POLIITTINEN LUOTTAMUS JA OSALLISTUMINEN (10.11.2017 10-12) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi)
MITÄ POLIITTINEN LUOTTAMUS TARKOITTAA? Viittaa kansalaisten ja poliittisen järjestelmän väliseen suhteeseen Miten instituutiot, poliittiset toimijat ja puolueet toimivat suhteessa ihmisten normatiivisiin odotuksiin (Hetherington 1998) Poliittisella luottamuksella tärkeä rooli: Poliittisen järjestelmän legitimiteetti ja vakaus Korkea luottamus tekee instituutioiden toiminnasta tehokkaampaa, sujuvoittaa markkinoiden toimintaa sekä vähentää valvonnan ja kontrollin tarvetta yhteiskunnassa (Listhaug ja Ringdal 2008) Selittää myös poliittista osallistumista (voi kuitenkin olla kaksiteräinen miekka : tutkimusten mukaan luottavaiset ihmiset osallistuvat muita useammin, mutta epäluottamus voi toisinaan myös lisätä osallistumista. Esim. protestiosallistuminen Kuva: https://www.quotemaster.org/trusting+your+government#&gid=1&pid=2
INPUT (Syöte) OUTPUTS (Tuotokset ) David Eastonin (1965, 1975) luottamusmääritelmä: Diffuusi tuki: kansalaisten arviot pysyvämmistä poliittisista instituutioista ja toimijoista sekä yhteiskunnan järjestelyistä yleensä Spesifi tuki: miten kansalaiset suhtautuvat poliittisiin toimijoihin, jotka yhteiskuntaa sillä hetkellä johtavat ja miten he arvoivat heidän suoriutumistaan tehtävistään suhteessa omiin odotuksiin Y M P Ä R I S T Ö Y M P Ä R I S T Ö Demands (vaatimukset) Support (tuki) POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ (neuvottelu, kompromissit, pelisäännöt) Päätökset Linjaukset/ menettelytavat FEEDBACK Y M P Ä R I S T Ö Y M P Ä R I S T Ö
Poliittinen luottamus koskee subjektin (se joka luottaa) suhdetta objektiin (luottamuksen kohde) Poliittinen luottamus voidaan liittää niin toimijoihin ja instituutioihin kuin menettelytapojen tukemiseen POLIITTISEN LUOTTAMUKSEN KÄSITEKARTTA (van der Meer, 2017) Luottamuksen kohde (objekti) Luottamuksen (tai sen puutteen) perustelu DIFFUUSI Poliittinen yhteisö Regiimin periaatteet/arvo Poliittisen järjestelmän suoriutuminen Poliittisen järjestelmän instituutiot Vallanpitäjät/päättäjät/viranomaiset Poliittinen luottamus POSITIIVINEN Pätevyys Huolenpito/huoli Vastuuvelvollisuus Luotettavuus Skeptisismi NEGATIIVINEN Kyynisyys SPESIFI
Mikäli poliittinen järjestelmä kykenee hoitamaan tehtävänsä hyvin, luottamuksen siihen tulisi pysyä korkealla. Luottamuksen puute voi haastaa järjestelmän legitimiteetin (Grönlund ja Setälä 2007 Mikäli poliittinen luottamus on hyvin alhaista, poliittinen järjestelmä saattaa menettää legitimiteettinsä eli oikeutuksensa kansalaisten silmissä. Pidentynyt legitimiteettikriisi vaikeuttaa poliittista päätöksentekoa, ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin ristiriitoihin, joita on vaikea hallita poliittisen järjestelmän perinteisten kanavien kautta (Miller 1974). Poliittinen luottamus ja tuki järjestelmälle ovat aika, paikka- ja toimijasidonnaisia (esim. Levi ja Stoker 2000). Molempiin vaikuttaa olennaisesti se, kenellä on valta ja missä kontekstissa valtaa käytetään
MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT POLIITTISEEN LUOTTAMUKSEEN? Kulttuuriset teoriat: Luottamus syntyy jo lapsuudesta alkaen, ja on siten kohtalaisen vakaata (poliittinen sosialisaatio) Institutionaaliset teoriat: Luottamus reflektoi sitä, miten hyvin yhteiskunnan instituutiot suoriutuvat tehtävistään YKSILÖTASTON TEKIJÄT Sosiodemografiset tekijät (etenkin tulotaso, koulutus. Sukupuolella ja iällä vain vähän selitysvoimaa) Poliittiset asenteet Puoluesamastuminen, poliittinen kiinnostuneisuus, post-materialismi (responsiivisuus), sisäinen kansalaispätevyys Ryhmävaikutukset Sosiaalinen pääoma YHTEISÖ/KONTEKSTI/ MAATASON TEKIJÄT Instituutioiden taloudellinen suoriutuminen (kansantalouden heilahtelut ja hallituksen kyky vastata niihin) Vaaleissa voittaneiden puolueiden kannattajat yleensä luottavaisempia Skandaalit Median raportointi Korruption aste
YKSI-VAI MONIULOTTEINEN LUOTTAMUS? Useat tutkimukset erottelevat eri luottamuksen kohteet (esim. luottamus poliitikkoihin/puoluesiin/eduskuntaan/ hallitukseen/eu:hun ) koska luottamus näihin vaihtelee jonkin verran Joidenkin tutkimusten mukaan (ks. esim. Hooghe 2011) poliittista luottamusta voidaan kuitenkin pitää melko yksiulotteisena ilmiönä: Vahva korrelaatio eri luottamusindikaattoreiden välillä Juontaa juurensa kunkin poliittisen järjestelmän poliittisesta kulttuurista (järjestelmäominaisuus) joka vaikuttaa lähes kaikkiin poliittisiin toimijoihin ja instituutioihoin. Harvoja esimerkkejä esim. siitä, että parlamentin jäsenet ovat korruptoituneita, mutta hallitus on turmeltumaton
LUOTTAMUSTA ERI POLIITTISIIN INSTITUUTIOIHIN JA TOIMIJOIHIN SUOMESSA Luottamusta eri poliittisiin instituutioihin ja toimijoihin Suomessa voidaan mitata usealla eri tapaa. Seuraavien kuvioiden luvut perustuvat vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalitutkimuksiin, joissa kysyttiin vastaajien luottamusta seuraavasti: Missä määrin luotat tai et luota seuraaviin tahoihin? Arvioi kutakin tahoa asteikolla nollasta kymmeneen, missä 0= en luota ollenkaan ja 10= luotan täysin Erityisenä kiinnostuksen kohteena on luottamus eduskuntaan, hallitukseen, puolueisiin ja poliitikkoihin, mutta taulukossa on mukana myös muita yhteiskunnallisia toimijoita/instituutioita.
POLIITTINEN LUOTTAMUS SUOMESSA Luottamus yhteiskunnallisiin toimijoihin ja instituutioihin Suomessa 2011 ja 2015 Lähde: Bäck, M., Kestilä-Kekkonen, E. & P. Söderlund (2016). Eduskuntavaalitutkimus 2011 ja 2015
POLIITTISTA LUOTTAMUSTA SELITTÄVÄT TEKIJÄT JA NIIDEN SELITYSVOIMA (%) (FNES2015). LINEAARINEN REGRESSIOANALYYSI Poliittinen luottamus (0 10) Eduskunta Puolueet Poliitikot Hallitus Ikä, sukupuoli, koulutus 3,5% 1,7% 2,1% 2,7% + luottamus ihmisiin, yhdistykseen kuuluminen + kiinnostus politiikkaan, sisäinen kansalaispätevyys, ulkoinen kansalaispätevyys, puoluesamastuminen + tyytyväisyys talouteen, tyytyväisyys hallitukseen, arvio kansanedustajien pätevyydestä 7,9% 5,2% 6,3% 7,3% 16,4% 14,1% 14,6% 15,8% 21,8% 18,8% 20,3% 20,8% Sosiodemografisten muuttujien selitysvoima alhaista Mallien selitysvoima nousee jonkin verran kun lisätään sosiaalisen pääoman indikaattoreita Lisättäessä poliittisen kiinnittymisen mittarit selitysvoima tuplaantuu kaikkien instituutioiden ja toimijoiden kohdistuvan luottamuksen osalta Lisättäessä tekijöitä, jotka liittyvät poliittisen järjestelmän ja sen toimijoiden suoriutumiseen, selitysvoima lisääntyy vielä noin viidellä prosenttiyksiköllä kaikkien instituutioiden ja toimijoiden kohdalla. Lähde: Bäck, M., Kestilä-Kekkonen, E. & P. Söderlund (2016). Eduskuntavaalitutkimus 2011 ja 2015
SUOMALAISET EUROOPPALAISESSA VERTAILUSSA European Social Survey -aineiston avulla voidaan tarkastella poliittisen luottamuksen tason muutosta Suomessa vuosina 2002 2014 ja myös vertailla poliittisen luottamuksen tasoa eri Euroopan maissa. Suomalaisten poliittinen luottamus on kuitenkin ollut verrattain vakaata. Tämä näkyy vertailusta, jossa kaikkien ESS-kyselytutkimukseen osallistuneiden maiden keskimääräistä poliittisen luottamuksen tasoa on vertailtu keskenään.
Luottamus poliitikkoihin 2002-2017 Kuvio: Peter Söderlund (2017) http://blogs.uta.fi/contre/2017/11/02/trust-in-politicians-across-countries-and-over-time/#more-222
Kaiken kaikkiaan Suomi on luottamuksen kärkimaita muiden pohjoismaiden tavoin. Pohjoismainen hyvinvointivaltio tukee ajatusta yleisestä oikeudenmukaisuudesta ja yhteisistä pelisäännöistä, mikä vaikuttaa siihen, missä määrin kansalaiset luottavat toisiin ihmisiin ja sitä kautta myös yhteiskuntaan ja sen eri toimijoihin. Pohjoismaissa myös korruptio on hyvin alhaista, mitä on pidetty yhtenä tekijänä tasaisen vahvalle poliittiselle luottamukselle. Luottamusta herättävässä yhteiskunnassa myös ongelmien ratkominen on helpompaa ja tässä mielessä korkean luottamuksen voisi ajatella olevan toimivan yhteiskunnan edellytys. Universaalit hyvinvointiohjelmat luovat tasaarvoa (vrt. selektiiviset).
LUOTTAMUS EUROOPAN UNIONIIN JA EUROSKEPTISYYS Kansallisen toimivallan siirtyminen EU:lle on tuonut Suomelle ja muille jäsenmaille uusia oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia ja uudistuksia. EU:n laajentuminen ja yhdentyminen eivät ole sujuneet ilman haasteita, mikä luonnollisesti on vaikuttanut myös luottamukseen EU:ta kohtaan (Bäck 2017) Monessa maassa euroskeptisyys, eli tyytymättömyys ja kriittisyys EU:ta kohtaan, on lisääntynyt, vaikka kritiikin asteet vaihtelevat. EU-kansalaisten asenteet kanavoituvat EU:n päätöksentekoon niin kansallisten kuin Euroopan parlamentin vaalien kautta, ja poliittiset mielipiteet heijastuvat siten sekä kansalliseen EU-politiikkaan että EU:n päätöksentekoon. Mielipiteet vaikuttavat myös keskeisesti unionin tulevaisuuteen ja kestokykyyn: mikäli EU:ta tai jotain siihen liitettävää yhteistyötä, kuten rahaliittoa, ei pidetä oikeutettuna, poliittinen yhtenäisyys ja luottamus yhteistyöhön murenevat, ja unionin toiminta vaikeutuu (Bäck 2017) Mikäli EU:n kannatus heikkenee huomattavasti, seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Kansalaisten tyytymättömyys EU:ta kohtaan on jo ajanut osan jäsenmaista harkitsemaan eroa yhteisestä unionista (esim. Brexit näyttää myös toteutuvan).
Luottamus EU:ta kohtaan EU-maissa 2005 ja 2015 (%) Muutos luottamusluvuissa EU-maissa 2005-2015 (prosenttiyksikkö) Lähde: Thomas Karv (2016). http://blogs.uta.fi/contre/2016/02/11/trust-in-the-eu-short-term-fluctuations-or-a-more-long-term-trend/ Aineist: Eurobarometrit 2015 ja 2015
POLIITTINEN LUOTTAMUS OSALLISTUMISTA SELITTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ Myös epäluottamus kuuluu demokratiaan. Esimerkiksi poliittisen luottamuksen ja poliittisen osallistumisen välillä on tietty jännite, joka perustuu siihen, että poliittinen osallistuminen on yhtäältä "luottamuslause" ja vaaleissa ääni annetaan ehdokkaalle, johon luotetaan. Poliittinen elämä on luonteeltaan kitkaista ja epäluottamus voi aktivoida kansalaisia osallistumaan. Yhtäältä osallistumisen lisäämiseen ja toisaalta luottamuksen kasvattamiseen voi auttaa myös dialogin kehittäminen kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä (Uslaner, 2002) Kansalaisia pyritään ottamaan yhä enemmän mukaan päätöksentekoprosessiin esimerkiksi mahdollistamalla kansalaiskeskustelut, kansalaisaloitteet ja luomalla edellytyksiä paikallisdemokratialle (Demokratiapoliittinen selonteko 2015) Haasteena se, että uusia osallistumisen keinoja hyödyntävät jo valmiiksi poliittiseen järjestelmään paremmin kiinnittyneet (ei välttämättä ole vaikutusta luottamuksen tasoon niissä väestöryhmissä, jotka ovat jo ennestään etääntyneet poliittisesta päätöksenteosta).
VASTADEMOKRATIAA? On luonnollista, että demokratiassa esiintyy jonkin verran häiriöitä, epäluottamusta, kriisejä, yllätyksiä jne. Oleellista on, miten järjestelmä selviää sitä ravistelevista ilmiöistä Demokratia tarvitsee hyvinvointiinsa tietyn määrän epäluottamusta eli kansalaisten valmiutta haastaa sen toimivuutta! (Epäluulo osana legitimiteettiä) Epäluottamus ylläpitää jatkuvasti myös keskustelua demokratian tilasta Nk. vastademokratian (counter-democracy) käsite (Rosanvallon, 2008): kansalaislähtöinen poliittinen toimijuus joka ei ole demokratian vastaista toimintaa, vaan kansalaisten oikeus valvoa, tuomita ja torjua poliittisten päättäjien toimintaa. Liittyy myös poliittiseen osallistumiseen Äänestämättä jättäminen ja hiljaisuus voidaan nähdä poliittisina tekoina. Vastademokratian muodot näkyvät vaaleissa niin, että niissä harjoitetaan enemmän menneen arvostelua kuin tulevaisuuden pohdintaa (Äänestäjät voivat jättävät valitsematta jonkun ehdokkaan, ja kilpailua käydään esim. uudelleenvalinnasta) Vastademokratia tosin valitettavan usein näkymätöntä (ongelmana ei kansalaisten passiivisuus, vaan epäpoliittisuus, eli kokonaisymmärryksen puute suurista ongelmista) Populismi vastademokratian negatiivinen äärimuoto
LÄHTEET Bäck, Maria (2017). Kriittiset mutta uskolliset suomalaiset: kansalaisten EU-asenteet jäsenyyden aikana. Teoksessa Raunio, Tapio & Juho Saari (toim.). Reunalla vai ytimessä? Suomen EU-politiikan muutos ja jatkuvuus. Helsinki: Gaudeamus. pp. 26 51. Bäck, Maria, Kestilä-Kekkonen, Elina & Söderlund, Peter (2016) Suomalaisten poliittinen luottamus ja siihen vaikuttavat tekijät. In Kimmo Grönlund & Hanna Wass (toim.) Poliittisen osallistumisen eriytyminen - Eduskuntavaalit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. pp.379 397 EasEaston, David (1965). A System Analysis of Political Life. New York:Wiley. ton, David (1975). A Re-assessment of the Concept of Political Support, British Journal of Political Science, 5, 435 57. Hooghe, Marc (2011). Why There is Basically Only One Form of Political Trust, British Journal of Politics and International Relations, 13, 269 75. Grönlund, Kimmo & Setälä, Maija (2007). Political Trust, Satisfaction and Voter Turnout, Comparative European Politics, 5(4), 400 22. Levi, Margaret & Stoker, Laura 2000. Political Trust and Trustworthiness, Annual Review of Political Science, 3, 475 507. Miller, Arthur (1974b). Political Issues and Trust in Government, 1964 1970, American Political Science Review, 68(3), 951 72. Rosanvallon, Pierre (2008). Counter-Democracy. Politics in an age of distrust. Cambridge: Cambridge University press. Uslaner, Eric (2002). The Moral Foundations of Trust. Cambridge: Cambridge University Press