Terveellisten ja toimivien tilojen rakennuttaminen elinkaarihankkeena 15.11.2017, Kuntatalo
Terveellisten ja toimivien tilojen rakennuttaminen elinkaarihankkeena -seminaari 15.11., Kuntatalo 10:00 Avauspuheenvuoro, toimitusjohtaja Kimmo Lehto, Inspira 10:15 Kuntien riskienhallintaan liittyviä näkökohtia, tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi, Kuntaliitto 10:45 Mitä ongelmia elinkaarimalli ratkaisee, rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paananen, Kuopio 11:15 Elinkaarihankkeiden suunnittelu ja hankinta käytännössä, tilakeskuspäällikkö Tuomo Vesikko, Hollola 12:00 Lounas, ravintola Kalliokivi, 2. krs. 12:45 Elinkaarihankkeiden markkinat, johtaja Riku Tolvanen, Inspira 13:00 Tilaajien kokemukset elinkaarihankkeista, kiinteistöjohtaja Esko Eriksson, Jyväskylä Elinkaarihankkeiden tilaajakyselyn yhteenveto, projektipäällikkö Ville Riihinen, Inspira 13:45 Kahvitauko ja herkkutori, ravintola Kalliokivi, 2. krs. 14:15 Case-esimerkkejä elinkaarihankkeen rahoitusratkaisuista, osastonjohtaja Juha-Pekka Ketola, Kuntarahoitus 14:45 Päätössanat, toimitusjohtaja Kimmo Lehto, Inspira 17.11.2017 2Copyright Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
Terveellisten ja toimivien tilojen rakennuttaminen elinkaarihankkeena
Rakennuksiin liittyvät ongelmat ovat lähes aina johdettavissa joko virheisiin tai laiminlyönteihin suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa 15.11.2017 2Copyright Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN ESIINTYMINEN RAKENNUSKANNASSA Prosenttia kerrosalasta Päivittäin altistuneiden henkilöiden määrä Pien- ja rivitalot 7 10 % 221 000 443 000 Kerrostalot 6 9 % 103 000 154 000 Koulut ja päiväkodit 12 18 % 172 000 259 000 Hoitolaitokset 20 26 % 36 000 47 000 Toimistot 2,5 5 % 27 500 55 000 Yhteensä 560 000 960 000 Lähde: Roti 2017 15.11.2017 3Copyright Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
Korjaamatta jättäminen on liian kallista 3,4 miljardia euroa Yhteenlaskettuja vuotuisia kustannuksia jotka aiheutuvat rakennusten vaurioista, huonosta sisäilmastosta ja energiahukasta sekä ruuhkista ja yhdyskuntateknisten järjestelmien häiriöistä Lähde: Roti 2017 15.11.2017 4Copyright Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
Kuivaketjuja ja ammattiylpeyttä Ministeri Kimmo Tiilikaisen lääkkeet rakentamisen laadun nostamiseksi Asetuksella määrätään, että rakentamisen kuivaketjun on säilyttävä katkeamattomana Hajanaisia rakennusmääräyksiä kootaan yhteen kokonaiskuvan parantamiseksi Rakennusprosessin digitalisointi Rakentajan ammattiylpeys kunniaan 15.11.2017 Lähde: Yle Uutiset 5Copyright Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
Ratkaisuja rakennuksien elinkaaren hallintaan kokeiltu jo laajalti hyvin tuloksin 25 Elinkaarihankekilpailutusta 20 600 Käyttäjää elinkaarihankekohteissa 45 Toteutettua koulua, päiväkotia tai muuta julkista rakennusta 1 338 MEUR Elinkaarihankesopimusten yhteenlaskettu arvo 20 601 Toteutettujen elinkaarihankekohteiden uudet käyttäjät kumulatiivisesti vuosina 2001-2017 549 549 549 549 549 549 549 549 3 639 4 919 7 536 9 536 10 751 11 201 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 16 267 17 577 15.11.2017 6Copyright Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
Valmisteltava PPP-lakimuutos ja Terveet tilat 2028 hanke osoittavat, että olemme alkaneet ratkaista ongelmaa 15.11.2017 7Copyright Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Elinkaarihankkeiden seminaari 15.11.2017 / Kuntaliitto Kuntien riskienhallintaan liittyviä näkökohtia 15.11.2017 Jussi Niemi, Suomen Kuntaliitto ry
Kuntien rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaali Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Hanketta ohjaa ja valvoo valtioneuvoston kanslian asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä. Hankkeen tarkoitus on selvittää tietoja kuntien omistamista kiinteistöistä, niiden käytöstä, sijoittumisesta ja teknisestä arvosta. Tiedon avulla olisi mahdollista arvioida rakennuskannan ylläpitämisen merkitystä kuntataloudelle ja edelleen tunnistaa keskeisimpiä keinoja, joilla kunnat itse voivat tehostaa kiinteistönpitoaan ja siten hyödyntää säästöpotentiaaliaan osana kuntatalouden vakauttamista. Seuraavassa ALUSTAVIA otteita tutkimukseen liittyvästä kyselystä. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 2 16.11.2017
Hankkeen tutkimuskysymykset 1) Mikä on kuntien omistaman rakennuskannan ikä, käyttö, neliömäärät ja arvo soteja maakuntauudistuksen jälkeisessä tilanteessa ja miten rakennuskanta jakaantuu kuntiin? 2) Mikä on sote- ja maakuntauudistuksen jäljelle jäävän rakennuskannan ylläpitämisen kuntataloudellinen merkitys? 3) Millaisin keinoin tilatehokkuutta olisi mahdollista nostaa? 4) Minkälaisia kannustinjärjestelmiä valtion olisi mahdollista käyttää? 5) Onko mahdollista rakentaa kuntien yhteisiä konsepteja ja järjestelmiä kiinteistöhallintaa varten ja mitä niiden toimivuus edellyttäisi? 6) Miten laajalle elinkaarimallien käyttö kunnissa on levinnyt, mitkä ovat kokemukset mallin käytöstä ja olisiko perusteltua pyrkiä laajentamaan niiden käyttöä? Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 3 16.11.2017
Miten arvioitte tilojen hallinnan kehittyvän tulevaisuudessa? Onnistuva Suomi tehdään lähellä 4 Finlands framgång skapas lokalt 16.11.2017
Uusia kiinteistöjen omistamisen ja hallinnan muotoja kokeillaan? Onnistuva Suomi tehdään lähellä 5 Finlands framgång skapas lokalt 16.11.2017
Onko kunnassanne käytetty seuraavia rakennushankkeiden toteutusmuotoja? Onnistuva Suomi tehdään lähellä 6 Finlands framgång skapas lokalt 16.11.2017
Onko kunnassanne käytetty elinkaarimallia? Onnistuva Suomi tehdään lähellä 7 Finlands framgång skapas lokalt 16.11.2017
Onko kunnassanne käytetty leasingmallia? Onnistuva Suomi tehdään lähellä 8 Finlands framgång skapas lokalt 16.11.2017
Arvioi, että mitä seuraavista rakennushankkeiden toteutusmuodoista aiotaan kunnassanne käyttää jatkossa. Onnistuva Suomi tehdään lähellä 9 Finlands framgång skapas lokalt 16.11.2017
Arvioi, aiotaanko kunnassanne käyttää elinkaarimallia? Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 10 16.11.2017
Arvioi, aiotaanko kunnassanne käyttää leasingmallia? Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 11 16.11.2017
Uudis- ja korjausinvestointeihin sekä kunnossapitoon on riittävästi resursseja Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %. Kaikki, n=136 1 16 18 43 22 Koko 5 000 tai vähemmän, n=41 5 001 10 000, n=34 10 001 20 000, n=22 20 001 50 000, n=21 50 001 100 000, n=9 0 15 0 18 0 14 5 19 0 22 22 9 18 14 22 44 50 36 33 44 20 24 32 29 11 Eri mieltä 22 % Täysin samaa mieltä 1 % Jokseenkin samaa mieltä 16 % Tyyppi Yli 100 000, n=9 Kaupunkimaiset, n=36 Taajaan asutut, n=34 Maaseutumaiset, n=66 0 11 3 17 0 15 0 17 33 22 12 18 44 39 45 56 19 29 20 0 Jokseenkin eri mieltä 43 % Ei samaa eikä eri mieltä 18 % Etelä-Suomi, n=26 4 12 35 31 19 Suuralue Helsinki-Uusimaa, n=12 Länsi-Suomi, n=41 0 0 17 12 10 17 44 58 34 8 Pohjois- ja Itä-Suomi, n=57 0 21 16 46 18 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 12 16.11.2017
Rakennusten peruskorjauksia on voitu toteuttaa tarvetta vastaavasti Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %. Kaikki, n=136 4 24 18 40 15 5 000 tai vähemmän, n=41 5 001 10 000, n=34 5 0 24 29 15 22 44 29 15 18 Eri mieltä 15 % Täysin samaa mieltä 4 % Tyyppi Koko 10 001 20 000, n=22 20 001 50 000, n=21 50 001 100 000, n=9 Yli 100 000, n=9 Kaupunkimaiset, n=36 Taajaan asutut, n=34 Maaseutumaiset, n=66 Etelä-Suomi, n=26 0 14 18 10 11 19 22 0 33 8 25 0 3 21 24 8 27 18 0 24 11 11 21 15 50 44 29 56 67 47 35 38 18 19 8 18 17 12 0 0 Jokseenkin eri mieltä 40 % Jokseenkin samaa mieltä 23 % Ei samaa eikä eri mieltä 18 % Suuralue Helsinki-Uusimaa, n=12 Länsi-Suomi, n=41 0 0 22 42 15 0 42 41 17 22 Pohjois- ja Itä-Suomi, n=57 5 19 25 40 11 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 13 16.11.2017
Rakennusten korjausvelka on saatu hallintaan Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %. Kaikki, n=136 2 20 13 41 24 Koko 5 000 tai vähemmän, n=41 5 001 10 000, n=34 10 001 20 000, n=22 20 001 50 000, n=21 50 001 100 000, n=9 2 22 0 18 12 0 14 9 5 24 11 22 20 41 5 11 47 38 37 44 20 24 36 29 11 Eri mieltä 24 % Täysin samaa mieltä 2 % Jokseenkin samaa mieltä 20 % Yli 100 000, n=9 0 22 11 44 22 Tyyppi Kaupunkimaiset, n=36 Taajaan asutut, n=34 Maaseutumaiset, n=66 6 0 12 2 21 25 12 15 8 47 36 41 25 29 21 Jokseenkin eri mieltä 41 % Ei samaa eikä eri mieltä 13 % Etelä-Suomi, n=26 4 19 23 35 19 Suuralue Helsinki-Uusimaa, n=12 Länsi-Suomi, n=41 0 8 20 17 5 17 44 42 32 17 Pohjois- ja Itä-Suomi, n=57 2 21 12 42 23 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14 16.11.2017
Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittamisen ketju Omistajaohjauksen ketju 1.) Kunnan strategia Palveluohjelma Ylätason näkökulman muodostaa tilaomaisuuden strateginen kehittäminen sekä palveluiden ja tilaomaisuuden hallittu yhteensovittaminen. Palveluverkot 2.) Salkutettu omaisuus Toimitilaohjelma Investointiohjelma Ennakoiva ylläpito Toinen taso muodostuu tilahallinnon operatiivisesta kehittämisestä eli toimitilaohjelman toteuttamisesta. Onnistuva Suomi tehdään lähellä 15 Finlands framgång skapas lokalt 16.11.2017
Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittamisen ketju Omistajaohjauksen ketju Yleisimmät puutteet: Kunnan strategia Strategiassa ei ole huomioitu riittävällä tasolla toimitilojen merkittävyyttä kunnan talouteen. Toimitilojen merkitys palveluiden tukipalveluna oli väärässä mittasuhteessa tai merkityksessä. Palveluohjelma Palveluverkot Toimitilaohjelma Kokonaisia strategisia tasoja puuttui välistä tai niistä ei ollut sitovia eli toimintaa ohjaavia päätöksiä Puutteiden johdosta toimintaa ohjaavia elementtejä puuttui, joka heijastuu voimakkaasti ketjussa alaspäin. Salkutettu omaisuus Investointi -ohjelma Ennakoiva ylläpito Ylläpitoon, investointien suunnitteluun ja toteutukseen syntyy häiriöitä, jotka näkyvät esim. sisäilmaongelmina ja muina vakavina toiminnallisina ongelmina. Onnistuva Suomi tehdään lähellä 16 Finlands framgång skapas lokalt 16.11.2017
Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittamisen ketju Omistajaohjauksen ketju Johdonmukainen toimintamalli: Kunnan strategia o Katkeamaton päätöksenteon ja omistajaohjauksen ketju, joka ohjaa toimintaa. Palveluohjelma o Jokaisesta tasosta on tehty yhteisesti sitova päätös. Palveluverkot o Ylemmän tason päätökset ja linjaukset määrittelevät reunaehdot seuraavalle päätöksenteon tasolle. Toimitilaohjelma o Päätöksenteko muodostaa johdonmukaisen ja loogisen ketjun. Salkutettu omaisuus Investointi -ohjelma Ennakoiva ylläpito o o Palveluverkosta tehdyillä päätöksillä on merkittävä ohjaava vaikutus tilahallinnan toteuttamiseen. Oikoteitä ei ole olemassa. Onnistuva Suomi tehdään lähellä 17 Finlands framgång skapas lokalt 16.11.2017
Ohjelmien ja toimenpiteiden tilanne Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 18 16.11.2017
Kuntien omistamat rakennukset Lähde: VRK, Rakennus- ja huoneistorekisteri Koko maa 7,5 m2/asukas Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 19 16.11.2017
Veli-Matti Paananen
Toimitilojen elinkaarihankkeet -seminaari Helsinki 15.11.2017 Mitä ongelmia elinkaarimalli ratkaisee Veli-Matti Paananen
Mikä on elinkaarimalli eteläkorealainen automerkki, hinta 30 000, takuu 7 vuotta huolto-ohjelmalla vs (YSE): suomalainen koulu, hinta 15 M, takuu 2 vuotta??? po suomalainen koulu, hinta 15 M, takuu 20 25 vuotta huolto-ohjelmalla. %%% => elinkaarihanke Hankkeessa: tilaaja ostaa käytettävyyttä, olosuhteita ja palvelutasoa (mitä) toiminnalleen palveluntuottaja (suunnitteluttaa) toteuttaa ja päättää tekniset ratkaisut palveluympäristön toteuttamiseksi (miten) Määritelmä: Elinkaarimalli on rakennusinvestoinnin ja investointikohteeseen liittyvän kiinteistöpalvelun yhdistetty sopimusmalli, jossa yksityinen palveluntuottaja vastaa yhdellä sopimuksella pääsääntöisesti hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta sekä investointivaiheen jälkeisestä kiinteistöpalvelujaksosta tietyn, ennalta sovitun, yleensä pitkähkön, jakson ajan. Sopimukseen voi kuulua myös käyttäjäpalveluja sekä investoinnin rahoituksen järjestämistä. Palvelujakson maksumekanismi on rakennettu siten, että tilaaja maksaa vain siitä, että tilat ovat asianmukaisesti käytettävissä ja/tai käytössä ja sovittu palvelutaso on saavutettu. Veli-Matti Paananen
Elinkaarimallin hyödyt pähkinänkuoressa Elinkaarimallin keskeiset hyödyt tulevat palveluntuottajan sitoutumisesta pitkän aikavälin vastuuseen suunnitteluratkaisuissaan sekä suunnittelun ja toteutuksen joustavuudesta sekä nopeudesta (päällekkäisyydestä) Asenteesta, että tehdään kuin itselle tehtäisiin. Palveluntuottaja saa tavoitekassavirran ja tavoitteellisen tuoton palvelujaksolle vain onnistumalla sekä investointiratkaisussa että kiinteistöpalveluissa, kunnossapidossa ja PTS investoinneissa Budjettirahoitus / Tarveinvestointi ja etuna oikea-aikainen kunnossapito käytettävyyden takaamiseksi, liian korjausvelan syntyminen estyy Hankkeen kustannustehokas läpivieminen vaatii riskienhallinnan suunnittelua ja kartoitusta sekä analysointia etukäteen siten, että riskit kantaa se sopimusosapuoli, jolla on paras kyky ja vaikuttavuus hallita kutakin riskiä, hankkeeseen liittyvät riskit puntaroidaan oikeasti etukäteen, ei vasta sitten kun ne ovat jo sylissä Käytännössä rutiiniratkaisuja ei ole ja pitkäaikaisiin sopimuksiin sitoutuminen edellyttää perusteellista paneutumista oman tarpeen määrittelyyn, sopimusten laadintaan ja vaatii kumppanuutta, avoimuutta, läpinäkyvyyttä sekä hankkeen eri osapuolten (tilaaja, palveluntuottaja, käyttäjä, rahoittaja ) tarpeiden entistä parempaa ymmärtämistä. Vastakkainasettelun sijata sopijaosapuolet kulkevat samaan suuntaan, hankkeen ehdoilla, osaoptimointi poistuu. 20 25 vuoden määräaikainen avioliitto. Veli-Matti Paananen
Mihin elinkaarimalli soveltuu Elinkaarimalli on rantautunut talonrakennushankkeisiin suurista infrahankkeista ja Suomen ulkopuolella rahoituskin on kuulunut palveluntuottajalle. Hankemalli soveltuu selkeisiin hankkeisiin, uudisrakentamiseen ja hyvin esiselvitettyihin perusparannushankkeisiin Hankekoon tulisi olla investointiosuudeltaan vähintään 10 miljoonaa euroa ja palvelujakson aikaisten kiinteistöpalvelujen laajuuden sellainen, että se kiinnostaa palvelintuottajia Kohteen käytettävyys ja tarve on todettu tilaajan toimesta vähintään pitkän sopimuskauden mittaiseksi ja esim. koulujen tarpeesta on tehty paikalliset väestönikärakenneanalyysit Kannustimeksi sisäiseen laaduntuottohaluun Ohjaamaan suunnitteluratkaisuja elinkaariedullisiksi ja palveluntuottajan konseptille soveltuvaksi, jota kautta esim. hinta-laatu hyöty siirtyy tilaajalle ja loppukäyttäjille Veli-Matti Paananen
Mitä ongelmia elinkaarimalli ei ratkaise ja mihin se ei sovi Ei ratkaise sisäilmaongelmia, mutta vähentää niitä huomattavasti ja niiden hallinta ja eliminointi on palveluntuottajan vastuulla Moniongelmaisiin, heikosti esitutkittuihin perusparannuskohteisiin Kohteisiin, joissa palvelutarve on kyseenalainen pitkälle sopimuskaudelle Pieniin investointikohteisiin, ellei niitä ole mahdollista niputtaa suuremmaksi kokonaisuudeksi siten, että myös kiinteistöpalveluiden volyymi palvelukaudella on riittävä (inv. 10 M, palvelumaksut sopimuskaudella (20 v) liki saman verran) Toiminnassa ei voida sitoutua pitkäaikaisiin stabiileihin ratkaisuihin. Muutostyöt tiloissa kuuluvat toiminnan luonteeseen ja toiminta on voimakkaasti kehittyvää. Veli-Matti Paananen
Lopuksi vielä: eteläkorealainen automerkki, hinta 30 000, takuu 7 vuotta huolto-ohjelmalla vs (YSE): suomalainen koulu, hinta 15 M, takuu 2 vuotta??? po suomalainen koulu, hinta 15 M, takuu 20 25 vuotta huolto-ohjelmalla. %%% => elinkaarihanke KIITOS Veli-Matti Paananen
Elinkaarihankkeiden suunnittelu ja hankinta käytännössä Tuomo Vesikko tuomo.vesikko@hollola.fi 044-780 1440 Copyright Tuomo Vesikko
Heinsuon koulu Oppilaita 700 Yhtenäiskoulu 5-9 luokille Nuorisotoimen tilat Liikuntasali 1120 m 2 Bruttoala n. 9903 brm 2.
Mistä pitäisi aloittaa? OPS 2016 Toiminnalliset ja tekniset vaatimukset Henkilökunta Pedagoninen asiantuntija Pedagoginen idea Kokenut arkkitehti Projektin vetäjä ja projektiryhmä
Tutustu Tutki Kokeile
Jos olet tekemässä Tärkeimmät vinkit tilaajalle ensimmäistä elinkaarihanketta? 1. Tee toiminnalliset ja tekniset tavoitteet huolella Käytä apuna pedagogista asiantuntijaa ja hyvää arkkitehtia Käytä apuna muita asiantuntijoita (akustikko, AV jne ) 2. Valitse hyvät elinkaarihankkeen asiantuntijat Projektinjohto ja talous Tekninen konsultti Juridinen konsultti Jos onnistut näissä asioissa, loppu on helppoa kuin heinänteko
Voidaan tehdä myös osana hankesuunnitelmaa Kilpailullinen neuvottelu menettely
Vinkit rakennusliikkeelle (tilaajan näkökulmasta) Jos olet tarjoamassa ensimmäistä elinkaarihanketta 1. Etsi parhaat asiantuntijat avuksi Käytä apuna pedagogista asiantuntijaa ja hyvää arkkitehtia Käytä apuna muita asiantuntijoita (energia, tervetalo, ylläpito jne) Pyri löytämään tiimiin elinkaarihankkeessa mukana olleita 2. Tutustu huolella tilaajan toiminnallisiin ja teknisiin tavoitteisiin Ideoi niiden pohjalta toimiva ja uusia innovaatioita sisältävä ratkaisu Kuuntele tarkalla korvalla tilaajan kommentteja 3. Kustannukset ja olosuhteiden hallinta tärkeää Pidä huoli tehokkuudesta ja kustannuksista myös ylläpitovaiheessa Mieti miten varmistat toivotut olosuhteet Mieti miten vältät riskit
Elinkaarihankkeessa tarvitaan asiantuntijoita Tilaaja Pedagoginen asiantuntija Kokenut arkkitehti Projektinjohtaja/rakennuttaja Elinkaarikilpailutuksen projektinjohto Juridinen neuvonantaja (sopimukset) Tekninen neuvonantaja LVIAS-asiantuntijat Akustiikka-asiantuntija AV-asiantuntija RLVIAS-valvojat Käyttäjien asiantuntijat/opettajat Oma TATE-asiantuntija Turvallisuusasiantuntijat/viranomaiset Keittiöasiantuntijat Teknisentyön asiantuntijat Urakoitsija/palveluntuottaja Pedagoginen asiantuntija Kokenut arkkitehti Projektinjohtaja Tarjouslaskennan asiantuntijat Juridiset asiantuntijat Tekniset asiantuntijat LVIAS-asiantuntijat/suunnittelijat Akustiikka-asiantuntija AV/IT-suunnittelija Energia-asiantuntijat Tervetalo asiantuntijat Siivouksen asiantuntijat Kiinteistönhoidon asiantuntijat Keittiöasiantuntijat Palvelujakson vastuuhenkilö
Hollolan elinkaarihankkeen aikataulu Elinkaarihanke on perinteistä hanketta nopeampi!
Kustannusten vertailu omaan hankkeeseen tarjousvaiheessa Heinsuon koulu Kalusteet 900 000 euroa AV-tekniikka 375 000 euroa Kalliolan koulu
Tilaajan hankinnat Miten oppilaskaapit voisivat olla osa oppimisympäristöä?
Elinkaarihankkeiden markkinat Riku Tolvanen 15.11.2017 Luottamuksellinen Lokakuu 2017 1Copyright inspira
Elinkaarihankkeet lukuina 25 Elinkaarihankekilpailutusta 45 Toteutettua koulua, päiväkotia tai muuta julkista rakennusta 20 600 Käyttäjää elinkaarihankekohteissa 1 338 MEUR Elinkaarihankesopimusten yhteenlaskettu arvo Toteutettujen elinkaarihankekohteiden uudet käyttäjät vuosittain 2001-2017 5 066 3 090 2 617 3 024 2 000 1 280 1 215 1 310 549 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 450 Lokakuu 2017 2Copyright inspira
Sopimusten arvot (MEUR) 300 Elinkaarihankkeet Suomessa Toimitilahankkeet Toimitilaelinkaarihankkeet Suomessa 2001-2017 (Sopimusten arvot n. 1,3 Mrd EUR) =Inspira toiminut hankkeessa tilaajan hankintavaiheen asiantuntijana Hämeenlinna palvelukeskus 250 =Muu tilaajan hankintavaiheen asiantuntija [Inspira toteuttanut näihin hankkeisiin vaihtoehtoisen toteutus- ja rahoitusmuodon esiselvityksen pl. Espoon kaivomestari (jossa tilaajan neuvonantajaryhmässä toimi Inspiran Riku Tolvanen), Porvoon päiväkodit sekä Tyrnävä] Pudasjärven hirsirak. Koulukampus (L) Pudasjärven hirsirak. palvelukoti (L) 200 Kuopio koulut & päiväkoti Espoo koulut II Porvoo koulut Kuopio III 150 100 Espoo Kaivomestari (L) 50 0 Espoo koulut I Haukipudas koulut ja päiväkoti (L) Jyväskylä Huhtasuo Porvoo päiväkodit (L) Oulu Kastelli Espoon Sairaala Espoon koulut III Hämeenkyrön monitoimitalo Hollolan koulut (L) Kokkolan koulu (L) Mäntsälä koulut Tyrnävä Espoon koulut IV Kuopion koulut II Sodankylän hyvinvointikeskus 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Parkano Espoo IV a Lokakuu 2017 3Copyright inspira
Elinkaarihankkeet Suomessa Käyttäjämäärät Toimitilojen elinkaarihankkeet ja käyttäjämäärät Kuopio III Sodankylän hyvinvointikeskus Parkano Espoo IV a Tyrnävä Hämeenlinna palvelukeskus Kuopion koulut II Porvoo koulut Hollolan koulut (L) Kokkolan koulu (L) Mäntsälä koulut Espoon koulut IV Hämeenkyrön monitoimitalo Pudasjärven hirsirak. Koulukampus (L) Espoon koulut III Oulu Kastelli Espoo koulut II Jyväskylä Huhtasuo Porvoo päiväkodit (L) Haukipudas koulut ja päiväkoti (L) Kuopio koulut & päiväkoti Espoo koulut I Espoo Kaivomestari (L) 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Käyttäjää (oppilas / hoitopaikka) Lokakuu 2017 4Copyright inspira
Elinkaarihankkeet rahoitusmalleittain Elinkaarihankkeet rahoitusmalleittain Taselaina Taselainalla Yhteensä 6 hanketta Noin 180 MEUR Kiinteistöyhtiö Kiinteistöyhtiö Yhteensä 9 hanketta Noin 385 MEUR Kiinteistöleasing Leasing Yhteensä 10 hanketta Noin 240 MEUR Lokakuu 2017 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 5Copyright inspira
Elinkaarihankkeet Suomessa Aktiiviset rakennusliikkeet ja kumppanit Tarjoajat Yhteistyökumppanit Voittanut 10 hanketta, n. 480 MEUR Mukana kaikissa kilpailuissa Voittanut 7 hanketta, n. 270 MEUR Mukana kaikissa kilpailuissa Voittanut 6 hanketta, n 400 MEUR Voittanut 2 hanketta, 180 MEUR Elinkaarihankkeisiin keskittyvä organisaatio muodostettu v. 2015 Lokakuu 2017 6Copyright inspira
Elinkaarihankkeet Suomessa Uudiskouluhankkeet Hanke Kuvaus Investointikustannukset (EUR/m2) Palvelumaksu (EUR/m2/kk) PTS (EUR/m2) Kuopio 2009 3 koulua ja 1 päiväkoti (1:n koulun peruskorjaus), 25 vuoden palvelujakso, kokonaislaajuus noin 30 000 brm2 44,9 MEUR (1 516 EUR/m2) 40,4 MEUR (4,54 EUR/m2/kk) 9,4 MEUR (317 EUR/m2) Jyväskylä Huhtasuo 2011 Huhtasuon koulu, erityiskoulu ja päiväkoti, 20 vuoden palvelujakso, laajuus noin 16 000 brm2 35,5 MEUR (2 219 EUR/m2) 19,2 MEUR (5,00 EUR/m2/kk) 1,1 MEUR (68 EUR/m2) Oulu Kastelli 2011 Kastellin monitoimitalo (koulu, 2 lukiota, päiväkoti, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntatiloja), 25 vuoden palvelujakso, laajuus noin 24 600 brm2 39,0 MEUR (1 585 EUR/m2) 27,8 MEUR (3,76 EUR/m2/kk) 2,1 MEUR (83 EUR/m2) Pudasjärvi 2013 Hirsirakenteinen koulukampus, 25 vuoden palvelujakso, laajuus noin 10 000 brm2 23,0 MEUR (2 286 EUR/m2) 15,8 MEUR (5,25 EUR/m2/kk) 4,1 MEUR (406 EUR/m2) Kokkola 2014 Torkinmäen koulu ja päiväkoti, 20 vuoden palvelujakso, laajuus noin 7 500 brm2 13,0 MEUR (1 699 EUR/m2) 7,9 MEUR (4,32 EUR/m2/kk) 1,1 MEUR (138 EUR/m2) Hollola 2015 Heinsuon sekä Kalliolan koulut, 20 vuoden palvelujakso, kokonaislaajuus noin 16 300 brm2 31,5 MEUR (1 940 EUR/m2) 16,0 MEUR (4,1 EUR/m2/kk) 1,5 MEUR (94 EUR/m2) Kuopio 2016 Jynkän ja Karttulan koulu, 20 vuoden palvelujakso, kokonaislaajuus noin 12 000 brm2 25,8 MEUR (2 149 EUR/m2) 14,8 MEUR (5,13 EUR/m2/kk) 1,8 MEUR (152 EUR/m2) Parkano 2017 Koulukampus, 20 vuoden palvelujakso, laajuus noin 8 200 brm2 15,4 MEUR (1 870 EUR/m2) 9,2 MEUR (4,68 EUR/m2/kk) 1,3 MEUR (158 EUR/m2) Huomioita: Palvelumaksu sisältää hankkeissa energiakustannukset, kiinteistönhoidon, isännöinnin, ulkoalueiden hoidon, jätehuollon sekä siivouksen. Laajuus ilmoitettu arvioituina bruttoneliöinä (Tarjouksessa ilmoitettu lämmitetty nettoala x kerroin 1,1) Lokakuu 2017 7Copyright inspira
EUR/brm² Elinkaarihankkeet Suomessa Uudiskouluhankkeet Investointikustannukset bruttoneliötä kohti 2 500 2 219 2 286 2 149 2 000 1 940 1 870 1 500 1 516 1 585 1 699 1 000 500 0 Kuopio 2009 Jyväskylä Huhtasuo 2011 Oulu Kastelli 2011 Pudasjärvi 2013 Kokkola 2014 Hollola 2015 Kuopio 2016 Parkano 2017 Investointikustannukset Huomioita: Laajuus ilmoitettu arvioituina bruttoneliöinä (Tarjouksessa ilmoitettu lämmitetty nettoala x kerroin 1,1) Hankkeiden mediaani Lokakuu 2017 8Copyright inspira
EUR/brm² Elinkaarihankkeet Suomessa Uudiskouluhankkeet 6,00 Ylläpitopalveluiden kustannukset (sis. siivous) 5,00 4,00 4,54 5,00 3,76 5,25 4,32 4,10 5,13 4,68 3,00 2,00 1,00 0,00 Kuopio 2009 Jyväskylä Huhtasuo 2011 Oulu Kastelli 2011 Pudasjärvi 2013 Kokkola 2014 Hollola 2015 Kuopio 2016 Parkano 2017 Ylläpitopalvelut (sis. siivous) Hankkeiden mediaani Huomioita: Palvelumaksu sisältää hankkeissa energiakustannukset, kiinteistönhoidon, isännöinnin, ulkoalueiden hoidon, jätehuollon sekä siivouksen. Laajuus ilmoitettu arvioituina bruttoneliöinä (Tarjouksessa ilmoitettu lämmitetty nettoala x kerroin 1,1) Lokakuu 2017 9Copyright inspira
EUR/brm² Elinkaarihankkeet Suomessa Uudiskouluhankkeet 450 400 PTS-investoinnit bruttoneliötä kohti 406 350 300 317 250 200 150 100 Mediaani 20 vuoden palvelusopimuksista 68 83 138 94 152 158 50 0 Kuopio 2009 Sopimus 25 v Jyväskylä Huhtasuo 2011 Huomioita: Laajuus ilmoitettu arvioituina bruttoneliöinä (Tarjouksessa ilmoitettu lämmitetty nettoala x kerroin 1,1) Kuopion 2009 ja Pudasjärven 2013 hankkeiden palvelusopimukset ovat 25 vuoden mittaisia. Oulu Kastelli 2011 Pudasjärvi 2013 Kokkola 2014 Hollola 2015 Kuopio 2016 Parkano 2017 Sopimus 25 v Lokakuu 2017 10 Copyright inspira
Elinkaarihankkeet Suomessa Peruskorjaushankkeet - koulut Hanke Kuvaus Investointikustannukset (EUR/m2) Espoo 2009 Espoo 2011 Espoo Lintuvaara 2013 Espoo Päivänkehrä 2014 Espoo 2017 Hansakallion ja Soukan koulujen sekä Karamalmens skolan peruskorjaus ja laajennus, 20 vuoden palvelujakso, kokonaislaajuus noin 17 000 brm2 Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin koulujen peruskorjaus ja laajennus, 20 vuoden palvelujakso, kokonaislaajuus noin 30 000 brm2 Lintuvaaran koulu ja päiväkoti, 20 vuoden palvelujakso, laajuus noin 7 700 brm2 Päiväkehrän koulu, 20 vuoden palvelujakso, laajuus noin 7 300 brm2 Kirstin koulun ja päiväkodin peruskorjaus, Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjaus ja laajennus, 20 vuoden palvelujakso, kokonaislaajuus noin 21 100 brm2 27,8 MEUR (1 634 EUR/m2) 48,1 MEUR (1 572 EUR/m2) 18,2 MEUR (2 353 EUR/m2) 18,7 MEUR (2 572 EUR/m2) 52,8 MEUR (2 496 EUR/m2) Palvelumaksu (EUR/m2/kk) 19,6 MEUR* (4,8 EUR/m2/kk) 27,1 MEUR* (2,96 EUR/m2/kk) 8,8 MEUR* (3,81 EUR/m2/kk) 8,3 MEUR (4,76 EUR/m2/kk) 19,4 MEUR (3,83 EUR/m2/kk) PTS (EUR/m2) 5,8 MEUR (344 EUR/m2) 8,8 MEUR (288 EUR/m2) 3,6 MEUR (467 EUR/m2) 1,0 MEUR (134 EUR/m2) 5,5 MEUR (259 EUR/m2) Huomioita: Palvelumaksu sisältää kaikissa ym. hankkeissa energiakustannukset, kiinteistönhoidon, isännöinnin, ulkoalueiden hoidon ja jätehuollon. Palvelumaksuun sisältyy siivous, lukuun ottamatta (*) merkittyjä hankkeita (vuosien 2009, 2011 ja 2013 hankkeet). Laajuus ilmoitettu arvioituina bruttoneliöinä (Tarjouksessa ilmoitettu lämmitetty nettoala x kerroin 1,1) Lokakuu 2017 11 Copyright inspira
Elinkaarihankkeet Suomessa Sosiaali- ja terveydenhuollon tilat Hanke Kuvaus Investointikustannukset (EUR/m2) Palvelumaksu (EUR/m2/kk) PTS (EUR/m2) Pudasjärvi 2015 Pudasjärven hirsirakenteinen hoivakoti, uudisrakennus, 20 vuoden palvelujakso, laajuus noin 2 600 brm2 7,1 MEUR (2 698 EUR/m2) 6,2 MEUR (9,8 EUR/m2/kk) 0,9 MEUR (351 EUR/m2) Sodankylä 2017 Sodankylän hyvinvointikeskus, uudisrakennus, 20 vuoden palvelujakso, laajuus noin 7 000 brm2 18,9 MEUR (2 685 EUR/m2) 12,2 MEUR (7,24 EUR/m2/kk) 1,8 MEUR (258 EUR/m2) Huomioita: Palvelumaksu sisältää hankkeissa energiakustannukset, kiinteistönhoidon, isännöinnin, ulkoalueiden hoidon, jätehuollon sekä siivouksen. Laajuus ilmoitettu arvioituina bruttoneliöinä (Tarjouksessa ilmoitettu lämmitetty nettoala x kerroin 1,1) Lokakuu 2017 12 Copyright inspira
MEUR Elinkaarihankkeet Suomessa Voittaneen tarjouksen ja verrokkilaskelman vertailu 80,0 Voittanut tarjous ja tilaajan vaihtoehtoiskustannus - Hollola, Heinsuon ja Kalliolan koulut 70,0 68,2 60,0 52,1 Riskikustannukset 9,0 PTS-investoinnit 4,0 50,0 Riskikustannukset 3,0 PTS-investoinnit 1,5 Ylläpito- ja palvelukustannukset 18,4 40,0 Ylläpito- ja palvelukustannukset 16,0 30,0 20,0 Rakennuskustannukset 31,6 Rakennuskustannukset 36,8 10,0 0,0 Voittanut tarjous Verrokki Lokakuu 2017 13 Copyright inspira
Espoo 2009 Verrokki Kuopio 2009 Verrokki Jyväskylä Huhtasuo 2011 Verrokki Oulu Kastelli 2011 Verrokki Espoo 2011 Verrokki Espoo Lintuvaara 2013 Verrokki Pudasjärvi 2013 Verrokki Espoo Päivänkehrä 2015 Verrokki Kokkola 2014 Verrokki Hollola 2015 Verrokki Pudasjärvi 2015 Verrokki Kuopio 2016 Verrokki Espoo 2017 Verrokki Parkano 2017 Verrokki Sodankylä 2017 Verrokki MEUR Elinkaarihankkeet Suomessa Voittaneiden tarjouksien ja verrokkilaskelmien vertailua 120 Voittanut tarjous vs tilaajan vaihtoehtoiskustannus (verrokki) 100 80 60 40 20 0 =Voittaneen tarjouksen kokonaishinta =Tilaajan vaihtoehtoiskustannuksen tarjoushinta (samansisältöisen palvelupaketin teettäminen kaupungin omana toteutuksena) =Tilaajan vaihtoehtoiskustannuksen riskien kustannus (riskien siirrosta aiheutuva kustannus, kun teetetään kaupungin omana toteutuksena verrattuna elinkaarimalliin) Lokakuu 2017 14 Copyright inspira
Toimitilojen elinkaarihankkeet Suomessa Koulu-, päiväkoti-, palvelutalo- ja monitoimitalohankkeet Käyttäjä/oppilasmäärä Suluissa on esitetty hankekohteiden lukumäärä Kunta Käyttäjät / oppilaat Hankkeiden sopimusarvot MEUR Lkm Espoo 5 624 559 12 Haukipudas 1 280 50 3 Hollola 1 200 49 2 Hämeenkyrö 450 27 1 Hämeenlinna 990 33 1 Jyväskylä 1 000 54 1 Kokkola 560 19 1 Kuopio 3 300 157 8 Mäntsälä 623 66 2 Oulu 2 000 100 1 Parkano 730 26 1 Porvoo 1 501 85 8 Pudasjärvi 709 55 2 Sodankylä 130 36 1 Tyrnävä 500 22 1 YHTEENSÄ 20 597 1 338 45 Lokakuu 2017 15 Copyright inspira
Jaakonkatu 3 A FI-00100 HELSINKI inspira.fi Lisätiedot: Riku Tolvanen, johtaja 050 577 2653 riku.tolvanen@inspira.fi Lokakuu 2017 Copyright inspira 16
Jyväskylän Huhtasuon koulu ja päiväkotikeskuksen elinkaarihanke Terveellisten ja toimivien tilojen rakennuttaminen elinkaarihankkeena seminaari 15.-16.11.2017 Esko Eriksson, kiinteistöjohtaja Jyväskylän kaupunki
Hankkeen perustiedot Osapuolet Jyväskylän Tilapalvelu KOY Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus YIT Rakennus Oy ja Caverion Oy Päiväkodin ruokasalit ja liikuntasali Tilatiedot Vaihe 1, valmistunut heinäkuussa 2013 päiväkoti 162 lapselle, n. 2 100 m2 erityiskoulu 1. - 9. luokille, 90 oppilasta, n. 3 700 m2 Vaihe 2, valmistunut heinäkuussa 2015 yhtenäiskoulu 1. - 9. luokille, 740 oppilasta, n. 10 000 m2 Liikuntasali 1 200 m2 Yhteensä noin 16 000 m2 Investoinnin arvo noin 35,5 M (alv 0%) Noin 20 vuoden elinkaarihankkeen kokonaisarvo noin 55 M (alv 0%) 2
Elinkaarimallin tavoitteet 1. Kustannussäästöt koko elinkaarella, sopimus 20 vuotta Kustannustehokas elinkaariprosessi Uudet suunnittelun, toteutuksen ja elinkaaren innovaatiot (mm. käyttö- ja energiatehokkuus, monikäyttöisyys) Korjausvelan hallinta 2. Riskien tunnistaminen ja vastuunjako Vastuu riskistä sille osapuolelle, jolla on riskiin paras vaikutusmahdollisuus 3. Todellisten kustannusten läpinäkyvyys Investointiprosessin ja elinkaaren todelliset kustannukset näkyviin riskit huomioon ottaen 4. Käytettävyysvaatimusten määrittely ja niistä sopiminen Opetuksen ja päivähoidon toimintaympäristön laadullisten käytettävyysvaatimusten määrittely ja vastuista sopiminen 3
Elinkaarihankkeen edellyttämä näkökulma Käyttöarvon tuottamisen ketju Alustava suunnittelu Suunnittelun hankinta Rakentamisen hankinta Palveluntuottajien hankinta Hallinnoinnin valmistelu + palveluiden laadunvalvonnan suunnittelu = Määritellyn toimintaympäristön käytettävyyden ja olosuhteiden hankinta Koska hankinnan ensisijainen määrittely on elinkaarenaikainen käytettävyys ja olosuhteet, eikä perinteiseen tapaan rakenneosat, talotekniikka, kiinteistönhoito tms, on hankintaprosessi ja aineisto synnytettävä uudesta näkökulmasta. Hankintasopimukseen on sisällytettävä mekanismit, jotka varmentavat käytettävyyden, olosuhteiden ja vaatimusten toteutumisen. Riskin uudenlainen jakautuminen edellyttää uudenlaisia sopimusrakenteita ja maksumekanismeja. 4
Kolmikantasopimus Yhtiön omistaja: - Kaupunki takaa lainan ja maksaa vastikkeen Koy:lle 2,8 M /v - Koy:n tilojen hallinta kaupungilla (keskinäinen KOY) Tilapalvelu/kaupunki Käytettävyys- ja elinkaarivastuu Palvelusopimus: - Palveluntuottaja tuottaa elinkaaripalvelun ja - vastuun - Tilapalvelu maksaa palvelumaksua 1,0 M /v Koy Huhtasuon koulukeskus KVR-urakkasopimukset: - YIT urakoi kohteen KVRperiaatteella - Koy maksaa urakkaerät, yht. 35,5 M + indeksi YIT Rakennus/ Caverion Oy konsortio
Palvelusopimus 17.8.2011 6
Energiatehokkuuden huomioiminen palvelusopimuksessa (win-win)
Energiamaksumekanismi Energiapalvelu (ostoenergia) Kustannushyödystä Palveluntuottajan hyväksi tarjotun kulutuksen sallitun maksimimäärän määrän alittavalta osalta Kustannushyödystä Tilaajan hyväksi tarjotun kulutuksen sallitun maksimimäärän määrän alittavalta osalta Kiinteistösähkö 1) Käyttäjäsähkö 2) Lämpö 3) Vesi 50 % 0 % 50 % 50 % 50 % 100 % 50 % 50 % Energian hankintavastuu 4) Jyväskylä Jyväskylä Palveluntuottaja Palveluntuottaja Maksumekanismi Tasaus vuosittain Tilaajan vastuulla Tasaus vuosittain Tasaus vuosittain Kohde: Sallittu kokonaiskulutus vuodessa kwh Sallittu kokonaiskulutus vuodessa MWh Sallittu kokonaiskulutus vuodessa m3 Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 145 281,60 258,69 3 009,60 228 982,80 424,54 1 930,68 606 074,40 1 091,08 4 441,68 Kustannushyödyn laskennassa yksikköhintana käytetään tasausjakson toteutunutta kuukausihinnoista laskettua keskimääräistä hankintahintaa, ilman kustannuslajin perusmaksuluonteisia kuluja. 1) Kiinteistösähkö sisältää kaiken kiinteistössä käytetyn sähkön poislukien käyttäjäsähkön 2) Käyttäjäsähkö sisältää käyttäjäpistorasioiden sähkönkulutuksen Tarjoukseen perustuva 3) Lämmitysenergian maksimäärä sidotaan lämmitystarveluvulla 4) Hankintavastuullinen vastaa perusmaksuista vaikutus ulottuu taloudellisena insentiivinä kaikkeen: tarjousratkaisuihin ja -hinnoitteluun, suunnittelunohjaukseen, järjestelmävalintoihin sekä käytönohjaukseen. yksikköhinnat tilaajan vastuulla pl. sallitun kokonaiskulutuksen osalta
Kokemuksia Huhtasuon elinkaarihankkeen käytöstä
Palvelusopimuksen vuosiraportti 8/2013-12/2014, I-vaihe - Käyttäjän palvelupyyntöjä ollut 470 kpl, pääosin pienkorjaus- ja säätötöitä - Asiakastyytyväisyyskyselyssä hyvä palaute - Palvelumaksut toteutuneet sopimuksen mukaisina, käytettävyysvähennyksiä ei ole toteutunut - Kaukolämmön tavoitekulutus ylittynyt, syy rakennuksen tuuletusjako - Kiinteistösähkön ja veden kulutukset alittuneet, säästö on jaettu 50/50 10
Elinkaaripalvelusopimuksen kuukausiraportointi (palveluntuottaja/caverion Oyj raportoi) Kustannusraportti Yksisivuinen, laskun muotoon tehty selvitys (maksumekanismit avattuina) kustannuksista Selvitys mahdollisista käytettävyysvähennyksistä Energiaraportti Kumulatiivinen raportti energian- ja vedenkulutuksesta Tavoitteen ylityksestä vastaa palveluntuottaja, säästö jaetaan 50/50 Palvelupyyntöraportti sähköisestä huoltokirjasta Saapuneet palvelupyynnöt ja niiden käsittelyyn käytetty aika Kiinteistöautomaatiojärjestelmän trendiseurantaraportti Kuukausittainen tarkistus, johtopäätös muotoa kunnossa tai jatkossa seurattava tilaa x.xxx. Vain poikkeamat kirjataan. 11
PALVELUSOPIMUKSEN yhteyshenkilöt/yt-ryhmä Jyväskylän kaupunki / Tilapalvelu Esko Eriksson * Kiinteistöjohtaja esko.eriksson@jkl.fi Mikko Lepo * Kiinteistökehityspäällikkö mikko.lepo@jkl.fi Kirsi Ruoppila Yhtenäiskoulun rehtori kirsi.ruoppila@jkl.fi Caverion Suomi Oy / YIT Rakennus Oy Mikko Räty * Aluejohtaja mikko.raty@yit.fi YIT Harri Airasvirta Työmaapäällikkö harri.airasvirta@yit.fi YIT Harri Käppi Tekninen Manageri harri.kappi@caverion.com Caverion Petri Alhonen Huolto /Ylläpitopäällikkö petri.alhonen@caverion.com Caverion Sami Remes * Aluepäällikkö sami.remes@caverion.com Caverion Kimmo Kuitunen Energia asiantuntija kimmo.kuitunen@caverion.com Caverion *) YT Ryhmän sopimuksen mukainen edustaja 12
Sisällysluettelo 1. Palvelusopimus,keskeiset asiat 2. Katselmukset / Tarkastukset 3. Energianseuranta 4. Palvelupyynnöt 5. Olosuhteet / Käytettävyys / Asiakastyytyväisyys 6. PTS-Työt 7. Muutostyöt 8. Vakuudet / Vakuutukset 9. Riskienhallinta 10. Muut asiat 11. Vuosikello Kokouksen päättäminen 13
3. Energiaseuranta SÄHKÖ (käyttäjä-ja kiint.sähkö) VESI KAUKOLÄMPÖ NORMITETTU 2016 1 9/2017 Sähkö [kwh] 1360 863 898 191 Kaukolämpö [MWh] 1 992,45 1 097,40 Vesi [M3] 5 385,28 4 006,20 SÄHKÖ Tuuletusjakson vaikutus,päätös syksy 2016. Kiinteistösähkön kulustus suunniteltua alhaisempi. KAUKOLÄMPÖ Tuuletusjakson vaikutus,päätös syksy 2016. Kaukolämmön kulutus suunnitelluissa arvoissa VESI Veden kulutus suunniteltua alhaisempi 14
4. Palvelupyynnöt 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Palvelupyynnöt 1.1.2017 17.10.2017 Erityiskoulu Päiväkoti Yhtenäiskoulu Erityiskoulu: Päiväkoti: Yhtenäiskoulu: Yhteensä: 73 kpl 66 kpl 60 kpl 199 kpl 15
11. Vuosikello Palveluntuottajan laatukierrokset Asiakastyytyväisyyskysely YT Ryhmän palaveri Palveluntuottaja Tilaajapalaveri Palveluntuottajan laatukierrokset Palveluntuottaja Käyttäjäpalaveri Q4 Q3 Q1 Q2 Palveluntuottajien laatukierrokset Palveluntuottaja Käyttäjäpalaveri Vuosiraportti Iltakäytön vuosikokous Palveluntuottaja Tilaajapalaveri YT Ryhmän palaveri Palveluntuottajan laatukierrokset Kuukausiraportti palvelumaksun laskutuksen yhteydessä 12 krt/a Palaveri pöytäkirjat / raportit, tallennus huoltokirjaan
26.10.2017 17
Elinkaarimallin tilaajakysely Tavoitteena oli tunnistaa onnistumistekijöitä sekä kehittämiskohteita toteutetuissa elinkaarihankkeissa Vastaajat olivat Inspiran ja Inspiran yhteistyökumppaneiden asiantuntijapalveluita käyttäneiden elinkaarihankkeiden toteuttajat Kysely koostui elinkaarimallia koskevista väittämistä, joita vastaajat arvioivat kokemuksensa mukaan osa-alueittain: 1. Kilpailutusvaihe 2. Suunnitteluvaihe 3. Rakentamisvaihe 4. Ylläpitovaihe 1Copyright inspira
Elinkaarihankkeen valmisteluun ja kilpailutukseen liittyvät väittämät Elinkaarihankkeen valmistelussa ja kilpailutuksessa ulkopuolisten asiantuntijoiden kokemus ja pätevyys on erityisen tärkeää 5,0 Elinkaarihankkeen kilpailutus oli tehokas verrattuna muihin hankemuotoihin 4,1 Kilpailutusprosessi työllistää omaa organisaatioita enemmän kuin muut hankemallit 3,7 Olemme tyytyväisiä voittaneen tarjoukset hintaan 4,4 Olimme tyytyväisiä voittaneen tarjouksen laatuun 4,6 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 2Copyright inspira
Elinkaarihankkeen suunnitteluun liittyvät väittämät Tilaajalla oli mahdollisuus ohjata suunnittelua riittävästi 4,6 Suunnittelun ohjaus onnistui hankkeessa 4,1 Palveluntuottajan suunnittelun laatu vastasi odotettua 4,6 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 3Copyright inspira
Elinkaarihankkeen rakentamiseen liittyvät väittämät Rakennus valmistui suunnitellussa aikataulussa 5,0 Rakennuskustannus ei muuttunut sopimukseen kirjatusta urakkahinnasta (muusta syystä kuin tilaajan tahtotilan muuttumisesta) Urakoitsijan vaatimien lisä- ja muutostöiden määrä on elinkaarihankkeessa pienempi kuin muulla toteutusmallilla toteutetussa hankkeissa Hyväksyttyjen lisä- ja muutostöiden määrä elinkaarihankkeessa on pienempi kuin muulla toteutusmallilla toteutetussa hankkeissa Rakentamiseen liittyvien riskien siirrolla saavutetaan merkittäviä etuja verrattuna muihin hankemuotoihin 4,7 4,1 4,4 4,6 Rakentamisen laatu on parempi elinkaarihankkeissa kuin muissa hankkeissa 4,0 Elinkaarihankkeen rakentamisvaiheessa tilaajan resursseja säästyy verrattuna muihin hankemuotoihin 3,6 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 4Copyright inspira
Elinkaarihankkeen ylläpitovaiheeseen liittyvät väittämät Takuuaikaisia korjauksia on ollut hankkeessa vähemmän kuin muissa hankemuodoissa 3,6 Palvelujaksoon liittyvät tilaajan hallinnolliset tehtävät ovat kevyemmät verrattuna ylläpitopalveluiden kilpailuttamiseen tai tuottamiseen tilaajan toimesta 3,8 Ylläpitoon liittyvien riskien siirrolla saavutetaan etuja verrattuna muihin hankemuotoihin 3,8 Ylläpidon laatu on parempi elinkaarihankkeissa kuin muissa hankkeissa 3,2 Elinkaarihankkeen ylläpitovaiheessa tilaajan resursseja säästyy verrattuna muihin hankemuotoihin 3,8 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 5Copyright inspira
Elinkaarimalliin yleisesti liittyvät väittämät Elinkaarihankkeessa pitkän aikavälin vastuu tiloista välittyy kaikessa palveluntuottajan tekemisessä 4,0 Olemme tyytyväisiä hankkeen toteuttamiseen elinkaarihankkeena 4,6 Elinkaarimalli on tuonut arvoa rahalle 4,1 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 6Copyright inspira
Elinkaarimalliin elinkaarimallin kustannuksiin liittyvät väittämät Elinkaarihankkeessa valmistelun kustannukset verrattuna muihin hankemuotoihin olivat samanhintaiset (1,9) Elinkaarihankkeessa rakentamisen kustannukset verrattuna muihin hankemuotoihin olivat edullisemmat (2,4) Elinkaarihankkeessa ylläpidon kustannukset verrattuna ylläpitopalveluiden kilpailuttamiseen tai tuottamiseen tilaajan toimesta olivat kalliimmat (1,4) 1 = Elinkaarimalli kalliimpi 2= Elinkaarimalli samanhintainen 3= Elinkaarimalli edullisempi 7Copyright inspira
Kyselyn yhteenveto Hankemalli on tuonut arvoa rahalle riskien siirron kautta Arvoa rahalle on syntynyt pääasiassa hankeriskien siirron kautta, ja kyselyn mukaan riskinsiirto on toteutunut. Tilaajat ovat olleet tyytyväisiä hankkeiden laatuun, kustannuksiin ja aikataulupitävyyteen Tilaajat ovat olleet tyytyväisiä kilpailutusten onnistumiseen. Tyytyväisiä voittaneiden tarjousten laatuun oli 100 % vastaajista, hintaan 89 % vastaajista ja aikataulupitävyyteen 100 % vastaajista. Kustannukset verrattuna muihin hankemuotoihin eivät ole korkeammat Rakentamisen kustannusten nähtiin olevan edullisempaa elinkaarimallissa kuin muissa hankemuodoissa. Valmistelun ja ylläpidon kustannukset nähtiin elinkaarimallissa jonkin verran kalliimpina verrattuna muihin hankemuotoihin. Vastaajien kehitysehdotukset Useimmin vastaajien antamissa kehitysehdotuksissa mainittiin suunnittelun ohjauksen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa sekä mallin kehittäminen siten, että tarjoajatilanne paranee 8Copyright inspira
Esimerkkejä elinkaarihankkeen rahoitusratkaisuista Juha-Pekka Ketola / Kuntatalo 15.11.2017
Kuntarahoitus Oyj Lainakanta 20,9 miljardia euroa* Suomen 2. suurin rahoituslaitos* Liikevoitto 95,9 miljoonaa euroa* Luottoluokitukset Aa1(stable) AA+ (stable) Moody s / S&P Asiakkaat Kunnat, kuntayhtymät ja niiden määräysvallassa olevat yhtiöt Yleishyödylliset asuntotuotannon toimijat = Emme rahoita yksityisen sektorin yrityksiä Taseen loppusumma 33,8 miljardia euroa* Vähimmäisomavaraisuusaste 3,72%* * 30.6.2017 16.11.2017 2Copyright Kuntarahoitus
Elinkaarimalli Rahoitusmalli Elinkaarihankkeessa suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito tilataan palveluntuottajalta yhtenä kokonaisuutena, jossa hankeriskeistä vastaa palveluntuottaja. Elinkaarihankkeen rahoitusmalli valitaan tapauskohtaisesti, huomioiden tilaajan yksilölliset tarpeet, hankekohtainen tarjonta ja taloudellinen liikkumavara. 16.11.2017 3Copyright Kuntarahoitus
Rakentamisen rahoitusmallit elinkaarihankkeessa Kunnan omaan / yhtiön taseeseen Tunnettu toteutustapa Suoraviivainen päätöksenteko Edulliset investoinnin rahoituskustannukset Hyötyjen ja kustannusten eriaikaisuus Hankkeeseen liittyvät omistusjärjestelyt joustavia Kiinteistöleasing Investoinnin ulkoistaminen konsernin taseesta Lähes kunnan lainavaihtoehtoa vastaavat rahoituskustannukset Investoinnin kustannukset läpinäkyviä pääomakulujen osalta Hyötyjen ja kustannusten samanaikaisuus Peruskorjausten rahoitusmahdollisuus limiitin kautta (Kiinteistösijoittajavetoinen toteutus, rahasto, PPP?) Aidosti investointibudjetin ja taseen ulkopuolinen ratkaisu Mahdollistaa lyhemmän sitoutumisen tiloihin ja joustavuuden tilantarpeiden muuttuessa Investoinnin aiheuttamat kustannukset kohtuullisen läpinäkyviä (tuottovaatimus) Hyötyjen ja kustannusten samanaikaisuus 16.11.2017 4Copyright Kuntarahoitus
Elinkaarihankkeet Kuntarahoituksen rahoittamana ELINKAARIHANKKEEN INVESTOINTIVAIHE KUNNAN YHTIÖ TALOUSARVIOLAINA KOHDENNETTU LAINA KIINTEISTÖLEASING 16.11.2017 5Copyright Kuntarahoitus
Laina ja kiinteistöleasing rahoitusmuotoina Velkakirjalaina Urakkasopimuksen maksuposteja yhdistetään Lainan nosto-ohjelma joustamaton Kiinteän koron vaihtoehdot nostoeräkohtaisia Kohdekohtaiset velkakirjat Vakiodokumentaatio Edulliset rahoituskustannukset Täysin erillinen palvelusopimuksesta Kohteen omistus asiakkaalla Kiinteistöleasing Urakkasopimuksen maksupostit todellisina Nostoerät joustavat Kiinteän koron vaihtoehdot valmistumisen jälkeen Puitesopimusrakenne / useita kohteita Hankekohtainen dokumentaatio Joustava sopimusrakenne Integroitu palvelusopimukseen Kohteen omistus rahoittajalla 16.11.2017 6Copyright Kuntarahoitus
Rahoittajan rooli aikaistuu 1 kk 1 kk 9 kk 24 kk 20 v ESISELVITYS HANKINTAILMOITUS KILPAILUTUS RAKENTAMINEN KÄYTTÖJAKSO PÄÄTÖS HANKKEEN TOTEUTUKSESTA URAKOITSIJAN VALINTA RAHOITUSPÄÄTÖS 16.11.2017 7Copyright Kuntarahoitus
Esimerkki sopimusrakenteesta / kiinteistöleasing Puitesopimus Urakoitsijat Suunnittelu Nykyiset rakennukset Uudet rakennukset Kiinteistöleasingsopimus + liitteet, maanvuokra- ja kauppasopimus Urakoitsijat Urakoitsijat Urakoitsijat Urakoitsijat Urakoitsijat Urakoitsijat Tilaaja 16.11.2017 8Copyright Kuntarahoitus
Toimitilojen leasingrahoitus Kohteita noin 100 kpl Rahoitetut kohteet: Kouluja Päiväkoteja Keskuskeittiöitä Väistötiloja Sairaaloita Hyvinvointikeskuksia 16.11.2017 9Copyright Kuntarahoitus
Case: Sodankylän hyvinvointikeskus Sodankylän kunta allekirjoitti 20.6.2017 sopimuksen hyvinvointikeskuksen rakentamisesta 2019 loppuun mennessä. Investointivaihe noin 20 M Ensimmäinen Suomessa elinkaarihankkeena toteutettava sosiaali- ja terveysalan rakennus (sopimuksen kokonaisarvo noin 33 M ). Hyvinvointikeskus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingrahoituksella. Kiinteistöleasingrahoittajalta vaadittiin hankkeen elinkaarimallin palveluntuottajan kilpailutuksen neuvonantajaresurssit rahoituksen kilpailutuksessa. Rahoitus neuvonantopalveluilla kilpailutettiin ja sopimus allekirjoitettiin noin 9kk ennen urakkasopimusten allekirjoitusta. 16.11.2017 10 Copyright Kuntarahoitus
Hankintalaki / asiantuntijalausunto Rahan ja pääoman hankinta jää lähtökohtaisesti aina hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Rahan ja pääoman hankinnassa hankintayksikön toimintaa sääntelevät lähinnä hallintolakiin (6.6.2003/434) kirjatut yleiset syrjimättömyys-, suhteellisuus- ja tarkoitussidonnaisuusperiaatteet. Asiantuntijatyö voidaan tulkita myös rahoittajan intressien palvelemisena. Rahoittajalla voidaan siis lähtökohtaisesti katsoa olevan intressi olla omasta puolestaan ainakin jossain määrin mukana hankkeen suunnittelussa ja sen toteuttajan valinnassa. Eräs tapa arvioida asiantuntijatyön hankkimista olisi, että mikäli hankintayksikön omat tai käyttöönsä hankkimat resurssit eivät rahoittajan näkökulmasta riitä hankkeen suunnittelun ja toteuttajan valinnan onnistuneeseen hoitamiseen, rahoittajan on aiheellista hyödyntää hankkeessa omia resurssejaan. Jos rahoittaja on asiantuntijapalveluiden tosiasiallinen hyödyntäjä, asiantuntijoiden osallistumista hankkeeseen yhdessä hankintayksikön edustajien kanssa voidaan tarkastella yhteistyö- eikä hankintasuhteena. Tulkintaa voidaan pitää perusteltuna ja luontevana, jos asiantuntijapalveluiden käyttö on selkeästi rahoittajan intressissä ja koituu rahoittajan eduksi. = KYSYMYS ON AINA KULLOISENKIN HANKKEEN JA ASIAKASTARPEEN TAPAUSKOHTAISESTA ARVIOINNISTA 16.11.2017 Copyright Kuntarahoitus 11
Kuntarahoituksen Vihreä rahoitus 16.11.2017 Copyright Kuntarahoitus 12
Vihreä rahoitus näkyvyyttä ympäristöystävällisille hankkeille Uusi rahoitusmuoto vihreille hankkeille Vihreä rahoitus on osoitus panostuksista ympäristön hyvinvointiin Vihreän rahoituksen hankkeet saavat näkyvyyttä ja oikeuden käyttää vihreän rahoituksen tunnusta osoituksena ympäristöystävällisyydestä Hyväksytyt hankkeet saavat rahoituksesta marginaalialennuksen Kuntarahoitus julkistaa vihreää rahoitusta saaneet hankkeet 16.11.2017 13 Copyright Kuntarahoitus
Soveltuvuus vihreiden hankkeiden joukkoon Vihreään rahoitussalkkuun voidaan hyväksyä ympäristöhankkeita, joissa syntyy selkeitä, mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Uusiutuva energia Tuuli- ja aurinkoenergia Pienvesivoima Geoterminen energia Bioenergia Biokaasu jätteistä Kestävä joukkoliikenne Kestävä rakentaminen Uudet rakennukset, joiden energialuokka on vähintään B sekä lisäkriteerit Laajamittainen korjausrakentaminen, joilla saavutetaan vähintään 25% energiasäästöt Vesienpuhdistus ja jätevesien käsittely Energiatehokkuus Kaukolämpö ja -jäähdytys Energian talteenotto Älykkäät verkot Jätehuolto Kierrätys ja uudelleenkäyttö Saastuneiden maa-alueiden kunnostus Luonnonsuojelu ja ympäristönhallinta Luonnon ennallistaminen 16.11.2017 14 Copyright Kuntarahoitus
Vihreiden hankkeiden valintaprosessi Mahdollisia vihreitä hankkeita Kuntarahoitus tekee alustavan arvion rahoituspäätöksestä ja valmistelee sen vihreän arviointiryhmän kokoukseen Viitekehykseen soveltumisen alustava arviointi Kuntarahoituksessa Arviointiryhmä Rahoitetut vihreät hankkeet Riippumaton, ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vihreä arviointiryhmä arvioi hankkeen pitkän tähtäimen vaikutukset ja tekee myönteisen tai kielteisen päätöksen Marginaalialennuksen suuruus perustuu arviointiryhmän arvioon ympäristöhyötyjen vaikuttavuudesta 16.11.2017 15 Copyright Kuntarahoitus
Esimerkkejä vihreistä rakennushankkeista Asiakas / Vihreä hanke Lyhyt kuvaus hankkeesta Tyrnävän kunta / Rantaroustin koulu Kuhmon kaupunki / Kuhmon vihreä puukoulu Hämeenlinnan kaupunki / Nummikeskus Mikkelin kaupunki / jätevedenpuhdistamo Joensuun kaupunki / Karhumäen koulu Hollolan kunta / Heinsuon ja Kalliolan koulut 400 500 oppilaan alakoulu edustaa energiatehokkuudeltaan hyvää modernia rakentamista ja on esimerkki uusiutuvan energian hyödyntämisestä paikallisessa tuotannossa. Kuhmon vihreä puukoulu on energiatehokas rakennus ja valtakunnallinen pilottihanke biotalouden käytännön sovelluksesta suuren kokoluokan julkisessa puurakentamisessa. Hanke lisää paikallisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä. Rakennus on toiminnoiltaan muunneltava, erittäin energiatehokas ja sen energianhallintasuunnitelmaan kuuluu tarkka energiankulutuksen seuraaminen ja energiatehokkuuden jatkuva kehittäminen. Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa, minkä vuoksi jäteveden puhdistamistulos paranee huomattavasti tämän hetken ohjearvoista. Erittäin energiatehokas koulurakennus tarjoaa uudenlaisen, muunneltavan oppimisympäristön. Rakentamisessa suositaan puun käyttöä sekä haetaan kestäviä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja. Energiatehokkaiden koulurakennusten elinkaarisopimuksen, rakentamisessa ja ylläpidossa on pitkäjänteisesti huomioitu ympäristönäkökohdat. 16.11.2017 16 Copyright Kuntarahoitus
Vihreän rahoituksen teemoja vuonna 2018 Suomen valtion rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Vihreän rahoituksen vaikutus toimintatapojen muutokseen kunnissa Millainen rakennus täyttää vihreän rahoituksen kriteerit? Vihreiden bondien hinnoitteluhyöty Vaikutusraportoinnin kehittyminen Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit Vihreä julkinen rakentaminen = Tulevia rakennusmääräyksiä? 16.11.2017 17 Copyright Kuntarahoitus
Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue Tervetuloa ympäristöministeriön, Kuntaliiton, Rakennustiedon, RAKLIn ja Kuntarahoituksen yhteiselle kuntakiertueelle 2017 2018. Seminaarisarja tarjoaa kattavan katsauksen fiksuun julkiseen rakentamiseen ja suunnitteluun. Puolikkaan päivän kestävät tilaisuudet ovat maksuttomia ja suunnattu ensisijaisesti kaupunkien, kuntien ja muiden julkisten tahojen rakennuttajille, hankinta-asiantuntijoille sekä julkisiin rakennushankkeisiin osallistuville yrityksille. Sisältö: Hankintalaki, erilaiset urakkamuodot, suunnittelupalvelujen hankinnat, vähähiilinen julkinen rakentaminen, RTS-ympäristöluokitus ja rahoitus. 16.11.2017 18 Copyright Kuntarahoitus