Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI PADASJOEN KUNTA SYSMÄN KUNTA TIEHALLINTO, HÄMEEN TIEPIIRI Tampere 2005

Kartat Genimap Oy Kartat Hartolan kunta Kartat Heinolan kaupunki Kartat Padasjoen kunta Kartat Sysmän kunta Tampere 2005 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Puhelin 0204 2211 TIEHALLINTO Hämeen tiepiiri Åkerlundinkatu 5 B PL 376 33101 TAMPERE Puhelinvaihde 0204 2211

TIIVISTELMÄ Työn tarkoituksena on ollut laatia kokonaisvaltainen liikenneturvallisuussuunnitelma Pohjois-Päijät-Hämeen seudulle. Suunnitelma sisältää kuntien liikenneturvallisuustyön, eli kasvatuksen, valistuksen ja tiedotuksen toimintasuunnitelmat ja liikenneympäristöön kohdistuvat tekniset parannusehdotukset. Pohjois-Päijät-Hämeen seutuun kuuluvat Heinolan kaupunki sekä Hartolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat. Asukkaita seudulla on yhteensä noin 33 100. Seudun läpi kulkee valtatiet 4, 5 ja 24, joiden pitkämatkainen liikenne vaikuttaa merkittävästi seudun liikenneturvallisuuteen. Valtatiet asettavat myös erityisvaatimuksia kuntien maankäytön kehittämiselle. Seudulla tapahtuu vuosittain keskimäärin 258 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista 52 on ollut loukkaantumiseen ja 2 kuolemaan johtaneita. Koetun liikenneturvallisuuden nykytilaa seudulla kartoitettiin asukaskyselyllä. Kyselyn mukaan turvattomimpina tiellä liikkujina pidettiin lapsia, koululaisia ja vanhuksia sekä yleensäkin jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Liikennekäyttäytymisen ja asenteiden osalta parantamisen varaa koettiin olevan eniten autoilijoilla ja nuorilla aikuisilla. Tehokkaimpina keinoina liikennekäyttäytymisen parantamiseksi pidettiin poliisivalvontaa ja sakottamista sekä kasvatus- ja tiedotustyötä. Valtakunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden pohjalta sovittiin Pohjois- Päijät-Hämeen seudun ja kuntien liikenneturvallisuustavoitteiksi: POHJOIS-PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNETURVALLISUUSTAVOITTEET: Tavoitteena liikennekuolemien määrän laskeminen maan keskimääräiselle tasolle - Vuonna 2025 korkeintaan 1 kuollut Pohjois-Päijät-Hämeen tieliikenteessä. Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen alle maan keskimääräisen tason Vuonna 2010 seudun tieliikenteessä tapahtuu korkeintaan 25 henkilövahinko-onnettomuutta vuosittain. Liikennekurin parantaminen Vuorovaikutuksen parantaminen Kanssaliikkujien huomioiminen Lasten liikkumisen turvallisuuden parantaminen. Ikääntyvien omatoiminen liikkuminen. Hartola Valtatien 4 turvallisuuden parantaminen o Liittymäturvallisuuden parantaminen o Paikallisen ja valtakunnallisen liikenteen erottelu Ajonopeuksien hillitseminen Liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Heinola Keskustan liittymien turvallisuuden parantaminen o Laajojen liittymien jäsentely esim. kiertoliittymin o Liikennemerkkitoimenpiteet Ajonopeuksien hillitseminen o Liikenteen rauhoittamistoimet varsinkin asuntoalueilla Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen o Kevyen liikenteen epäjatkuvuuskohtien poistaminen o Kevyen liikenteen ylityspaikkojen merkitseminen ja rakentaminen

Padasjoki Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen o Tieverkon ongelmallisimpien kohteiden parantaminen Kevyen liikenteen onnettomuuksien pitäminen matalalla tasolla Eläinonnettomuuksien vähentäminen Sysmä Ajonopeuksien hillitseminen o Nopeusrajoitusten alentaminen o Liikenteen rauhoittamista tukevat toimenpiteet Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen o Turvallisten suojateiden rakentaminen Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen o Hoitoluokkien tarkistaminen o Ongelmallisimpien tiejaksojen korjaaminen Työn aikana laadittiin kaikkien kuntien hallintokunnille liikenneturvallistyön toimintasuunnitelmat, joissa esitetään selkeitä käytännön toimenpiteitä liikennekasvatukseen, -valistukseen ja tiedotukseen. Toimintasuunnitelmien lähtökohtana oli kuntien liikenneturvallisuustyön nykytila ja olemassa olevat toimintamallit sekä liikenneturvallisuustyölle asetetut yleiset tavoitteet. Liikenneturvallisuustyö konkretisoitui jo suunnitelman laatimisen aikana kunnissa toteutetuilla liikenneturvallisuustempauksilla ja -artikkeleilla. Työssä esitettiin liikenneympäristöön kohdistuvat tekniset toimenpideehdotukset liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuusriskin pienentämiseksi. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden osalta kiireellisimmiksi osoittautui Hartolassa valtatien 4 ja Valittulantien liittymäalueen nopeusrajoituksen laskeminen 60 km/h:iin ja valtatien 4 liittymien turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen. Heinolassa ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä on mm. näkemien raivaaminen keskustan liittymissä sekä kevyen liikenteen epäjatkuvuuskohtien poistaminen mm. Kirkkokadulta, Lampikadulta ja Laaksotiellä. Padasjoella kiireellisimpiä toimenpiteitä ovat valtatien 24 ja kantatien 53 kärkikolmioiden korvaaminen STOP -merkeillä sekä suojatien rakentaminen Tauluntielle markettien kohdalle ja markettien pihasuunnitelman toteuttaminen. Sysmässä kiireellisimpinä toimenpiteinä pidettiin Sahatien liikehuoneistojen parantamissuunnitelman toteuttamista sekä kiertoliittymän rakentamista Särkilahdentien ja Suopellontien liittymään.

ALKUSANAT Pohjois-Päijät-Hämeen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma on toteutettu Liikenne- ja viestintäministeriön "kuntakannustin" -hankkeen puitteissa. Suunnitelma sisältää liikenneturvallisuuden kasvatus- valistus- ja tiedotussuunnitelman sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelman. Liikenneturvallisuuden kasvatus-, valistus-, ja tiedotustyötä on analysoitu, suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä kuntien eri hallinnonalojen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelman tarkoituksena on ollut pyrkiä hahmottamaan toimenpiteet, joiden avulla tienkäyttäjät saadaan tunnistamaan liikenneympäristönsä ja oman käyttäytymisensä riskit liikenteessä ja toimimaan sen mukaisesti. Liikenneympäristön parantamissuunnitelman tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja vakavuusasteen pienentäminen sekä koetun liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen kasvusta huolimatta. Työn tavoitteena on ollut selvittää liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia kohteita Pohjois-Päijät-Hämeen alueella ja osoittaa toimenpiteet, joiden avulla liikenneympäristöä voidaan parantaa. Liikenneturvallisuussuunnitelma on laajan yhteistyön tulos. Kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman tekoon on osallistunut lukuisia kuntien eri hallinnonalojen edustajia. Suunnitelman laatimista on ohjannut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet: Katja Vuorela Harri Suoknuuti Jari Rautiainen Antti Kailio Sakari Hyytiä Petteri Ahonen Martti Miettinen Juha Valtonen Varpu Tavaststjerna Satu Tuomikoski (1.3 alkaen) Erkki Rope Sonja Heikkinen Kari Miettinen Reijo Federley Toivo Heikkinen Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Hartolan kunta Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki Padasjoen kunta Padasjoen kunta Sysmän kunta Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneturva Liikenneturva Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen lääninhallitus Liikkuvan poliisin Lahden yksikkö Heinolan kihlakunnan poliisilaitos Lahden kihlakunnan poliisilaitos Konsulttina työssä on toiminut Tieliikelaitoksen konsultointi, jossa liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet DI Nina Mähösen johdolla DI Hanna-Kaisa Lahtisalmi ja ins. Eija Yli-Halkola. Tampereella toukokuussa 2005 Hämeen tiepiiri

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma SISÄLTÖ 9 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 11 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2.1 Maankäyttö ja väestö 12 2.2 Tieverkko ja liikenne 13 2.3 Seudun suunnitelmat ja kaavoitustyö 14 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 15 3.1 Koetun liikenneturvallisuuden nykytila 15 3.1.1 Liikkumisen koettu turvallisuus 16 3.1.2 Liikennekulttuuriin vaikuttaminen 17 3.2 Liikenneonnettomuudet 21 3.2.1 Yleistä 21 3.2.2 Onnettomuusmäärät ja niiden vakavuus 21 3.2.3 Onnettomuusluokat 23 3.2.4 Onnettomuuskustannukset 24 3.2.5 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet 25 3.3 Ongelmakohteet 30 3.3.1 Hartola 30 3.3.2 Heinola 31 3.3.3 Padasjoki 33 3.3.4 Sysmä 34 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 36 4.1 Valtakunnalliset tavoitteet 36 4.2 Hämeen tiepiirin tavoitteet 36 4.3 Tavoitteet Pohjois-Päijät-Hämeen seudulla 37 5 HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 39 5.1 Tavoitteet 39 5.2 Vaikutukset 40 5.3 Liikenneturvallisuustyön organisointi kuntatasolla 41 5.4 Liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja -valistuksen toimintasuunnitelma 42 5.5 Liikenneturvallisuustyön toiminnallistaminen 43 6 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TEKNISILLÄ TOIMENPITEILLÄ 44 6.1 Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen 44 6.2 Kääntymis- ja risteämisonnettomuuksien vähentäminen 49 6.3 Huomion kiinnittäminen ajonopeuksiin 50 6.4 Esteettömyyden parantaminen 54 6.5 Liikenneturvallisuuden huomioiminen maankäytön suunnittelussa 55 6.6 Muut tekniset toimenpiteet 56 6.7 Toimenpideohjelma 59 6.7.1 Toimenpiteiden vaikutukset 60 6.7.2 Toimenpiteiden kustannukset 61

10 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma SISÄLTÖ 7 SEURANTA JA MITTARIT 62 8 ENSIMMÄISET ASKELEET JA JATKUVUUS 64 9 LÄHTEET JA LISÄTIEDOT 66 10 LIITTEET 67 Liite 1. Yleisen tieverkon henkilövahinko-onnettomuudet Liite 2. Liikenneturvallisuustyöryhmien kokoonpanot Liite 3. Hartolan KVT -toimintasuunnitelma Liite 4. Heinolan KVT -toimintasuunnitelma Liite 5. Padasjoen KVT -toimintasuunnitelma Liite 6. Sysmän KVT -toimintasuunnitelma Liite 7. Hartolan tekniset toimenpide-ehdotukset Liite 8. Heinolan tekniset toimenpide-ehdotukset Liite 9. Padasjoen tekniset toimenpide-ehdotukset Liite 10. Sysmän tekniset toimenpide-ehdotukset

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma JOHDANTO 11 1 JOHDANTO Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat sekä liikenneympäristön turvallisuus ja käytettävä kulkumuoto että ihmisten käyttäytyminen ja asenteet. Liikenneympäristöä ja sen turvallisuutta voidaan parantaa Tiehallinnon ja kuntien tekemillä teknisillä toimenpiteillä. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan vähintään yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen. Ihmisten asenteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa kuntien eri hallinnonalojen työssä: sosiaali-, sivistys- ja terveystoimi kasvattamalla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorittamalla liikenteenvalvonnalla voidaan vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen ja koettuun turvallisuuden tunteeseen. LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytilan selvittäminen Liikenneturvallisuustavoitteiden asettaminen Tekniset toimenpiteet Liikennekasvatus, -tiedotus ja -valistus Tekninen toimi Kaavoitustoimi TIEHALLINTO Palo- ja pelastus Koulutoimi Sosiaalitoimi Terveystoimi Vapaa-ajantoimi Palo- ja pelastus POLIISI LIIKENNETURVA Liikenneympäristön turvallisuuden parantaminen Liikennekäyttäytymiseen, asenteisiin ja osaamiseen vaikuttaminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Kuva 1. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen Työn tavoitteena on laatia liikenneturvallisuussuunnitelma Pohjois-Päijät- Hämeen alueelle. Suunnitelma sisältää liikenneympäristön parantamissuunnitelman sekä kasvatus- valistus- ja tiedotussuunnitelman (KVT-suunnitelman). Liikenneympäristön parantamissuunnitelman tavoitteena on selvittää liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmakohteet, määrittää toimenpiteet ja toteuttamisohjelma ongelmakohteiden poistamiseksi ja parantaa liikenneturvallisuutta seudun kunnissa. Tarkoituksena on tehdä ehdotus lähiaikoina parannettavista kohteista sekä kuvata pidemmän aikavälin liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet. KVT-suunnitelman tehtävänä on edistää liikenneturvallisuustyötä seudulla ja organisoida kuntien liikenneturvallisuustyö koordinoiduksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi.

12 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Maankäyttö ja väestö Pohjois-Päijät-Hämeen suunnittelualueeseen kuuluvat Heinolan kaupunki sekä Hartolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat. Alue sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Päijät-Hämeen maakunnassa. Heinola ja Hartola sijaitsevat valtatien 4 varressa ja Padasjoki valtatien 24 varressa. Kuva 2. Pohjois-Päijät-Hämeen seutu. Asukkaita seudulla on yhteensä noin 33 100. Asukasmäärältään seudun suurin kunta on Heinola, jossa vuoden 2003 lopussa oli asukkaita noin 20 890. Sysmässä asukkaita oli 4 720, Hartolassa 3 740 ja Padasjoella 3 720. Vuodelle 2030 laaditun väestöennusteen mukaan seudun väkimäärä on kokonaisuudessaan laskemassa (14 %). Ikäjakaumaltaan seudun väestössä eläkeikäisten osuus on maan keskimääräistä tasoa korkeampi. Seudun elinkeinorakenne on painottunut palveluelinkeinoihin (osuus 55 %).

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 13 2.2 Tieverkko ja liikenne Seudun liikenneverkon keskeiset elementit ovat valtatiet 4, 5 ja 24. Valtatie 4 on yksi Suomen tärkeimpiä päätieyhteyksiä. Tie ulottuu Helsingistä Utsjoelle ja on osa yleiseurooppalaista päätieverkkoon kuuluvaa Eurooppatietä E75. Lahden ja Heinolan välissä oleva moottoriliikennetie ruuhkautuu pahasti erityisesti kesäviikonloppuisin. Tämä osuuden muuttaminen moottoritieksi on jo käynnissä. Työ valmistuu vuoteen 2006 mennessä. Valtatie 5 on osa Eurooppatietä E63 ja yleiseurooppalaista TERN-tieverkkoa. Muita pääväyliä ovat kantatie 46 Kouvola-Heinola sekä kantatie 53 Tuulos- Padasjoki. Seudullisesti merkittäviä yhteyksiä ovat seututiet 314 Sysmästä Asikkalaan, 612 Sysmästä pohjoiseen sekä seututiet 410 ja 413 Hartolasta Sysmään. Kuva 3. Liikennemäärät seudun yleisellä tieverkolla (KVL 2003). Valtatiet 4 ja 5 ovat Pohjois-Päijät-Hämeen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä. Valtatien 4 liikennemäärät ovat 5 440-14 530 ja ovat suurimmillaan välillä Nastolan raja Heinolan keskusta. Kesäviikonloppuisin tiellä kulkee vuorokauden aikana jopa 20 000 ajoneuvoa.

14 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtatiellä 5 liikennemäärät ovat 6 920 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, vilkkaimmillaan valtatien 5 liikenne on välillä valtatie 4 Koskenmylly. Taajamissa vilkkaasti liikennöityjä teitä ovat Heinolassa Hevossaarentie (6 170 ajon/vrk) ja maantie 140 välillä Vierumäki Heinola kk (3 170 4 870 ajon/vrk) sekä Padasjoella maantie 3143 (3 690 ajon/vrk). Valtatien 24 liikennemäärät ovat 2 530 3 310 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pohjois-Päijät- Hämeen seudun yleisen tieverkon liikennemäärät on esitetty kuvassa 3. Seudun nopeusrajoitustoimenpiteissä periaatteena on ollut, että keskustoihin ja asuntoalueille on muodostettu 40 km/h aluenopeusrajoitukset. Heinolan ydinkeskustan bussi-kaduilla sekä Siltakadulla on voimassa 50 km/h nopeusrajoitus. Maantiellä 140 on voimassa nopeusrajoitus 80 km/h, lukuunottamatta Sinilähteen ja Myllyojan (Kuusakoski oy:n kohta) kohtia sekä tieosuuksia välillä Sinilähde - vanha Lahdentien liittymä sekä välillä Vuohkallio kirkonkylä joissa on nopeusrajoitus 60 km/h. Lisäksi Lakeasuontiellä (pt 15007) välillä Reumantie Komostentie on voimassa nopeusrajoitus 60 km/h. Padasjoella keskustan sisääntulotiellä on 60 km/h sekä Taulun teollisuusalueella on 50 km/h nopeusrajoitus. Sysmän kaavatieverkolla on pääosin nopeusrajoitus 50 km/h. Valtateillä 4 ja 5 on pääsääntöisesti nopeusrajoitus 120 ja 100 km/h, paitsi valtatiellä 4 Hartolan keskustan kohdalla sekä muutamissa liittymissä. Alemmalla tieverkolla nopeusrajoitus vaihtelee olosuhteesta riippuen 40 80 km/h. Maantiellä 413 on osuuksia, joissa nopeusrajoitus on 100 km/h. 2.3 Seudun suunnitelmat ja kaavoitustyö Liikenneturvallisuussuunnitelman lähtökohtina toimivat myös seudulle valmistuneet tai käynnissä olevat liikenneturvallisuuteen vaikuttavat suunnitelmat: Valtatien 4 parantaminen välillä Lusi-Hartola, tiesuunnitelma Valtatien 4 parantaminen Hartolan kohdalla, tiesuunnitelma Heinolan kaupungissa on tehty liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna 1988 ja Heinolan maalaiskunnassa vuonna 1997. Sysmään on tehty liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna 1993. Suunnitelmat ovat sisällöltään pitkälti jo toteutettu tai vanhentuneet.

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 15 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 3.1 Koetun liikenneturvallisuuden nykytila Liikenneturvallisuustyön kehittämisen lähtökohtana on nykyinen liikenneturvallisuustyö kunnissa ja paikallinen liikennekulttuuri. Seudun kunnissa ja kaupungeissa on tehty liikenneturvallisuustyötä hajanaisesti eri hallintokunnissa. Liikenneturvallisuustyö ei ole ollut koordinoitua eikä säännöllistä. Liikennekulttuurin ja -käyttäytymisen nykytilaa seudulla kartoitettiin asukaskyselyllä. Liikenneturvallisuussuunnitelman käynnistyminen ja siihen liittyvä kysely saivat julkisuutta paikallisissa tiedotusvälineissä. Artikkeleissa kerrottiin työn tarkoituksesta sekä miten ja milloin kyselyyn voi vastata. Kysely oli jaossa paperimuotoisena kirjastoissa sekä sähköisessä muodossa internetissä. Suunnittelualueen kuntien ja kaupunkien kotisivuilta oli linkki kyselyyn. Kyselyssä kuntalaiset saivat antaa palautetta vaaralliseksi kokemistaan paikoista, mahdollisista parantamisideoista sekä paikallisesta liikennekulttuurista ja asenteista. Kysely toteutettiin Hartolassa, Heinolassa, Padasjoella ja Sysmässä syys-lokakuussa 2004. Vastauksia palautettiin määräaikaan mennessä 178 kappaletta. Vastausten jakautuminen kunnittain on esitetty yllä olevassa kuvaajassa. Vastaukset jakaantuivat jotakuinkin asukasmäärien suhteessa. Myös muille kuin suunnittelualueen kunnissa ja kaupungeissa asuville - esimerkiksi kesäasukkaille - tarjottiin mahdollisuus vastata kyselyyn. Vastaajien kulkumuotojakauma painottui kevyeen liikenteeseen. Koko seudulla pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettu osuus oli yli 50%. Hartolassa oli kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osuudet suurimmat tarkastelualueen kunnista ja kaupungeista. Sysmässä vastaajien joukkoon ei osunut yhtään joukkoliikenteen käyttäjää. Autoilijoiden osuus oli vastaavasti seutukunnan suurin. Heinolan ja Padasjoen kulkumuotojakaumat vastasivat seudullisia tuloksia. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % muut kesäasukkaat Sysmä Padasjoki Heinola Hartola linja-auto hlöauto matkustaja hlöauto kuljettaja pyörällä kävellen

16 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 3.1.1 Liikkumisen koettu turvallisuus 80 Koetko liikkumisen turvalliseksi? 70 60 Koko seutu 50 Vastaukset (kpl) 40 30 20 10 0 Hartola Heinola Kuva 4. Onko paikkakunnallasi turvallista liikkua? Seudullisella tasolla liikkuminen koetaan yleisesti turvalliseksi. Padasjoella ja kesäasukkaiden keskuudessa liikenteessä koetaan eniten turvattomuutta. Sysmässä koettu turvallisuus on hieman Padasjokea parempi, mutta Heinolassa ja Hartolassa erityisen hyvä. Kyselyssä kartoitettiin myös sitä keiden koetaan olevan heikoimmassa asemassa liikenteessä. Kysymys aseteltiin sekä väestöryhmän (ikä) että tienkäyttäjäryhmän (kulkumuoto) mukaan. Kaikissa kunnissa turvattomina väestöryhminä korostuvat lapset, koululaiset ja vanhukset. Sysmän, Hartolan ja Heinolan vastaukset ovat hyvin saman tapaisia, mutta Padasjoella korostuu ikäihmisten turvattomuus sekä nuorten aikuisten turvallisuus. Ketkä ovat turvattomassa asemassa? (väestöryhmä) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % muut nuoret aikuiset ikäihmiset koululaiset aikuiset lapset 0 % Hartola Heinola Padasjoki Sysmä koko seutu Padasjoki Sysmä kesäasukas muu kunta ei kyllä kyllä ei; 48 kpl kyllä; 129 kpl Kuva 5. Kenellä on heikko turvallisuus? (väestöryhmän mukaan)

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 Tienkäyttäjäryhmistä turvattomimmassa asemassa koetaan olevan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden. Mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden turvallisuus huolestuttaa vain Heinolassa. Autoilijoiden turvallisuudesta ollaan eniten huolissaan Padasjoella. Sysmässä on muista poiketen huolen aiheena myös ryhmä muut, johon on avoimissa vastuksissa lisätty tienkäyttäjinä liikuntaesteiset, humalaiset ja rullaluistelijat. Jalankulkijoiden turvallisuudesta oli suurin huoli Padasjoella ja polkupyöräilijöiden turvallisuudesta Heinolassa. Ketkä ovat turvattomassa asemassa? (tienkäyttäjäryhmä) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % muut autoilijat polkupyör. mopoilijat ja moottoripyöräilijät jalankulkijat 0 % Hartola Heinola Padasjoki Sysmä koko seutu Kuva 6. Kenellä on heikko turvallisuus? (tienkäyttäjäryhmän mukaan) 3.1.2 Liikennekulttuuriin vaikuttaminen Liikennekulttuuriin vaikuttamisen keinojen ja kohderyhmien hyväksyttävyyttä kartoitettiin neljällä kysymyksellä. Ensimmäinen niistä kysyi liikenteen ongelmaryhmiä eli sitä keiden asenteissa olisi eniten parantamisen varaa liikenteessä. Tämä kysymys esitettiin heikkojen ryhmien kartoituksen tapaan kahdessa osassa, joilla kartoitettiin ongelmaryhmiä väestö- ja tienkäyttäjäryhmittäin. Nuoret aikuiset koettiin seudun kaikissa kunnissa ja kaupungeissa suurimmaksi ongelmaryhmäksi liikenteessä. Hartolassa korostui myös lasten oma vastuu omasta liikenneturvallisuudesta. Padasjoella nähdään, että ikäihmisten ja lasten asenteessa ja liikennekäyttäytymisessä ei ole moitteen sijaa vaikka juuri he muodostavatkin turvattomimman ryhmän liikenteessä.

18 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Keiden asenteisiin ja käyttäytym iseen pitäisi vaikuttaa? (väestöryhm ä) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % nuoret aikuiset ikäihmiset koululaiset aikuiset lapset 0 % Hartola Heinola Padasjoki Sysmä koko seutu Kuva 7. Minkä väestöryhmän asenteissa ja liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa? Tienkäyttäjäryhmien asenteista ja liikennekäyttäytymisestä suunnittelualueella vallitsee yhteisymmärrys. Yksittäisten kuntien välillä ei ole vastauksissa juurikaan eroja. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että autoilijat ovat se tienkäyttäjäryhmä, jonka asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen tulisi pyrkiä vaikuttamaan. Sysmässä nähdään jalankulkijoiden oma vastuu turvattomuudestaan pienimmäksi mutta toisaalta polkupyöräilijöiden suurimmaksi seudullisessa vertailussa. Keiden asenteisiin ja käyttäytymiseen pitäisi vaikuttaa? (tienkäyttäjäryhmä) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % autoilijat polkupyöräilijät mopoilijat ja moottoripyöräilijät jalankulkijat 0 % Hartola Heinola Padasjoki Sysmä koko seutu Kuva 8. Minkä tienkäyttäjäryhmän asenteissa ja liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa?

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 19 Tehokkaina keinoina liikennekäyttäytymisen parantamiseksi pidettiin poliisivalvontaa ja sakottamista sekä kasvatus- ja tiedotustyötä. Heinolassa korostui muihin kuntiin nähden kuljettajaopetuksen merkitys. Padasjoella korostuivat liikenneturvallisuuden teemapäivät ja kampanjat sekö liikenneturvallisuuden aloitelaatikko. Sysmässä pidettiin heijastimen käytön lisäämistä tärkeämpänä kuin muissa kunnissa ja kaupungeissa. Hartola erottuu muista siinä suhteessa, että heidän vastauksissaan ei luoteta lainkaan liikenneturvallisuuden teemapäivien ja kampanjoiden liikennekäyttäytymistä kohentavaan vaikutukseen. Millä keinoilla voidaan parantaa liikennekäyttäytymistä? 100 % 80 % liikenneturvallisuusteemapäivät ja kampanjat liikenneturvallisuuden aloitelaatikko kuntaan 60 % kuljettajaopetus 40 % heijastimen käytön lisääminen 20 % poliisivalvonta ja sakottaminen 0 % Hartola Heinola Padasjoki Sysmä koko seutu liikenneturvallisuuskilpailut päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla kasvatus ja tiedotus Kuva 9. Millä keinoilla voidaan parantaa liikennekäyttäytymistä? Siitä, minkä tavoitteen toteutuminen lisäisi liikenneturvallisuutta eniten oltiin seudulla niin ikään aika yksimielisiä. Jos liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia noudatettaisiin, kohenisi liikenneturvallisuus. Muista yksittäisistä asioista heijastimen käytön lisäämisen turvallisuutta lisäävään vaikutukseen luotettiin eniten Heinolassa. Padasjoella puolestaan uskottiin suojateiden kunnioittamisen parantavan liikenneturvallisuutta enemmän kuin seudun muilla alueilla. Hartolassa nähtiin selkeästi turvavyön käytön lisäämisen turvallisuutta lisäävä vaikutus, mutta Sysmässä vastaavasti tällä asialla ei koettu olevan lainkaan merkitystä.

20 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Mikä lisäisi turvallisuutta eniten? 100 % ikäihmisten ajokunnon ylläpito 80 % turvavyön käytön lisääminen 60 % 40 % 20 % 0 % Hartola Heinola Padasjoki Sysmä koko seutu suojateiden kunnioittaminen heijastimen käytön lisääminen nopeurajoitusten noudattaminen pyöräkypärän käytön lisääminen liikennesääntöjen noudattaminen Kuva 10. Minkä yksittäisen tavoitteen toteutuminen lisäisi turvallisuutta eniten? Käsitykset teknisten toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutuksista jakautuivat tasaisesti kaikille toimenpiteille. Heinolassa korostui muita kuntia ja kaupunkeja enemmän erillisten kevyen liikenteen väylien suosio liikenneturvallisuutta edistävänä ratkaisuna. Padasjoella uskottiin näkyvyyden parantamisen liittymissä ja suojateillä olevan tehokas keino edesauttaa liikenneturvallisuutta. Hartolassa luotettiin vastaavasti talvikunnossapidon parantamisen vaikutukseen. Sysmässä koettiin edellä mainittujen keinojen lisäksi hidastetöyssyt tehokkaiksi liikenneturvallisuuden kohentajiksi. Mitkä toimenpiteet edesauttavat liikenneturvallisuutta? KOKO SEUTU 11 % 10 % 9 % nopeusrajoituksen alentaminen 7 % liikennevalot suojatie 9 % hidastetöyssyt korotetut suojatiet 10 % 9 % liikenneympyrä erillinen kevyen liikenteen väylä kevyen liikenteen alikulut 9 % 11 % 7 % 8 % valaistuksen parantaminen näkyvyyden parantaminen auraaminen, hiekotus Kuva 11. Mitkä tekniset toimenpiteet parantavat liikenneturvallisuutta.

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 21 3.2 Liikenneonnettomuudet 3.2.1 Yleistä Onnettomuustarkastelut perustuvat poliisin tienpitäjälle ilmoittamiin, vuosina 1999-2003 tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Onnettomuusaineisto saatiin Tiehallinnon onnettomuusrekisteristä yleisten teiden osalta sekä Heinolan kaupungilta Heinolan katu- ja kaavatieverkolla tapahtuneiden onnettomuuksien osalta. Tehtyjen tutkimusten mukaan onnettomuuksista poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet, noin puolet loukkaantumiseen johtaneista ja vajaa kolmannes omaisuusvahinkoon johtaneista onnettomuuksista. Kuolemaan johtaneeksi katsotaan onnettomuus, jossa vähintään yksi henkilö on kuollut 30 vuorokauden kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Loukkaantumiseen johtaneeksi katsotaan onnettomuus, jossa kukaan ei ole kuollut, mutta vähintään yksi henkilö on saanut vammoja jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua sairaalassa, hoitoa kotona (sairauslomaa) tai operatiivista hoitoa (esim. tikkejä). Omaisuusvahinkoon johtaneeksi onnettomuus katsotaan jos onnettomuudessa ei ole kukaan kuollut tai loukkaantunut. 3.2.2 Onnettomuusmäärät ja niiden vakavuus Tarkastelujakson 1999-2003 aikana Pohjois-Päijät-Hämeen seudun yleisellä tieverkolla tapahtui yhteensä 838 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä 16 oli kuolemaan ja 178 loukkaantumiseen johtaneita. Onnettomuudet jakautuivat eri kuntien alueelle ja vuosille kuvan 12 osoittamalla tavalla. Tarkasteluvuosina seudun yleisen tieverkon onnettomuuksien määrä on Heinolaa lukuun ottamatta ollut keskimäärin samalla tasolla. Vuonna 2002 Heinolassa tapahtui selkeästi muita vuosia enemmän loukkaantumiseen ja omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia. 100 90 80 Omaisuusvahinkoon joht. Loukkaantumiseen joht. Kuolemaan joht. 70 60 50 40 30 20 10 0 Hartola Heinola Padasjoki Sysmä Hartola Heinola Padasjoki Sysmä Hartola Heinola 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 12. Yleisten teiden henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden vakavuusaste Pohjois-Päijät-Hämeen seudulla vuosina 1999-2003. Padasjoki Sysmä Hartola Heinola Padasjoki Sysmä Hartola Heinola Padasjoki Sysmä

22 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Heinolan katu- ja kaavatieverkolla on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut yhteensä 454 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista 83 loukkaantumiseen johtaneita. Katuverkolla ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta (kuva 13). Heinolan katuverkon liikenneoonettomuudet 1999-2003 120 100 Omaisuusvahinkoon joht. Loukkantumiseen joht. 80 Kpl 60 40 20 Kuva 13. 0 1999 2000 2001 2002 2003 Vuosi Heinolan katu- ja kaavatieverkolla tapahtuneet onnettomuudet ja niiden vakavuusaste 1999-2003. Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Päijät-Hämeen tieverkolla henkilöitä loukkaantuu 23% enemmän kuin keskimäärin Suomessa (kuva 14). Vuosittain Suomen tieliikenteessä loukkaantuu keskimäärin 1,7 ihmistä 1000 asukasta kohden. Koko Pohjois-Päijät-Hämeen seudulla 1000 asukasta kohden loukkaantuu vuosittain keskimäärin 2,2 henkilöä, Padasjoella 3,2, Hartolassa 2,9, Sysmässä 2,3 ja Heinolassa 1,9 henkilöä. 3,5 3,0 Loukkaantuneet / 1000 asukasta 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Hartola Heinola Padasjoki Sysmä Seudun kunnat yhteensä Kuva 14. Seudun kuntien alueella tieliikenteessä loukkaantuneet / 1 000 asukasta (keskiarvo vuosilta 1997-2001, Tilastokeskus). Koko maa

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 23 Suomen tieliikenteessä tapahtuneissa henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista keskimäärin noin 11 % kuljettajista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Pohjois-Päijät-Hämeen seudun yleisellä tieverkolla henkilövahinko-onnettomuuksia, joissa kuljettaja on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtui Sysmässä yhdeksän (23 % kaikista heva-onnettomuuksista), Hartolassa kuusi (16 % kaikista heva-onnettomuuksista), Heinolassa 11 (13 % kaikista heva-onnettomuuksista) ja Padasjoella yksi (6 % kaikista hevaonnettomuuksista). 3.2.3 Onnettomuusluokat Yleisimpiä liikenneonnettomuuksia Pohjois-Päijät-Hämeen yleisellä tieverkolla ovat olleet yksittäisonnettomuudet, jotka pääsääntöisesti ovat tieltä suistumisia. Näiden osuus kaikista tapahtuneista onnettomuuksista on ollut 34%. Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuustyyppejä ovat olleet eläinonnettomuudet, joiden osuus kaikista liikenneonnettomuuksista on 25% (kuva 15). Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Hartola Heinola Padasjoki Sysmä Koko seutu yhteensä Peräänajo Kevyenliik. Eläin Muu 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Osuus (%) kunnan alueella tapahtuneista yleisen tieverkon onnettomuuksista vuosina 1999-2003 Kuva 15. Kuntien yleisen tieverkon onnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina 1999-2003.

24 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kunnittain tarkasteltuna yksittäisonnettomuuksien osuus kaikista yleisen tieverkon onnettomuuksista on Heinolassa ollut 38%, Sysmässä 36%, Padasjoella 30 % ja Hartolassa 27 %. Eläinonnettomuuksien osuus on korkea erityisesti Padasjoella, jossa niiden osuus kaikista tapahtuneista liikenneonnettomuuksista on 38% sekä Hartolassa, jossa niiden osuus on 27%. Kevyen liikenteen onnettomuuksien osuus on Hartolassa 7%, Sysmässä 5 % sekä Heinolassa ja Padasjoella 1 % kaikista poliisin tietoon tulleista liikenneonnettomuuksista. Heinolan katu- ja kaavatieverkon yleisimpiä liikenneonnettomuuksia ovat olleet keskustan katuliittymissä tapahtuneet risteämisonnettomuudet. Näiden osuus kaikista tapahtuneista onnettomuuksista on ollut 36 %. Loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä ovat olleet kevyen liikenteen onnettomuudet, joita oli 57 % katuverkon onnettomuuksista (kuva 16). Kevyen liikenteen onnettomuuksista lähes kaikki johtivat loukkaantumiseen. Heinolan katuverkon liikenneonnettomuudet 1999-2003 Kpl 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Kevyenliik. Eläin Muu Loukkantumiseen joht. Omaisuusvahinkoon joht. Kuva 16. Heinolan katu- ja kaavatieverkon onnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina 1999-2003. 3.2.4 Onnettomuuskustannukset Tiehallinnon onnettomuushinnoittelun mukaiset liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset (vuoden 2000 hintataso) ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 386 800 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 16 800 euroa. Vuosien 1998-2002 keskimääräiset vuotuiset onnettomuuskustannukset Pohjois-Päijät-Hämeessä ovat noin 24,8 miljoonaa euroa. Tästä henkilövahinko-onnettomuuksien osuus on 21,4 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15-20 % mm. erilaisina sosiaali- ja terveystoimen menoina.

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 25 3.2.5 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliseksi on luokiteltu kohteet, joissa viiden vuoden tarkastelujaksolla on tapahtunut kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus tai vähintään kaksi loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta tai vähintään viisi omaisuusvahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta. Yleisen tieverkon ongelmallisimmat onnettomuuskohteet on esitetty kuvassa 17. Kuva 17. Yleisen tieverkon onnettomuuskohteet Pohjois-Päijät-Hämeen seudulla vuosina 1999-2003.

26 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Hartola Hartolan alueen onnettomuustarkastelussa tuli esiin viisi yleisen tieverkon ongelmakohdetta. Pahimmat onnettomuuskohteet Hartolassa olivat: Valtatien 4 tieosa 213 etäisyydellä 6100, jossa on tapahtunut yksi kuolemaan johtanut yksittäisonnettomuus. (kohta 13) Valtatien 4 ja Juvanharjuntien liittymä, jossa on tapahtunut yksi kuolemaan johtanut kohtaamisonnettomuus. (kohta 14) Valtatien 4 tieosalla 215 etäisyydellä 4650 Metsäkosken kohdalla, jossa on tapahtunut yksi kuolemaan johtanut polkupyöräonnettomuus. (kohta 15) Valtatien 4, Valittulantien (mt 413) ja Yhdystien (mt 4231) liittymä, jossa on tapahtunut yhteensä yhdeksän onnettomuutta. Onnettomuuksista neljä oli loukkaantumiseen ja viisi omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat risteämisja kääntymisonnettomuuksia. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet olivat risteämis-, kääntymis- ja ohitusonnettomuuksia. Liittymä parannettiin vuoden 2002 kesällä, jolloin sivutieliittymiin rakennettiin turvasaarekkeet. Liittymän parantamisen jälkeen liittymässä on tapahtunut kolme onnettomuutta. (kohta 16) Keskustien (pt 15071) ja Koulutien liittymäaluetta, jossa on tapahtunut kaksi loukkaantumiseen johtanutta kääntymisonnettomuutta ja kaksi omaisuusvahinkoon johtanutta yksittäisonnettomuutta. (kohta 32) Heinola Heinolan onnettomuustarkasteluissa tuli esiin yhteensä 19 yleisen tieverkon liikenneturvallisuuden ongelmakohdetta, joista pahimpia onnettomuuksien kasaumakohteita olivat: Valtatien 4 tieosa 205 etäisyydellä 1650 (Oinassillantien liittymäalueella), jossa on tapahtunut yksi kuolemaan johtanut ja kaksi omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Kuolemaan johtanut onnettomuus oli kohtaamisonnettomuus. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet yksittäis- ja ohitusonnettomuuksia. (kohde 1) Valtatien 4 tieosa 205 etäisyydellä 2925 (Jauhokallion kohdalla), jossa on tapahtunut yhteensä viisi onnettomuutta. Onnettomuuksista yksi oli kuolemaan johtanut kohtaamisonnettomuus, loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat yksittäis- ja polkupyöräonnettomuuksia. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet olivat yksittäis- ja kääntymisonnettomuuksia. (kohde 2) Valtatien 4 tieosa 207 etäisyydellä 500 (Myllyojan kohdalla), jossa on tapahtunut yksi kuolemaan johtanut kohtaamisonnettomuus ja kaksi loukkaantumiseen johtanutta yksittäisonnettomuutta. (kohde 5) Valtatien 4 tieosa 207 etäisyydellä 3370 (Sinilähteen kohdalla), jossa on tapahtunut yksi loukkaantumiseen johtanut onnettomuus ja yhdeksän omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet olivat yksittäis-, ohitus- ja peräänajoonnettomuuksia. (kohde 7)

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 27 Vierumäenraitin (mt 140), Vuolenkoskentien (mt 363) ja Vääksyntien (mt 313) liittymää, jossa on tapahtunut kaksi loukkaantumiseen ja yhdeksän omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat kääntymis- ja risteämisonnettomuuksia. Omaisuusvahinkoon johtaneista onnettomuuksista yksi oli yksittäis- ja muut kääntymisonnettomuuksia. Liittymä parannettiin vuonna 2003, jolloin sivusuunnille rakennettiin turvasaarekkeet. (kohde 23) Lahdentien (mt 140) ja Hevossaarentien (mt 411) liittymässä on tapahtunut yksi loukkaantumiseen johtanut ja seitsemän omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus oli kääntymisonnettomuus ja omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet yksittäis-, kääntymis- ja risteämisonnettomuuksia. (kohde 25) Heinolan katu- ja kaavatieverkolla oli yhteensä 16 onnettomuuskohdetta (kuva 18.). Katuverkon pahimpia onnettomuuksien kasaumakohteita olivat. Kuva 18. Heinolan katuverkon onnettomuuskasaumakohteet vuosina 1999-2003.

28 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Siltakadun ja Mustanportinkadun liittymä, jossa on tapahtunut 16 loukkaantumiseen ja 14 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat yhdeksän kevyen liikenteen ja kolme risteämisonnettomuutta. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet olivat kaikki risteämisonnettomuuksia (kohde 1). Hämeenkadun ja Ilmarinkadun liittymä, jossa on tapahtunut kaksi loukkaantumiseen ja yksi omaisuusvahinkoon johtanutta risteämisonnettomuutta (kohde 2). Kauppakadun ja Torikadun liittymä, jossa on tapahtunut kaksi loukkaantumiseen ja neljä omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Molemmat loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat kevyen liikenteen onnettomuuksia. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet olivat risteämis- ja kohtaamisonnettomuuksia (kohde 3). Lampikadun ja Torikadun liittymä, jossa on tapahtunut kaksi loukkaantumiseen ja kahdeksan omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat kohtaamis- sekä risteämisonnettomuuksia ja omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet risteämis-, kevyen liikenteen ja peräänajoonnettomuuksia (kohde 4). Rajakadun ja Opintien liittymä, jossa on tapahtunut kaksi loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta jotka olivat kevyen liikenteen ja kääntymisonnettomuuksia (kohde 5). Savontien ja Lampikadun liittymä, jossa sattui kaksi loukkaantumiseen johtanut ja kuusi omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Molemmat loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat kevyen liikenteen onnettomuuksia ja omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet risteämis-, kevyen liikenteen ja peräänajo-onnettomuuksia (kohde 6). Siltakadun ja A. F. Aironkadun liittymä, jossa tapahtui kaksi loukkaantumiseen johtanutta kevyen liikenteen onnettomuutta. (kohde 7) Siltakadun ja Kaivokadun liittymä, jossa tapahtui kolme loukkaantumiseen ja kahdeksan omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. (kohde 8) Yhdyskadun ja Jyrängönkadun liittymä, jossa tapahtui kaksi loukkaantumiseen johtanutta risteämisonnettomuutta. (kohde 9) Siltakadun ja Lampikadun liittymä, jossa on tapahtunut yksi loukkaantumiseen johtanut risteämisonnettomuus ja 23 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet olivat risteämis-, kääntymis-, peräänajo-, ohitus- ja yksittäisonnettomuuksia (kohde 10).

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 29 Kaivokadun ja Lampikadun liittymä, jossa on tapahtunut yksi loukkaantumiseen ja 11 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus oli risteämis- ja omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet risteämis-, kääntymis- ja kohtaamisonnettomuuksia (kohde 11). Siltakadun ja Kauppakadun liittymä, jossa tapahtui yksi loukkaantumiseen ja yhdeksän omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus oli risteämisonnettomuus ja omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet risteämis-, kääntymis-, peräänajo-, yksittäis- ja muu onnettomuus (kohde 12). Siltakadun ja Laaksokadun liittymä, jossa tapahtui yksi loukkaantumiseen johtanut ja kahdeksan omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. (kohde 13) Kauppakadun ja Kaivokadun liittymä, jossa on tapahtunut yksi loukkaantumiseen johtanut kevyen liikenteen onnettomuus ja seitsemän omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet olivat risteämisonnettomuuksia ja yksi muu onnettomuus (kohde 14). Laaksokadun ja Savontien liittymä, jossa tapahtui kuusi omaisuusvahinkoon johtanutta risteämisonnettomuutta. (kohde 15) Mustanportinkadun ja Villenkadun liittymä, jossa on tapahtunut viisi omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta joista neljä oli risteämis- ja yksi yksittäisonnettomuus (kohde 16). Padasjoki Padasjoen kunnan yleisellä tieverkolla liikenneturvallisuuden ongelmakohteita oli yhteensä viisi: Valtatien 24 tieosa 9 etäisyydellä 5000, jossa on tapahtunut viisi omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Onnettomuudet olivat peura-, hirvi-, peräänajo-onnettomuuksia sekä muu onnettomuus. (kohta 18) Valtatien 24 tieosa 10 etäisyydellä 3750, jossa on tapahtunut yhteensä viisi onnettomuutta, joista yksi loukkaantumiseen johtanut hirvionnettomuus. Omaisuusvahinko-onnettomuudet olivat hirvi-, peura- ja kohtaamisonnettomuuksia. (kohta 19) Valtatien 24, kantatien 53 ja Tauluntien (mt 3143) liittymäalue, jossa on tapahtunut kaksi loukkaantumiseen ja neljä omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat kääntymis- ja risteämisonnettomuuksia. Kaikki omaisuusvahinkoonnettomuudet olivat risteämisonnettomuuksia. (kohta 20) Valtatien 24 tieosa 12 etäisyydellä 8400 Kuivajärven kohdalla, jossa on tapahtunut yksi loukkaantumiseen johtanut kohtaamisonnettomuus. (kohta 21) Tauluntien (mt 3143), Keskustien (pt 14169), Kirkkotien (mt 3143) ja Puistotien liittymä, jossa on tapahtunut kaksi loukkaantumiseen ja yksi omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus. Onnettomuudet olivat kääntymis- ja risteämisonnettomuuksia. (kohde 30)

30 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Sysmä Sysmän alueen yleisellä tieverkolla oli yhteensä kolme liikenneonnettomuuksien ongelmakohdetta: Vääksyntien (mt 314) tieosa 6 etäisyydellä 2000 Nikkaroisten kohdalla, jossa on tapahtunut kuolemaan johtanut kohtaamisonnettomuus. (kohde 27) Vääksyntien (mt 314) tieosa 8 etäisyydellä 1019, jossa on tapahtunut yksi kuolemaan johtanut kohtaamisonnettomuus. (kohde 28) Sysmäntien (mt 410) tieosalla 5 etäisyydellä 2000 Huitilanjoen sillalla, jossa on tapahtunut kuolemaan johtanut yksittäisonnettomuus ja loukkaantumiseen johtanut polkupyöräonnettomuus. (kohde 29) 3.3 Ongelmakohteet Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliseksi koettujen kohteiden selvittämiseksi analysoitiin kuntiin ja tiepiiriin tulleet liikenneturvallisuusaloitteet sekä tehtiin kuntalaisille suunnattu liikenneturvallisuuskysely. Kyselyn kautta asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta turvattomaksi koetuista kohteista ja paikallisen liikennekäyttäytymisen ongelmista. Kyselyyn oli mahdollista vastata internetissä Katukanavan kautta sekä kirjastossa saatavilla olevilla perinteisille kyselykaavakkeilla. Työn aikana haastateltiin kuntien teknisen toimen ja poliisin edustajia sekä tehtiin heidän kanssaan ongelmakohteiden maastokatselmukset. 3.3.1 Hartola Haastatteluissa, maastokatselmuksissa ja kyselyissä esiin tulleita ongelmaryhmiä Hartolassa olivat: Huonot näkemät liittymäalueilla niin taajamassa kuin haja-asutusalueella ovat ongelma sekä kevyelle että ajoneuvoliikenteelle. Erityisesti Koitintien (mt 423) liittymät nousivat kyselyssä esiin. Kevyen liikenteen väylien puuttuminen etenkin valtatien 4 varrelta koetaan merkittäväksi liikenneturvallisuusriskiksi. Lisäksi Keskustan alaasteen ja yläasteen välillä on runsaasti kevyttä liikennettä, jolta puuttuu järjestetty reitti. Kovat ajonopeudet ja nopeusrajoituksen noudattamatta jättäminen koetaan ongelmaksi taajaman alueella etenkin Keskustiellä, jossa kevyen liikenteen tulisi päästä ylittämään tie turvallisesti. nopeusrajoituksista piittaamattomuus on yleistä taajama-alueilla, joissa on asetettu 40 km/hnopeusrajoitus, mutta tieympäristö ei tue sitä riittävästi. Kyselyiden pohjalta alemman tieverkon huono kunto koetaan ongelmaksi liikkumisen esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden kannalta erityisesti talvisin ja kelirikkoaikoina.

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 31 Valtatien 4 liittymät koetaan turvattomiksi ja heikosti havaittaviksi erityisesti taajama-alueen kohdalla. Valtatiellä 4 liikenteen korkeiden ajonopeuksien, vilkkaan liikenteen ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia sivuteiltä päävirran sekaan liittyminen koetaan turvattomaksi. Tiellä olevat nelihaaraliittymät ovat liikenneturvallisuuden riskikohteita, koska niissä risteävät paikallinen asiointi- ja työssäkäyntiliikenne sekä pitkämatkainen liikenne Kuva 19. Liittyminen sivuteiltä valtatielle 4 koetaan turvattomaksi vilkkaan liikenteen vuoksi. 3.3.2 Heinola Heinolassa ongelmakohteet ovat keskittyneet pääasiassa katuverkolle. Haastatteluissa, maastokatselmuksissa ja liikenneturvallisuuskyselyissä keskeisimpiä ongelmiksi Heinolassa nousivat: Epäselvät etuajo-oikeussuhteet keskustan liittymissä aiheuttavat huomattavasti peltikolareita. Etuajo-oikeutetun kadun muuttuminen tasaarvoisiksi liittymiksi jää autoilijalta helposti huomaamatta. Ongelmallisia kohteita ovat mm. Lampikadun liittymät Savontiehen ja Torikatuun. Huonot näkemät liittymissä ovat ongelma etenkin keskustan asuntoalueilla, jossa istutukset ja talvisin riittämättömät lumitilat muodostavat näkemäesteen liikenteelle. Lisäksi liikennemerkit voivat jäädä puiden oksien tai pensasaitojen takia peittoon.

32 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kevyen liikenteen väylien puute ja epäjatkuvuuskohdat keskustassa ovat ongelma kevyen liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja esteettömyyden kannalta. Kevyen liikenteen väylien epäjatkuvuuskohtia havaittiin keskustassa mm. Savontiellä, Kirkkokadulla ja Lampikadulla. Katuverkolla kevyen liikenteen väylän puutteita on mm. Laaksotiellä, Hiidenhaudantiellä sekä Hevossaarentiellä. Yleisellä tieverkolla kevyen liikenteen väylien puutteita on mm. Lakeasuontiellä (pt 15007), Vierumäenraitilla (mt 140), Vuolenkoskentiellä (mt 363) ja Kouvolantiellä (kt 46). Kevyen liikenteen ylityskohdat ovat turvattomia erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla, joissa myös ajonopeudet ovat korkeita. Esimerkiksi Tommolankadulla ja Kyminkadulla tien molemmin puolin on asutusta ja muuta maankäyttöä, kadut on leveitä ja suojateiden ylitysmatkat pitkiä. Niemelänkadulta väliltä Laaksotie - Metsolantie ja Lakeasuontieltä (pt 15007) taas puuttuvat ylityskohdat asuntoalueelta tien toisella puolella olevalle kevyen liikenteen väylälle. Kuva 20. Tommolankadun suojatiet ovat pitkiä. Laajat ja jäsentymättömät liittymäalueet ovat liikenneturvallisuusriski sekä ajoneuvoliikenteelle että kevyelle liikenteelle. Liian laajoilla liittymäalueilla ajonopeudet voivat olla liian suuria, ajolinjat epäselviä ja kevyen liikenteen ylitysmatkat pitkiä. Ongelmallisimpia liittymäalueita Heinolassa ovat muun muassa Siltakadun ja Mustanportinkadun liittymä, Urheilukadun ja Ratakadun liittymä sekä Tommolankadun ja Tehtaantien liittymä.

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 33 Kuva 21. Laajat liittymäalueet ovat vaikeasti hahmotettavissa. 3.3.3 Padasjoki Padasjoella haastatteluiden, maastokatselmusten ja liikenneturvallisuuskyselyiden pohjalta keskeisiksi ongelmiksi osoittautuivat: Kevyen liikenteen väylien puuttuminen sekä kaavateiltä että hajaasutusalueen yleisten teiden varsilta. Ongelmana pidetään erityisesti haja-asutusalueen koulureittejä, joissa on paljon lapsia jalan ja pyörällä, kuten maantiellä 3254 Arrakoskella. Taajamassa kevyen liikenteen väylä puuttuu mm. Teollisuustien varrelta sekä Kellosalmentieltä (pt 14173) väliltä Kullasvuoren koulu Mainiemi. Liikkumisen esteettömyyden kannalta ongelmallisia ovat kevyen liikenteen väylien päällysteiden huono kunto keskustassa esim. Keskustien Pappilanmäen koululle johtavan alikulkukäytävän kohdalla ja Nyystöläntien kevyen liikenteen väylällä. Keskustiellä suojateiden korkeat reunakivet koetaan hankaliksi etenkin lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kuljettaessa. Jäsentymättömät tonttiliittymät ja piha-alueet aiheuttavat ongelmia liikenneympäristön hahmottamisessa erityisesti kokemattomilla ja ikääntyvillä liikkujilla. Ongelmaksi koettuja kohtia Padasjoella ovat esim. ABC:n liittymä sekä Markettien liittymä piha-alueineen.

34 Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 22. Markettien liittymäalue on laaja. Huonot näkemät liittymissä aiheuttaa turvattomuutta sekä hajaasutusalueen alemmalla tieverkolla että taajamassa. Liittymien läheisyydessä oleva kasvillisuus vesakot, pensasaidat ja muut istutukset haittaavat sekä ajoneuvoliikenteen risteämisnäkemiä että kevyen liikenteen havaittavuutta ja liikennemerkkien havaittavuutta. Talvikunnossapidon heikentynyt taso haja-asutusalueen alemmalla tieverkolla aiheuttaa turvattomuutta etenkin kokemattomille ja ikääntyville kuljettajille. 3.3.4 Sysmä Sysmässä ongelmat olivat keskittyneet pääasiassa yleiselle tieverkolle. Nykytilanneanalyysin perusteella keskeisimmät ongelmat ovat: Korkeat ajonopeudet ja nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen Särkilahdentiellä, Valittulantiellä ja Leppäkorventiellä aiheuttaa turvattomuutta etenkin kevyelle liikenteen ylityskohdissa ja liittymäalueilla. Leppäkorventiellä ongelmat korostuvat senkin vuoksi, että tien läheisyydessä on koulu, päiväkoti, terveyskeskus ja vanhusten palvelutalo, joihin kuljetaan paljon jalan ja pyörällä. kovat ajonopeudet koetaan ongelmaksi myös haja-asutusalueen koulujen läheisyydessä. Taajaman 40-km/h nopeusrajoitusalue on nykyisen tietämyksen mukaan varsin suppea. Työn aikana on tavoitteena tarkistaa koko taajaman yleisen tieverkon ja kaavateiden nopeusrajoitusjärjestelmä. Väihkylän koulun ja Sysmän yhteiskoulun välisen kevyen liikenteen turvallisuus koetaan ongelmaksi. Kouluilla on yhteisiä tiloja, joten oppilaat joutuvat kulkemaan niiden välillä runsaasti. Väihkyläntien nopeusrajoitus on 50 km/h ja ajonopeudet usein vielä sitäkin korkeammat. Koulutien jalkakäytävä on kapea ja koulujen alueella runsaasti saattoliikennettä.