naapurina 2 2010 Valot syttyvät Laivasillan raitille Ydinjengiä 4 mikä vihreä moottoritie 11 loviisa 2 30 v. 14 Lähiluonnon lumoissa 16 Loviisan linnut
Sisältö Pääkirjoitus naapuruus Teksti: päivi ahvonen Kuva: arto wiikari 3 4 6 8 11 14 16 syksyn puuhia Ajankohtaista Vihreä moottoritie, Sähköautolla mukavasti, Revision loppurutistus, Uusi kalliotila valot syttyvät laivasillan raitille Ydinjengiä Loviisa 2 30 v. lähiluonnon lumoissa Loviisan linnut naapurina 8 kuva: arto wiikari Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin. Päätoimittaja: Peter Tuominen, peter.tuominen@fortum.com Julkaisija: Fortum, Loviisan voimalaitos Atomitie 700, PL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 4511 www.fortum.fi Toimitus: peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa, puh: 019 535 552 www.peakpress.net Toimituspäällikkö: Seppo Iisalo AD: Milla Ketolainen Toimittajat: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Reija Kokkola Kannen kuva: Arto Wiikari Kuvaajat ja kuvittajat: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Timo Lindgren, Jukka Salminen ja Arto Wiikari Painopaikka: Art-Print Loviisa on Fortumille tärkeä Loviisan voimalaitoksen kakkosyksikkö on syksyllä ollut käytössä kolmekymmentä vuotta. Tämä on pitkä aika mille tahansa tuotantolaitokselle. Voimalaitoksesta ja sen turvallisuudesta on pidetty hyvää huolta, mikä on mahdollistanut sen että voimalaitoksen molemmilla yksiköillä on käyttöluvat siihen asti, kunnes ne ovat olleet käytössä viisikymmentä vuotta. Loviisan voimalaitos on Fortumille tärkeä tuotantolaitos ja tulee säilymään sellaisena pitkälle tulevaisuuteen. Kuten tästä lehdestä voidaan lukea, tarjoaa Loviisan voimalaitos haastavia työtehtäviä niin nykyiselle erittäin ammattitaitoiselle henkilöstölle kuin myös uusille työntekijöille. Keväällä tehty ratkaisu olla myöntämättä positiivinen periaatepäätös uuden yksikön rakentamiseksi Loviisan Hästholmenin saarelle oli poliittinen. Hankkeen uudelleen käynnistäminen edellyttää, että on olemassa selkeä poliittinen tahtotila niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti sille, että Loviisan voimalaitoksen nykyisiä yksiköitä voidaan korvata uudella kapasiteetilla. Tällainen tahtotila olisi hyvä kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Fortum on uudistanut strategiansa. Uusi strategia luo suuntaviivat menestykselle seuraavien vuosikymmenien haastavilla energiamarkkinoilla. Fortumin kolme tärkeää tulevaisuuden tukipilaria ovat ydinvoima, vesivoima sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Kaikissa näissä Fortumilla on vahvaa osaamista. Uuden strategian toteuttamisessa Loviisalla tulee olemaan oma tärkeä roolinsa. Tavoitteena on turvata Loviisan voimalaitoksen toiminta pitkälle tulevaisuuteen. Uskon, että paljon puhuttuun ydinkaukolämpöasiaan vielä palataan sen monien kiistattomien ympäristöhyötyjen ja taloudellisten hyötyjen takia. Peter Tuominen Edunvalvontapäällikkö kuva: päivi ahvonen Yksi naapuri veneilee, toinen mökkeilee. Syksyllä heillä on sutinaa kun mökki laitetaan talviteloille ja vene nostetaan. Silloin naapurin apu voi tulla tarpeeseen. Tämä kuva on otettu Tuomo Lempisen telakalla Köpbackan Varvissa. Keväällä siellä käy taas kuhina kun yksi jos toinenkin naapuri huoltaa venettään. Kenen veneet ovat naapureina tämän talven? Naapurina voimala 3
ajankohtaista Koonnut: seppo iisalo Maailma kiinnostui vihreästä moottoritiestä Ranskalaisen uutistoimisto AFP:n välittämä uutinen suunnitteilla olevasta Vihreästä moottoritiestä levisi elokuussa ympäri maailman Saksaa, Ranskaa, Japania, Etelä-Koreaa ja Jamaikaa myöten. Esiselvitysvaiheen projektijohtajana toimiva Aki Marjasvaara arvioi, ettei juuri mikään suomalainen kehityshanke ole aiemmin saanut vastaavanlaista julkisuutta maailmalla. Vihreä moottoritie on tarkoitus toteuttaa Helsingin ja Vaalimaan välisellä 130 kilometriä pitkällä moottoritieosuudella, ja myöhemmin sen toivotaan jatkuvan Pietariin asti. Kysymys on liikennekäytävään perustuvasta uudenlaisesta kehitysalustasta. Moottoritien varrelle rakennettaisiin sähköautojen latauspisteverkosto. Myös uusiutuvien biopolttoaineiden tankkaus olisi mahdollista. Kehitämme muutenkin laaja-alaista palvelukokonaisuutta, jota hiilineutraali alue tarvitsee tuekseen, Marjasvaara kertoo. Hänen mukaansa Loviisalla on erittäin suuri intressi päästä mukaan suunnitteilla olevaan tekniikka- ja tutkimushankkeeseen. Myös Fortum on siinä tiiviisti mukana. Fortumissa on meneillään konkreettinen sähköauto-ohjelma, joten yhteistyö Loviisan ja muiden vihreästä moottoritiestä kiinnostuneiden kanssa on hyvin luontevaa, edunvalvontapäällikkö Peter Tuominen toteaa. Uutinen julkaistiin kymmenissä nettilehdissä ympäri maailman. Revision loppurutistus Loviisan ydinvoimalan kakkosyksikön vuosihuolto alkoi syyskuun 4. päivänä välittömästi Loviisa 1:n käynnistämisen jälkeen. Kakkosyksiköllä on vuorossa kahdeksan vuoden välein toistuva laaja tarkastusvuosihuolto, johon kuuluvat merkittävimpien komponenttien määrävälein tehtävät avaukset ja tarkastukset. Vuosihuoltoon osallistuu voimalaitoksen 500 työntekijän lisäksi noin 900 kunnossapidon ja tarkastusalan ammattilaista 79 yrityksestä eri maista. Kakkosyksikön vuosihuoltotyöt ovat edenneet suunnitellusti, joten käynnistämiseen päästäneen alkuperäisen aikataulun mukaisesti lokakuun puolivälissä, ryhmäpäällikkö Mauri Lindqvist kertoo. Loviisa kakkonen 30 v. Kolmekymmentä vuotta sitten 4.11.1980 Loviisan voimalaitoksen kakkosyksikkö (Lo2) kytkettiin ensimmäisen kerran sähköverkkoon. Mitä sen jälkeen on tapahtunut, katso sivut 11 13. Fortumille uusi strategia Fortumissa on kuluneen vuoden aikana tarkasteltu yhtiön strategiaa. Tämän työn yhteydessä on tarkasteltu laajasti globaaleja trendejä ja energia-alan kehitysnäkymiä ja niiden vaikutuksia yhtiöön. Näiden tarkastelujen perusteella Fortum on uudistanut strategiansa. Uusi strategia perustuu vahvasti hiilidioksidivapaaseen ydinvoima- ja vesivoimatuotantoon sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Kaikilla kolmella osa-alueella Fortumilla on vahvaa osaamista ja mahdollisuuksia kasvaa nykyisillä markkina-alueilla, Euroopan integroituvilla markkinoilla ja tulevaisuudessa valituilla kasvavilla markkinoilla. Fortumilla on vahvaa osaamista toimimisesta kilpailluilla energiamarkkinoilla. Fortum haluaa tarjota kestäviä energiaratkaisuja, joissa toteutuvat vähäiset päästöt, luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen sekä energian toimitusvarmuus. Ydinvoimalla on ollut merkittävä rooli Fortumin sähköntuotannossa ja sen merkitys tulee uuden strategian mukaan edelleen kasvamaan. Yhdellä latauksella 1003 km Japanin sähköautokerhon (Japan Electric Vehicle Club) sähköauto Mira EV on rikkonut sähköautojen yhdellä latauksella ajetun matkan maailmanennätyksen. Uusi ennätys on 1003 kilometriä. Pyöräillen ympäristön puolesta Puolalainen ympäristöaktivisti Dominik Dubrowolski piipahti heinäkuussa Loviisassa. Kaiken kaikkiaan 6000 kilometrin pyöräilymatkallaan hän levittää tietoa Itämeren suojelun tärkeydestä. Fortumin sponsoroiman projektin teemana on kierrätys. Kuva: loviisan sanomat Sähköautoille latausverkosto Fortumilla on Suomessa tällä hetkellä 39 sähköautojen latauspistettä. Verkostoa kehitetään koko ajan, jotta sähköautojen laajamittainen käyttö olisi lähitulevaisuudessa mahdollista. Loviisan Sanomat testasi sähköautoa kesällä, ja meno tuntui mukavalta. Kuva: loviisan sanomat Uuden kalliotilan louhinta alkoi Loviisan voimalaitoksen huoltojätteen välivarastoa laajennetaan louhimalla lisää kalliotilaa 110 metrin syvyydessä. Rakennuslupa hyväksyttiin elokuussa ja louhinta pääsi täyteen vauhtiin syyskuun lopussa. Louhinta jatkuu maaliskuulle 2011 asti. Naapurustolle se ei aiheuta häiriötä, ydinlaitosjätteistä vastaava ryhmäpäällikkö Mirkka Ek kertoo. Louhittavan alueen tilavuus on yhteensä 15 000 kuutiometriä. Käyttöön tila saadaan arviolta vuoden 2012 alussa. Louheet sijoitetaan mereen Hästholmenin saaren rantaan kaavoitetulle merijättöalueelle. Näin vältytään suurimittaiselta kiviaineksen kuljettamiselta muualle, Ek sanoo. Hanke työllistää parikymmentä henkeä. Se lisää selvästi voimalaitoksen maanalaisten tilojen käytettävyyttä ja työturvallisuutta. Ajotunneli maan pinnalle Valvonta- ja huoltotilat + 12 m Pääporras Hissi- ja porraskuilu - 110 m Poistoilmakuilu + 4 m Huoltojätteen tilat Yhdystunneli - 112 m Suunniteltu laajennus Kiinteytetyn jätteen tila 4 Naapurina voimala Naapurina voimala 5
ajankohtaista Teksti: seppo iisalo havainnekuvat: valoa design Laivasillan valoista näyttävä kokonaisuus Laivasillan rantapromenadi saa syksyllä kauan odotetun valaistuksen. Maisemavalaistus lisää alueen viihtyisyyttä. Lovisa Gymnasiumilta Laivasillan sydämeen ulottuva ulkoilureitti on noin 900 metriä pitkä. Loviisanlahteen rajoittuva alue on sekä kuntoilijoiden että koiranulkoiluttajien suosima, mutta valaistuksen puuttuminen on rajoittanut käyttöä hämärän ja pimeän aikana. Laivasilta voitti Loviisan kaupungin ja Fortumin järjestämissä valovaaleissa aiemmin tänä vuonna. Vaaleissa annettiin peräti 16 900 ääntä, joista Laivasilta sai 41 prosenttia. Valot syttyvät ennen vuodenvaihdetta Kevään ja kesän aikana valaistuksen suunnittelutyö on edennyt, ja tositoimiin päästään lokakuussa. Näillä näkymin Laivasillan valot syttyvät marras-joulukuussa. Valaistuksen ansiosta rantareitin käyttäjien turvallisuus lisääntyy, kun ei tarvitse kulkea pimeässä. Ja ehkäpä uusi valaisu vetää puoleensa myös uusia käyttäjiä, toivoo projektivastaava Minna Kalavainen Fortumilta. Valaistus toteutetaan ekotehokkaasti niin, että käyttökulut jäävät mahdollisimman alhaisiksi. Fortum rahoittaa valaisun suunnittelun ja toteuttamisen, kaupunki taas vastaa valaistuksen ylläpidosta. Kokonaisuus, ei pelkkä väylävalaistus Valaistussuunnitelman on tehnyt VALOA Design yhtiö, joka aiemmin on palkittu maailman arvostetuimmissa valaistuskilpailuissa. Valaistussuunnittelija Antti Hiltusen mukaan Laivasillan alue on kokonaisuudessaan hyvin kiinnostava, ei pelkästään valaistava väylä. Ympäristössä on maisemallisesti kiehtovia kohteita, kuten veistosmainen Onni hinaaja-museolaiva, sektoriloistomajakka sekä labyrinttikuvio eli jatulintarha. Aivan meren tuntumassa sijaitsee luonteva levähdysalue. Valaistus lisää alueen viihtyisyyttä, nostaa sen käyttöastetta ja tekee Laivasillasta entistä tunnetumman. Samalla alueen imagoarvo kasvaa, Antti Hiltunen sanoo. Kesällä Laivasillan alue ravintoloineen ja muine palveluineen on loviisalaisten olohuone, josta kesäyön hämärässä siirrytään kohti keskustaa. Lamppujen energiatehokkuus ja pitkä polttoikä tuovat säästöjä kuva: päivi ahvonen Osallistu runokilpailuun Laivasillan raitin uusiin valaisinpylväisiin kaiverretaan loviisalaisten itsensä kirjoittamia runoja tai aforismeja ohikulkijoiden iloksi. Runokilpailuun voi osallistua kuka tahansa. Kilpailu käynnistyy lokakuussa. Valoaiheisen runon tai aforismin maksimipituus on 400 merkkiä. Kymmenen parasta kaiverretaan Laivasillan valaisinpylväisiin. Runot voivat olla suomen- tai ruotsinkielisiä. Raatiin kuuluvat kirjailija Daniel Katz, Loviisan kirjastotoimen päällikkö Jenny Olsson-Korsu sekä Fortumin voimalaitoksen johtaja Satu Katajala. Kauniin illan... Laivasillan Kirjailija Daniel Katzin mukaan onnistunut runo on sellainen, josta itse pitää. Muita ei kannata lähteä tietoisesti miellyttämään, hän vinkittää. Jos Katz saisi itse osallistua runokilpailuun, hän käyttäisi eri pituisia riimisanoja tyyliin Kauniin illan... Laivasillan. Lyhyen runon salaisuus on sen sisäisessä rytmissä ja tasapainossa. Sanojen ei tarvitse olla tasapitkiä, vaan mieluummin eri pituisia. 6 Naapurina voimala Naapurina voimala 7
Teksti: reija kokkola kuvat: arto wiikari Nyt puhuu ydinjengi Yksi heistä on koulutusinsinööri, toinen prosessi-insinööri, kolmas reaktori-insinööri. Mukana ovat myös ravintolapäällikkö, varaosien ja laitteiden ostaja, voimalaitosjohtajan varamies sekä suunnittelupäällikkö. Kaikkia seitsemää yhdistää se, että he työskentelevät Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksessa Hästholmenin saarella. Mitä kaikkea heidän päivittäiseen työhönsä kuuluu? Minkälaisena he pitävät ydinvoimalaa työpaikkana? Ovatko he kohdanneet työssään pelottavia tilanteita? Ja miten kaverit ja naapurit heihin suhtautuvat? Sana on nyt ydinjengillä. Esimiestehtävät kiinnostavat Työskentelen voimalaitoksella käytön koulutusinsinöörinä, ja tällä hetkellä pääsiassa automaatiouudistusprojektissa. Siirryin projektin kirjoille vuorotyöstä vuoden alussa ja työnkuvani on muotoutunut hiljalleen itselleni sopivaksi. Ensimmäinen työni voimalaitoksella oli kesätyö säteilysuojelutehtävissä. Opiskelin Lappeenrannassa diplomi-insinööriksi, ja tein lopputyöni Fortumille. Valmistuttuani oli luontevaa siirtyä työskentelemään tänne, etenkin, kun Lappeenrannassa ei ollut töitä tarjolla. Olen suorittanut Fortumin järjestämän turbiinioperaattorikoulutuksen, ja sen jälkeen minun toimenkuvaani tuli LARA-automaatiouudistusprojekti. Työni on monipuolista, ja on mukavaa olla mukana suunnittelemassa ja kehittämässä modernisointitarpeen alla olevia käyttöjärjestelmiä ja valvomokonseptia sekä niiden ohjeistoa. Olen kiinnostunut esimiestehtävistä. Vapaa-aika kuluu treenatessa Oulun body fitness -sarjan SM-kisoihin, joissa osallistun tulokas-sarjaan. Painelen otsalampun kanssa jo aamuneljältä Valkon pururadalle ja käyn monta kertaa viikossa iltaisin kuntosalilla. Olen myös kiinnostunut elokuvista, matkailusta ja jääkiekosta, jota pelaan myös itse säännöllisen epäsäännöllisesti. Anne-Mari Laakso, 29 Fortumilla vuodesta 2004 Käytön koulutusinsinööri, diplomi-insinööri Turbiinioperaattorin lisenssi, koulutusinsinöörin työ LARAautomaatiouudistusprojektissa, muutosten ja uudistusten kehittäminen ja kouluttaminen Treenaa bodyfitness-sm-kisoihin Riman pitää aina olla hieman ylempänä kuin mihin yltää Anssi laakso, 33 Fortumilla vuodesta 2002 Prosessi-insinööri, diplomi-insinööri Vuoropäällikön lisenssi, laitoksen tuotantotehokkuuden seuranta ja ylläpito Harrastaa Loviisassa pallopelejä sekä kuntosaliliikuntaa Muista puhua hyvin sulavilla sanoilla, sillä saatat joutua syömään ne Revision aikana kaikessa mukana Aloitin työni Loviisan voimalaitoksella tehtyäni Fortumille lopputyöni vuonna 2002. Tämän hetken pääasiallinen työni on seurata laitoksen prosessin tilaa. Kehitän prosessiseurantaa, ja ongelmien ilmetessä voimalaitosprosessin puolella puutun niihin ja etsin ratkaisuja. Lisäksi olen vahvasti mukana turbiinilaitoksen tehonkorotusprojektissa, jossa on tavoitteena sekundääripuolen hyötysuhteen parannus. Vuoropäällikkönä lisenssin omaavana revisio menee luonnollisesti valvomoympäristössä töitä koordinoidessa. Työpaikkana voimalaitos on mitä parhain. Jatkuva laitoksen kehitystyö pitää mielen virkeänä ja työt mielenkiintoisina. Kaveripiirini koostuu ihmisistä, jotka ymmärtävät työpaikkani erityispiirteet. Näin ollen työskentely ydinvoimalaitoksessa ei aiheuta heissä hämmennystä, mitä nyt pientä vitsailua joskus. Vapaa-aika kuluu harrastusten parissa. Kuntosali ja kaikki pallopelit ovat lähellä sydäntä, mutta järjestän aikaa myös moottoripyöräilylle ja matkustelulle. >> 8 Naapurina voimala Naapurina voimala 9
Jukka sorjonen, 39 Fortumilla vuodesta 2006 Reaktori-insinööri, jaospäällikkö, diplomi-insinööri Polttoaineen käsittely ja valvonta Loviisa on ok pikkukaupunki, sillä työ ja harrastukset vievät leijonanosan ajasta Tehokkuus on ilomme, toimettomuus on tuhomme 4.11.1980 Voimalaitoksen kakkosyksikkö (Lo2) ensimmäisen kerran sähköverkkoon (Loviisan ydinvoimalaitoksen ykkösyksikkö eli Lo1 liitettiin sähköverkkoon runsaat kolme vuotta aikaisemmin, 8.2.1977) 1980 Maailmalla on käytössä noin 220 ydinreaktoria 2010 Loviisa 2 30 vuotta 1980 5.1.1981 Lo2 kaupallinen käyttö alkaa juha virtanen, 40 Fortumilla vuodesta 1998 Suunnittelupäällikkö Vastaa teknisestä suunnittelutoiminnasta Perhe ja talonrakennusprojekti ankkuroi Juhan Loviisaan. niina felin, 39 Fortumilla vuodesta 1990 Ostaja, kunnossapidon varaosien ja laitteiden hankinta Ninan juuret ovat Loviisassa Tesjoella 1981 Lo1 ja Lo2 tuottavat noin 15 % Suomen sähkönkulutuksesta 14.5.1981 Lo2 vihkiäiset Tuotanto ei saa tökkiä Arvostusta ja uusia haasteita Minun tehtäväni on osaltani varmistaa, että tuotanto rullaa luotettavasti ja turvallisesti. Työhöni kuuluu luoda suuntaviivat suunnittelutoiminnalle ja varmistaa sen toimintaedellytykset. Tämä on ollut toimenkuvani viimeiset viisi vuotta. Mielestäni työ voimalaitoksessa on työ muiden joukossa. Tosin toimintaamme valvotaan suurennuslasilla. Vastaavaa on tuskin millään muulla alalla. Perheelliselle on tärkeää, että työajat ovat liukuvat, mutta säännölliset. Voin kulkea oman työ- ja perheelämäni rytmin mukaan. Tosin vuosihuollon aikaan on haipakkaa. Fortumilla pitkät urat ovat mahdollisia, ja yleensä se onkin oma valinta, jos vaihtaa työpaikkaa. Nyky-Suomessa on harvinaista, että elämää voi halutessaan suunnitella pitkällekin. Tosin tämä ala on myös harvinaisen arka poliittisesti, mikä voi aiheuttaa epävarmuutta. Olen asettunut Loviisaan työn ja perheen takia. Kyllähän täälläkin asuu, mutta kotipaikkani Valkeakoski on minulle kuitenkin se paikka, jonne tunnen kuuluvani. Tänä vuonna tulee täyteen 20 vuotta Fortumilla. En aio juhlia pyöreitä mitenkään, sillä vauvan laskettu aika on joulukuussa. Siinä on juhlaa kerrakseen, ja samalla joululahjakin. Aloitin Fortumilla ostosihteerinä. Vuosien varrella työnkuvani on muuttunut uuden ATK-järjestelmän ja organisaatiomuutoksen takia. Mielestäni työtehtäväni ovat olleet riittävän vaihtelevia. Tunnen, että minuun on luotettu työntekijänä, ja koen saaneeni arvostusta, ja siten riittävästi uusia haasteita. Kun muutama vuosi sitten ATK-järjestelmiä uusittiin, sain olla mukana kehittämässä sitä hankinnan näkökulmasta. Työni voimalaitoksessa ei herätä muissa ihmetystä. Silloin kysellään, kun mediassa on uutisoitu jotain Loviisan voimalaitokseen liittyvää. Jään ihan hyvällä mielellä äitiyslomalle. Fortum on vakaa työnantaja. Sitä osaa arvostaa laman kurittamassa työtilanteessa. Keskityn lähitulevaisuudessa vauvaan sekä 2- ja 4-vuotiaisiin poikiimme. Olemme tottuneet erottamaan perhe-elämän ja työelämän toisistaan. Rakensimme äskettäin talon kotiseudulleni Tesjoelle. Juureni ovat Loviisassa. Hiirityöntekijä tarkkailee Kuvailen itseäni hiirityöntekijäksi, sillä työni tapahtuu tietokoneen ääressä ja palavereissa. Reaktori-insinöörin tehtäviin kuuluu reaktorin polttoaineen käytönvalvonta sekä polttoaineen käsittelyvalvonta. Tarkkailen prosessitietokoneelta reaktorin käyttäytymistä ja vertaan sitä reaktorifyysikoiden suunnitelmaan reaktorin käyttäytymisestä. Reaktoria käytetään tarkan suunnitelman mukaan ja poikkeukset selvitetään. Koska Loviisan voimalaitos on ikääntymässä, sen laitteistoa ja ohjeistusta modernisoidaan, ja olen myös osaltani mukana näissä modernisointiprojekteissa. Yksi tehtäväni on olla vastuussa Loviisan voimalaitoksen ydinmateriaalivalvonnasta, eli raportoin ydinmateriaalin määristä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä valvoville viranomaisille. Vakioraportointi tapahtuu kerran kuukaudessa, ja siihen menee työaikaa noin tunti. Työpäiväni ovat yleensä 7,5 tunnin mittaisia, mutta vuosihuollon aikaan työskennellään silloin, kun on tarvetta. Jos esimerkiksi reaktori käynnistetään yöllä, olen silloin paikalla. Ydinvoimalaitos on siitä erikoinen työpaikka, että turvallisuussyistä meillä on nollatoleranssi niin alkoholin kuin huumeidenkin suhteen. Työntekijät pääsevät porttien läpi henkilökortilla, mutta satunnaisotannalla voi milloin tahansa napsahtaa kutsu puhallus- tai huumetestiin. Tämä pätee kaikkiin voimalaitoksella työskenteleviin. Minutkin on kerran puhallutettu kaksi kertaa saman päivän aikana. Täällä ei napostella edes Dacapoja, saati liköörikonvehteja. Harrastan vaimon innostamana jonkin verran kuntosaliliikuntaa sekä pelaan sählyä. Lisäksi Fortum tarjoaa monenlaisia aktiviteetteja henkilökuntakerhojen kautta. On auto-, vene-, sähly- ja kudontakerhoja sekä ohjattua liikuntaa. >> 1982 Voimalaitoksella työskentelee vakituisesti noin 420 henkilöä Marraskuu 1990 Ensimmäinen Kansainvälisen atomienergiakomission IAEA:n tarkastus (OSART) Loviisan voimalaitoksella 1985 1990 10 Naapurina voimala Naapurina voimala 11
2005 2000 1995 1990- ja 2000-luvut Turvallisuusjärjestelmien parannuksia, mm. SAM -vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmät käyttöön 1996 Käytetyn polttoaineen kuljetus Venäjälle päättyy 2.4.1998 Voimalaitoksen modernisointihanke (LOMO) valmistuu, laitoksen tehoa voidaan nostaa noin 10 % 2001 Ensimmäinen Kansainvälisen ydinvoimalaitosyhtiöiden yhteisjärjestön WANOn tarkastus Loviisan voimalaitoksella 2001 Eduskunta hyväksyy periaatepäätöshakemuksen käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen perustamisesta Olkiluotoon 2002 Voimalaitokselle myönnetään ympäristösertifikaatti (Inspecta) 2007 Valtioneuvosto myöntää uuden käyttöluvan 20 vuodeksi, Lo2:n käyttö voi jatkua vuoden 2030 loppuun Uudisraivaajan hommaa Valmistuin diplomi-insinööriksi 70-luvun alussa Espoossa Teknillisestä korkeakoulusta teknillisen fysiikan osastolta. Tein lopputyöni paperiteollisuuden alalta. Siihen aikaan vastavalmistuneet melkein haettiin luentosalista työpaikoille. Minutkin palkattiin vuonna 1972 silloisen Imatran Voiman atomivoimaprojektiryhmään suunnittelemaan Suomen ensimmäistä ydinvoimalaitosta. Tätä työtä tein Helsingissä neljä vuotta, minkä jälkeen loviisalaistuin lopullisesti vuonna 1976. Olihan se hienoa olla mukana tekemässä jotain ihan uutta, valtakunnallisesti merkittävää tuotantolaitosta. Siksi tunnenkin olevani jonkinlainen uudisraivaaja. Yksi työurani huippukohta onkin se hetki, jolloin Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos käynnistettiin. Työtehtäväni ovat muuttuneet urani aikana ja olen saanut lisää haasteita. Työssäni ovat yhdistyneet mielenkiintoisella tavalla monipuolinen ja monelta osin uudistunut tekniikka sekä taitavat ihmiset. Voimalaitoksen ihmisten vahvuus on toimiva tiimityö, joka pelaa saumattomasti etenkin silloin, kun Markku Tiitinen, 63 Fortumilla vuodesta 1972 Diplomi-insinööri Apulaisjohtaja, voimalaitosjohtajan varamies, voimalaitoksen johtoryhmän jäsen Jää eläkkeelle, joten tällä hetkellä muun muassa tukee ja perehdyttää seuraajaansa Tiitisen mielestä Loviisa on loistava pikkukaupunki On hienoa tehdä työtä alalla, jolla on merkitystä valtakunnallisesti laitosta kohtaa ongelma. Voimalaitoksen toimintaan kuuluvat omat riskinsä, ja olen kohdannut myös ihmisten pelkoja sitä kohtaan. Se on ihan normaalia. Työtäni on värittänyt voimakkaasti vastuu ihmisten turvallisuudesta. Se on seikka, joka Loviisan voimalaitoksessa on ykkösasia. Lisäksi toimenkuvaani kuuluu vastuu yhteiskunnan eri viranomaistahoille. Voimalaitos ei toimi irrallaan, sillä viranomaisvalvonta on huippuluokkaa. Alan tekniikka on muuttunut nopeasti, mutta työvoimatarve ei ole valtavasti kasvanut 30 vuodessa. Nykyään työntekijöitä on noin 480, ja erilaisia työtehtäviä on noin 130. Uskon, että uudet, nuoret työntekijät huolehtivat voimalaitoksesta jopa paremmin kuin me vanhat. Kun jään eläkkeelle, jää enemmän aikaa vanhoille harrastuksille, kuten perhokalastukselle ja lukemiselle. On myös enemmän aikaa matkustella vaimon kanssa sekä tavata sukulaisia ja ystäviä. Viihdyn Loviisassa erinomaisesti. Kaupungilla on mukava vaihtaa kuulumisia tutuiksi tulleiden ihmisten kanssa. Mahat täyteen! Tehtäväni on tarjota ruokaa päivittäin noin 400 henkilölle. Revision aikana määrä nousee 800:aan. Lisäksi kahvilakäyntejä on noin 2000 päivässä. Meitä on 16 henkilön porukka töissä kyökin puolella. Minun on suunniteltava todella tarkkaan kaikkien toimenkuva. Kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee. Jos joku sairastuu, en saa tilalle ketään, sillä voimalaitokseen ei voi päästää ulkopuolista työntekijää. Kerran yksi valtavista kahvinkeittimistämme hajosi, ja se kärrättiin porttien ulkopuolelle korjattavaksi, koska eihän korjaaja päässyt voimalan alueelle. Meidän porukkamme pelaa hyvin yhteen. Katja Lindfors, 33 Fortumilla Eurest Oy:n työntekijänä vuodesta 2007 Ravintolapäällikkö, kokin koulutus, johtamisen erikoistutkinto Vastaa voimalaitoksen ravintolaja kokoustarjoilusta Tuttu näky Loviisassa kahden ison koiran kanssa Hyvä ruoka, parempi mieli Sairaustapauksissa tartun kauhaan itsekin. Teen niin mielelläni muutenkin, sillä ruoanlaitto on intohimoni. Paperityöt sen sijaan pinoutuvat helposti toimiston pöydälle. Tarjoamme joka päivä lounaaksi monipuolisen alkusalaatin, kolme lämmintä ruokaa sekä jälkiruoan. Lämpimistä ruoista yksi on aina keitto, yksi kotiruokatyyppinen ja lisäksi tarjolla on vielä cross kitchenvaihtoehto. Erilaiset allergiat otetaan huomioon, joten teemme lisäksi päivittäin kymmenisen erilaista ruokavalioannosta käsityönä. Vastaan myös välipala-automaattien sisällöstä sekä kokoustarjoilusta. Kokouksia on päivittäin viidestä kahteenkymmeneen. Meidän porukkamme pelaa hyvin yhteen, työilmapiiri on hyvä. Kiittävää palautetta ruoasta tulee jonkin verran, ja lisäksi teemme tyytyväisyyskyselyn kaksi kertaa vuodessa. Siinä joskus valitetaan makkaran epäterveellisyydestä, mutta aina kun tarjolla on uunimakkaraa, on huippumenekki taattu. Kiitos tuntuu hyvältä, ja toivoisin, että saisimme palautetta enemmän ihan päivittäin. Näin voisin parantaa palvelua. Päivät ovat kiireisiä. Suunnittelen ruokalistat noin kahdeksi viikoksi eteenpäin. En kuitenkaan stressaa työstäni. Ajatukset pyörivät työasioissa vielä ajomatkalla kotiin, mutta siellä minua odottavat kaksi valtavaa leonberginkoiraa. Lenkkeilen niiden kanssa vähintään tunnin. Lisäksi käyn paljon erilaisilla liikuntatunneilla. Kotona en kokkaa, mies hoitaa sen puolen. 2007 Voimalaitokselle myönnetään työturvallisuustoimintaa koskeva sertifikaatti (Inspecta) Maaliskuu 2007 Toinen Kansainvälisen atomienergiakomission OSART-tarkastus voimalaitoksella 30.11.2008 Lo2 tuottanut käyttöhistoriansa aikana vuodesta 1980 yhteensä 100 TWh sähköä 2009 Lo1 ja Lo2 tuottavat yhteensä noin 10 % Suomen sähkönkulutuksesta 2009 Lo2:lla aloitetaan valvomoautomaation uusinta 2009 Maailmalla on käytössä noin 440 reaktoria Maaliskuu 2010 Toinen WANOn tarkastus Loviisan voimalaitoksella 2010 Voimalaitoksen vakituinen henkilöstö noin 480 henkilöä 4.11.2010 Loviisa 2 tuottanut sähköä 30 vuotta 2010 12 Naapurina voimala Naapurina voimala 13
ympäristö Teksti ja kuva: susa heiska Lähiluonnon lumoissa Timo Lindgren ja Defender Safari Van ovat tuttu näky Loviisan teillä ja puistoissa. Kaupungin palveluksessa työskentelevä arboristi on myös intohimoinen eränkävijä ja luontokuvaaja. Toisinaan Timo Lindgren osallistuu kolareissa haavoittuneiden hirvien jäljestykseen apunaan 5-vuotias Jack Russell -terrieri Kaivurin Pomppe. Metsästysharrastus on kuitenkin vuosien myötä muuttunut lempeämmäksi. Aseen sijasta hän tarttuu yhä useammin kameraan, ja hyvä kuva on ammuttua eläintä arvokkaampi saalis. Oikeastaan niin oli jo nuorena miehenä, kun perhosten keräily muuttui neulastamisesta kuvaamiseksi. Lähiluonnon tutkiminen on tärkeää jo työnkin puolesta, mutta siitä on tullut myös oma vahva harrastus kuvaamisen kautta. Yksi meneillään oleva projekti on oman pihan eläin- ja kasvimaailman kuvaaminen ja työstäminen kirjaksi. Luomalla suotuisat olosuhteet 2000 neliön loviisalaisesta omakotitalopihasta voi löytää uskomattoman määrän eri lajeja, hän kertoo. Luontokeskus kehitteillä Paitsi omassa pihassaan, Lindgren luo uusia olosuhteita myös joulukuusifarmillaan Määrlahdessa. Farmin yhteyteen on suunnitteilla luontokeskus, jossa jo nyt on muun muassa uusi lintutorni sekä hyvä populaatio metsäkauriita ja muita eläimiä. Ilveskin on nähty kauriiden perässä. Kesällä erilaisia perhosia on paljon. Esimerkiksi karttaperhonen, joka kymmenen vuotta sitten oli superharvinaisuus, on nyt suhteellisen yleinen laji. Lindgrenin mukaan perhoslajien esiintyvyys ja määrät ovat kasvaneet paljon lyhyessä ajassa. Samaan aikaan perhosissa on nähtävissä prosessi, jota kutsutaan teollisuusmelanismiksi: niiden väri tummuu ilman epäpuhtauksien takia. Uusia lajeja siirtyy kaupunkeihin myös vanhojen metsien liiallisen hakkaamisen myötä. On erittäin tärkeää säilyttää myös hoitamattomia metsäalueita, Lindgren korostaa. Suuntaus on silti parempaan päin: Luonto muuttuu meilläkin maailman ilmastonmuutoksen takia, mutta en usko että peli olisi vielä pelattu. Kuvat: timo lindgren Tamminiemen valtias. Loviisan suurin tammi löytyy uimaranta Plagenin tuntumasta Tamminiemen leirintäalueelta. Suomen kaunein lakkakääpä. Jokavuotinen nähtävyys vanhojen leppien rungolla puron varressa Rosenin linnakkeen vieressä. Metsäkauriita Lappomissa. Tyypillinen elinpiiri vanhalla laidunmaalla metsäniityllä. Karttaperhonen kultakärsämöllä. Aikaisemmin hyvin harvinainen, nykyisin lähes joka pihalla tavattavissa. Oravan juomahetki. Lähes jokapäiväinen näky Timo Lindgrenin omakotitalon pihalla. Mikä mies? Timo Lindgren on syntynyt Porvoossa, mutta muutti Loviisaan heti varusmiespalveluksen jälkeen 70-luvulla. Muutaman mutkan kautta hänestä tuli arboristi, puunhoitaja. Hän hoitaa Loviisan kaupungin ja lähiympäristön puistopuut, virkistys-, suoja- ja taajamametsät. Myös luontokuvaajana Loviisan metsät, puistot, luodot ja lähteet ovat hänelle tuttuja. Timo Lindgrenin luontokuvia on julkaistu Fortumin Loviisa 3 -hankkeen Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Paras lintupaikka Sävträsk Liljendalissa Paras suurriistakohde Suur-Sarvilahden alue Paras maisema Hirssalön kallio Pernajassa Lindgrenin Top 5 -kohteet Paras luontopolku Ehrensvärdinpolku keskustan tuntumassa Paras jokivarsi Taasiajoki Pikkutikan soidinrummutus. Rummutusta voi katsoa ja kuunnella Bastion Rosenilla keväällä maalis-huhtikuusta alkaen. 14 Naapurina voimala Naapurina voimala 15
Loviisan alueen linnustoa Fåglarna i Lovisa Vesi & lammet Pelto Puistot, Pihat & meri Vattendrag och sjöar Åkermark kulttuuriympäristö Parker, gårdar & kulturmiljöer havsmiljö K u i k k a, S t o r l o m Govia arctica Esiintyminen: touko lokakuu Förekomst: maj oktober suo T ö y h t ö h y y p p ä, T o f s v i p a Vanellus vanellus Esiintyminen: huhti elokuu Förekomst: april augusti K u o v i, S t o r s p o v Numenius arquata Esiintyminen: huhti heinäkuu Förekomst: april juli T e r v a p ä ä s k y, T o r n s v a l a Apus apus Esiintyminen: touko elokuu Förekomst: maj augusti M e r i h a r a k k a, S t r a n d s k a t a Haematopus ostralegus Esiintyminen: touko heinäkuu Förekomst: maj juli myrmark metsä skogsmark V a r p u s p ö l l ö, S p a r v u g g l a Glaucidium passerinum Esiintyminen: ympäri vuoden Förekomst: året runt P i k k u l e p i n k ä i n e n, T ö r n s k a t a Lanius collurio Esiintyminen: touko heinäkuu Förekomst: maj juli K u r k i, T r a n a Grus grus Esiintyminen: touko lokakuu Förekomst: maj oktober M e t s o, T j ö d e r Tetroo urogallus Esiintyminen: ympäri vuoden Förekomst: året runt P a l o k ä r k i, S p i l l k r a k a Dryocopus martius Esiintyminen: ympäri vuoden Förekomst: året runt K o t t a r a i n e n, S t a r e Sturnus vulgaris Esiintyminen: huhti lokakuu Förekomst: april oktober M e r i k o t k a, H a v s ö r n Haliaeetus albicilla Esiintyminen: loka huhtikuu Förekomst: oktober april piirrokset, ritningar: Jukka Salminen