottamatta. Allas on rakennettava valmiiksi ennen ruoppaustöiden aloittamista ja siihen on sijoitettava kaikki ne massat, joita ei voida läjittää Martinkarin läjitysaltaaseen. TE keskus on katsonut, ettei hankkeelle voida myöntää lupaa ennen kuin kaikkien toimenpiteiden tekotapa on yksityiskohtaisesti selvitetty. Hakemusta tulee täydentää myös suunnitelmalla siitä, miten ruoppausten yhteydessä irtoavan hienojakoisen aineksen leviäminen ympäristöön on tarkoitus estää. Mikäli hakija täydentää hakemustaan riittävin selvityksin ja hanke lopullisessa muodossaan täyttää edellä mainitut ehdot, TE keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää. Luvan saajan tulee kuitenkin tarkkailla ruoppaus ja läjitystoiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Rauman edustan merialueella Varsinais Suomen TE keskuksen hyväksymällä tavalla oman erillisen ohjelmansa kautta. TE keskus on katsonut, että hakijalle tulee määrätä 10 000 euron suuruinen vuosittainen kalatalousmaksu, jolla voidaan kompensoida kalastukselle aiheutuvia haittoja. Hakemuksessa mainittujen töiden kalataloudelliset vahingot tulee selvittää erillisellä hakemuksella ympäristölupavirastossa ja samassa yhteydessä on selvitettävä myös sataman laajentamisesta aiheutuneet aikaisemmat ympäristö ja kalatalousvahingot. Koska kalavesien pilaamista orgaanisilla tinayhdisteillä ei pystytä täysin kompensoimaan kalaistutuksin, haitan aiheut

8 taja on velvoitettava poistamaan likaantuneet sedimentit merialueelta ja sijoittamaan ne ympäristön kannalta kestävällä tavalla. 3) Saaristomeren merenkulkupiiri on katsonut, ettei hankkeelle ole estettä. Hanke on tärkeä alueen liikennelogistiikan kannalta. Läjitykset eivät saa mataloittaa yleisesti käytettyjä vesikulkuväyliä. Mahdollinen väylän uudelleenmerkitseminen virallisilla tunnuksilla varustetuilla turvalaitteilla on kiellettyä ilman asianomaista lupaa. Mahdolliset esteet vesiliikenteelle tulee ilmoittaa merenkulkupiirille sekä alueen meriliikennevalvontakeskukseen. 4) Rauman kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että pilaantuneet sedimentit voidaan läjittää ehdotetulla tavalla Martinkarin ja Ulko Petäjäksen läjitysaltaisiin. Pilaantuneet massat tulee sijoittaa riittävään syvyyteen siten, etteivät meriveden korkeuden vaihtelut aiheuta ainesten huuhtoutumista mereen. Pilaantuneiden massojen ruoppaus tulisi tehdä tarkoituksenmukaisella kauharuoppauskalustolla eikä imuruoppauksena. Haitta aineiden leviämisen estämiseksi Ulko Petäjäksen täyttöaltaaseen proomulle tehtävä aukko on pidettävä suljettuna, kun ruoppaustyö keskeytyy pitkäksi aikaa. Ulko Petäjäksen vähäisetkin maisemointimahdollisuudet tulisi toteuttaa viimeistään, kun alue valmistuu. HAKIJAN SELITYS Rauman kaupungin ympäristölautakunnan vaatimusten osalta hakija on todennut, että laajentuminen Ulko Petäjäksen suuntaan noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa. Ulko Petäjäksen laajentaminen on osa Rauman sataman yleissuunnitelmaa vuoteen 2014 asti ja perustuu 1990 luvun lopulla suoritettuun YVA menettelyyn. Ruoppaus ja läjitystoimenpiteet tullaan toteuttamaan Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Suojatoimenpitein voidaan varmistaa, että ruoppausten ja läjitysten aikainen haittaaineiden leviäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että työt voidaan suorittaa ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Selitykseen on liitetty selvitys siitä, miten haitallisia aineita sisältävien hienoainesten ruoppaus ja läjitystöiden aikainen leviäminen estetään (suunnitelmaselostus 20.1.2006 ja uudet piirustukset). Selvityksessä on huomioitu VTT:n vuonna 2005 laatimassa riskinarvioinnissa esitetyt riskien hallintakeinot, joita on muun muassa ruoppaustöiden suorittaminen ympäristökauhalla tai vastaavalla ruoppaustekniikalla, Ulko Petäjäksessä pilaantuneiden sedimenttien läjittäminen mahdollisimman kauas merestä ja louheella tehtävän lopputäytön huolellinen geotekninen suunnittelu, eristysseinän rakentaminen sijoitusalueen ja meren välille, pintarakenne ja rakenteen kunnon seuranta, täytön mahdollisten painumien minimointi sekä Martinkarissa geotekstiilin sijoittaminen tasatun louhepenkereen sisäluiskaan. Hakija on todennut, että kaikki pilaantuneet massat tullaan läjittämään merestä erotettuihin läjitysaltaisiin. Läjitysaltaina käytetään Ulko Petäjäksen vaiheen 1 allasta ja Martinkarin allasta. Lisäksi tarvit

9 taessa Ulko Petäjäkseen tehdään vaiheen 1 jälkeen uusi allas, mikäli kaikki pilaantunut massa ei mahdu kahteen aiemmin mainittuun altaaseen. Altaisiin, joihin pilaantuneita massoja läjitetään, asennetaan suodatinkangas ja läjitys suoritetaan ympäristökeskuksen esittämällä tavalla penkereen yli. Louhepenkereet tehdään puhtaista louheista ja murskeista. Varsinais Suomen TE keskuksen kalatalousyksikön vaatimusten johdosta hakija on muun muassa todennut, että pilaantuneiden massojen hautaaminen täyttöaltaaseen parantaa merialueen tilaa. Ruoppaus ja läjitystyöt tullaan toteuttamaan Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Suojatoimenpitein voidaan varmistaa, että ruoppausten ja läjitysten aikainen haitta aineiden leviäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Kalataloudelliseen tarkkailuun on osallistuttu jatkuvasti, eikä niissä ole todettu aiemmista hankkeista aiheutuneen haittaa. Riskinarvioinnin mukaan TBT pitoisista sedimenteistä tehtyjen liukoisuustestien perusteella voidaan olettaa, että pahimmassakin tapauksessa ruoppauksen aikaiset liuenneet pitoisuudet nousevat Raumalla korkeintaan kaksinkertaisiksi Vuosaaressa mitattuihin verrattuna ja että akuutin myrkyllisyyden riskiä ei ruoppausten aikana näin ollen ole. Ruopattavan alueen tai läjitysalueen vaikutusalueilla ei ole ammattikalastajia. Kalastolle ja kalastukselle mahdollisesti aiheutuvat haitat voidaan korvata työn jälkeen tehdyn seurantatarkkailun tulosten perusteella suoritettavin kompensaatioistutuksin. Seurantatarkkailu sisältyy vuosittain suoritettavaan Rauman edustan merialueen kalataloudelliseen tarkkailuun. Rauman Satama on esittänyt enimmillään 2 000 euron vuosittaista korvausta niinä vuosina, jolloin ruoppaustöitä suoritetaan. Hakija on katsonut, että pilaantunut sedimentti merialueella on peräisin laivaliikenteestä eikä siten suoraan Rauman Sataman omasta ja itsehallinnoimasta toiminnasta. Voidaan myös olettaa, että suurin osa TBT:stä on joutunut mereen aikana, jolloin TBT:tä ei tunnettu ja sen haittoja tiedetty. Nyt suoritettavien ruoppausten yhteydessä pilaantunut sedimentti poistetaan ruopattavilta alueilta ja parannetaan näin merialueen tilaa niiltä osin. Koska kaikki pilaantunut sedimentti sijoitetaan täyttöaltaisiin, nyt luvitettavasta hankkeesta ei ole odotettavissa merialueen sedimenttien pilaantumista. Hakijaa ei siten voida velvoittaa pilaantuneen sedimentin jatkopuhdistuksiin. SELITYKSEN JOHDOSTA ANNETUT LAUSUNNOT Ympäristölupavirasto on pyytänyt Lounais Suomen ympäristökeskukselta sekä Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta lausunnot hakijan selityksen ja siihen liitettyjen selvitysten johdosta. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ruoppausalueiden eristäminen suodatinkankaasta rakennetulla siirrettävällä seinämällä on mahdollista hankkeen jakaantuessa useampaan työkohteeseen ja hankkeeseen sisältyvien töiden aiheuttaessa joka ta

10 pauksessa haittaa satamatoiminnalle. Hakija on selityksen liitteenä olevan 20.1.2006 päivätyn suunnitelmaselostuksen mukaan muuttanut Ulko Petäjäkseen tehtävää pengerrysaluetta siten, että reunapenkereiden sijaintia siirretään ulospäin paikoin kymmeniä metrejä. Uudelta pengerlinjalta ei ole määritetty pohjasedimentin laatua. Ruopattavien pehmeiden massojen määrää ei myöskään ole päivitetty suunnitelmaan. Ympäristökeskus on katsonut, että uudelta pengerlinjalta ruopattavien pohjasedimenttien määrä on selvitettävä ja niiden laatu on analysoitava ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisesti. Pilaantuneiden ruoppausmassojen läjitys suljettuihin altaisiin eristää ne sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen tarkoittamalla tavalla meriympäristöstä. Läjitysaltaan 2 kulkuaukko on alttiina koville tuulille ja kulkuaukon silttiverho tulee sen vuoksi sulkea aina pitempien työkatkojen ajaksi. Ympäristökeskus on katsonut luvan myöntämisen edellytyksenä olevan, että pilaantuneiden sedimenttien työnaikainen leviäminen pyritään estämään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hakemusasiakirjoihin on siksi lisättävä suunnitelma ruoppauskohteiden työnaikaisesta eristämisestä niin, että työn johdosta irtoava pilaantunut sedimentti ei leviä työkohteen ulkopuolelle. Mikäli hakija katsoo työalueen eristämisen aiheuttavan kohtuutonta haittaa satamatoiminnalle, se on riittävästi perusteltava. Joka tapauksessa hakijan on seurattava hankkeen vaikutuksia meriympäristöön Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailuohjelmaan tulee sisältyä myös työnaikainen seuranta. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, vähintään kaksi kuukautta ennen töiden aloittamista. Lisäksi hakemusasiakirjoihin on lisättävä selvitys Ulko Petäjäksen uudelta pengerlinjaukselta ruopattavien massojen määrästä ja laadusta. Mikäli ruoppausmassojen laatua ei analysoida, ne on kaikki läjitettävä Ulko Petäjäksen pilaantuneille ruoppausmassoille tarkoitettuun läjitysaltaaseen 1 suunnitelmaselostuksessa kuvatulla työtekniikalla. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Rauman satamassa ruoppauskohteet ovat jokseenkin alttiina avomeren suunnasta tulevalle aallokolle ja massojen leviäminen on siten todennäköistä ilman erityisiä suojaustoimenpiteitä. Massojen leviäminen voidaan käytännössä estää ns. silttiverhojen avulla. TEkeskus on katsonut, että lupaa ruoppauksiin ei tule myöntää ennen kuin satama on esittänyt riittävän suunnitelman niistä menettelytavoista, joilla hienoaineksen ja likaantuneen aineksen leviäminen ruoppauskohteista ympäristöön tullaan estämään. Kalatalousmaksusta TE keskus on todennut, että se on tarkoitettu kompensoimaan sitä haittaa, mikä todennäköisesti orgaanisista tinayhdisteistä aiheutuu alueen kalakannoille ja sitä kautta kalastukselle. 10 000 euron suuruisella kalastalousmaksulla pystytään istuttamaan noin 60 000 1 kesäistä siian poikasta. Tällä istukasmäärällä Rauman edustalla olisi odotettavissa noin 6 000 kg:n suuruinen siikasaalis, joka tulisi eri kalastajaryhmien hyväksi. Päätoimisia ammattikalastajia oli Rauman edustalla vuonna 2003 kolme ja sivutoimisia

11 viisi. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän valtakunnallisen selvityksen mukaan vuonna 1997 vapaa ajankalastajia oli Raumanmeren kalastusalueella noin 20 000 ja kalastavia kotitalouksia noin 11 000. TE keskus on lähtenyt siitä, että kalatalousmaksu tulisi suorittaa toistaiseksi vuosittain. Orgaanisten tinayhdisteiden aiheuttaman haitan kestoajasta ei ole tarkkaa käsitystä, mutta varmaa on, että vaikutukset ovat huomattavasti pitkäkestoisempia kuin satama on esittänyt. TE keskus on katsonut, että sataman ruoppauksista aiheutuneet kalataloushaitat voitaisiin selvittää erillisellä hakemuksella lupavirastossa riittävän ajan kuluttua ruoppausten päättymisestä. Tällöin käytettävissä olisi kalataloudellisten tarkkailujen ja muiden tutkimusten kautta saatua tietoa haittojen laajuudesta ja kestoajasta. HANNU ALHON YM:N MUISTUTUSKIRJELMÄ AA (tontti 24, Petäjäs II), BB (tontti 23, Petäjäs II), CC:n kp/dd (tontti 2, Saukko), EE (tontti 1, Saukko) ja FF (tontti 20, Petäjäs) ovat louhintatyöstä ja täyttöaltaasta noin 100 300 metrin päässä sijaitsevien vapaa ajankiinteistöjen vuokraoikeuden haltijoina katsoneet olevansa asianosaisia asiassa. He ovat muun muassa todenneet, että sataman laajennustyöt perustuvat 1990 luvun lopulla tehtyihin laskelmiin ja sataman todellisesta kasvutarpeesta tulisi tehdä uusi puolueeton arviointi. 1990 luvun lopulla tehdystä YVA menettelystä puuttuu kokonaan nyt kyseessä oleva vaihtoehto. YVA raportissa on kahdessa vaihtoehdossa mukana Ulko Petäjäs mutta ei kyseessä olevan hakemuksen laajuisena ja muotoisena. Aiotun työn ympäristövaikutuksia ei ole seikkaperäisesti selvitetty eikä hakemuksessa ole yksityiskohtaisesti todettu, mitä toteutustapaa ruoppauksen ja läjityksen toteuttamiseksi tullaan noudattamaan. Muistuttajien mielestä tulisi selvittää haitalliset ympäristökysymykset, joita ovat mm. hankkeen vaikutukset vesistöön, ruopattavan maaaineksen läjityssuunnitelmat, vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen sekä niihin liittyvät suunnitelmat mahdollisten haittojen seuraamisesta ja korvaamisesta ja vaikutukset luontoon, puustoon ja eläimistöön. Lisäksi tulisi selvittää hankkeen vaikutukset maisemaan ja maankamaraan sekä melu ja pölyhaitat. Hakemuksessa tulisi myös arvioida hankkeen vaikutukset lähivesistöjen virkistyskäytölle sekä mahdolliset lyhyt ja pitkäaikaiset haitat lähialueiden vapaa ajan kiinteistöjen käyttöarvolle. UUSI KUULEMINEN Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijalta selvityksen hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien vuokratonttien omistajista sekä alueella toimivista kalastuskunnista. Ympäristölupavirasto on saadun selvityksen perusteella varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten esittämiseen hakemuksen ja 20.1.2006 päivätyn suunnitelmaselostuksen johdosta viimeistään 24.3.2006.

12 1) Rauman kaupungin ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa rakentamis ja ruoppausmenettelystä 20.1.2006 päivätyn suunnitelmaselostuksen mukaisesti toteutettuna. Lisäksi ympäristölautakunta päätti pyytää ympäristövaikutusten arvioinnin yhteysviranomaisena toimivalta Lounais Suomen ympäristökeskukselta lausunnon aiemmin tehdyn vaikutusarvioinnin vastaavuudesta ko. hakemukseen nähden. 2) BB (tontti 23, Petäjäs II) on katsonut, että tehty YVA menettely ei kata aiottua laajenemissuunnitelmaa ja olisi suoritettava uusi ehdotetun laajenemissuunnitelman mukainen YVA käsittely. Sataman esitetty laajenemissuunnitelma on Ulko Petäjäksen läjitysaltaiden osalta vastoin kaupunginvaltuuston päätöstä. Vaikutukset vesistöön on puutteellisesti selvitetty. Myös vesilupa asiat on selvitettävä perusteellisesti uudelleen. Hakijan olisi tehtävä lisäselvitys aiotun hankkeen pysyvistä vaikutuksista kalatalouteen ja tehtävä suunnitelma mahdollisten haittojen seuraamisesta ja korvaamisesta. Hakijan tulisi sitoutua merenpohjan sedimenttien jatkuvaan seurantaan muutenkin kuin laajennuksia suunniteltaessa. BB on katsonut, että hankkeen vaikutuksia alueen luontoon, maisemakuvaan, matkailuelinkeinoon, virkistysalueiden käytettävyyteen ja lähialueen kiinteistöille ei ole selvitetty. Myöskään hankkeen melu ja pölyhaittoja ei ole arvioitu riittävästi. BB on vastustanut luvan myöntämistä puutteellisten ja virheellisten tietojen vuoksi. Ympäristövaikutusselvitysten lisäksi olisi pohdittava myös satamatoimintojen tehostamista ja näkymäsuuntien hallittua käsittelyä sekä virkistyskäytön ja teollisen toiminnan yhteensovittamista. 3) AA (tontti 24, Petäjäs II) on katsonut, että tehty YVA menettely ei kata aiottua laajenemissuunnitelmaa ja on siten suoritettava uudelleen. Sataman esitetty laajenemissuunnitelma on vastoin kaupunginvaltuuston päätöstä. Hakijan tulee hakemuksessaan selvittää pilaantuneen maa aineksen määrä ja ilmoittaa sen mukainen selvä läjityssuunnitelma, selvittää läjitysaltaiden pitävyys erityisesti pohjasyvyyden ollessa pehmeä ja suuri, selvittää hankkeen vaikutus veden virtaamiin, selvittää vedenlaadun huononeminen, vaikutus vesistön virkistyskäyttöön sekä selvittää Rauman kaupungilta saatavan sekalouheen alkuperä ja laatu. AA on vaatinut, että hakijan on tehtävä lisäselvitys nyt aiotun hankkeen pysyvistä vaikutuksista kalatalouteen ja tehtävä suunnitelma mahdollisten haittojen seuraamisesta ja korvaamisesta. Hakijan on tehtävä lisäselvitys hankkeen vaikutuksesta alueen luontoon huomioon ottaen alueen rauhoitetut lajit. AA on katsonut, että Ulko Petäjäksen tuhoutuminen muuttaa erittäin merkittävästi maisemakuvaa erityisesti katsottaessa Rauman saariston pohjoissuunnasta. Tämän vuoksi hakijan on tehtävä uusi arvio hankkeen pysyvästä vaikutuksesta Natura alueen maisemakuvaan. Hakemuksessa tulee selvittää työnaikaiset ja pitkävaikutteiset melu ja pölyhaitat lähiympäristölle sekä esittää suunnitelma haittojen minimoimiseksi. Hakemuksessa tulee arvioida hankkeen vaikutukset lähivesistöjen virkis

13 tyskäytölle sekä arvioida mahdollisesti aiheutuvat haitat lähialueiden vapaa ajan kiinteistöjen käyttöarvolle ja matkailuelinkeinolle. AA:n mielestä sataman todellisesta pitkäntähtäimen kasvutarpeesta on tehtävä uusi puolueeton arviointi. 4) GG (684 402 2 5, Kesämökki, Vähä Bockholm) on muun muassa todennut, että rantavedet samentuvat ainakin ruoppauksen ajaksi ja pilaantuvat ehkä pysyvästi ruoppausvesien tuomien epäpuhtauksien vuoksi ja rantojen vesi muuttuu uimakelvottomaksi ainakin ruoppauksen ajaksi. Ruoppaus on tarkoitus suorittaa juuri parhaimpaan lintujen pesimäaikaan. Hienojakoiset massat madaltavat jo ennestään matalia rantavesiä ja muuttavat kapeiden salmien vesien virtauksia. Vapaa ajankalastus heikkenisi töiden seurauksena ja kallioiden poisto muuttaisi pysyvästi sääoloja huonompaan suuntaan. GG on vastustanut töidenaloittamisluvan myöntämistä. 5) HH (Björkholm niminen saari) on vastustanut luvan myöntämistä. Hän on todennut, että jos lisätilaa tarvitaan, olisi Järviluoto parempi vaihtoehto. Otalahden ja Petäjäksen uimarannat ovat nyt vaarassa. Ruoppauslupaa ei ole annettu vapaa ajan asunnon rantaan, koska uimavedet pilaantuvat. Konttisatama aiheuttaisi kuitenkin monisatakertaisen vaikutuksen rakennusvaiheessa. Tästä aiheutuva haitta olisi vapaa ajan asukkaille merkittävä. 6) FF (tontti 20, Petäjäs II) on esittänyt samat vaatimukset kuin BB edellä kohdassa 2). 7) II, JJ, KK, LL ja MM (Petäjäksen huvilapalsta nro 18), NN (Petäjäksen huvilapalsta nro 19), OO ja PP (Saukon huvilapalsta nro 1) ja QQ (Saukon huvilapalsta nro 2) ovat yhteisesti vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle sekä töiden aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. He ovat myös yhtyneet Pro Ulko Petäjäs liikkeen (kohta 8) muistutuksessa esitettyyn. Muistuttajat ovat katsoneet, ettei hankkeelle voida antaa lupaa ennen kuin sen ympäristövaikutukset on arvioitu. Hankkeen ympäristövaikutuksista merkittävä on ruoppauksessa ylösnostettavien myrkkyjä sisältävien massojen aiheuttama riski. Vaikutukset mm. vesistön virtaamiin, kalastoon, eläimistöön ja muuhun luontoon sekä maisemalliset vaikutukset ja sataman pöly ja meluvaikutukset on selvitettävä. Mikäli lisäselvitysten jälkeen hakija esittää sellaisen suunnitelman, joka toteuttamistavaltaan, suunnaltaan ja vaikutuksiltaan on hyväksyttävissä, luvan edellytykseksi on joka tapauksessa asetettava haitan ja häiriön minimoiminen ja vahinkojen korvaaminen. Häiriötä aiheuttavia ruoppaus, räjäytys ja rakennustöitä ei saa lainkaan hyväksyä toteutettavaksi kesäkuukausien aikana. Hakija on myös velvoitettava maisemoimaan laajennusalueen muut kuin laiturikäyttöön tulevat sivut. Muistuttajat ovat katsoneet, että laajentumisen sijoittaminen 1990 luvulla tehdyn YVA:n mukaiselle lisälaajentumisalueelle ei edellyttäisi ympäristövaikutusten täyttä uutta selvittämistä, alustavan selvityksen tarkistamista ja täydentämistä kylläkin, mutta edellyttäisi asemakaavoitusta, koska tällä hetkellä voimassa oleva kaava ei

14 vastaa kuin noin puolta ko. laajentumisalueesta eikä kaava kokonaisuudessaan noudata YVA:a. 8) Pro Ulko Petäjäs liike / RR, SS ja TT sekä 171 muuta allekirjoittajaa ovat vastustaneet luvan myöntämistä Ulko Petäjäksen läjitysaltaan rakentamiselle sekä töiden aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. He ovat muun muassa katsoneet, että asianosaisina tulee kuulla kaikkia raumalaisia, koska läjitysaltaan rakentamisella ja vesireitin kapenemisella Ulko Petäjäksen ja Iso Saukon välisellä merialueella on yleisesti raumalaisia koskevia vaikutuksia. Vuosina 1996 1998 toteutettu Rauman Sataman laajentamisen YVA ei sisällä lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa Ulko Petäjäkseen rakennettavasta läjitysaltaasta eikä sen seurauksena tapahtuvaa vesireitin kapenemista eikä niitä koskevia vaikutusarvioita. Läjitysaltaan rakentaminen ei ole YVA menettelyssä saavutetun yhteisymmärryksen mukainen toimenpide. Mikäli Ulko Petäjäksen mahdolliset tulevat käytöt otetaan lupaharkinnassa huomioon, tulee hakijan teettää myös niitä koskevat vaikutusarvioinnit. Muistuttajat ovat lausuneet, että ruoppausmassan läjittäminen Ulko Petäjäkseen aiheuttaa haittaa kalastukselle, veneliikenteelle sekä muulle ympäristön käytölle ja viihtyvyydelle. Hakijan on teetettävä ympäristöministeriön ohjeen mukaiset vaihtoehtotarkastelut, joissa tarkastellaan vaihtoehtoisten alueiden läjityskelpoisuutta sekä otetaan tarkasteluvaihtoehdoksi myös maaläjitys. Lupahakemuksen liitteenä oleva riskinarviointi on muistuttajien mielestä puutteellinen. Hakijan on tämän vuoksi teetettävä riskinarviointi, johon tulee ottaa mukaan Ulko Petäjäksessä tehtävät ruoppaukset sekä läjitysaltaan rakentamisen jälkeisten toimintojen vaikutukset pohjasedimentteihin sitoutuneiden haitallisten aineiden leviämiseen ja pitoisuuksiin ja näistä aiheutuviin seurauksiin. Hakijan on myös teetettävä veden virtausmalli, jossa tarkastellaan Ulko Petäjäksen ja Iso Saukon saaren välisen vesireitin kapenemisen vaikutuksia veden virtauksiin, veden laatuun ja rehevöitymiseen, kalastoon ja kalastukseen. Hakijan on laadittava selvitys rakennustöiden vaikutuksista alueen maaluontoon, kasvillisuuteen, eläimistöön, linnustoon, virkistykseen, viihtyvyyteen, veneilyyn sekä matkailu ja muihin elinkeinoihin. Lisäksi on teetettävä selvitys pohjasedimentteihin sitoutuneiden haitallisten aineiden liikkumisesta ja vaikutuksista suunniteltujen ruoppaus ja läjitystöiden johdosta sekä alueen myöhemmän mahdollisen käytön johdosta. Hankkeen maisemavaikutukset, vaikutukset kulttuurihistoriallisiin rakennelmiin ja melu sekä pölyvaikutukset on myös selvitettävä. Läjitysaltaan rakentamisella on kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia sekä vaikutuksia maankäyttöön ja virkistys ja matkailupalvelujen kehittämiseen, jotka pitää selvittää. Muistuttajat ovat katsoneet, että hakemus on kaupunginvaltuuston päätöksen vastainen, koska Rauman kaupunginvaltuuston 1.3.1999 tekemän päätöksen mukaan Ulko Petäjästä ei rakenneta eikä sen

HAKIJAN SELITYS 3.5.2006 15 kallioita louhita ennen kuin 0+ vaihtoehtoon liittyvät laajennusmahdollisuudet on käytetty. Asemakaavan muutoksen selostuksessa on esitetty kaavasuositus, jonka mukaan Ulko Petäjäksen louhimista tai rakentamista sataman käyttöön tulisi välttää niin kauan kuin se sataman kannalta on mahdollista. Kaavassa on suositus maisemarajasta, jonka pohjoispuolelle tulevat rakenteet ja maiseman muutokset vaikuttavat Fåfängan näkymiin. Tämä raja tulisi ottaa huomioon sataman rakentamisessa. Kunnassa nähtävänä olleesta lupahakemusaineistosta on muistuttajien mielestä puuttunut asiakirjoja sekä selvitykset, miten toimenpiteissä on tarkoitus ottaa huomioon paras käytäntö (BEP) ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Hakijan on myös oikaistava lupahakemuksessa olevat virheet ja puutteet ja muistuttajille on annettava tilaisuus vastaselityksen antamiseen hakijan selityksen johdosta. Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että Vuosaaren satamassa käytetyn penger ja suodatinkangasverhosuojauksen toteuttaminen jo toimivassa satamassa on erittäin vaikeaa ja vaikeuttaa merkittävästi laivaliikennettä. Jos ruoppauskohde jouduttaisiin eristämään, merkitsisi se nykyisen konttilaiturin ja Petäjäksen irtotavarasataman sulkemista ruoppaustöiden ajaksi. Tämä olisi tavaraliikenteen sujumisen kannalta mahdotonta. Reunapenkereiden alta ruopattava massa läjitetään Ulko Petäjäksen pilaantuneile ruoppausmassoille tarkoitettuun läjitysaltaaseen 1. Siten sedimenttien pilaantuneisuuden tarkempaa selvitystä ei nähdä tarpeelliseksi. Myös ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että ruoppausmassojen laatu voidaan jättää analysoimatta, mikäli ne läjitetään kyseiseen altaaseen. Ennen ruoppaustöiden aloittamista hakija toimittaa ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi töiden aikaisen tarkkailuohjelman. Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on viitannut ympäristökeskuksen lausunnosta esitettyyn siltä osin kuin on kysymys suunnitelman esittämisestä hienojakoisen ja likaantuneen aineksen leviämisen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruudesta hakijalla on sama arvio kuin aiemmassa selityksessään eli hakija on esittänyt enimmillään 2 000 euron vuosittaista maksua niinä vuosina, jolloin ruoppaustöitä suoritetaan. Merialueen yleisen pilaantumisen ja siitä kalakannoille aiheutuvan haitan korvausta ei tule sälyttää pelkästään Rauman Sataman nyt hakemille toimenpiteille. Sataman omassa toiminnassa TBT pitoisia maaleja ei ole koskaan käytetty. Kysymys on satamassa käyneiden laivojen pohjien maaleista, jotka ovat olleet lainsäädännön ja määräysten mukaisia. Pro Ulko Petäjäs liikkeen ja tonttien ja huvilapalstojen haltijoiden muistutuksista hakija on todennut, että vuonna 1998 valmistuneesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Lounais Suomen ympäristökeskus lausui, että arviointi toteutui kokonaisuudessaan

16 YVA lain periaatteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto teki tämän jälkeen periaatepäätöksen sataman laajennuksesta, joka lähetettiin ympäristökeskukselle tiedoksi. Periaatepäätöksen jälkeen on tehty maankäyttö ja rakennuslain mukaiset yleiskaavoitus ja asemakaavoitusprosessit. Sataman asemakaava sai lainvoiman vuonna 2004. Sataman toiminta tapahtuu hyväksytyn asemakaavan puitteissa ja toiminnan laajentaminen satamaksi merkitylle alueelle on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Maisemallisten arvojen menetyksessä on kysymys intressiristiriidasta, jonka toisen osapuolena on valtakunnallisesti merkittävän Rauman Sataman laajentuminen. Laajennushanketta ei ole mahdollista toteuttaa täysin ilman maisemallisia muutoksia. Laajennustarpeen määrittelevät sataman asiakkaiden tarpeet sekä liiketaloudelliset näkökohdat. Rauman Sataman omistaa Rauman kaupunki, jonka kaupunginvaltuusto viime kädessä osoittamalla satamalle laajennusalueita kaavoituksen yhteydessä ja myöntämällä rahoitusta päättää laajennusten toteuttamisesta. Petäjäksen täyttö 1 hanke on Rauman Sataman kuluvan vuoden talousarviossa, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2005. Valtuuston tekemästä investointipäätöksestä ei ole valitettu. YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO YVA:N RIITTÄVYYDESTÄ Lounais Suomen ympäristökeskus on 16.6.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon lausunnon ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta Rauman sataman laajentamishankkeessa. Lausunnossaan ympäristökeskus on todennut, että lupahakemuksessa esitetty suunnitelma ei ole tarkasti yhdenmukainen minkään arviointimenettelyssä esitetyn vaihtoehdon kanssa, mutta se noudattaa kuitenkin alueelliselta ulottuvuudeltaan ja laajuudeltaan kohtuullisesti arviointimenettelyyn sisältyneitä vaihtoehtoja eikä sataman laajennushankkeen voida katsoa muuttuneen sillä tavoin, että tehty arviointi olisi menettänyt merkityksensä. Ympäristökeskus on katsonut, että Ulko Petäjäkseen suunniteltu ruoppausmassojen läjitysaltaan rakentaminen on arviointiselostuksessa tarkoitettua aluetäyttöä. Läjitysaltaaseen sijoitettavan massan laadusta johtuen vaikutusten arviointi ei vastaa kaikilta osin arviointiselostuksessa tarkasteltuja vaikutuksia. Lupahakemus sisältää satama alueen sedimenttitutkimuksen, jonka perusteella voidaan pääosin arvioida ruoppausmassojen läjityskelpoisuus ja tarvittavat toimenpiteet ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeen 19.5.2004 mukaisesti. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen läjitysaltaaseen ja sen eristäminen muusta merialueesta on kuitenkin suoritettava huolellisesti myös työn aikana. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sisältämien haitta aineiden kulkeutuminen riittävästi eristetystä läjitysaltaasta muulle merialueelle voidaan näin estää ja samalla minimoida haitta aineista johtuvat vaikutukset.

17 Ulko Petäjäksen ja Iso Saukon välisen salmen kaventuminen ulottuu noin 50 70 metriä ulommas kuin virtaus ja vedenlaatumallin yhteydessä tarkasteltu salmen kaventuminen. Sataman laajennus lupahakemuksen mukaisesti vaikuttaa salmen virtaukseen jossain määrin. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tämä virtauksissa aiheutuva muutos on vähäinen eikä edellytä lisäselvitystä. Ulko Petäjäksen pohjoisosan kallion louhinnan aiheuttamaa melu ja pölyhaittaa ei ole arviointiselostuksessa käsitelty. Näitä selvityksiä tulisi louhintaa koskevissa lupa asioissa lupaviranomaisen edellyttää. Ympäristökeskus on katsonut, että ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne sekä alueella olevat muut toiminnot, lupahakemuksen mukainen sataman laajennus ei aiheuta sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka edellyttäisivät ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämistä uudelleen. YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNNON JA HAKIJAN SELITYKSEN JOHDOSTA ANNE TUT VASTINEET 1) Pro Ulko Petäjäs liike / RR, SS ja TT ovat edelleen katsoneet, että lupahakemus on puutteellinen eikä vaihtoehtoisia paikkoja ruoppausmassojen sijoittamiselle ole esitetty. YVA selostuksessa ei ole tarkasteltu nyt kysymyksessä olevan hakemuksen mukaista hankevaihtoehtoa, joka on myös asemakaavasuosituksen vastainen toimenpide. Ulko Petäjäk seen suunniteltu 600 000 m 3 :n suuruinen läjitysallas on täysin ylimitoitettu suunnitelluissa ruoppauksissa syntyvien ruoppausmassojen läjittämiselle. Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa on käytetty pohjana lähtötietoja, jotka viittaavat 7.3.2005 päivättyyn hakemuskirjeeseen. Suunnitelmaa on kuitenkin muutettu 20.1.2006 päivätyllä suunnitelmalla, jonka mukaan läjitysallas on ulkomitoiltaan ja tilavuudeltaan merkittävästi alkuperäistä suurempi. Reunapenkereen pituus on reilusti toista tuhatta metriä, ei 700 metriä. Altaan tilavuus on 600 000 m 3, ei 220 000 440 000 m 3 kuten ympäristökeskuksen lausunnossa lukee. Myös Ramboll Finland Oy:n laatiman lausunnon mukaan ruoppausmassoja käytetään noin 600 000 m 3. Muistuttajat ovat katsoneet, että lupaviranomaisen tulisi pyytää asiassa uusi, voimassa oleviin hakemustietoihin perustuva lausunto ympäristökeskukselta. YVA:a tulisi täydentää erillisselvityksin pilaantuneista ja erittäin haitallisia aineita sisältävistä sedimenteistä, veden virtauksista, laadusta ja rehevöitymisestä paikallistasolla, Petäjäksen ja Iso Saukon välisen pienvenereitin sulkemisesta/kulun estymisestä/vaikeutumisesta oleellisesti sekä saaristo ja luontomatkailusta Rauman kehitysstrategiana. Lupahakemukseen tulisi lisäksi liittää ympäristöministeriön ohjeen mukainen riskinarviointi Ulko Petäjäkseen suunniteltujen ruoppausten ja pengerten auraamisten osalta. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon läjitysallashankkeen kaikki vaikutukset koko sen elinkaaren ajan. Elinkaaritarkastelun pohjana tulisi käyttää "Rauman Sataman yleissuunnitelman 2015 tarkistus"

YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO 18 dokumenttia. Muistuttajat ovat korostaneet suunnitellun läjitysalueen merkitystä virkistysalueena ja hankkeen peruuttamattomia haittavaikutuksia sille. Sosiaaliset vaikutukset tulisi myös selvittää. Muistuttajat ovat esittäneet lupaviranomaiselle pyynnön tutustumisesta hankealueeseen. Muistutukseen on liitetty useita lehtikirjoituksia asiasta. Pro Ulko Petäjäs liike on ilmoittanut 21.8.2006 mennessä keränneensä yhteensä yli 3 000 nimeä Ulko Petäjäksen tuhoamista vastustavaan adressiin. 2) II ym. (Petäksen huvilapalsta nro 18) ovat yhtyneet Pro Ulko Petäjäs liikkeen edellä kohdassa 1) esittämään ja lisäksi katsoneet muun muassa, että Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunto perustuu alkuperäisen 17.3.2005 jätetyn lupahakemuksen tietoihin. Yleissuunnitelman tarkistus 2015 ei ilmeisesti ole ollut ympäristökeskuksen käytettävissä lausuntoa annettaessa. Nyt esillä olevassa hankkeessa on kysymys suunnitelmasta, joka ulottuu laajalti 1996 1998 YVA:ssa tutkittujen vaihtoehtojen ulkopuolelle. Muistuttajia sataman lähimpinä naapureina Petäjäksen niemen etelärannalla ja Isossa Saukossa ei ole ennen ympäristölupaviraston lupakäsittelyä pidetty asianosaisina tai kuultu asiassa. Viidestä ko. aluetta lähimmästä huvilasta neljä on nyttemmin kaavallisesti suojeltu. Kyseessä on Raumalla ainoa laatuaan oleva yli 100 vuotta vanhojen huviloiden keskittymä, jonka säilymisen ja mahdollisuuden tarkoituksensa mukaiseen käyttöön hanke vakavasti vaarantaa. Muistuttajat ovat katsoneet, ettei Rauman kaupunginvaltuustolle ole esitetty eikä se ole päättänyt sellaisen suunnitelman toteuttamisesta, jonka keskeinen osa on vireillä olevassa vesilupahakemuksessa tarkoitettu hanke. Lupaviranomaisen tulisi harkita, onko sataman lupahakemus hylättävä ennenaikaisena kaupunginvaltuuston käsittelyn puuttumisen vuoksi. Muistuttajat ovat vaatineet, ellei hakemusta välittömästi hylätä, että hankkeesta on käynnistettävä YVA:n mukainen selvitysmenettely tai että hanke yhdistetään tulevan jatkolaajennuksen YVA:an. Selvitysten valmistuttua heille on varattava tilaisuus antaa niistä lausuntonsa ja siinä yhteydessä esittää mahdolliset korvausvaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykseksi on asetettava haitan ja häiriön minimoiminen ja vahinkojen korvaaminen. Häiriötä aiheuttavia ruoppaus, räjäytys ja rakennustöitä ei saa lainkaan hyväksyä toteutettavaksi kesäkuukausien aikana. Hakija on myös velvoitettava maisemoimaan laajennusalueen muut kuin laiturikäyttöön tulevat sivut. Muistutuksen tekijät ovat pyytäneet ympäristölupaviraston tutustumiskäyntiä alueelle, johon hanke ja sen vaikutukset kohdistuvat. Lounais Suomen ympäristökeskus on antanut 15.9.2006 päivätyn lausunnon Pro Ulko Petäjäs liikkeen / RR ym. sekä II:n ym. kirjelmien johdosta. Lausunnossaan ympäristökeskus on tarkistanut tarpeellisilta osin 16.6.2006 antamaansa lausuntoa ja todennut, että 20.1.2006 päivätyn suunnitelmaselostuksen mukaan louheen mas