1 (18) 20.10.2017 HYVINVOINTI- ja SIVISTYSPALVELUT Varhaiskasvatus / Perusopetus / Lukiokoulutus / Nuorisotoimi Kulttuuritoimi ja Liikuntatoimi ETELÄINEN ALUE 1. Mäntylän koulu tilanne avoinna / toteutus pitkällä tähtäimellä Mäntylän alakoulu suljettiin keväällä 2013 sisäilmaongelmien vuoksi ja lapset siirrettiin Kesämäen ja Kesämäenrinteen kouluun. Lappeenrannan kaupunki teki päätöksen parakkikoulusta, jonka toiminta alkoi syksyllä 2013. Parakkikoulu lakkautettiin 2015 ja parakit vietiin pois. Vanha Mäntylän koulu purettiin joulukuussa 2016. Paikalla on enää tyhjä tontti. Eteläisen alueen osayleiskaava mahdollistaa lisä asuinrakentamista Mattila-Mäntylä- Kuusela alueelle. Tämä varmasti tuo alueelle lisää lapsiperheitä. Kasvatus- ja opetustoimen suunnitelmissa on rakentaa uusi Mäntylä- Vihtolan koulu, 2026-2027, mikäli asutus laajentunut Vihtolaan. Päivitys: Tavoitteena on saada alakoulu takaisin Mäntylään. 2. Karhuvuoren kentän parempi varustus sekä kentän alueen siistiminen ei ole toteutunut / kenttä on säästölistalla Karhuvuoren kentän ympärivuotinen parempi varustus. Kentän ja ympäröivän alueen siistiminen. Alueen puusto ja kasvillisuus on siistitty 2014. Ennen kaikkea kenttä tulee pitää säästölistan ulkopuolella. Jos tämän kenttäalueen ylläpito lopetetaan kaupungin osalta, on lähin talviulkoliikuntapaikka Kisapuiston tekojää ja luistelualue vajaan 3 km päässä. Myllymäen ja Karhuvuoren alueella asuu yhteensä lähes 3.100 asukasta, joista lapsia ja nuoria on 36 %, aikuisia 55 % ja ikääntyneitä eli 65-> 9 %. Päivitys: Säilytetään Karhuvuoren kenttä kaupungin ylläpitämänä ja kehitetään kentän toimintoja ympärivuotisesti ja siistitään ympäröivää maa-aluetta. 3. Mattilanlammen liikunta- ja urheilun varustuksen parantaminen UUSI TAVOITE Mäntylän koulun purkamisen jälkeen ei Mattila-Mäntylä-Kuusela alueella ole lainkaan sisäliikuntapaikkaa. Koulun liikuntahallia käytettiin muun muassa senioreiden viikkojumppien pitopaikkana. Lähimmät sisäliikuntapaikat löytyvät keskustan tuntumasta. Alueella sijaitsee Mattilan lampi, jossa kesäisen uinnin lisäksi talvisin on kaupungin ylläpitämä jääkiekkokenttä ja luistelualue. Mattila-Mäntylä-Kuusela alueella asuu yhteensä lähes 1.900 asukasta, joista lapsia ja nuoria on 26 %, aikuisia 50 % ja ikääntyneitä eli 65-> 23 %. Uusi tavoite: Mattilanlammelle toivotaan alueen urheilu- ja liikuntakeskittymää, myös sisäliikunta mahdollisuudet huomioon ottavaa. Lisäksi tavoitteena on saada Mattilanlammen vesi kirkkaammaksi esim. ruoppauksen avulla.
4. Villunmäen ulkoilualueen muodostaminen ei muutosta 2 (18) Aikanaan alueella oli vaativa hiihto- ja kuntoreitti, jonka pituus oli noin 2,5-3 km. Alue on ollut vuosia hoitamaton. Tavoitteena saada Villunmäen alueesta koko perheen monipuolinen ulkoilualue. Päivitys: Alueelle on jo tehty upea frisbeegolfrata (18 korinen 2013) talkoilla asukkaiden, harrasteyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Nyt 18 korisesta radasta on tulossa asutussuunnitelmien takia vain 14 korinen rata. Aluetta voi kuitenkin vielä kehittää lisää koskien muuta ulkoilu- ja harrastetoimintaa. LISÄTTIIN tähän kohtaan tavoitteeksi myös valaistuja kuntopolkuja Villunmäen alueelle. JOUTSENON ALUE 5. Joutsenon alueen kouluverkko asioihin aktiivinen osallistuminen Joutsenon alueraati haluaa olla tietoinen kaikista Joutsenon kouluverkkoon vaikuttavista ajankohtaisista asioista. Toimenpiteet: Tarkkaillaan Joutsenon alueen kouluihin liittyvien asioiden kehittymistä ja reagoidaan niihin jo varhaisessa vaiheessa. 6. Joutsenon keskuskoulun urheilukentän säilyminen Liittyen edelliseen tavoitteeseen, Joutsenon alueraati haluaa huolehtia ja valvoa siitä, että Joutsenon koulukeskuksen laajennuksen yhteydessä koulun viereinen urheilukenttä säilyy. Toimenpiteet: Tarkkaillaan asian kehittymistä ja reagoidaan siihen jo varhaisessa vaiheessa LAURITSALAN ALUE 7. Kaukaan koulun säilyttämisen puolesta UUSI TAVOITE Kasvatus- ja opetustoimi valtuuston toimeksiannosta selvittävät Lauritsalan alueen palveluverkkouudistusta. Yhtenä ehdotusasiana, jota tulee selvitellä, on esitys ettei Kaukaan kouluun tehdä vaadittavaa 7,3 miljoonan peruskorjausta tulevina vuosina vaan alueella asuvat reilut pari sataa lasta sijoitetaan Lauritsalan, Myllymäen ja Kimpisen kouluihin. Tämä asia tulee mahdolliseen päätöskäsittelyyn syksyllä 2018. Toimenpiteet: Avoimen alueraadin kokouksessa 9.2.2017 annettiin monella suulla esitykselle kielteinen kannanotto paikalla olleelle Kasvatus- ja opetustoimen edustajalle. Lisäksi alueraati ja mukana olleet asukkaat päättivät nostaa tämän uudeksi kärkitavoitteeksi. Lisäksi sovittiin, että alueraati tekee asiasta virallisen lausunnon ja luovuttaa sen kasvatus- ja opetustoimelle yhdessä adressin kanssa, jossa on lähes 2.000 nimeä Kaukaan koulun säilyttämisen puolesta. Adressin ovat tehneet Kaukas-Tirilä alueen aktiiviset asukkaat. 8. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Lauritsalassa UUSI TAVOITE Lauritsalan alueelle kaivataan kaikille asukkaille suunnattuja lähiliikuntapaikkoja. Esimerkiksi Lauritsalan koulun pihalle / koulukallionpuistoon kaivataan pikimiten sekä koululaisten että asukkaiden tarpeisiin monipuolista lähiliikuntapaikkaa. Liikunnan merkitystä tuodaan jatkuvasti esiin, on siis mahdollistettava lähiliikunnan suorittamispaikkojen saatavuus tasapuolisesti kuntalaisille. Lapsille ja nuorille se on tärkeää liikunnallisten asenteiden ja tapojen muokkaamiseksi ja keski-ikäisillä ja etenkin ikääntyneillä huomioon otettavaa hyvän peruskunnon
3 (18) ennaltaehkäisevänä toimintona, etenkin kun terveydenhuollon nykytrendi suosii mahdollisimman pitkää kotona asumista ja kotihoitoa. Toimenpiteet: Pyydetään kaupungin liikuntatoimelta kartoitusta Lauritsalan alueen lähiliikuntapaikoista. Lähdetään viemään eteenpäin Lauritsalan koulun pihalle / Koulukalliopuistoon sijoitettavaa lähiliikuntapaikkaa. Päivitys: Ennekuin alueraati ehti edes reagoida, ilmoitti kaupunki rakentavansa lähiliikuntapaikan Lauritsalan Koulunkallionpuistoon. Työt ovat jo menossa 10/2018. LÄNTINEN ALUE 9. Lappeen kenttä ja luistelualue Lappeen koulun pihalla valaistus ja pukukoppi kentän laidalle Ruoholammen asukkaat ovat tuoneet esille toiveen valaistuksesta kaupungin ylläpitämälle Lappeen kentälle / luistelualueelle. Valaistus pidentäisi pimeinä vuoden aikoina kentän käyttöaikaa sekä lisäisi myös turvallisuutta. Lappeen koulun rehtori sekä päiväkodinjohtaja ovat tuoneet tarpeen esiin myös koulun ja päiväkodin osalta seuraavasti; Lappeen koulun kenttä ja luistelualueen valaistus ovat myös koululle ja päiväkodille tärkeä asia. Sydäntalvella kenttä on hyvin pimeä koko aamupäivän. Iltapäivä-toiminta (90 lasta ja toiminta-aika klo 16.30 saakka) ei voi hyödyntää kenttää valaistuksen puutteen vuoksi. Sama koskee myös esi-oppilaita, jotka tarvitsevat iltapäivähoitoa (50 lasta). Päiväkotikoulu on ollut yhteydessä liikuntatoimeen 2013 ja vanhempain-toimikuntaan ja etsinyt vaihtoehtoja. Palveluverkkoratkaisun valmistuessa on seuraava askel ollut Lappeen päiväkotikoulun saattoliikenteen ja henkilökunnan pysäköintipaikkojen puutteellisuuksien korjaaminen. Parkkialueen laajennuksen yhteydessä on tarkoitus vetää koululta sähkövaraukset ja asia etenee Tilakeskuksen laatiman aikataulun mukaisesti. Lisäksi kentän viereen olisi tärkeää saada pukukoppi tai vastaava. Nyt päiväkodin ja koulun lapset vaihtavat luistimet sisällä ja kävelet luistimet jalassa 200 metriä kentälle. Lapsimäärät ovat suuria. Syksyllä 2017 koululaisia on 350 ja päiväkodin lapsia 180. Kyse on siis suuresta lapsijoukosta ja Lappeen kentän kehittämiselle liikunta-paikkana on suuri tarve. Lisäksi tietenkin aktiivinen iltakäyttö ruoholampelaisten tarpeisiin. Päivitys liikuntatoimelta; Tilanne on tiedossa ja toivomme, että tulevina vuosina liikuntapaikkarakentamisen vuotuisissa määrärahoissa nämä toiveet tulevat huomioiduksi palveluverkkouudistuksen yhteydessä. Toimenpiteet; Läntinen alueraati teki asiasta kuntalaisaloitteen keväällä 2017 varmistaakseen rahoituksen saamisen kentän valaistukselle sekä pukukopille. PÄIVITYS toimenpiteisiin: Kokouksessaan 19.9.2017 Läntinen alueraati päätti lähettää tehdyn aloitteen kaupunginvaltuutetuille tiedoksi saatesanoin. 10. Länsialueen ulkoilu- ja liikuntareittiohjelman toteutus Lentokenttä Skinnarilanmaja Huhtiniemi Lentokenttä ulkoilureitin kunnostus. Esitys asiasta on toimitettu jo keväällä 2009 liikuntatoimelle. Vähän on ehtinyt toteutua tähän mennessä. Päivitys: Lentokenttä-Skinnarilan reitin rakentaminen ympärivuotiseen käyttöön valaistuksineen ja maarakennustöineen on kallis hanke, jota Liikuntatoimi on visioinut jo todella pitkään. Alueella on kosteikkoja ja maarakennuksessa tarvittavien massojen hankintakustannukset sekä valaistus ovat erittäin kalliita, eikä
4 (18) tämä hanke ole kaupungin investointien puiteohjelmassa. Kuitenkin olisi erinomaista, jos Lentokentän reitti ja Skinnarilan valaistu reitti saataisiin yhdistettyä valaistuksen osalta ja reitin osalta, syntyisi koko Läntisen asuinalueen yhdistävä ja kiertävä ulkoilureitti, jolle olisi käyttäjiä koko läntiseltä asuinalueelta Ruoholammen alueelle kaivataan myös kuntopolku / latua. Näissä kaikissa toimenpiteissä tulisi kuitenkin lähteä liikkeelle luontolähtöisesti eli yrittää säilyttää mahdollisimman luonnonmukaista maisemaa vaikka metsän keskelle tehtäisiinkin virkistyskäyttöön soveltuvia polkuja / latuja. METSÄPOLUT Sammonlahden suuralueen lähimetsissä on paljon ns. vakiintuneita polkuja, joiden kuntoa voisi vahvistaa lisättävällä massalla ja voitaisiin talkoilla sitten tampata metsäpolut halutaan virallistaa metsäpolut. Poluista olisi hyvä tehdä selvitys ja reittikartta, jotta asukkaat voivat / osaavat kulkea metsässä. Toimenpiteet: Läntinen alueraati teki metsäpolkujen viitoittamisesta kuntalaisaloitteen syksyllä 2017. 11. Sammonlahden ranta-alueen kunnostus ja kehittäminen virkistyskäyttöön Sammonlahden ranta halutaan kehittää ensiluokkaiseksi uimarannaksi Läntisen alueen antamassa lausunnossa koskien Rantaraittia, oli mainittu myös toiveita Sammonlahden rannan kunnostamiselle ja kehittämiselle. Toimenpiteet: Seurataan miten Sammonlahden uimarannan kunnostus virkistyskäyttöön etenee ja otetaan kantaa asiaan tarvittaessa. Päivitys: Sammonlahden ranta siistittiin pusikoituneesta kasvustosta syksyllä 2014. Rannalle on hankittu muutama vuosi sitten uudet pukeutumissuojat ja lasten leikkipuistoon uusi laiva. Uimaranta on liikuntatoimen normaalissa kunnossa-pidossa vuosittain. Uimarannalla on hyvä, kova ja loiva hiekkapohja, parannettavaa ja kehitettävää: vedessä kaislikkojen poistamista, uimarantaopasteet kaipaavat parannusta. Sammonlahden uimapaikan ongelma on nurmiko kosteus tulisi tehdä korjaavia toimenpiteitä sen poistamiseksi. HUOMIO tähän tilanteeseen on kosteikon rakentaminen tuonut apua, vesi virtaa muualle, ei jää rannalle. LAPPEEN ALUE 12. Kyläkoulujen säilyminen ja jatkuvuus taattava Kasvatus- ja opetustoimen esityksen mukaan (7.3.2017) seuraavat investoinnit olisi tulossa alueen kouluihin tulevina vuosina: Nuijamaan koulu, päiväkotia, koulua, nuorisotilaa ja kirjastoa varten uudisrakennus, 2,4 M, vuonna 2023 Kasukkalan koulu 1-6 lk uudehko koulu, ei tarvetta investoinneille lähivuosina Ylämaan koulu 1-6 lk ei tarvetta investoinneille Ylämaan päiväkoti, rakennetaan uusi rakennus koulun ja kirjaston yhteyteen, 3,2 M, 2024 Simolan koulu 1-6 lk, uusi korvaava Mäntylä-Vihtolan koulu,
Korkea-ahon koulu 1-6 lk 8 M, 2026-2027 5 (18) Todettiin tämän olevan hyvä esitys. Lappeen alueraati on halunnut tuoda esiin myös ajatuksen, että taajamaalueen lapsilla olisi halutessaan mahdollisuus valita koulukseen kyläkoulu -> koulujen pysyvyys olisi turvatumpaa. Toimenpiteet: Yleisesti tällä hetkellä ollaan tyytyväisiä tilanteeseen ja sen ei haluta ainakaan huonontuvan. Seurataan kyläkoulujen tilannetta ja reagoidaan muuttuviin asioihin tarvittaessa välittömästi. POHJOINEN ALUE 13. Voisalmen kentän sijasta kehitetään Voisalmen koulun urheilukentästä hyväkuntoinen kesä- ja talviurheiluun sopiva liikuntapaikka - pitkän tähtäimen tavoitteita Voisalmen kenttä on ollut hieman vähäisemmällä käytöllä viime vuosina. Koulun oppilaat ovat esittäneet toivomuksen koulun urheilukentän kunnostamisesta paremmin ulkourheiluun sopivaksi. Voisalmen alakoulun kentälle voisi hakea Lähiliikuntapaikka -statusta ja näin ollen saada sen toteuttamiseen valtion avustusta. Päivitys: Liikuntatoimi on esittänyt, että nykyinen Voisalmen urheilukenttä-alue kaavoitettaisiin asuinrakentamiseen ja puistoalueeksi. Kaupunginosassa tarvitaan kuitenkin taajaman lähikenttä / lähiliikuntapaikka, joka voitaisiin rakentaa Voisalmen koulun pihan yhteyteen, jolloin se olisi helpommin ja turvallisemmin koululaisten käytettävissä päivisin ja ilta- sekä viikonloppuisin alueen asukkaiden käytössä. Toimenpiteet Toimenpiteet jo alkaneet syksyllä 2017. 14. Kuntoilureitin kunnostus pitkän tähtäimen tavoitteita Voisalmen kuntopolku, 1,6 km: Voisalmen koulun takaa, alikulkutunnelin kautta Kivisalmenkadulle Rahkasuonkaaren kautta putkitunnelin kautta takaisin Voisalmenkadulle. Ongelmana etenkin talviaikaan pitää kuntoilureitti kunnossa liikkumista varten. Voisalmen koulun kentän kunnostamisen yhteydessä tämän kuntoilureitin muuttaminen ja yhdistäminen mahdolliseen lähiliikuntapaikka hankkeeseen. Päivitys: Hyvä ajatus, varsinkin lyhyempää ns. välituntilatua on toivottu kentän yhteydestä sähkölinjan vieressä maastoon niin, ettei alikulku-tunnelien kautta Taipalsaaren tien toiselle puolelle tarvitsisi hiihtää ollenkaan. Voisalmen kuntopolulla parantamisen varaa on reitin leveydessä, aurauslumien poispitämisessä alikulkutunnelien luona ja se, että ladulla kävellään paljon. Alikulkutunnelit on aikanaan tehty liian ahtaiksi niin, että ladulle jää liian ahdas kulkuväylä ja sille kertyy jatkuvasti tien aurauslumia. Liikuntatoimen suunnitelmissa on myös ns. Hopeavuoren pienen valaistun kuntopolun purkaminen pois käytöstä ja sen sijaan panostaa aivan vieressä olevan Voisalmen valaistun kuntopolun laatuun, sen leveyteen ja kunnossapitoon. Hankaluutena kaiken kaikkiaan Voisalmen latujen osalta on se, että latujen kunnossapitokalusto on erikseen tuotava paikanpäälle, tehdä valaistut ladut ja kuljettaa kalusto taas takaisin muualle hiihtolatuverkon kunnossapitoon. Toimenpiteet: Otettu yhteyttä kaupungin liikuntatoimen johtaja Ilkka Oksmaniin asian eteenpäin viemiseksi.
6 (18) 15. Pohjoisen alueen Saimaan rantojen ja uimapaikkojen siistiminen sekä alueen muun ympäristön siistiminen ja kunnostaminen - ei ole edennyt toivotulla tavalla vielä Pohjoisen alueen Saimaan rantojen siistiminen pusikoista ja muusta roskasta on aiheellinen jokavuotinen toimenpide keväällä lumien sulettua. Sama tilanne on esissä myös kaupungin ylläpitämien uimarantojen kohdalla. Liikuntatoimen ylläpitämiä yleisiä uimarantoja pohjoisen alueella on enää yksi: Voisalmi. Kesäisin liikuntatoimi hoitaa tämän uimarannan siisteydestä ja mahdollisten rakenteiden korjauksista. Rannalla on jätehuolto, wc ja pukeutumistilat. Tyysterniemen ja Kivisalmen rannat ovat nyt vailla kaupungin hoitoa. Pohjoisen rannoilla, pitkin rantaviivaa on edelleen useita ns. romu-veneitä. Satamatoimi on laittanut niihin vuosittain huomautuksia viedä romu -veneet pois rannoilta, mutta huomautukset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Päivitys: Toimenpiteet: Hyödynnetään kaupungin Myö tehään yhdessä hanketta, osallistetaan tasapuolisesti kaikki pohjoisen alueen asukkaat yhteisen siisteyden eteen toimimiseen. Järjestetään asukastalkoot yhteisen asuinviihtyvyyden nostamiseksi. Otetaan yhteyttä Satamalaitokseen / tekniseen toimeen romu veneiden poistamiseksi rannoilta. Toteutus yhteistyössä asukkaiden kanssa. Päivitys pidettiin asukkaiden kanssa siivoustalkoot kesällä 2017. Ongelmana ns. romuveneet. Ne on nyt käyty kaikki kuvaamassa ja aineisto viedään eteenpäin kaupungille toimenpiteitä varten. YLÄMAAN ALUE 16. Kaikkien kylärantojen siistiminen - seurantalista Ylämaalla on yhteensä 4 uimarantapaikkaa: Yleinen uimaranta Lohkon uimaranta, Ylämaantie 2959, 54410 Ylämaa YLÄMAAN PYRKIJÄT kerää vain roskat kaupunki hoitaa muuten rannan kunnon Kylärannat Joutsenkosken uimaranta, Vaalimaantie 4475, 54410 Ylämaa Sianetunen uimaranta, Peräkorventie 175, 54410 Ylämaa hoidettu Ylämaan Pyrkijöiden toimesta kesällä 2017 Ylijärven uimapaikka, Jokimiehentie 109, 54410 Ylämaa Kotiseutuyhdistys hoitanut Lohko, Joutsenkoski ja Sianetunen ovat kaupungin hoidossa olevia. Ylijärven uimapaikkaa hoitaa kyläyhdistys, jolle maksetaan sopimuksen mukaan kunnossapitoavustusta. Ylämaan alueraati esittää rantojen siistimistä tulevana keväänä sekä opasteiden asentaminen uimarantojen kulkupaikoille. Yleiset uimarannat sekä kylärannat on varustettu pukusuojilla, käymälöillä tai wc:llä, jäteastioilla ja pelastusrenkailla tai -veneillä. Tarkistettava varustukset kesäksi 2018. Toimenpiteet: Viedään asia liikuntatoimen tiettäväksi. Tehty 1.11.2011. Vastaus liikuntatoimelta: Liikuntatoimen mukaan kolme sen vastuulla olevaa uimapaikkaa olisivat aika hyvässä hoidossa. Liikuntatoimi on hyvillään, että asukkaat ovat aktiivisia. Liikuntatoimi on aina valmis sopimaan yhdessä tehtävistä talkootöistä. Asia voidaan keväällä noiden kolmen vastuullamme olevan rannan osalta ottaa esille, katsoa mitä kullakin rannalla asukkaat voisivat tehdä ja sitten sopia mahdollisesta korvauksesta. Päivitys: Seurataan tilannetta, tiedossa on liikuntatoimen taloustilanne. Muistutetaan liikuntatoimea opasteista.
17. Palvelut säilytettävä Ylämaalla 7 (18) Ylämaalta on hävinnyt palveluita. Ylämaa -talon yhteispalvelupiste siirrettiin toimimaan Ylämaan kirjastolle ja Lappeenrannan kaupungintalon Winkki asiakaspalvelukeskukseen. Kunnallisia palveluita Ylämaalla on : päiväkoti alakoulu kirjasto muuttuu suunnitelmien mukaan osittain itsepalvelukirjastoksi paloasema teknisen toimen kunnossapito Postipalvelut toimivat Korupirtillä asiamiespostipalveluina. Pankkipalvelut ovat hävinneet Ylämaalta. Salen yhteydessä toimii S-pankki. Pankkiautomaatti poistettiin vähäiseen käyttöön vedoten Ylämaa -talolta lokakuun 2011 aikana. Kaupallisia palveluita löytyy lähinnä kirkonkylän lähistöltä. Päivitetään lausunto pankkiautomaatin tarpeellisuudesta. (Sillanpää-Jaatinen) Asukasmäärän kasvattaminen ja uusien työpaikkojen saaminen toisi myös lisää palveluita ja vahvistaisi jo olemassa olevia. Toimenpiteet: Huolehditaan Ylämaan palveluista käyttämällä niitä mahdollisimman paljon. Ollaan aktiivisesti aloitteellisia uusien palveluajatusten suhteen. Otetaan yhteyttä elinkeinoyhtiöön Wirma Lappeenrantaan tarvittaessa. Päivitys: Kirjaston nettipiste on toiminnassa. Valokuituverkon saaminen Ylämaalla on työn alla Ylämaalla on kaupungin omistamia valokuituja kaupunki luvannut hoitaa asiaa eteenpäin. Muistutetaan asiasta. ELINVOIMA ja KAUPUNKIKEHITYS Kaupunkisuunnittelu / Kadut ja ympäristö / Maaomaisuuden hallinta / Etelä-Karjalan maaseututoimi / Lappeenrannan Seudun ympäristötoimi / Rakennusvalvonta ETELÄINEN ALUE 1. Mattilan alueen laajennus uusi tavoite Lappeenrannan kaupungin kaavoitus piti asukastilaisuuden 17.2.2017 Mäntylässä. Aiheena oli Mattila-Mäntylän alueelle uusia tontteja. Asukastilaisuudessa ja myös avoimessa alueraadinkokouksessa 19.1.2017 tuli esiin ajatus laajentaa Mattila-Mäntylä aluetta. Korkea-ahon risteyksestä kaikki VT6-tien tontit ovat Suomen valtion / Metsä-hallituksen omistuksessa ja pari siinä alempana olevaa Suomen valtio / liikennevirasto hallussa. Kokonaisuudessaan edellä mainitun alan pintaala on 1,5 km 2 eli 150 hehtaaria. Alue olisi erinomainen uudelle asutukselle alueella. Sekä tukisi ajatusta kaupungin keskustataajaman tiivistämisestä. Uusi tavoite: Uutta asuinaluetta Mattilan alueelle. Esitetään Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitusosastolle asian tutkimista ja mahdollisia toimenpiteitä tavoitteen toteutumisen eteen tekemiseksi.
JOUTSENON ALUE 8 (18) 2. Julkisen joukkoliikenteen liikenneyhteyksien parantaminen on tehty aloitteita / lausuntoja Waltti kortti oli parannus Tarve liikenneyhteyksien parantamiselle kohdistuu nimenomaan paikallisliikenteeseen Joutsenon keskustataajaman ja Korvenkylän sekä Lappeenrannan taajamakeskustan välille. Lappeenrannan kaupungin uusi joukkoliikennepoliittinen ohjelma valmistui keväällä 2012. Siinä ei ole huomioita Joutsenoa kaupunkiliikenteen eli paikallisliikenteen osalta. Lähi- ja kaukoliikenteen katsovan olevan Joutsenon alueelle sopiva julkinen liikenne. Ely -keskus hallinnoi tätä. Yhteistyössä kaupungin kanssa myös lähi- ja kaukoliikennettä pyritään kehittämään myös Joutsenon tarkennettuja tarpeita silmällä pitäen. Halutaan paikallisliikenteen olevan sujuvaa ja säännöllistä Halutaan tuoda esiin yhdenvertaisuusperiaate paikallisliikenteessä Jos kaavoitetaan koko ajan asutusta Joutsenon alueella täytyy lisätä myös mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä sujuvasti. Myös julkisia palveluita keskitetään yhä enenevässä määrin Lappeenrannan keskustaan. Lähiliikenteen bussit eivät ole matalalattiabusseja miten liikuntarajoitteiset pystyvät käyttämään julkista liikennettä? Vaaditaan palvelulinjoja myös Joutsenosta Lappeenrannan taajamakeskustaan tasapuolisuutta tässäkin kohtaa kaikkien asukkaiden osalta. Vanhusneuvosto on vuonna 2011 tehnyt aloitteen Palvelulinjojen lisäämisestä Joutsenon alueelle, aloite ei saanut aikaan toivottua tulosta. Ja ennen kaikkea miten turvataan joutsenolaisille nuorille aikataulullisesti ja liikenne-turvallisesti hyvät yhteydet lukion ja muiden Lappeenrannan taajamakeskustassa sijaitsevien koulujen käyntiin. Imatran ja Lappeenrannan välinen lähiliikenne palvelee nykyisellään kohtuullisen hyvin alueen asukkaiden asiointi- ja työmatkaliikennettä. Syksyn 2014 aikataulun muutoskorjaukset helpottivat Joutsenon koululaisten kulkemista. Myös lapsiperheiden yhdenvertainen huomioonotto julkisen liikenteen käytössä tulisi ottaa huomioon, Lappeenrannassa kyytiin pääsee ilmaiseksi lastenvaunujen / rattaiden kanssa. Kaksoisraide, joka on valtion projekti, etenee, joskin hitaasti. Halutaan saada Joutsenon rautatieasema ja uusi tuleva kaksoisraide hyötykäyttöön. Päivitys: Kaksoisradasta - tavoitteena on rakentaa Luumäen ja Imatran välille kaksoisraide, toteuttaa Lauritsalan ja Joutsenon liikennepaikkojen välille yksi ohitusraidepari ja järjestää raiteenvaihtomahdollisuuksia pääraiteelta toiselle keskimäärin 10 kilometrin välein. Rakentamisen aloittaminen edellyttää rakennussuunnitelman tekemistä. Myös Valtiolla rahat vähissä asia ei ole edennyt juuri lainkaan! Ratasuunnitelman laatiminen jatkuu Joutseno /Imatra välille tulee kaksoisraideosuus! Työ alkaa pikkuhiljaa. Toimenpiteet: Tarkkaillaan edellä mainittujen asioiden kehittymistä ja reagoidaan niihin jo varhaisessa vaiheessa. Lähettiin alueraadin lausunto / aloite Lappeenrannan kaupungille. 3. Joutsenon rannat virkistyskäytössä ja ympäristön siistiminen - omatoimista Joutsenon alueen ympäristöä ja virkistysalueita parannetaan seuraavilla toimenpiteillä, joita toteutetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan lähiaikoina. Mikäli se ei ole mahdollista, niin myöhemmin talousarvio-määrärahojen puitteissa Vielä vapaana olevien rantojen rauhoittaminen rakentamiselta Kyseessä on lähinnä periaatelinjaus.
9 (18) Toimenpiteet: Pyydetään tekniseltä toimelta listaus kaikista Joutsenon rannoista, mitkä ovat kaavoitettuja ja mitkä eivät ja mitä suunnitelmia Joutsenon rannoille on tehty. Seurataan myös kaavoitustilannetta kaupungin nettisivuilla näkyvissä aina ajankohtaiset kaava-asiat. Reagointi kaavamuutoksiin kun ovat julkisesti nähtävillä Rantojen siistiminen - Joutsenolla on paljon rantaviivaa, joka on päässyt pusikoitumaan Toimenpiteet: Kehitellään ajatusta pitkäaikaistyöttömien kuntouttavasta työtoiminnasta rantojen siistimisen osalta. Asukkaiden talkootyö on osittain myös yhtenä vaihtoehtona. Päivitys: Valitettavasti kaupungin kiintiöt pitkäaikaistyöttömistä menevät pitkälti etenkin kevät aikaan hiekkaja pölyn poisto tehtäviin. Kaupungilla ei ole myöskään varattu budjettiin talkooavustusta eri yhdistykselle tarvitaan siis aktiivisia talkoolaisia. 4. Saimaantien kunnostus Joutsenon ydinkeskustassa pitkällä tähtäimellä tavoitteena esteenä rahan vähyys Saimaantien kunnostaminen on ollut esillä jo viimeisen 20 vuoden ajan. Tien kunnostamisella parannetaan merkittävästi Joutsenon ydinkeskustan liikenneturvallisuutta ja kohennetaan Keskustaajaman nuhruista ja ränsistynyttä yleisilmettä. Tie on ruma Tie on aivan liian leveä Siitä halutaan enemmän keskustamainen ja houkuttelevampi Ongelmana on se, että Saimaantie ei ole kaupungin vaan valtion tie ja näin ollen sen hallinnointi ja kunnostus kuuluu ELY:lle. ELY:llä ei ole nyt varattuna rahaa Saimaantien kunnostamiseen. Toimenpiteet: Saimaantien kunnostus kuuluu yhä edelleen Joutsenon tavoitteisiin ja sitä halutaan pitää esillä, jotta jossain vaiheessa rahoitus tien kunnostamiseen löytyisi valtiolta. Lappeenrannan kaupunki odottaa valtion päätöksiä asiasta. KESKUSTAN ALUE 5. Lappeenrannan kaupungin asuttamissuunnitelmat keskustassa UUSIN TAVOITE Lappeenrannan keskusta alueella tapahtuu tällä hetkellä paljon rakentamista, pääosin palvelujen rakentamista. Alueraati halusi nostaa ensimmäiseksi tavoitteekseen tavoitteen, asuttamissuunnitelma keskustan alueella. Keskustan alueella tapahtuu lähivuosina muun muassa palvelurakentamisen lisäksi: Puolustusvoimat lähtevät pois Rakuunamäeltä tyhjää tilaa jää hyödynnettäväksi asuttamista varten Opintien kiinteistöjen kohtalosta on puhuttu vuosia miten voitaisiin ottaa asuttamisessa huomioon tämä alue Armilan sairaalan purkaminen on ollut puheenaihe lähiaikoina - tyhjää tilaa tulevaisuudessa asuttamista varten Lisäksi Keskustan alueraati haluaa nostaa yhden asukasryhmän - Ikäasumisen kehittäminen keskustassa, lähellä palveluita Asuttamistavoitetta tukee Lappeenrannan kaupungin strategia ja kaupunkirakenneohjelma: Asuinympäristöönsä tyytyväiset asukkaat: Kaavoitetaan, rakennetaan ja ylläpidetään houkuttelevia, vuorovaikutteisia ja omatoimisuuteen
kannustavia asuinalueita, joissa itsenäinen selviytyminen on mahdollista ja arki sujuvaa elämän eri vaiheissa. 10 (18) Kaupunkikuva henkisen hyvinvoinnin tukena: Kaavoituksen, suunnittelun, kaupunkikuvatyöryhmän ja rakennusvalvonnan asiantuntemusta hyväksi käyttäen huolehditaan, että kaupunki on esteettinen. Kaupunkikeskustan kehittäminen: Turvataan keskusta alueen palvelut ja niiden kehittäminen (asuminen, kauppa, palvelut, kävely, pyöräily, joukkoliikenne, pysäköinti). Nostetaan asuminen ja asuntorakentaminen esille keskustan kehittämisessä. Toimenpiteet: Pidetään asiaa esillä Otetaan tarvittaessa kantaa lausunnoin / aloittein. 6. Rakuunamäen kaavoitus ja sen päivittäminen - etenee Todettiin, että Rakuunamäen kaavoitus ei ole enää ajan tasalla. Armeija on lähdössä Rakuunamäeltä mitä on tulossa tilalle? Rakuunamäellä tulee kunnioittaa sen historiallista arvoa. Alueelle halutaan lisää asutusta, ei pelkästään toimitaloja. Toimenpiteet: Seurataan tilanteen kehittymistä ja otetaan kantaa tarvittaessa lausunnoin / aloittein 7. Vesitornin kehittäminen etenee, suunnittelu alkanut Vesitorni on otettava asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön. Asiasta on tehty valtuustoaloite vuonna 2011. Keskustan alueraati teki asiasta kuntalaisaloitteen 24.9.2014. Päivitys: Vesitornin käyttöönottoa ja rakentamisen kustannusarvioita on aiemmin perusteellisesti selvitetty mm. vuosina 2002, 2007 sekä 2011. Vuonna 2007 laadittu kustannusarvio työlle oli 2,1 M (alv 0%) ja sisälsi mm. uuden laajennetun hissiyhteyden rakentamisen maan tasolta kahvilatasolle nykyisen hissikuilun paikalle määräysten mukaisine kaksivartisine poistumistieportaineen, liikuntarajoitteisten henkilöiden pääsyn kahvilatasolle sekä kahvilan ympärivuotisen käyttömahdollisuuden. Luovuttaessa esteettömyystavoitteista ja ulkohissin rakentamisesta sekä korvaamalla hissi uudella nykyiseen hissikuiluun asennettavalla hissillä työryhmä totesi saavutettavan merkittäviä kustannussäästöjä edellisiin esityksiin nähden. Seitsemän-kahdeksan hengen hissi sekä ulos rakennettavat hätäpoistumistienä toimivat paloportaat voitaisiin toteuttaa n. 400 000 euron (alv 0 %) kaupungin investointina. Kahvila- ja yleisötilojen investoinnit jätettäisiin yrittäjän rahoitettavaksi. Tässä kohtaa lopulliseksi esteeksi muodostuivat rakennusmääräyskokoelman hätäpoistumista koskevat määräykset, jotka eivät olleet edellisissä selvitysvaiheissa nousseet kynnyskysymykseksi. Enemmän kuin 60 henkilöä ylittävissä asiakastiloissa tulee olla käytettävissä vähintään kaksi min. 120 cm levyistä hätäpoistumistietä. Ulos rakennettava paloportaikko mitoitettiin 120 cm leveydelle, mutta vesitornin olemassa olevan portaikon leveys ei täyttänytkään rakennuspiirustuksissa merkittyä 120 cm:n mitoitusta vaan vaihteli 99 103 cm:n välillä. Sekä rakennusvalvonta että palo- ja pelastustoimi pitävät kiinni tästä määräyksestä. Työryhmä joutuu näin toteamaan, ettei kevennetyin kustannusratkaisuin voida edetä vesitornin saattamisessa yleisö käyttöön. Toimenpiteet: Seurataan tilanteen ja suunnittelun kehittymistä.
8. Linnoituksen kaavoitus ja siihen vaikuttaminen seurataan ja reagoidaan 11 (18) Linnoitusta tulee kehittää sen historiallisia arvoja kunnioittaen. Linnoitus on kiinnostava vain elävänä ihmisten kohtaamis- ja nähtävyyspaikkana, jossa myös asuu ja työskentelee ihmisiä. Päivitys: Linnoitus -työryhmä sai valmiiksi Linnoitus 2016 -loppuraportin 2.8.2011. Raportti sisältää 17 toimenpide-ehdotusta alueen kohentamiseksi, aina vallien puusavotasta liikennesuunnitelman tekoon. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen nimesi 1.4.2010 Linnoitus 2016 -kehitystyöryhmän. Toimeksiantona oli koordinoida Linnoituksen kehittämistä, etsiä uusia ideoita alueen kehittämiseksi, lisätä sen matkailullista vetovoimaa ja tapahtumatarjontaa ja suunnitella ulkoilureittejä ja liikennejärjestelyjä. Tekninen lautakunta hyväksyi osaltaan raportin 24.8.2011 ja kaupunginhallitus hyväksyi raportin 5.9.2011. Linnoituksen valaistus- ja liikennesuunnittelu projekti alkoi vuoden 2012 aikana EU-rahoituksen turvin. Tavoitteena oli saada suunnitelmat tehtyä alkuvuoden aikana ja loppuvuodelle tavoitteena on suunnitelmien toteuttamisen aloittaminen. Linnoituksen kaupunginosan valaistusuunnitelman hyväksyminen: http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/20134170-14.htm Linnoituksen Kehruuhuone/Urheilutalo: Kaupunginhallitus päätti, että Linnoituksen kehruuhuone peruskorjataan esityslistalla esitetyn vaihtoehto C:n pohjalta mm. juhla- ja tapahtumatilaksi. Rakennukselle etsitään ulkopuolinen vuokraaja ja rakennus jää kaupungin omistukseen. Peruskorjauksen kustannukset enintään 1,350 milj. euroa rahoitetaan jo myönnetystä EAKR- rahoituksesta (500 000 ), v. 2014 EU- hankkeiden investointimäärärahasta (500 000 ) sekä Keisarinaseman vakuutuskorvaussummasta (350 000 ). http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/cgi/drequest.php?page=meeting_frames 9. Kauppatorin kunnostus ja kehittäminen etenee Kauppatorin kehittäminen on tärkeää. Se antaa lisäarvoa ydinkeskustan kehittämiselle. Toriparkin aikataulu, yhteistyö alueen kauppiaiden kanssa ja kustannusarvio projektista on toteutettava. Kauppatoritoiminta kuuluu kaupunkikeskustaan ja vireyttäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa on tarpeen myös projektin jälkeen. Tahtoa ja alustavia suunnitelmia on, rahaa ei. Päivitys: Budjetin niukkuus hankaloittaa tämän tavoitteen eteenpäin viemistä. Asiaan vaikuttaa myös vireillä oleva keskustan osayleiskaavatarkistus. Päivitä tähän kaavatilanne 10. Liikenneturvallisuuden parantaminen kevyenliikenteen väylillä etenee pikkuhiljaa talouden puitteissa Tavoitteena on toimivan ja turvallisen pyöräilyn edellytysten selkeä ja tavoitteellinen kehittäminen. Kevyen liikenteen väylät on selkeästi ilmoitettava esim. liikennemerkein. Lappeenrannan kaupunkikeskusta pyöräilysuunnitelma: LISÄYS 2.2.2017 http://www.motiva.fi/files/11053/lpr_keskustan_pyorailysuunnitelma.pdf Päivitys: Lappeenrannan kaupunki oli mukana Tampereen yliopiston PYKÄLÄ -projektissa. Projektin kautta tehtiin laaja asukaskysely, jossa Lappeenrannan kevyet väylät saivat hyvän arvosanan. Projektin tiimoilta tekninen toimi on saanut toimenpideohjeistuksia, joita toteutetaan budjetin raameissa. Lappeenrannan kaupunki on perustanut Pyöräilyn edistäminen Lappeenrannassa - työryhmään. Työryhmä käy läpi ajankohtaisia pyöräilyyn liittyviä asioita ja yhteistyössä harrastajapyöräilijöiden kanssa kehittää Lappeenrantaan parempaa pyöräilyverkostoa ja pyrkii edistämään pyöräilyn
12 (18) suosiota Lappeenrannan alueella pyöräilyväyliä parantamalla. Todettiin, että Simolantien uuden asuinalueen rakentamisen myötä, saadaan myös alikulkukäytävä alueelle. Toimenpiteet: Tämä tavoite tiputettiin loppuun, koska parasta aikaa on menossa laajamittainen rakentaminen Lappeenrannan keskustassa. Tämä vaikuttaa tällä hetkellä erinäisin erikoisjärjestelyin kaikkiin liikennejärjestelyihin. Sovittiin, että tavoitetta tarkastellaan uudelleen kun keskustan rakennustyömaat ovat poistuneet ja on aika vaikuttaa asiaan positiivisesti. LAURITSALAN ALUE 11. Lauritsalan alueen julkisen liikenteen kehittäminen ei ole edennyt, pidetään edelleen tavoitelistalla Julkisen liikenteen toimivuuteen ja asukkaiden saavutettavuuteen ei olla tyytyväisiä Lauritsalan alueella. Paikallisliikenteen linja-auto reittien tarkistus / lisäys - Linja-autopysäkkien määrä / kunto / sijoittelu - Kehityssuunnitelman mukaisen yhteispysäkin toteuttaminen - Huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet - Aikataulujen päivittäminen vs koulun työajat lisäys 9.2.2017 - Matkakeskus yhteydet huonot tarkistettava lisäys 9.2.2017 Toimenpiteet: Lappeenrannan kaupunki teetti asukaskyselyn aiheesta julkinen liikenne. Pyydetään tekniseltä toimelta tämän kyselyn tulokset koskien Lauritsalan aluetta. Päätetään toimenpiteistä tulosten mukaan, huomioiden vastanneiden lukumäärän suhteessa alueen asukaslukuun. Lisäksi halutaan varmistaa kehittämistyöryhmän raportin (2011) mukaisesti järjestelyt koskien julkista liikennettä. Ollaan yhteyksissä lautakuntaan ja virkamiehiin. Halutaan saada Lauritsalasta Yliopistolle suorat ja toimivat yhteydet. Päivitys: Pidetään alkuvuodesta 2018 avoin työpaja aiheesta Lauritsalan julkinen liikenne. 12. Lauritsalan Rantaraitin kehittäminen ei ole edennyt, pidetään edelleen seurantalistalla Sunisenlahden Rantareitin (Yliopisto Pallo) linjalta jatko-osa Lauritsalaan. Ajatuksena on Lauritsalan Rantareitti uudelta koirapuistolta tulevaan Saimaan matkailupuistoon asti. Päivitys: Todettiin, että matkailupuisto odottaa rakentamista, mutta hanke on jo loppunut ja rahoitusta ei ole varattuna tämän hetkisen tiedon mukaan. Nostettiin esiin ajatus Rantaraitin siivousta asukastalkoilla. Puhuttiin myös, että opasteiden laittamista esim. kanavalle pitäisi huomioida paremmin. Toimenpiteet: Tiedustellaan tekniseltä toimelta mahdollisesti jo olemassa olevaa, aikaisemmin suunniteltua Rantareitin suunnitelmaa. Jatko-toimenpiteet mietitään saadun vastauksen jälkeen. LÄNTINEN ALUE 13. Lavolan vanhan asuinalueen valaistus uusi tavoite Lavolan vanhan asuinalueen pohjois-eteläsuuntaisille sivukaduille valaistuksen saaminen. Tehdyn ovensuu kyselyn mukaan lähes 99 % alueella asuvista haluavat valaistuksen kapeille ja hämärän aikaan pimeille kaduille. Kyseessä on turvallisuus sekä myös asumisviihtyvyyttä lisäävä asia. Kyse on kuitenkin keskustataajama alueesta.
Toimenpiteet: Viedään asia eteenpäin kaupungin elinvoima ja kaupunkikehitys toimialalle. 13 (18) 14. Kevyen liikenteen reittien kehittäminen Kevyt liikenne: Sunisenlahden Rantaraitti osittain jo valmis. Reitti kulkee Leirin Saunarannan puistosta aina Skinnarilan Tervahaudanpuistoon asti. Päivitys: Todettiin, että Rantaraittia on talousolosuhteisiin nähden hyvin rakennettu, mutta verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan, niin on vielä paljon tekemättä. Lisättiin tähän yhdeksi alatavoitteeksi Rantaniitynkadun kevyen liikenteen väylän valaistus. Kevyt liikenne: Länsialueen Laaturaitti / Laatukäytävä välille Keskusta - Skinnarila Kevyt liikenne: Lentokentän ja Maasotakoulun välissä olevan latupohjan viereen kevyen liikenteen väylä. Valaistukset kevyen liikenteen reiteille: Korpisuonkatu ja Puistomäenkatu välinen kevyen liikenteen reitti, kesällä 2012 asfaltoitu, mutta valot puuttuvat. 15. Liikennevalot Poronkadun ja Merenlahden tien risteykseen Skinnarilan kampusalueen kasvettua ammattikorkeakoulun siirryttyä alueelle, on liikenne kasvanut huomattavasti etenkin tällä kadulle. Tämän risteyksen kautta kulkee myös paljon pieniä koululaisia alueen lähikouluihin. Vanhemmat ja Läntinen alueraati kokee tämän risteyksen erityisen vaaralliseksi huolimatta korokkeista ja punaisesta huomio-valosta ja esittää tähän risteykseen asennettavaksi liikennevalot liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Toimenpiteet: Asia viety teknisen toimen Kadut ja Ympäristö yksikön käsittelyyn. LAPPEEN ALUE 16. Kasukkalan koulun kevyen liikenteen väylä valmiiksi suunnitelmat olivat jo valmisteilla Kasukkalan raitin tiesuunnitelmakäsittely keskeytyi vuonna 2013, kun rahoitus karkasi liian kauas (kustannusarvio n. 720 000, kaupungin osuus olisi ollut 200 000 ja saman verran ELY-keskuksen maatalousohjelmasta). Tämä ei ole enää ohjelmissa, vaan odottaa siis rahoitusta.
14 (18) Syksyllä alkaa Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen ja ainakin ELYn tavoite on että siinä priorisoidaan seudun jk-pp tiet. Toimenpiteet: Pidetään asiaa esillä syksyn liikenneturvallisuussuunnitelman tekijöille, jotta saadaan jo aloitettu suunnittelu toteutuksen asti. Ely -keskus hallinnoi tätä tietä. 17. Lappeenrannan kaupungin vesihuoltoalueen laajentaminen koko Tapavainolan alueelle Vesihuoltolaki ohjaa toiminta-alueita Vesihuoltolain mukaan kunnan alueella vesihuollon toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Edelleen vesihuoltolain mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Tapavainolan alueen asukkaat ovat esittäneet, että Lappeenrannan kaupungin vesihuoltoalue tulisi ulottaa koko Tapavainolan alueelle. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy on tehnyt omat ratkaisunsa alueella sijaitsevalle omistamalleen rivitalolle. Tarve on myös muulle asutukselle ja alueelle. Toimenpiteet: Laaditaan asiasta lausunto / puolto Lappeen alueraadin toimesta ja toimitetaan se eteenpäin sekä Lappeenrannan kaupungille että Lappeenrannan Energia Oy:lle, joka vastaa myös vedestä. 18. Huonossa kunnossa olevien teiden korjaustarve A. Rasalantie Nuijamaan ja Pajarilantien välinen tieosuus on asukkaiden kertoman mukaan huonolla hoidolla ja vaarallinen. Tien liittymät ovat vaarallisia, risteykset pimeitä. B. Ilottulantien tien pätkä on jäänyt kunnostamatta muun kunnostuksen tapahtuessa. Tie osuus alkaa luomutilalta 235 Ryöppäinmäki eteenpäin Joutsenon puolelle. Nyt tie on huonossa kunnossa, kevyenliikenteen väylä puuttuu kokonaan, hautausmaan jälkeen myös uusi tie on mennyt huonoon kuntoon. Toimenpiteet: Viedään asiat tiettäväksi tien hallinnoijalle kunnostamistoimenpiteitä varten. 13. Asuttamissuunnitelmia myös haja-asutusseuduille palvelut säilytettävä Koulujen käyttö ja yhteistyö kyläläisille tärkeää, kyläpalvelupisteen kehittely. Asukkaiden tulisi käyttää mahdollisimman paljon ja aktiivisesti omia lähipalveluitaan niiden pysyvyyden turvaamiseksi. Toimenpiteet: Tulevissa alueraadin kokouksissa pohditaan yhdessä miten asiaa voida viedä eteenpäin.
POHJOINEN ALUE 15 (18) 19. Voisalmensaaren rantojen ja puistojen säilyttäminen virkistyskäytössä Alueen rannat ja puistot halutaan pitää virkistyskäytössä. Niille ei pidä kaavoittaa asuin- tai muuta rakentamista. Toimenpiteet: Seurataan kaupunkisuunnittelua ja reagoidaan välittömästi asiaan, jos tarvetta. 20. Voisalmensaaren rantojen ja puistojen säilyttäminen virkistyskäytössä Alueen rannat ja puistot halutaan pitää virkistyskäytössä. Niille ei pidä kaavoittaa asuin- tai muuta rakentamista. Toimenpiteet: Seurataan kaupunkisuunnittelua ja reagoidaan välittömästi asiaan, jos tarvetta. 21. Meluvallin saaminen Taipalsaarentielle, Ely -keskuksen tie Tavoite, joka on ollut asukkaiden toiveissa jo pitkään. Tavoite tulee osoittaa Kaakkoi-Suomen Ely -keskukselle. Lappeenrannan kaupungin esitetään ottavan asia esiin keskinäisissä neuvotteluissa. Toimenpiteet: Viedään asiat toimialajohtajan tietoon. 22. Kariniemi-Pikisaari kevyen liikenteen silta Ei ole toteutunut vielä Asiaa tutkittiin aikanaan ja Larox ilmoitti tarvitsevansa satama-aluettaan isommille alukselle, jolloin kustannuksiltaan halvempaa ja matalampaa siltaa ei voitu rakentaa. Yrityskauppojen jälkeen asiaa kysytty asukkaiden toimesta uudelleen ja Outotec ilmoitti ettei tarvitse satamatoimintoja Kariniemen kohdalla. Päivitys: Talousarviossa vuodelle 2017 ei ole vielä varattuna rahoitusta sillan rakentamiseksi. Yhteystarve on tunnistettu ja hanketta tulisi viedä eteenpäin osana kevyen liikenteen verkoston kehittämistä. Pidetään listalla ja odotetaan taloustilanteen parantumista. Toimenpiteet: Otettu yhteyttä kaupungin tekniseen toimeen ja pyydetty tarkastelemaan asiaa uudelleen ja kartoittamaan mahdollista matalampaan ja halvemman kevyen liikenteen sillan rakentamista Kariniemen ja Pikisaaren välille. YLÄMAAN ALUE 23. Vaalimaan tien kunnostaminen etenee pikkuhiljaa! Valtatien 7 rakentaminen moottoritieksi alkoi vuoden 2012 alussa. Koko E 18 Haminan ohikulkutie (Vt 7) - hanke pitäisi olla valmis vuonna 2014-2015. Edellä mainittuun työmaahan ja sen luomiin vaikutuksiin liittyen, Ylämaan alueraati esittää Vaalimaan tien väliltä Ylämaa Lappeenrannan keskusta kunnostamista. VT7 hanke tullee vaikuttamaan huomattavasti Vaalimaantien liikenne-määriin ja sitä kautta liikenneturvallisuuteen Vaalimaantiellä matkalla Lappeenrantaan päin. ELY keskus vastaa tiestä 387, Vaalimaantie.
16 (18) Toimenpiteet: Viedään asia teknisen toimen tietoon. Seurataan asian kehittymistä. Päivitys: tehty valtuustoaloite 03/2016 varapuheenjohtajan toimesta. Kuultiin Ely keskuksen raportti kyselyn tuloksista 5.9.17 alueraadin kokouksessa. 24. Kohteet Rakenteelliset toimenpiteet Teknisen toimen Liikenneturvallisuusraportissa - Osittaisia toteutumisia etenee pitkällä tähtäimellä Kirkonkylän kaupalle ei ole kevyen liikenteen kulkijoille väylää. Ylämaa -talon puolelta pääsee alikulkutunnelin kautta turvallisesti kulkemaan Pappilantien puolelle. Vanhusten-taloilta pääsee vain suojatien kautta yli ja sen jälkeen kulku kaupalle tapahtuu maantien reunaa pitkin. Asia on huomioitu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen listalla Rakenteelliset toimenpiteet (9.11.2011) toimenpide 2 luokassa: Mt 3864 Ylämaantie välillä Koskentie Hakakuja (Sale) o kevyen liikenteen väylä tien itäpuolelle o portaat väylältä kaupalle o suojatie Hakakujan liittymään o kustannusarvio 30.000 + 1.000 + 1.000 euroa Sekä myös toimenpide 3 luokassa: Mt 3864 Ylämaantie välillä Koskentie Hakakuja (Sale) o kevyen liikenteen väylä tien länsipuolelle o kustannusarvio 30.000 euroa Ylämaan alueraati esittää Pappilantien suojatien kohdalta lähtevää kevyen liikenteen väylää aina kaupalle asti, 450 m. Kyseinen tie kuuluu Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen hallintaan. Toimenpiteet: Viedään asia teknisen toimen tietoon ja pyydetään olemaan keskusteluissa ELY -keskuksen kanssa. Samalla tulisi ottaa huomioon tulevien vuosien talousarvio esityksissä noin 100.000 euron rahoitusvaraus esitettyjen toimenpiteiden rahoittamiseen. Seurataan asian kehittymistä. Tehty: Lappeenrannan teknisen toimen palvelutuotanto on laittanut 19.12.2011 asiasta sähköpostilla viestiä ELY -keskukseen. Viestissä todettiin, että asia tulisi ottaa sopivassa tilanteessa keskusteluun. LISÄKSI: Teknisen toimen liikenneturvallisuusraportissa (9.11.2011) on mainittu seuraavat kohteet Ylämaan alueella: Toimenpideluokka 1 Koskentie välillä Ylämaa -talo kaupan edusta o korotettu kevyen liikenteen väylä välille Ylämaa -talo päiväkoti o kustannusarvio 15.000 euroa Mt 3864 o korotettu suojatie Harjuntielle o suojatie (Mt 3964) o kustannusarvio 6.000 + 1.000 euroa Mt 387 Vaalimaantien ja pt 14787 Juopperintien liittymä
o o o pakollinen pysähtyminen (STOP -merkki) paikallistielle nopeusrajoitus 80 km/h liittymäalueelle kustannusarvio 1.000 + 500 euroa 17 (18) Mt 387 Vaalimaantien ja paikallistien 14818 liittymä o liittymän parantaminen o kustannusarvio 20.000 euroa Maantie 387 Joutsenkosken P-alue o alueen kehittäminen toimenpideselvityksen mukaisesti o kustannusarvio 5.000 euroa Paikallistie 14780 välillä Mättö - Ylijärvi o kantavuuden ja geometrian parantaminen o kustannusarvio 200.000 euroa Mt 387 ja Kolikkoinmäen risteys o nopeusrajoitusten alentaminen liittymäalueella (80 km/h) o sivutien risteys varoitusmerkki Vaalimaan suunnasta o kustannusarvio 500 + 500 euroa Toimenpideluokka 2 Koskentie välillä Ylämaa -talo kaupan edusta, Taajaman kevyt saneeraus o Ylämaa -talon edusta: la -pysäkit, suojatien siirto, Ylämaa -talon piha-alueen järjestelyt o kustannusarvio 60.000 euroa Mt 387 Vaalimaantie Joutsenkoski o sivukaltevuuden parantaminen yksittäisissä kohdissa, päällystämällä o kustannusarvio 30.000 euroa Kasarin paikallistie 14748 välillä Ylijärvi - Tevalainen o sivukaltevuuden parantaminen kahdesta paikallisesta ongelmakohteesta o kustannusarvio 200.000 euroa Toimenpideluokka 3 Koskentie välillä Ylämaa -talo kaupan edusta Taajaman kevyt saneeraus o kaupan edusta: suojatie, la -pysäkit, piha-alueen jäsentely o kevyen liikenteen yhteys Koskentien itäpäähän pohjoispuolelle Ylämaantielle o kustannusarvio 60.000 + 15.000 euroa Mt Ylämaantien ja pt 14787 Pappilantien liittymä o Pappilantasauksen nostaminen liittymää kohti ja odotustasanne Pappilantielle o kustannusarvio 40.000 euroa Mt 3864 Ylämaantie välille Aapistie Kivikyläntie o kevyen liikenteen väylä o kustannusarvio 30.000 euroa Ylämaan alueraati esittää edellä mainitun listan kohteita toteutettavaksi. Erityisesti korostetaan kiireellisyyttä Koskentien toimenpide-esitysten suhteen.
18 (18) Toimenpiteet: Viedään asia teknisen toimen tietoon. Seurataan listan esitysten valmistumista. Päivitys: Seurataan tilannetta. Otetaan yhteyttä kaupunkisuunnitteluun ja huolehditaan, että tekemättä olevat työt sisällytetään päivitetään Lappeenrannan liikenneturvallisuussuunitelmaan. PÄIVITYS: Marttalan leikkipuiston kohdalle on saatava suojatie kevyen liikenteenväylältä. 25. Joukkoliikenteen parantaminen Ylämaalta Lappeenrannan keskustaan sekä linjaautopysäkkien ulottaminen lähikyliin kirkonkylän lisäksi Monia palveluita on keskitetty ja tullaan tulevaisuudessa myös enemmän keskittämään Lappeenrannan keskustaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön, vaan tarvitaan julkista liikennettä kuljettamaan asukkaita palveluiden luo. Lappeenrannan alueella joukkoliikenne ryhmitellään kolmeen osaan: Paikallisliikenne - ei toimi Ylämaalla Lähiliikenne - toimii Ylämaalla Kaukoliikenne ei toimi Ylämaalla Lähiliikenne ajaa 4 kertaa koulupäivisin Ylämaa Lappeenranta lähdöt klo 06:40, 07:00, 09:15, 14:00 Lähiliikenne ajaa 5 kertaa koulupäivisin Lappeenranta Ylämaa lähdöt klo 13:15, 14:05, 15:10, 15:30 ja ma - pe vuoro 16:15 Kaakkois-Suomen ELY -keskus vastaa lähiliikenteestä. Edellä mainitut vuorot kulkevat vain koulu päivisin, ei viikonloppuisin. Nämä vuorot lähtevät Ylämaan kirkonkylältä. Jos kylistä haluaa matkustaa julkisella liikenteellä, on ensin tultava taksilla kirkonkylään ja siitä noustaan vasta linja-auton kyytiin. Ylämaan alueraati esittää julkisen liikenteen vuorojen lisäämistä sekä ulottamaan linja-autopysäkkiverkoston kirkonkylää laajemmalle alueelle. Toimenpiteet: Viedään asia teknisen toimen palvelutuotannon tietoon. Esitetään palvelutuotannolle neuvotteluja ELY -keskuksen kanssa. Päivitys: Seurataan tilannetta. Lisättiin tavoitteisiin terveysaseman sulkemisen ja asukkaiden vapaan valinnan terveysasemien suhteen reittien ja aikataulujen parantamista myös Virojoelle / Miehikkälään päin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy 1. Ikääntyvien kotipalvelun ja palveluasumisen kehittäminen pitkän tähtäimen tavoitteita Tyysterniemen, Voisalmen ja Kivisalmen tilastoalueilla asuu 1.057 kpl 65 -> vuotiaita 20,5 % koko ko. alueiden väestöstä. Lappeenrannassa asuu 15.843 kpl 65 -> vuotiasta. Alussa mainittujen alueiden 65-> osuus koko kaupungin luvusta on 6,7 %. (Tilanne 31.12.2015 Tilastokeskus) Pohjoisen alueella on yksi Lappeenrannan palvelusäätiön ylläpitämä ikääntyneiden palvelutalo Pajuranta 23 asuntoa. Alustava ajatus uuden / uusien palvelutalon mahdollisesta sijainnista: tasainen Voisalmen kenttäalue Voisalmentien varrella lähellä kaikkia peruspalveluita. Erityisasumisyksikkö samalle alueelle (lapsi-nuoriso) asunto / vastaanotto Päivitys: Esitetyt asiat pyörivät mukana kaupungin suunnitelmissa, vielä ei ole varattu rahoitusta, eikä myöskään merkitty investointilistoille. Toimenpiteet: Asia on viety eteenpäin Lappeenrannan Asuntopalvelulle. On suhtautunut asiaan myönteisesti.