Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu Pk-bioenergia-ala koostuu yritysryhmittäin kootusta neljästä alatoimialasta: 1) hakkeen tuotanto 2) energiapuun korjuu 3) Lämpöyrittäjyys 4) muut bioenergiayrittäjät ryhmä (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Suuret yritykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kuhunkin yritysryhmään kuuluu vain keskisuuria, pieniä ja mikroyrityksiä. Vuoden 2008 raportti ei ole vertailukelpoinen vuoden 2009 ja 2010 raportin tilastoaineiston kanssa
Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat 502 bioenergia-alan yritystä 2009. kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 9 prosenttia 843 toimipaikkaa Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Suurimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 87,6 prosenttia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 12,4 prosenttia.
Kuva 2: Toimipaikkojen lukumäärän kehitys vuonna 2001 2008. 900 800 800 843 700 600 500 400 408 461 502 546 555 620 300 200 100 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 4
Liikevaihto kokoluokittain ja toimipaikoittain Vuonna 2009 toimialan liikevaihto oli 775 miljoonaa euroa kasvaen edellisestä vuodesta noin 5,7 prosenttia. Alan liikevaihdosta 70,2 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä Pkyrityksissä ja 29,8 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Bioenergia-alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2008 bioenergian toimiala työllisti 3958 henkilöä työpaikoista 64 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 36 % alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
Kuva 4: Mistä vuodesta alkaen bioenergia-alan yrityksenne on toiminut? 2005-2010 25,8% (31) 2000-2004 17,5% (21) 1990 - luvulta 32,5% (39) 1980 - luvulta 10,0% (12) 1970 - luvulta 10,0% (12) 1960 - luvulta 1,7% (2) 1950 - luvulta 0,8% (1) 1920 - luvulta 1,7% (2) 0% 20% 40% 60% 80% Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. 100% 6
Kuva 7: Liikevaihdon kehitys lämpöyrittäjäryhmässä vuosina 2000-2010 350 300 250 0 1 = 5200 0 i 2 s150 k e d In 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 7
Kuva 8: Liikevaihdon kehitys hakeyritysryhmässä vuosina 2000-2010. 200 180 160 0140 1 = 120 5 0 100 i 2 s k 80 e d In 60 40 20 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 8
Kuva 9: Liikevaihdon kehitys energiapuu-yritysryhmässä vuosina 2000-2010 250 200 0 1 = 150 5 0 i 2 s k100 e d In 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 9
Kuva 10: Liikevaihdon kehitys bioenergiayritysryhmässä vuosina 2000-2010 200 180 160 0140 1 = 120 5 0 100 i 2 s k 80 e d In 60 40 20 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 10
Kuva 11: Liikevaihdon trendivertailu toimialan eri yritysryhmissä vuosina 2000-2010 Liikevaihdon trendivertailu 250 200 0 1 = 150 5 0 i 2 s k100 e d In 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Bio Lämpö Hake Energiapuu 11
Taulukko 1: Pk-bioenergialan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä yhteensä koko maassa vuonna 2008 Ryhmä Toimipaikat Liikevaihto 1000 eur Henkilöstö Bio 610 575 137 3 040 Energiapuu 104 81 621 579 Hake 67 107 806 244 Lämpö 62 23 854 96 Yhteensä 843 788 418 3 958 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 12
Taulukko 2: Pk-bioenergialan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä yhteensä ELY-keskuksittain vuonna 2008 ELY-keskus Toimipaikat Liikevaihto 1000 Henkilöstö Uudenmaan ELY-keskus 55 45 698 205 Varsinais-Suomen ELY-keskus 69 42 782 186 Satakunnan ELY-keskus 58 47 599 183 Hämeen ELY-keskus 37 47 157 203 Pirkanmaan ELY-keskus 60 42 081 242 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 35 41 055 193 Etelä-Savon ELY-keskus 78 57 746 242 Pohjois-Savon ELY-keskus 78 60 241 420 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 69 24 220 125 Keski-Suomen ELY-keskus 76 271 189 973 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 62 25 100 174 Pohjanmaan ELY-keskus 39 10 350 92 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 93 42 246 374 Kainuun ELY-keskus 27 28 683 331 Lapin ELY-keskus 7 2 272 16 Yhteensä 843 788 418 3 958 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 13
Taulukko 14: Kannattavuus ja taloudellinen asema, bioenergiaryhmä (1-249 henkilöä), mediaani 2004 2005 2006 2007 2008 2009** Yritysten lkm jakaumassa 96,5 99 115,5 125,5 269 283 Liikevaihto/yritys 1000e 195,6 191,9 182,0 196,0 203,2 229,6 Henkilöstön lkm /yritys 1,0 1,0 1,2 1,3 1,1.. Liikevaihto/henkilö 1000e 93,8 95,8 92,4 99,4 109,7.. Jalostusarvo/yritys 1000e 79,9 76,3 79,3 97,6 80,4.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 46,2 45,2 41,6 47,9 47,7.. Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,9 1,8 1,8 1,9 1,9 1,8 Taseen loppusumma/yritys 1000e 182,1 219,5 265,9 253,2 259,6 249,3 Käyttökate/yritys 1000e 41,7 38,2 30,3 40,0 39,1 37,2 Käyttökate-% 23,0 19,4 17,7 21,8 18,5 18,7 Rahoitustulos-% 16,6 15,5 13,2 16,4 14,0 14,4 Liiketulos-% 7,3 6,0 5,0 8,2 6,7 5,8 Nettotulos-% 3,1 1,9 1,4 3,4 2,0 1,7 Kokonaistulos-% 3,4 1,9 1,7 3,4 2,2 2,3 Tilikauden tulos-% 6,1 4,4 4,8 6,9 4,8 4,7 Kokonaispääoman tuotto-% 6,5 5,0 5,9 8,2 4,8 4,3 Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omavaraisuusaste-% 25,2 22,1 22,8 18,6 15,7 17,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 61,0 67,7 65,5 69,6 52,4 67,1 Quick ratio 1,1 1,0 0,8 0,7 0,9.. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto,.. tietoa ei ole saatavissa, **vuoden 2009 tieto tilastokeskuksen ennakkotieto. 14
Taulukko 13: Kustannusrakenne, Bioenergiaryhmä (1-249 henkilöä) 2004 2005 2006 2007 2008 2009** YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ 193 198 231 251 269 283 HENKILÖSTÖN LKM/YRITYS KESKIM. 10,0 10,0 7,6 7,1 9,0.. % % % % % % Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim. 2780 2813 2304 2212 2 079 1 967 Liiketoiminnan muut tuotot 40 58 41 58 40 42 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 2820 100,0 2871 100,0 2345 100,0 2270 100,0 2 119 100,0 2 010 100,0 Aine- ja tarvikekäyttö -967-34,3-1085 -37,8-728 -31,0-638 -28,1-575 -27,1-569 -28,3 Ulkopuoliset palvelut -467-16,6-583 -20,3-576 -24,6-383 -16,9-411 -19,4-455 -22,6 Palkat ja henkilösivukulut -345-12,3-355 -12,4-301 -12,8-275 -12,1-271 -12,8-292 -14,5 Laskennallinen palkkakorjaus -6-0,2-6 -0,2-7 -0,3-7 -0,3-7 -0,3-7 -0,3 Liiketoiminnan muut kulut -539-19,1-541 -18,8-495 -21,1-529 -23,3-548 -25,8-492 -24,5 Valmistevarastojen lisäys/vähennys -114-4,0 81 2,8 169 7,2-68 -3,0-39 -1,8 134 6,7 KÄYTTÖKATE 380 13,5 383 13,3 407 17,3 371 16,3 268 12,7 329 16,4 Poistot ja arvonalentumiset -193-6,8-217 -7,6-171 -7,3-162 -7,2-141 -6,6-213 -10,6 LIIKETULOS 187 6,6 166 5,8 235 10,0 208 9,2 128 6,0 116 5,8 Rahoitustuotot 62 2,2 50 1,7 36 1,5 118 5,2 178 8,4 49 2,5 Rahoituskulut -54-1,9-54 -1,9-49 -2,1-63 -2,8-125 -5,9-74 -3,7 Verot -45-1,6-40 -1,4-53 -2,3-54 -2,4-21 -1,0-25 -1,2 NETTOTULOS 150 5,3 122 4,2 170 7,2 209 9,2 160 7,5 66 3,3 Satunnaiset tuotot ja kulut -7-0,2 24 0,8 0 0,0 16 0,7 3 0,1 14 0,7 KOKONAISTULOS 144 5,1 146 5,1 169 7,2 225 9,9 162 7,7 81 4,0 Poistoeron lisäys/vähennys -23-0,8-16 -0,6-10 -0,4-13 -0,6-5 -0,3 1 0,0 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys 1 0,0-12 -0,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 0,1 Laskennallinen palkkakorjaus (palautus) 6 0,2 6 0,2 7 0,3 7 0,3 7 0,3 7 0,3 TILIKAUDEN TULOS 127 4,5 123 4,3 166 7,1 219 9,7 164 7,7 90 4,5 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto,.. tietoa ei ole saatavissa, **vuoden 2009 tieto tilastokeskuksen ennakkotieto. 15
Kuva 13: Uusiutuvien energialähteiden käytön osuus vuonna 2009, % (muutos vuodesta 2008) Muu uusiutuva 11,8 % (+4,3 %) Vesi - ja tuulivoima 13,2 % (-2,3 %) Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 27,9 % (+1,9 %) Puun pienkäyttö 16,6 % (+2,7 %) Metsäteollisuuden jätelimet 30,5 % (-6,1 %) Lähde: Tilastokeskus. 16
Kuva 14: Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2009, % Sähkön nettotuonti 3,3 Puupolttoaineet 19,7 Muut 3,1 Öljy 25,1 Vesi - ja tuulivoima 3,5 Turve 5,2 Ydinenergia 18,5 Maakaasu 10,1 Hiili 11,6 Lähde: Tilastokeskus, energiaennakko. 17
Taulukko 8: Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina 2000 Lähde: Metla. Puupoltoaine 2000 20012002200320042005200620072008 2009 Muutos Käyttö Energiasisältö 2009/2008kohteita 2009 milj. m³ % TWh Käyttöyhteensä 12,02 12,15 13 13,4 14,4313,6614,78 13,04 14,34 13,46-6 26,17 Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5,42 34 770 10,83 Metsäteollisuudensivutuotepuu 11,04 10,9411,3311,13 11,5610,3711,03 10,03 9,51 7,52-21 14,15 Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,80 5 210 1,63 Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1,34-16 280 2,72 Kuori 7,6 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5,37-24 165 9,78 Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0,00-93 5 0,03 Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,07 37 180 0,4 Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0,45-39 70 0,79 18
Taulukko 9: Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000 2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009Muutos % Käyttö- 1000m³ 2009/2008 kohteita Kokonaiskäyttö 939 133916572109269529933448 30484591 6092 30 Lämpö- ja sähkövoimalat 794 95812701722230826063061266140325421 34 770 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto 498 545 7771106153018492224173628533994 40 60 Lämmöntutanto 296 413 494 616 778 757 837 92511791427 21 710 Pientalot 142 381 387 387 387 387 387 387 671 671 -.. Lähde: Metla, lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset. 19
Kuva 20: Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000-2009, 1000 m Lähde: Metla. 20
Taulukko 10: Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raakaaineet vuosina 2000 2009 2000 20012002200320042005200620072008 2009 Muutos Osuus Osuus 1000m³ 2009/2008 2008 2009 % % % Yhteensä 794 958 1270 1722 2308 2606 3061 2661 4032 5421 34 100 100 Karsittu ranka 84 71 102 100 107 114 111 96 125 158 26 3 3 Karsimaton pienpuu 204 202 233 288 382 454 584 603 822 1407 71 20 26 Hakkutähteet 378 556 794 1111 1480 1485 1735 1527 2332 1938-17 58 36 Järeä runkopuu 35 100 98 140 195 176 174 121 179 1088 508 4 20 Kannot ja juurakot 5 17 44 84 144 376 458 313 573 800 45 14 15 Erittelemätön 82 12 - - - - - - - - - - Lähde: Metla. 21
Metsähakkeen toteutunut käyttö ja potentiaali Lähde: Metsäteho ja Pöyry Energy Oy Käyttö/potentiaali Use / Potential (TWh) (TWh) 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Stumps Kannot Logging Residues Korjuutähteet Small-sized Wood Pienpuu 10 /t CO2 20 /t CO2 30 /t CO2 40 /t CO2 Teoreettinen 2008 Theoretical Teoreettisekologinen Technoecological Teknis-taloudellinen Techno-economical
Pelletin markkinat maailmalla Vuonna 2009 (2008) maailman pelletin tuotantokapasiteetti oli 13 810 000 tonnia ja tuotanto 10 621 000 (8 520 000) tonnia. Pellettien kysyntä oli 10 610 000 (8 730 000) tonnia. Vuonna 2011 pelletin tuotannon arvioidaan olevan 16 000 000 tonnia. Euroopan tuotanto oli vuonna 2009 vastaavasti 7429 000 tonnia ja kulutus 8 073 000 tonnia. Euroopassa on yli 450 pelletin tuotantolaitosta ja Suomessa laitoksia on 24 kappaletta. Suurimmat pelletintuottajat maailmassa ovat Ruotsi 1,4 M/tn (1,6), USA 1,8 M/tn (1,6), Saksa 1,46 M/tn (1,5) ja Kanada 1,2 M/tn (1,4). Suurimmat kuluttajat ovat Ruotsi (1,85 M/tn), Italia (0,85 M/tn), USA (2,09 M/tn) ja Tanska (1,06 M/tn). USA:n kulutus on kaksinkertaistunut vuodesta 2008
Taulukko 11: Puupellettien kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti vuosina 2001 2009 Lähde: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; Tulli, *Tullihallitus ennakkotieto Puupelletit 2001 2009 Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Suomessa Yhteensä Koti- ja Lämpö- ja voimalaitokset maataloudet ja suurkiinteistöt 1 000 t 2001 75-60 15.... 2002 126-97 24.... 2003 166-127 39 15 25 2004 190-157 47 21 26 2005 192 0 194 55 23 31 2006 259 0 193 87 57 31 2007 326 0 186 117 61 56 2008 373 10 227 151 81 70 2009 299 50* 136* 156 62 94 Muutos2009/2008, % -20 390-40 3-23 33 24
Kuva 15: Pelletintuotantolaitosten sijoittuminen Suomessa vuonna 2008 25 Lähde: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, PELLETime hanke. Kuva: P. Anttila.
Kuva 21: Pelletin, öljyn ja sähkön hintakehitys pientalossa vuosina 2002-2010, snt/kwh Lähde: Tilastokeskus, Pellettienergiayhdistys. 26
Biokaasulaitokset Suomessa Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita Vuonna 2009 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 29, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 11 Kaatopaikkakaasua kerättiin 33 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 62 biokaasulaitosta Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina.
Kuva 25: Suomessa vuonna 2010 toiminnassa ja suunnitteilla olevat biokaasulaitokset Lähde: Suomen ympäristökeskus. Kuva: Kirsi Merilehto 28
Biometaanin tuotantokustannukset Varsinais-Suomessa (snt/kwh) laitoskoosta riippuen Kuljetus Tuotantokustannus, snt/kwh 12 10 8 6 4 2 Työ Peltobiomassa Sähkö Huolto- ja ylläpito Pääoma 0 3 10 30 50 70 90 110 130 150 170 Biokaasulaitoksen syötevirtaus, 1 000 m3/a
Biokaasusähkön tuotantokustannukset Varsinais-Suomessa (snt/kwh) laitoskoosta riippuen Tuotantokustannus, snt/kwh 30 25 20 15 10 5 Kuljetus Työ Peltobiomassa Sähkö Huolto- ja ylläpito 0 3 10 30 50 70 90 110 130 150 170 Biokaasulatoksen syötevirtaus, 1 000 m3/a Pääoma
Kuva 16: EU -alueen biodieselin tuotanto jäsenmaittain vuonna 2009, 1000 tonnia 31 Lähde: European biodiesel board.
Kuva 17: Maailman etanolin tuotanto vuonna 2008, miljoonaa litraa 32 Lähde: RFA, International Trade Commission.
Kuva 18: EU:n etanolin tuotanto vuosina 2004-2009 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tuotanto milj. ltr Lähde: RFA, International Trade Commission. 33
Etanoli Suomen viljataseen mukaan 2-3 etanolitehtaan raakaaineen tarve pystyttäisiin vuosittain täyttämään Suomessa syntyvällä ylijäämäviljalla. Suomen viljan ylituotanto ja vientitarve on vuosittain 600 1000 milj. kg, josta suurin osa tuotetaan Lounais- Suomessa. Viljan kotimaisen käytön lisääminen olisi perusteltua siksi, että Suomessa on selkeästi viljan ylituotantoa ja viljamarkkinat toimivat huonosti. Etanolitehdashankkeen toteuttamisen avulla voitaisiin vähentää merkittävästi myös valkuaisrehun tuontitarvetta. (Vehnä/Ohra) Kestävyyskriteerit!!! Etanolitehtaan vaikutus viljan kysyntään ja maatalouden kannattavuusedellytyksiin ristiriitainen, kohoava viljan hinta tekee etanolin tuotannon kannattamattomaksi. Viimeinen yksikkö markkinoilla määrittää hinnan
Kuva 44: Viljan tuotanto ja kulutus Suomessa alueittain vuonna 2004 2006 Lähde: Senior & Sons Oy, Reijo Laine. Raaka-aineen saatavuus Viljan tuotanto ja kulutus alueittain 2004-2006 2500 Tase + 615 000 t/a 2000 1000 t/a 1500 1000 Tase -16 000 t/a Tase + 144 000 t/a Viljan tuotanto Viljan kulutus 500 0 1 2 3 35
Kuva 45: Ohraetanolin tuotantokustannuksen muutos vuosina 2002-2008, snt/l. Lähde: Bioagre loppuraportti. 90,0 snt / l 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ohra Sähkö Höyry Entsyymit, kemikaalit, vesi Huolto- ja ylläpito Vakuutukset Muut kustannukset Huoltotyö Työ Käyttöpääoman kustannus Pääomakustannus 36
Kuva 43: Etanolin kulutuksen yli- ja alijäämät maailmalla Lähde: RFA, International Trade Commission. Yli- ja alijäämät 3 2 1 m ilj. m 3 0-1 -2 Kanada EU Aasia ym. Yhdy svallat Brasilia -3-4 2003 2004 2005 2010 37
Polttoaine-etanolin tarve Suomessa Bensiinin kulutus 2007 oli 1861 milj. kg 2 % 2008 = n. 60 milj. kg / a 4 % 2009 = n. 120 milj. kg / a 5,75 % 2010 = n.170 milj. kg / a 10 % 2020 = n. 300 milj. kg / a
Taulukko 12: Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja laitosten kiinteän polttoaineen kattilateho yhtiömuodoittain vuoden 2009 lopussa Lähde: Työtehoseura. YhtiömuotoLämpölaitosten määrä, Kattilatehoyhteensä, kpl MW Kattilateho keskimäärin, MW - Yrittäjä 163 65,5 0,40 - Yrittäjärengas 40 11,4 0,28 - Osuuskunta 93 63,5 0,68 - Osakeyhtiö 151 103,8 0,69 - Muu 8 5,9 0,74 Yhteensä 455 250,1 0,55 39
Kuva 28: Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä ja metsähakkeen käyttömäärä 1992-2009 40 Lähde: Työtehoseura.
41 Kuva 29: Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2009 lopulla Lähde: Työtehoseura. Kuva: Kaija Laaksonen.
Kuva 30: Bioenergiayritysten keskeiset markkina-alueet Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. Paikallisilla 54,6% (65) Alueellisilla 31,1% (37) Valtakunnallisilla Suomessa 11,8% (14) Kansainvälisillä 2,5% (3) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 42
Kuva 33: Mihin yritys aikoo investoida lähimmän vuoden aikana? Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin 19,1% (9) Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin 53,2% (25) Rakennusinvestointeihin 8,5% (4) Ympäristövaikutteisiin investointeihin päästöjen, raaka-aineiden tai energian käytön vähentämiseksi 2,1% (1) Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma, kausirahoitus tai suhdanteista johtuva käyttöpääomatarve) 4,3% (2) Yrityksen kehittämishankkeisiin 6,4% (3) Muuhun tarkoitukseen 6,4% (3) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 43
Kuva 38: Bioenergialan Pk-yritysten kasvuhakuisuus Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 8,5% (10) Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 47,0% (55) Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 31,6% (37) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 12,0% (14) Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 0,9% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 44
Kuva 34: Investoinnit ja poistot, 1000 euroa Lähde: Tilastokeskus, tilipäätösaineisto. 45
Kuva 40: Pk- yritysten kehittämisen pahimmat esteet Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. Yritystoiminnan sääntely 8,3% (10) Kustannustaso 15,8% (19) Kilpailutilanne 21,7% (26) Rahoitus 7,5% (9) Resurssitekijät 12,5% (15) Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne 17,5% (21) Muut tekijät, joihin yrityksenne ei voi suoraan vaikuttaa 8, 3% (10) Ei vastattu 8,3% (10) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 46
Kuva 41: Millä osa-alueella yrityksessänne on eniten kehittämistarvetta? Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. Johtaminen 10,3% (12) Yrityksen hallitustyöskentely 4,3% (5) Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 15,4% (18) Markkinointi ja myynti 15,4% (18) Vienti ja kansainvälistyminen 0,9% (1) Rahoitus, talous ja laskentatoimi 3,4% (4) Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 18,8% (22) Yhteistyö / verkottuminen, alihankinta 17,9% (21) Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 0, 9% (1) Ei kehittämistarpeita 12,8% (15) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 47
Taulukko 21: Uusiutuvan energian tavoitteet energialähteittäin ja loppukulutus tavoiteurassa, TWh Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. 2005 2006 2020 Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43,3 38 38 Teollisuuden tähdepuu 23,1 26,7 22 22 Yhteensä 59,8 70,0 60 60 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11,3 14 14 Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7,2 18 21 Puun pienkäyttö 13,4 13,6 12 13 Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102,7 115 128 - josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19,3 33 37 Uusiutuvan energian loppukulutus 86 92 106 118 48
EU:n uusiutuvan energian käyttövelvoitteet Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % vähennys vuoden 1990 tasosta Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomen osuus taakanjaosta 38 % liikenteen biopolttoaineet: 10 % vuonna 2020, kaikille sama, Suomi 20 %
50
EU:n uusiutuvan energian käyttötavoitteet EU:n Suomelle asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite vuoteen 2020 mennessä avaa kotimarkkinoilla toimiville yrityksille uusia markkinoita. Edellisenä 12 vuotena uusiutuvien energioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Tätä kehitystä auttoi merkittävästi metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Nyt seuraavina vuosina uusiutuvan energian lisäystarve on lähes yhtä suuri, 28 TWh (pitkänajan ilmasto ja energiastrategia). Mutta tavoitteet on toteutettava ilman metsäteollisuuden kasvun vetoapua uusilla toimilla.
Tulevaisuus on täynnä biomahdollisuuksia Riippuvuus öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista on maailman laajuinen ongelma. Fossiilisten polttoaineiden yksi merkittävimmistä ongelmista on niiden rajallisuus. Fossiiliset polttoaineet tulevat aikaa myöten loppumaan. Fossiilisten polttoaineiden toinen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma on niiden saastuttavuus. Vaikutus kasvihuoneilmiöön on kiistaton. Pitkänajan ilmasto- ja energiastartegian toimenpidevalikko yhdistettynä uusiutuvan energian velvoitepaketin rahoitusmahdollisuuksiin luovat merkittäviä mahdollisuuksia bioenergia-alan pk-yrityksille bioenergia-alan toimijoilta edellytetään merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. pienistä puroista muodostuvat suuret virrat
Kuva 46: Energiatuen myöntövaltuus ja uusiutuvan energian tuotantotuet 2001-2020 Lähde: TEM; hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. 53
Mitä edellyttää? 500-600 miljoonan euron investoinnit pelkästään metsähakkeen hankintaan 3400-4000 koneen ja autonkuljettajaa Ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen Aidosti kannattavia työkohteita pkyrityksille Koko korjuu ja hankintaketjua tehostettava Energiapuun korjuun edellytykset olemassa Alan houkuttelevuutta parannettava Kotimaisen raaka-ainehankinnan kilpailukyvyn varmistaminen, kustannustehokkuus
55