PIENJÄNNITEDIREKTIIVIN SOVELTAMISOHJEITA PIENJÄNNITEDIREKTIIVIN SOVELTAMISALA Mitkä tuotteet kuuluvat soveltamisalaan? Direktiiviä sovelletaan kaikkiin sähkölaitteisiin 1, jotka on suunniteltu käytettäviksi vaihtovirralla nimellisjännitealueella 50 1 000 V ja tasavirralla nimellisjännite-alueella 75 1 500 V. Nimellisjännitteellä tarkoitetaan syöttö- tai lähtöjännitettä eikä laitteen sisällä mahdollisesti esiintyviä jännitteitä. Komissio on jäsenvaltioiden kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen päätynyt siihen että termillä tarkoitettu käytettäväksi tietyllä jännitealueella ymmärretään sitä että sähkölaitteen nimellissyöttö- tai ulostulojännite on tällä jännitealueella. Laitteen sisällä voi olla korkeampia jännitteitä. Nimellisjännitealueen ulkopuolella käytettävät akkukäyttöiset laitteet eivät tietenkään kuulu pienjännitedirektiivin soveltamisalaan. Soveltamisalaan kuuluvat kuitenkin laitteen mukana toimitettava akunlatauslaite sekä laitteet, joissa on direktiivin soveltamisalaan kuuluvalla nimellisjännitealueella toimiva sisäänrakennettu virtalähde. Soveltamisalaan kuuluvat myös akkukäyttöisten laitteiden (esim. salkkumikrojen), joiden syöttöjännite on vähemmän kuin 50 V vaihtovirralla ja vähemmän kuin 75 V tasavirralla, mukana toimitettavat virtalähteet. Seuraavat laitteet eivät kuitenkaan kuulu pienjännitedirektiivin soveltamisalaan: räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät sähkölaitteet, radiologisiin ja lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettävät sähkölaitteet, hissien sähköiset osat, sähkömittarit, koska ne kuuluvat yhteisön muiden direktiivien soveltamisalan piiriin, sekä kotitalouskäyttöön tarkoitetut pistotulpat ja -rasiat 2, sähkölaidunaitauslaitteet, laivoissa, ilma-aluksissa ja rautateillä käytettävät erikoissähkölaitteet, jotka täyttävät sellaisten kansainvälisten järjestöjen vaatimukset, joiden työskentelyyn jäsenvaltiot osallistuvat, koska ne eivät toistaiseksi kuulu minkään yhteisön direktiivin soveltamisalaan, eikä niihin saa sen vuoksi kiinnittää CE-merkintää. Laajasti määriteltynä direktiiviä sovelletaan mainituilla jännitealueilla käytettäväksi suunniteltuihin kulutus- ja pääomahyödykkeisiin 3, joihin kuuluvat erityisestisähkölaitteet, kädessä pidettävät
sähkökäyttöiset työkalut, 4 valaistuslaitteet mukaan lukien kuristimet, kytkinlaitteistot, johdotus, kytkimet, johdinsarjat, kojepistokytkimet, kojeliitosjohdot, sähköasennustarvikkeet 5 jne. Kuten 15.12.1982 annetussa tiedonannossa on mainittu, komissio vahvistaa, että johtotietarvikkeet kuuluvat pienjännitedirektiivin soveltamisalaan. Kuuluvatko osat (komponentit) soveltamisalaan? Yleensä direktiivin soveltamisalaan kuuluvat sekä muihin laitteisiin asennettaviksi tarkoitetut sähkölaitteet että sellaisinaan käytettäviksi tarkoitetut laitteet. Jotkut sähkölaitetyypit kuitenkin suunnitellaan ja valmistetaan käytettäviksi muiden sähkölaitteiden perusosina, ja näiden sähkölaitetyyppien turvallisuus riippuu suurimmaksi osaksi siitä, miten osat on asennettu lopputuotteeseen ja mitkä lopputuotteen yleiset ominaisuudet ovat. Näihin perusosiin kuuluu sähköosia ja tiettyjä muita komponentteja 6. Kun otetaan huomioon pienjännitedirektiivin tavoitteet, tällaiset perusosat, joiden turvallisuus voidaan oikeastaan arvioida vain niiden asennustavan perusteella, eivät sellaisinaan kuulu direktiivin soveltamisalaan. On erityisesti huomattava, että niihin ei saa kiinnittää CEmerkintää. Tiettyjä muita sähköosia, jotka on tarkoitettu muihin sähkölaitteisiin asennettaviksi, mutta joiden turvallisuuden arvioiminen on kuitenkin mahdollista 7 (esimerkiksi jotkut muuntajat ja sähkömoottorit), kuuluvat sellaisinaan direktiivin soveltamisalaan, ja niihin on kiinnitettävä CE-merkintä. Sitä, että perusosat eivät kuulu direktiivin soveltamisalan piiriin, ei pidä ymmärtää väärin eikä laajentaa koskemaan esimerkiksi kotitalouksissa käytettäviksi tarkoitettuja lamppuja, käynnistinlaitteita, sulakkeita ja kytkimiä eikä sähkölaitteiden osia. Vaikka kyseisiä osia käytetään muiden sähkölaitteiden yhteydessä ja vaikka ne on asennettava asianmukaisesti, jotta ne täyttäisivät tarkoituksensa, niitä on sellaisinaan pidettävä direktiivissä tarkoitettuina sähkölaitteina. 3 Jännitetyökalut (kuten ruuvimeisselit, jne.) eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Näihin työkaluihin sovelletaan kuitenkin EN 60900 -standardia, jota ei ole julkaistu pienjännitedirektiivin nojalla. 4 LVD Working Party on ilmaissut kantanaan, että kädessäpidettävät ja siirrettävät sähkökäyttöiset työkalut kuten porakoneet ja ruohonleikkurit eivät kuulu pienjännitedirektiivin soveltamisalaan vaan niihin sovelletaan konedirektiiviä. 5 Eristysnauhoja, joiden turvallisuus riippuu ratkaisevasti paitsi niiden omista ominaisuuksista myös niiden käyttötavoista eri olosuhteissa, ei pidetä sähkölaitteina, eikä direktiiviä sovelleta niihin. Näihin eristysnauhoihin sovelletaan eurooppalaista EN 60454 -standardia, jota ei ole julkaistu pienjännitedirektiivin nojalla. 6 Näihin sisältyy muun muassa aktiivisia komponentteja kuten integroituja piirejä, transistoreita, diodeja, tasasuuntaajia, triakkeja, hilaohjattuja kytkimiä (GTO), eristettyhilaisia bipolaaritransistoreita (IGBT) ja optisia puolijohteita sekä passiivisia komponentteja kuten kondensaattoreita, induktiokeloja, vastuksia ja suotimia samoin kuin sähkömekaanisia osia kuten liittimiä ja laitteen osana olevia mekaanisia suojalaitteita, piirilevyille liitettäviä releitä ja mikrokytkimiä.
Mitkä turvallisuusnäkökohdat kuuluvat direktiivin soveltamisalaan? 10. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin sähkölaitteiden käytöstä aiheutuviin vaaroihin, joihin kuuluvat sähköisten vaarojen lisäksi mekaaniset, kemialliset (erityisesti hyvin vaarallisten aineiden päästöt) ja kaikki muut vaarat. Direktiiviä sovelletaan myös melun ja tärinän aiheuttamiin terveysvaaroihin ja ergonomisiin tekijöihin sikäli kun ergonomiavaatimukset ovat tarpeen direktiivissä tarkoitetuilta vaaroilta suojaamiseksi. Direktiivin 2 artiklassa ja liitteessä I säädetään 11:stä turvallisuustavoitteesta, jotka ovat tämän direktiivin olennaisia vaatimuksia. 11. On syytä huomata, että tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen (häiriön aiheuttamiseen ja sen sietoon) liittyvät tekijät, joita säännellään direktiivillä 89/336/ETY. Direktiivin liitteessä I tarkoitetut säteilyyn liittyvät seikat rajoittuvat sellaisiin, joilla on suoranaista merkitystä ihmisten ja kotieläinten terveydelle ja turvallisuudelle, eivätkä sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevassa direktiivissä tarkoitetut sähkömagneettiset häiriöt kuulu niihin. Komission tulkinnan mukaan kaikki sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät asiat, mukaanlukien käyttöturvallisuus, jotka koskevat turvallisuutta, kuuluvat pienjännitedirektiivin soveltamisalaan. Tämä koskee myös sähkölaitteiden aiheuttamia sähkömagneettisia kenttiä. 12. Lopuksi on vielä kerran huomattava, että tiettyihin sähkölaitteisiin sovelletaan myös muiden direktiivien säännöksiä. V PIENJÄNNITEDIREKTIIVIN MUKAISET VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT Mitä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä on sovellettava? 20. Direktiivin 8 artiklassa ja liitteessä IV kuvataan menettely, jolla valmistaja tai valmistajan yhteisöön sijoittautunut edustaja varmistaa ja vakuuttaa, että sähkölaitteet ovat direktiivin säännösten mukaiset. Tähän sisältyy kolme tärkeintä toimenpidettä: Tekniset asiakirjat Ennen tuotteen saattamista markkinoille valmistaja laatii tekniset asiakirjat, joiden perusteella voidaan arvioida, täyttääkö sähkölaite direktiivin vaatimukset (katso jäljempänä) 8. Vaatimustenmukaisuusvakuutus Ennen tuotteen saattamista markkinoille valmistajaa tai valmistajan yhteisöön sijoittautunutta edustajaa vaaditaan myös laatimaan kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus, ja he ovat myös ainoat, joilla on oikeus tehdä se (katso jäljempänä). CE-merkintä
Ennen sähkölaitteen saattamista markkinoille siihen on kiinnitettävä CE-merkintä. Vain valmistajalla tai valmistajan yhteisöön sijoittautuneella edustajalla on oikeus kiinnittää CEmerkintä (katso jäljempänä). Maahantuojan velvollisuudet Ellei maahantuoja ole valmistajan valtuuttama edustaja hänellä ei yleensä ole yksityiskohtaista tietoa siitä mitä direktiivejä tai standardeja valmistaja on soveltanut. Tämä vuoksi maahantuoja ei voi: kiinnittää CE-merkkiä laatia vaatimustenmukaisuusvakuutusta koota teknistä tiedostoa Ellei valmistaja tai hänen valtuuttamansa edustaja ole sijoittunut yhteisöön maahantuoja on henkilö joka ensimmäisen kerran saattaa tuotteen EU markkinoille ja on siksi vastuussa siitä että liitteen IV kohdan 2 ja 3 vaatimukset on täytetty. Jos mitään direktiivissä tarkoitettuja standardeja ei ole sovellettu, valmistajan on sisällytettävä teknisiin asiakirjoihin kuvaus ratkaisuista, joita on käytetty direktiivin turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. Jos markkinoiden valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa on erimielisyyttä, 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kertomusta (joka ei kuitenkaan ole pakollinen) pidetään todisteena. Itse asiassa edellä mainittujen kolmen tärkeimmän vaatimustenmukaisuuden arviointitoimenpiteen lisäksi 8 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos vaatimustenmukaisuudesta on erimielisyyttä, markkinoiden valvontaviranomaiselle voidaan esittää ilmoitetun tarkastuslaitoksen laatima kertomus todisteeksi siitä, että sähkölaite täyttää turvallisuusvaatimukset (2 artikla ja liite I). Valmistaja tai valmistajan yhteisöön sijoittautunut edustaja saattaa tietyissä tapauksissa pyytää ilmoitettua tarkastuslaitosta laatimaan kertomuksen etukäteen 11 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ja säilyttämään sen yhdessä teknisten asiakirjojen kanssa. Tällaisen kertomuksen olemassaolo helpottaisi ja nopeuttaisi asioita siinä tapauksessa, että viranomaisten kanssa on erimielisyyttä. Direktiivin 8 artiklan 2 kohdan tärkein tehtävä on luoda mahdollisimman suotuisat olot sähköteknisen teollisuuden kehittymistä ja dynaamisuutta varten. Se helpottaa sellaisten huipputeknologian sähkölaitteiden markkinointia, joille ei ole hyötyä teknisten standardien antamasta tuesta, koska tällaiset standardit laaditaan usein vasta teknisen innovaation kehittymisen jälkeen. Mitä teknisten asiakirjojen on sisällettävä? 22. Teknisten asiakirjojen on sisällettävä sähkölaitteen suunnittelun, valmistuksen ja käytön yksityiskohdat, sikäli kuin ne ovat tarpeen arvioitaessa, vastaako sähkölaite direktiivin vaatimuksia. Tämän mukaisesti niihin sisältyy: - sähkölaitteiden yleinen kuvaus, - suunnittelu- ja valmistuspiirustukset sekä kaaviot osista, osakokoonpanoista, piireistä, jne., - tarvittavat kuvaukset ja selitykset edellä tarkoitettujen piirustusten ja kaavioiden ja sähkölaitteiden toiminnan ymmärtämiseksi,
- luettelo standardeista, joita on sovellettu kokonaan tai osittain, ja kuvaus käytetyistä ratkaisuista tämän direktiivin turvallisuusnäkökohtien täyttämiseksi, jos standardeja ei ole sovellettu, - suunnittelulaskelmien tulokset ja suoritetut tarkastukset, jne., - testausselosteet (itse asiassa mahdollisesti saatavilla olevat joko valmistajan tai kolmannen osapuolen laatimat testausselosteet). Kenen on säilytettävä tekniset asiakirjat ja missä? 23. Valmistajan tai valmistajan yhteisöön sijoittautuneen edustajan on pidettävä tekniset asiakirjat kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastuksia varten vähintään kymmenen vuoden ajan tuotteen viimeisestä valmistuspäivästä. Tekniset asiakirjat voidaan säilyttää sähköisessä muodossa, jos ne ovat helposti käytettävissä tarkastusta varten. Jos valmistaja ei ole sijoittautunut yhteisöön eikä valmistajalla ole yhteisössä edustajaa, tämä velvollisuus kuuluu tuojalle tai henkilölle, joka vastaa tuotteen saattamisesta yhteisön markkinoille. Tekniset asiakirjat on pidettävä yhteisön alueella. Mihin CE-merkintä on kiinnitettävä? 24. Valmistaja tai valmistajan yhteisöön sijoittautunut edustaja kiinnittää CEvaatimustenmukaisuusmerkinnän sähkölaitteeseen tai sen sijasta pakkaukseen, käyttöohjeisiin tai takuutodistukseen. Riippumatta tässä kohdin direktiivin erikielisten toisintojen välisistä eroista johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja perusteettoman vaivan estämiseksi direktiivin 10 artiklan 2 kohtaa olisi tulkittava niin, että siinä määrätään seuraavasta ensisijaisesta järjestyksestä: CE-merkintä on sijoitettava tuotteeseen tai, jos tämä eiole mahdollista (suhteellisuusperiaatteen kannalta kohtuullisista teknisistä tai taloudellisista syistä), pakkaukseen, käyttöohjeisiin tai takuutodistukseen 9. Mikä on CE-merkinnän tarkoitus ja mitkä ovat sitä koskevat vaatimukset? 25. CE-merkinnällä vakuutetaan, että sähkölaite vastaa kaikkia pienjännitedirektiivissä ja kaikissa muissa laitteeseen sovellettavissa direktiiveissä säädettyjä olennaisia vaatimuksia ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä. CE-merkintä on kiinnitettävä näkyvällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla. Sellaisten merkkien kiinnittäminen on kiellettyä, joita ulkopuoliset voivat merkityksen ja kirjoitustavan vuoksi erehtyä pitämään CE-merkintänä. Kenen on säilytettävä vaatimustenmukaisuusvakuutus ja missä? 26. Valmistajan tai valmistajan yhteisöön sijoittautuneen edustajan tai jos valmistaja ei ole sijoittautunut yhteisöön eikä valmistajalla ole yhteisössä edustajaa, tuojan tai tuotteen saattamisesta yhteisön markkinoille vastaavan henkilön on pidettävä 9 Sellaisissa tapauksissa, joissa periaatetta ei ole vielä sovellettu erikielisistä toisinnoista johtuvien erilaisten tulkintojen vuoksi, on sovittu, että kansalliset viranomaiset myöntävät kohtuullisen ajan, jonka kuluessa tuotteet on saatettava vaatimusten mukaisiksi.
vaatimustenmukaisuusvakuutus kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastuksia varten samalla tavoin kuin tekniset asiakirjat. Näin kansalliset markkinoiden valvontaviranomaiset voivat aiheellisissa tapauksissa vaatia jäljennöksen vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. Mitä vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on sisällettävä? 27. Direktiivin liitteessä III olevassa B kohdassa kuvataan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen sisältöä seuraavasti 10 : - valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite, - sähkölaitteen kuvaus, - viittaus yhdenmukaistettuihin standardeihin, - tarvittaessa viittaus eritelmiin, joiden suhteen vaatimustenmukaisuutta vakuutetaan, - allekirjoittajan, jolla on oikeus tehdä sitoumus valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan puolesta, henkilöllisyys, - CE-merkinnän (ensimmäisen) kiinnittämisvuoden kaksi viimeistä numeroa. Vaatimustenmukaisuusvakuutus on laadittava vähintään yhdellä yhteisön virallisella kielellä. VI PIENJÄNNITEDIREKTIIVIN JA TIETTYJEN MUIDEN YHTEISÖN DIREKTIIVIEN VÄLINEN SUHDE Mitä vaatimuksia sovelletaan sähkölaitteeseen, joka on myös (ns. konedirektiivissä 11 tarkoitettu) kone? 28. Tietyt sähkölaitteet ovat myös direktiivissä 89/392/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, tarkoitettuja koneita. Sekä pienjännitedirektiiviä että konedirektiiviä sovelletaan moniin erilaisiin vaaroihin. Siksi näiden kahden direktiivin soveltamisalat menevät tiettyjen sähkölaitteiden osalta päällekkäin, ja on tarpeen selventää direktiivien täytäntöönpanoa näissä tapauksissa. 29. Tietyt sähkölaitteet, jotka ovat myös koneita, eivät ollenkaan kuulu konedirektiivin soveltamisalaan kyseisen direktiivin 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti 12. Konedirektiivin 1 artiklan 5 kohdassa todetaan: Jos koneeseen liittyvä vaara on pääasiassa sähköstä johtuva, kone kuuluu yksinomaan tietyissä jänniterajoissa toimivaksi suunniteltuja sähkölaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 19 päivänä helmikuuta 1973 annetun neuvoston direktiivin 73/23/ETY soveltamisalaan. Valmistajan on yleensä arvioitava tuotteen aiheuttama vaara määritelläkseen, jätetäänkö tietty tuote, jota voidaan pitää direktiivissä 89/392/ETY tarkoitettuna koneena ja direktiivissä 73/23/ETY tarkoitettuna sähkölaitteena, konedirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Eurooppalaisessa standardissa EN 1050 (koneiden turvallisuus - vaarojen arviointiperiaatteet) määrätään periaatteista, joita voidaan soveltaa tällaisen vaaran arvioimiseen.
Jos valmistajan tekemän vaaran arvioinnin tulos osoittaa, että vaara on pääasiassa sähköstä johtuva, koneeseen sovelletaan ainoastaan pienjännitedirektiiviä, jokakoskee joka tapauksessa kaikkia turvallisuusnäkökohtia, myös mekaanista turvallisuutta. Määrittäessään, johtuvatko tiettyihin tuotteisiin liittyvät vaarat pääasiassa sähköstä, valmistajat voivat käyttää apunaan vaarojen arviointia, jonka asianmukaiset standardointielimet ovat tehneet kyseisiä tuotteita koskevien yhdenmukaistettujen standardien perusteella. Arvioinnin seurauksena on voitu julkaista tällaisia standardeja vain pienjännitedirektiivin nojalla 13 tai vain konedirektiivin nojalla sen perusteella, mitkä vaarat ovat hallitsevia. Eräs esimerkki on siirrettävät ja sähkökäyttöiset käsityökalut. LVD WP on sopinut siitä että näitä käsityökaluja koskevat standardit julkaistaan vain konedirektiiviin viitaten EU:n virallisessa lehdessä ja siksi näihin koneisiin sovelletaan konedirektiivin vaatimustenmukaisuusmenettelyä pienjännitedirektiivin menettelyn sijaan. Itse asiassa konedirektiivin liitteessä I olevassa 1.5.1 kohdassa todetaan: 1.5.1 Sähköstä aiheutuvat vaarat Sähkökäyttöinen kone on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että kaikki sähköiset vaaratekijät estetään tai voidaan estää. Tietyissä jänniterajoissa toimiviksi suunnitelluista sähkölaitteista annettuja voimassa olevia erityissäännöksiä on noudatettava sellaisten koneiden osalta, joita kyseiset jänniterajat koskevat. Tästä seuraa, että kun kyseessä on pienjännitedirektiivin jänniterajoissa toimiva sähkökäyttöinen kone, on noudatettava seuraavia vaatimuksia ja menettelyjä: a) pienjännitedirektiivissä säädettyjä sähköstä aiheutuviin vaaroihin liittyviä olennaisia vaatimuksia on noudatettava, ja pienjännitedirektiivin soveltamiseksi julkaistujen yhdenmukaistettujen standardien noudattaminen luo olettamuksen näiden olennaisten vaatimusten mukaisuudesta; b) kaikkiin tällaisiin koneisiin, myös konedirektiivin liitteen IV soveltamisalaan kuuluviin koneisiin, sovelletaan konedirektiivin 8 artiklassa säädettyjäarviointimenettelyjä 14. Jos koneen tyyppitarkastus on tarpeen, ilmoitettu tarkastuslaitos ottaa huomioon pienjännitedirektiivissä säädettyjen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen tulokset. Näitä menettelyjä sovelletaan koneen sähköosien olennaiseen turvallisuuteen, kun taas ilmoitetun tarkastuslaitoksen itsensä tekemää tarkastusta sovelletaan muun muassa kaikkiin vaaroihin, jotka aiheutuvat siitä, miten koneen toiminnan mahdollistavat sähköosat on asennettu koneeseen. On itsestään selvää, että edellä 9 kohdassa esitettyjä sähköosia koskevia ohjeita sovelletaan aiheellisissa tapauksissa myös koneiden sähköosiin. 30. Johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio on pyytänyt CENiä ja CENELECiä huolehtimaan siitä, että kaikki yhdenmukaistetut sähkölaitestandardit täyttävät sekä pienjännitedirektiivin että konedirektiivin kaikki soveltuvat olennaiset turvallisuusvaatimukset.
Mikä on suhde radio- ja telepäätelaitedirektiiviin (R&TTED)? 34. Laitteisiin tai komponentteihin jotka kuuluvat R&TTED direktiiviin soveltamisalaan sovelletaan tämän direktiivin oleellisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. R&TTED direktiivissä ei kuitenkaan ole omia yksityiskohtaisia vaatimuksia ja se viittaa niiden osalta pienjännitedirektiivin oleellisiin turvallisuustavoitteisiin ilman että soveltamisalassa rajoitetaan jännitteen alarajaa. lähde: TUKES